RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KUNNANVALTUUSTO..008 voimaanulopäivämäärä MA-ARKKITEHDIT

2 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo SISÄLLYSLUETTELO Niemen eeläkärki. Lähökohia Suunnielualue Suunnielun avoie Alueen kuvau Suunnieluilanne 5 Kaavan vaihee 6 Vuorovaikuu 6 Aemakaavakara 7 Aemakaavamerkinnä 8 Aemakaavamääräyke 9 Yleirakaiu 0 Rakenaminen 0 Aemakaava koreleiain Virkiyaluee Liikenne 5 Vei ja viemäri 5 Kuannuke 5 Kunnalliekniiikan kara 6 Vaikuuen arvioini 7 Naura 000-arvio 8 Vähäalmen väyläarkaelu 9 ASEMAKAAVAN TIEDOT Vähäalmen pohjoipää. Aemakaavan muuo kokee voimaaolevan aemakaavan koreleia 8-; Niemenien ja Suviien kaualueia; virkiyalueia ekä liikennealueia. Aemakaavan muuokella muodouu koreli 8-, korelin 5 oa, koreli 7-0; Niemenien, Suviien ja Vähäalmenien kaualuee; yleinen pyäköinialue ja venevalkama; Uriunrannan, Vähäalmenrannan, Rajalannokan ja Suvipuion virkiyaluee ekä veialue. Pälkäneen kunnanvaluuon pääö..008, 8. Voimaanulopäivämäärä on. Kaavan laaija Ani Karvonen, arkkiehi SAFA YKS- MA-arkkiehdi ay, Heinki Keämökki ranakalliolla. Raporin valokuva: -ilmakuva Lenokuva Valla Oy, lokakuu 006 -venekuva Rauno Haapanen, yky 006 -maaokuva Ani Karvonen, keä 006

3 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo LÄHTÖKOHTIA Suunnielualue Suunnielualue ijaiee Luopioien kirkonkylän eeläoaa Kukkiajärven rannalla Niemenien eeläpäää. Alue rajauuu eelää Kukkiajärven Uriunelkään ja idää Rihanelkään, pohjoiea Peräien, Niemenien ja Rekiien omakoialueiiin ja länneä Rimpunmaan laajaan meäalueeeen. Suunnielualue kuuluu ilaan 7:66, joka on kunnan omiukea. Suunnielualueen ranna ova nykyään pääoin lomaaunoaluea (9 keämökkiä). Keämöki ova ollee alueella pikään, niiden käyö peruuu kunnan kana ehyihin vuokraopimukiin. Muila oin alue on rakenamaona meäaluea. Suunnielun avoie Tavoieena on kaavoiaa Rajalanniemen eeläpään alue pienaloalueeki ja yleieki virkiyalueeki. Samalla nykyie lomamöki poiuva. Kaavarakaiujen lähökohana ova alueen edullinen ijaini kirkonkylän aajamarakeneea ekä maiemallie ja luonnon arvo. Pienaloonien kyynä on ollu vilkaa, kaavoiuken avoieena on kunnan väkiluvun kavu. Kunnan avoieena on myö aada alueea myyniuloja. Suunnielualueen ijaini on rajau iniellä kakoviivalla

4 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo ALUEEN KUVAUS Maiema Aemakaavan muuoalueen pohjoioa on kivikkoia yläaannea noin 0 m korkeudella järven pinnaa. Taaneen eeläreunaa on jyrkänne ja kapea laako, joka jakaa alueen kahia. Laakon länipää on maiemalliei vaikuava. Eeläoa koouu ueaa kallio- ja moreenimäeä. Puolikaaren muooinen ranaviiva on kivinen ja mukieleva, ilä avauuu miellyäviä näkymiä kaakkoon, eelään ja lounaaeen Uriunelälle, Vähäalmeen ja Rajalanaareen ekä Rihanelälle. Rakenaminen Alueen rannoilla on 9 pienehköä keämökkiä ja niiden vähäiiä alou- ja aunarakennukia. Keämökeiä on kunnan omiamia, 5 on vuokralaien omiamia. Alueelle johaa Niemenie, jonka päää on käänöpaikka. Keämökeille johaa kulkupolu. Virkiykäyö Alueella ei ole yleiä virkiyaluea eikä ulkoilureiejä. Meäaluee oveluva ulkoiluun. Rana-aluee ova pääoin keämökkien käyöä. Vähäalmi on uoiu venereii. Luonnonolo Alueella ei elviyken (005 ja 006) mukaan ole uhanalaiia ai EU:n direkiivilajeja eikä uojelavia ai eriyien ärkeiä elinympäriöjä. Maiemaa ja luonnoa on ehy erillinen elviy. Maieman muodookara alueela.

5 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo SUUNNITTELUTILANNE Edellinen aemakaava Edellinen aemakaava on 970-luvula, eikä e vaaa nykyajan vaaimukia. Aemakaavaa Rajalanniemen eeläpään alue on varau miavaan lomakekuen ym. rakenamieen. Näille ooieu rakennuoikeu on huomaavan io. Olevia keämökkejä ei aemakaavaa ole huomioiu, vaan niiden alue on kaavoieu pääoin makailukäyöön. Yleiä virkiyranaa on varau vain vähän, mua veovoimaiimma maiemakohee on kuienkin varau yleieen virkiykeen. Aemakaava ei ole oeuunu lainkaan. Makailupalveluja ei ole rakenneu, vaikka aluea on markkinoiu yriykille. Yleiiä virkiyalueia ei ole myökään perueu. Rekiien alue Pohjoipuolelle, niemen koillirannalle on aannoin kaavoieu pienaloalue, joka on ny rakennuvaiheea. Nykyinen aemakaava. YV huvi-, viihde- ja miuarkoiukia palvelevien rakennuen alue RH loma-aunoalue UV uimalaio ai uimarana VU, PLI virkiyalueia

6 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 5 Maakunakaava Maakunakaava on hyväkyy v. 005, e on vahvieu Maakunakaavaa aemakaavan muuoalueella ei ole kaavamerkinöjä, mua aluea kokee maakunakaavan yleimääräy, jonka mukaan aajamien rakenamaoma ranna ulee päääänöiei kaavoiaa yleieen virkiykäyöön. Kukkiajärven veialue on Naura 000-alue, joa kokee uunnielumääräy: Alueelle ai en läheiyyeen ei ule uunniella oimenpieiä, joka merkiykelliei heikenävä niiä linu- ai luonodirekiivin mukaiia luonnonarvoja, joiden perueella alue on oeu ohjelmaan. Alueen uojeluarvojen huomioon oamiea on äädey LSL 65 ja 66 :ä. Naura 000-alue Kukkiajärvi on valakunnalliei eduava, luonnonilainen veiluonokohde. Luonodirekiivin luonoyypeiä alueella eiinyy niukkaravineiia veiä, kavipeieiiä ilikaaikallioia, kallioiden pioneerikavilliuua ja boreaaliia lehoja. Linudirekiivin lajeia alueella peivä mm. kuikka ja kalaiira. Alueella kavaa myö valakunnalliei vaaranunua ormioa. Marja-Liia Mykäniemi Näkymä rannala lounaaeen Uriunelälle.

7 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 6 SUUNNITTELU Pääöke Luopioien kunnanhalliu on päääny aemakaavan muuamiea ja muuoken avoieia Kunnanhalliu ilai idealuonnoke ja uunnieluarjouken kolmela uunnieluyriykelä. Kunnanhalliu pääi..006 valia kaavan uunnielijaki MA-arkkiehdi. Suunnieluyö käynniyi huhikuua 006. Suunnielun vaihee Aluava kaavaluonno valmiui Luonnoa muokaiin ämän jälkeen. Aluava kaavaluonno on paalueu maaoon lokakuun 006 alua. Maaoarkaelun perueella luonnoa on iemmin muokau monin oin. Uui aluava kaavaluonno valmiui , Luopioioen kunnanhalliu käieli iä Aemakaavan muuoluonno valmiui Pälkäneen kunnanhalliu hyväkyi luonnoken pienellä liäykellä. Luonno oli nähävillä ja lauunnoilla MRA 0 mukaiei Luonnokea aaiin 9 lauunoa ja 9 mielipideä. Pälkäneen kunnanhalliu käieli aaua palauea ja pääi luonnokeen ehäviä muuokia. Aemakaavan muuoehdou Aemakaavan muuoehdou on Pälkäneen kunnanhalliuken käielyä , kunnanhalliu pääi ehdouken aeamiea nähäville ja lauunnoille. Aemakaavan muuoehdou oli nähävillä ammihelmikuua 008. Ehdoukea aaiin lauunoa ja 6 muiuua. Näiden perueella aemakaavaehdoukeen ja en liiemaeriaaliin on ehy vähäiiä muuokia. Aemakaavan arkieu muuoehdou Kunnanhalliu käieli arkieua aemakaavan muuoehdoua..008 ja eii kunnanvaluuolle en hyväkymiä. Kunnanvaluuo hyväkyi aemakaavan muuoken..008, 8, valuuo eki kaavamääräykiin kaki vähäiä muuoa. VUOROVAIKUTUS Viranomaineuvoelu Kaavayön alkuvaiheea pideiin lakiääeinen viranomaineuvoelu. Luonnovaihe Aemakaavan muuoluonno oli nähävillä ja lauunnoilla oukokuua 007. Luonnoken johdoa anneiin 9 lauunoa ja eieiin 9 mielipideä. Saadua palaueea eiinyy eräiä kekeiiä eemoja. Näiä oliva: ) uuden pyyvän auuken vauu ympäriöperuein ) nykyien mökkiauuken jakuminen ympäriö- ja oiaaliin peruein ) Vähäalmen rannan äilyäminen rakenamaomana ai virkiyalueena maiemalliin ja veneliikeneeeen liiyvin peruein ) niemen eeläkärjen äilyäminen virkiyalueena maiemalliin peruein 5) huoli Kukkiajärven Naura-alueen arvojen ja vedenlaadun puolea Luonnovaiheen palaueea ja vaineia on laadiu erillinen yheenveo. Ehdouvaihe Aemakaavan muuoehdou oli nähävillä ja lauunnoilla ammi-helmikuua 008. Ehdoukea aaiin lauunoa ja 6 muiuua. Saadua palaueea oiuiva luonnovaiheea eiey eema. Pirkanmaan liio ja Pirkanmaan ympäriökeku puoiva ehdouken hyväkymiä. Ehdoukeen ehiin palaueen perueella vähäiiä muuokia. Ehdouvaiheen palaueea ja vaineia on laadiu erillinen yheenveo. Vahviuvaihe Kunnanvaluuo hyväkyi arkieun ehdouken Valuuon pääökeä ehiin hallino-oikeudelle 6 valiua, joia 5 ykiyihenkilöiden ja luonojärjeöjen ekemiä. Hämeenlinnan hallino-oikeu kumoi..009 aemakaavan muuoken koreleiden 7-0 ekä niihin liiyvän kaualueen ja yleien pyäköinialueen LP oala. Kunnanhalliu valii hallino-oikeuden pääökeä Korkeimpaan hallino-oikeueen. Korkein hallino-oikeu kumoi.8.00 Hämeenlinnan hallino-oikeuden oiaien kumoupääöken. Kunnanvaluuon pääö..008 ai lainvoiman lähien.

8 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 7 ASEMAKAAVAKARTTA AO- VP SUVIPUISTO 9 AO- NIEMENTIE 5 luo AO- SUVITIE RETKITIE 00 AO W na luo URITUNRANTA LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ luo 7 AO- ET 5 VÄHÄSALMENTIE 6 AO- LP 00 8 AO- 7 VÄHÄSALMENRANTA 5 0 AO- LV W na 9 AO- 5 / RAJALANNOKKA W na Aemakaavakaran pienennö. Aemakaavan merkinnä ja määräyke ova euraavilla ivuilla.

9 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 8 ASEMAKAAVAMERKINNÄT AO- Erillipienalojen korelialue. AO- Erillipienalojen korelialue. VP Puioalue. Lähivirkiyalue. / Lähivirkiyalue, jolla ympäriön arvo äilyeään LP Yleinen pyäköinialue. LV Venevalkama. ET Yhdykunaeknien huollon alue. Wna Veialue, joka kuuluu Naura 000-verkooon. m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva. Korelin, korelinoan ja alueen raja. Oa-alueen raja. Ohjeellinen alueen ai oa-alueen raja. Ohjeellinen onin raja. KIRKON 8 Kylän nimi. Korelin numero. Ohjeellien onin numero. VÄHÄS Tien, puion ai virkiyalueen nimi. Rakennuoikeu kerroalaneliömereinä. Kerroluku. Siova kerroluku. Kerroluku, ullakon kerroala aa olla eninään / pohjakerroken kerroalaa. Rakennuala. Ohjeellinen rakennuala. Talourakennuken ohjeellinen rakennuala. Saunan ohjeellinen rakennuala. Venelaiurin ohjeellinen paikka. Rakennuken harjan uuna. Kiinnirakenneava rakennualan ivu. Iueava alueen oa. Puuoiena ja luonnonmukaiena hoideava alueen oa.

10 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 9 Kau. Jalankulkuraii. Ohjeellinen polku. Ajoyhey. Ohjeellinen yhey. Johoa varen varau alueen oa. luo Liiymäkielo. Luonnon monimuooiuualue, jolla on huomioiava alueen eriyie luonoarvo. ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET TONTIT Koreleihin aa muodoaa eninään kaavakaraa ooieun määrän oneja. Mikäli oni aidaaan, e on ehävä maalalla, harvalla puuaidalla. Toneilla on väleävä maaon pengerrykiä ja leikkaukia. Puuoiena ja luonnonmukaiena äilyeävillä onin oilla maaon ja maanpinnan muokkau on kielley, eriyiei on huolehdiava luonaien ranapuuon äilymieä. Toneilla kaikkien pinojen ulee olla veä läpäieviä, adevede on imeyeävä maaperään. Ranaoneilla ei aa käyää lannoieia. RAKENNUKSET AO- ja AO--korelialueilla erillipienalojen onille aa ooieulle rakennualalle rakenaa yhden auinrakennuken, jonka rakennuoikeu on ooieu oneiain. AO--korelialueilla aa rakenaa auinrakennuken liäki yhden alourakennuken, kerroala eninään 50 neliöä. Talourakennuken ijaini on ooieu ohjeelliei, en voi ijoiaa oiinkin, ei kuienkaan auinrakennuken yheyeen. AO--korelialueilla aa rakenaa auinrakennuken liäki yhden alourakennuken, kerroala eninään 50 neliöä ja yhden aunarakennuken, kerroala on eninään 0 neliöä ja rakennuala on eninään 0 neliöä. Talourakennuken ja aunan ijaini on ooieu ohjeelliei, ne voi ijoiaa oiinkin, ei kuienkaan auinrakennuken yheyeen. Rakennuen alapohjan alapinnan ulee olla vähinään,5 m ylempänä kuin järven kekivedenkorkeu. Rakenamiea on huomioiava mahdollinen radonhaia. Rakennuke on varueava harjakaolla. Pääaialliena julkiivumaeriaalina ulee o Rakennuen julkiivun enimmäikorkeude maanpinnaa ova: -alourakennu, aunarakennu,0 m -ykikerrokinen auinrakennu,0 m -kakikerrokinen auinrakennu 7,0 m. Auinrakennuen eäiyy rajaa on vähinään 5 m. Talou- ja aunarakennuen eäiyy onien välieä rajaa on vähinään m. Talourakennuken aa rakenaa kiinni kaualueen rajaan, mua kaualueela ei aa olla uoraa a alourakennukeen. Kauvarrea olevan alourakennuken julkiivun kadulle ulee olla eheä. VIRKISTYSALUEET Virkiyalueille aa rakenaa virkiyä palvelevia laiureia, kaokia, ranauumipaikkoja, huoloeiä ym. rakeneia ekä kunnalliekniiä laieia. VESIHUOLTO Rakennuke on liieävä kunnan vei- ja jäeveiverkkoon. Kaualueiden hulevede on imeyeävä maaperään. VESIALUEET Ranaviivaa ei aa muokaa äyöin eikä kaivamalla. Ranaoneilla veialueelle aa rakenaa eninään 5 m pikän venelaiurin, ijaini on ooieu ohjeelliei. Vähäalmea venelaiuri on ijoieava ien, eei veneväylää kavennea, veneiden poijukiinniy on Vähäalmea kielley.

11 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 0 YLEISRATKAISU Aemakaavan rakaiu peruuu maieman ominaiuukiin. Jyrkkyyarkaelulla on eiy opiva ielinja ja rakennupaika. Jyrkä rinee ja koeikko jäävä virkiyalueiki. Rana on alueen maieman arvokkain oa. Se uunauuu eeläiiin ilmanuuniin ja avauuva järvinäkymä ova miellyäviä. Ranna ova kovapohjaiia ja veneilykelpoiia. Ranaviiivaa alle puole ulee ykiyieki onimaaki, runa puole ulee yleieki virkiyrannaki. Aemakaavan muuo liää virkiyranojen määrää kirkonkylän alueella. Kirkonkylän vapaia rannoia on ehy erillinen elviy. RAKENTAMINEN PIENTALOTONTIT Alueelle eieään 7 uua omakoionia. Toni ijaieva eeläiellä mäellä ja laakon pohjoipuoliella aaneella.toni ova luoneelaan erilaiia. Ranaoni Eelä- ja iärannalla on 0 erinomaia ranaonia. Ne ova aurinkoiia, avauuva viuhkamaiei eri uuniin, mukieleva ranaviiva oveluu mainioi ranaolekeluun. Rakennupaika ova loivaa rineeä. Mäkioni Ranaonien yläpuoliella mäellä on 9 onia. Rakennupaikoila avauuu näkymiä ranaonien yli järvimaiemaan ja laakoihin. Mäkioneila on lyhy maka yleiille virkiyrannoille. Taaneen oni Laakon pohjoipuoliella aaneella on 8 onia. Oa niiä ijaiee näköalapaikoilla jyrkkien rineiden yläpuolella. Niemenien varrea olevien onien maiema on avanomaiempi. Kaikila oneila on lyhy maka yleiille virkiyrannoille. Ilmakuva eelää. Oikealla aualla Rekiien uua pienaloaluea. Oikealla Vähäalmi.

12 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo Näkymä Vähäalmen ranakalliola eelään, aualla Vähäaari. Oikealla korelin 9 pohjoireuna. Jyrkkä rinne korelin 0 alapuolella, aualla Uriunelkää. Rinne kuuluu Uriunrannan virkiyalueeeen. Näkymä onin 9- rannaa kaakkoon niemen kärkeen onille 6, aualla Rajalanaari. Näkymä luoeeeen korelia yläaaneella, vaemmalla laakoon puoava rinne. Ruovikkoinen, vehma iälahdelma onilla 9-5, näkymä läneen. Alava aniaileho onien 9-6 ja -7 rannaa, aualla loiva rinne.

13 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo ASEMAKAAVAN KORTTELIT KORTTELI 9 ja 0, ranaoni 0 kpl Aemakaavamerkinä AO-: Erillipienalojen korelialue: -rakennuala: 00 m, loivia rineen kohdia -rakennualan eäiyy rannaa 5-50 m -ien puoleinen raja kiinnirakenneava, harjan uuna ien uunainen -auinrakennuken kerroala m -ien varrea erillien alourakennuken ohjeellinen rakennuala, liäkerroala 50 m, voi ijaia oiin -rannan lähellä erillien aunan ohjeellinen rakennuala, liäkerroala 0 m, voi ijaia oiin onin rakennualalla, mua ei alle 5 m rannaa -kerroala yheenä m -kerroluku Iu/ eli n. puolioiakerrokinen, maao allii myö kellarin rakenamien -rana-alue 5-0 m yvyydellä puuoiena ja luonnonmukaiena hoideava alue -rannaa ohjeellinen laiurin paikka, piuu max 5 m, Vähäalmea poijukiinniy on kielley -kaikki oni rajauuva järvenranaan, mukieleva ranaviiva luo ykiyiyyä KORTTELIT 7-8, mäkioni 9 kpl Aemakaavamerkinä AO-: Erillipienalojen korelialue -rakennuala: 00 m, loivia rineen kohdia -korelia 7 eeläpääy kiinnirakenneava, muualla vapaa, harjan uuna ooieu -auinrakennuken kerroala m -ien (ai yheyden) varrea erillien alourakennuken ohjeellinen rakennuala, liäkerroala 50 m, voi ijaia oiin -kerroala yheenä +50 m -kerroluku Iu/ eli n. puolioiakerrokinen, maao allii myö kellarin rakenamien -korelia 8 kallioinen huippu puuoiena hoideava alue -koreli 8 rajauuu pohjoiea virkiyalueeeen, koreli 7 on virkiyalueen ympäröimä, länipuolella komea kalliomäe 7 AO- ET 9 AO- 5 VÄHÄSALMENTIE 6 LP 5 8 AO- 7 VÄHÄSALMENRANTA 5 0 AO- LV / RAJALANNOKKA W na

14 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo KORTTELIT ja 5 oa, aanne- ja rineenreunaoni 6 kpl Aemakaavamerkinä AO-: Erillipienalojen korelialue -rakennuala: kpl 00 m, pohjoireuna kiinnirakenneava, harjan uuna; kpl rakennupaikka 5 m, -auinrakennuken kerroala 00 m -ien varrea erillien alourakennuken ohjeellinen rakennuala, liäkerroala 50 m, voi ijaia oiin -kerroala yheenä m -kerroluku: oni - I, oni Iu/ eli n. puolioiakerrokinen, oni ja 5: kerroluku pakollinen II, k 5 kerroluku II, maao allii myö kellarin rakenamien, mua paikoin kallioinen -rajauuu eelää virkiyalueeeen ja meäieen nokoon, näkymiä myö laajalle äyökenälle KORTTELI 9, aanneoni 5 kpl Aemakaavamerkinä AO-: Erillipienalojen korelialue -rakennuala: 00 m, pohjoireuna kiinnirakenneava, harjan uuna ooieu -auinrakennuken kerroala m -ien varrea erillien alourakennuken ohjeellinen rakennuala, liäkerroala 50 m, voi ijaia oiin -kerroala yheenä +50 m -kerroluku Iu/ eli n. puolioiakerrokinen, koea maao ei uoi kellarin rakenamia -oni - rajauuva lounaaa puioon KORTTELI 0, rineenreunaoni kpl Aemakaavamerkinä AO-: Erillipienalojen korelialue -rakennuala: 00 m, pohjoireuna kiinnirakenneava, harjan uuna ooieu -auinrakennuken kerroala 00 m -ien (ai yheyden) varrea erillien alourakennuken ohjeellinen rakennuala, liäkerroala 50 m, voi ijaia oiin -kerroala yheenä m -kerroluku I, maao kallioinen, kellari hankala -rajauuu eelää virkiyalueeeen ja jyrkäneeeen, näkymä järvelle KORTTELI 8, kalliooni kpl -aemakaavamerkinä AO-: Erillipienalojen korelialue -rakennuala: 00 m, iäpääy kiinnirakenneava, harjan uuna ooieu -auinrakennuken kerroala m -ien varrea erillien alourakennuken ohjeellinen rakennuala, liäkerroala 50 m, voi ijaia oiin -kerroala yheenä +50 m -kerroluku Iu/ eli n. puolioiakerrokinen, kallioinen maao ei uoi kellarin rakenamia -korelin kallioinen länioa iueava alueen oa -rajauuu länneä virkiyalueeeen ja komeaan kallioeläneeeen 8 AO- VP SUVIPUISTO 9 AO- NIEMENTIE AO- SUVITIE AO RETKITIE 00 5 luo LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ AO- 00

15 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo VIRKISTYSALUEET Kaavaluonnokea virkiyalueen ouu on huomaava. Tähän on kaki yyä. Eninnäkin virkiyaluee palveleva uuden alueen eiomaranaiia oneja (7 kpl), viereien Rekiien pienaloalueen aukkaia ja laajemminkin kirkonkylän aukkaia. Toieki virkiyalueeki jäävää alueea uuri oa on rakenamieen opimaona jyrkkyyden, kallioiuuden ai huonon maaperän akia. Uriunrana Länirannalla on laaja, maaolliei, maiemalliei ja luonnolaan monipuolinen virkiyalue. Lounairannan järveen lakeva kalliokumparee oveluva erinomaiei keäieen ranaolekeluun. Jyrkä kivikkoie rinee, koea leho ja kapea lahi anava maiemallia monipuoliuua, alueelle aadaan vaihelevia ulkoilupolkuja. Länipäähän voidaan rakenaa lähiaukkaia palveleva venelaiuri. Näkymä kaava-alueen länireunala länien lahden pohjukkaan, aualla koeikkoleho, kaavaa Uriunrannan virkiyaluea. Vähäalmenrana Iärannan puronoko jää virkiyalueeki. Rannaa on varau veneaamalle. Vähäalmen ranakallio on hieno näköalapaikka. Aemakaavaa on yheyden varau Vähäalmen yli Rajalanaareen. Rajalannokka Niemen eeläiin kärki muuuu mökkionia virkiyalueeki. Niemeä on upea 70 panoraamanäkymä järvelle. Niemi opii hyvin veneilijöiden ranauumipaikaki. Suvipuio Yläaaneen pienaloalueen kekellä on 0,8 ha kokoinen iäinen puio, joka opii laen leikkipuioki ja palvelii koko niemen auua. Alue on aaia koeikkoa, joen iä on yyä äyää jonkin verran. Rajalannokan eeläkärki, kaavaa virkiyaluea. Uriunrannan komea kalliomäki ja vanha keämökki, kaavaa Uriunrannan virkiyaluea.

16 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 5 KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKENNE Niemenie Alueelle johaa nykyään pohjoiea Niemenie, joka liiyy Rekiiehen. Niemenien piuu kaava-alueella on 0 m. Tiehen liiyy kaava-alueen onia ja onia ien pohjoipuolela. Vähäalmenie Rekiien rieykeä eelään jakuva ie on kaavaa nimellä Vähäalmenie. Koko piuu on 70 m. Kaikkiaan onia liiyy Vähäalmeniehen, korelin 7 kahden onin yhey on virkiyalueen kaua. Suviie Yläaaneen alueelle rakenneaan uui Suviie, piuu 0 m. Siihen liiyy onia. Pyäköinialuee Vähäalmenien iäpuolella on yleinen pyäköinialue nykyiellä äyökenällä, e palvelee vierapyäköiniä ja virkiyalueiden käyäjiä. VESI JA VIEMÄRI Kunnan vei- ja viemäriverkko ulouu nykyään kaavaalueen reunaan Rekiiellä ja Peräien alueella. Vei- ja viemärilinja ijoieaan Niemenien, Suviien ja Vähäalmenien kaualueelle ekä oin korelin eeläreunaan. Uuden verkoon piuu on 065 m. Pääoa rakennukia voi liiyä vieoviemärillä, 9 onilla arviaan kiineiökohainen pumppau. Kaualueiden hulevede johdeaan imeyykeniin eikä niiä johdea järveen. KUSTANNUKSET Kaujen ja vei- ja viemäriverkon rakenamien aluava kuannuarvio on noin ,- eli noin 8 00,- onia kohi. Kevy liikenne Kevy liikenne käyää alueella kaujen raaa. Kevyen liikeneen pääyhey kirkonkylän kekuaan on Niemenie. Ulkoilupolu Virkiyalueille on ooieu ohjeelliia ulkoilupolkuja. Kaavaa on varau ulkoiluyhey myö Rajalanaareen ja länneä Rimpunmaan meäalueelle. Ajoyheyde Kaujen liäki aemakaavaa ooieaan ohjeelliia yheykiä virkiyalueiden kaua: -pyäköinialueela Vähäalmen veneaamaan ja mahdolliei edelleen Vähäalmen yli illalla Rajalanaareen -Niemenien länimukaa yheyvarau läneen Rimpunmaan alueelle (ooiekaraa Niemenkujan nimellä) Näiä ei ole merkiy kaduiki. Varaualueille voidaan läjiää uuden aunoalueen rakenamiea ynyviä ylijäämämaoja. Veneily Vähäalmi on uoiu veneilyreii. Kaavamääräy kielää laiurien ijoiamien ien, eä väylä kapenee, veneiden poijukiinniy on kielley kokonaan. Väylä on kapeimmillaan 0-60 m ja iinä on 0 km/h nopeuriu 00 m makalla. Väylä on uora, mikä liää en urvalliuua. Vähäalmi pohjoieen kapeimmalla ouudellaan. Oikealla Rajalanaari, johon kaavaa on eiey ilavarau almen poikki.

17 00 0 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 6 00 Kunnalliekniikan kaavio. Eiuunnielija Sio Oy SUVIPUISTO NIEMENTIE Jv 60 PVC Sv 00 PP SN8 Vj 0PEH-0 SUVITIE 00 X = Y = LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ Raie URITUNRANTA Jv 60 PVC Vj 0PEH-0 RETKITIE 500 Pv 0PEH-0 Sv 00 PP SN8 Vj 0PEH-0 Pumppaamo Paikka muuunu Pv 0PEH-0 Jv 60 PVC Sv 00 PP SN8 Vj 0PEH-0 VÄHÄSALMENTIE 600 VÄHÄSALMENRANTA 700 Viemaroini pumppaamalla Viemaroini pumppaamalla 800 Pv 0PEH-0 Jv 60 PVC Sv 00 PP SN8 Vj6PEH-0 Vj6PEH-0 Sv 00 PP SN8 Jv 60 PVC 900 Pumppaamo RAJALANNOKKA Jv-pumppaamon ylivuoo Sv 00 PP SN8 LUOPIOISTEN KUNTA RAJALANNIEMEN ASEM VÄHÄSALMENTIE,SUVITIE YLEISSUUNNITELMA.. MITTAKAAVA :000

18 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LÄHTÖKOHDAT Vaikuualue Aemakaavan muuo vaikuaa nykyieen loma-auukeen, pohjoipuoliiin Niemenien ja Rekiien pienaloalueiiin, kirkonkylän aajamaan ekä Kukkiajärven veiöön. Näkökulma Kaavan laaimien lähöoleu on e, eä kaavalla ohjau aunorakenaminen ja virkiykäyö on monin avoin edulliempi vaihoeho kuin haja-auuken liäänyminen - varinkin jo rakennu- ja virkiypainee kohdiuva Kukkian aarioon. Varinainen vaikuuen arvio pohii kaavan mukaien maankäyön väliömiä vaikuukia ympäriöön. Näiä oa on kieleiiä. Tää yheydeä on yyä uheuaa haia kaavahankkeen kokonaieuihin. VAIKUTUKSET Lähiluono Uui maankäyö vaikuaa uoraan alueen nykyiiin luonnonoloihin. Nykyieä meäluonnoa vajaa puole muuuu korelialueeki, ranaviivaa amoin vajaa puole muuuu onirannaki. Todellinen muuo ei ole näin raju, koka pienalooneilla äilyy luonoa. Kaavaa alueen luono on huomioiu euraavai: -eriyie luonnon monimuooiuualuee ijaieva virkiyalueilla ja niiden arvojen huomioimiea on anneu määräy -virkiyalue on laaja ja hyvin monipuolinen luonokonaiuu, joka muodoaa ekologien käyävän niemen poikki, ulkoilureiiö ohjaa liikkumia alueella -ranaoneilla on leveä luonnonmukaiena hoideava puuoinen vyöhyke -onien kallioiilla mäkialueilla on luonnonmukaiena hoideava puuoinen vyöhyke -oneilla on liäki iueava oninoa Maiema Uui maankäyö muuaa myö maiemaa merkiäväi. Uui rakenaminen kavenaa ja muuaa nykyiiä maiemia ja näkymiä. Toiaala maiemalliei mielenkiinoiimma aluee uleva aiempaa paremmin yleieen käyöön. Lounairannan laaja Uriunrannan virkiyalue on maiemallien arvojena akia varmai veovoimainen koko kirkonkylän miakaavaa, en kaua kirkonkylän aukkaiden lähimaiema laajenee Uriunelän rannalle. Vähäalmen luonnonmaiema muuuu, kun niemen rana muuuu oaki kirkonkylän aajamaranaa. Aemakaava pyrkii pehmenämään muuoa, mua ei käke iä. Maieman voimakkaimma elemeni ja parhaa näkymäpaika jäävä virkiyalueille. Ranamaieman avoieavuu paranee nykyieä, koka pääoa rannaa on nykyään loma-auuken käyöä. Eeläkärjen virkiyalue on ää uheea eriyien merkiävä. Soiaalie ja kuluurie vaikuuke Kaavahankkeen avoieena on liää kirkonkylän aukamäärää ja äen ukea kirkonkylän julkien ja kaupallien palvelujen ja oiaalien yheiön elinvoimaiuua. Kaavahanke merkiee oiaala iä, eä nykyinen pienimuooinen ja omaleimainen mökkiauminen alueella loppuu, eikä korvaavia rakaiuja ole juurikaan arjolla. Uui pienaloalue lienee ainakin alkuun oiaaliei jonkin verran ykipuolinen, pääoa lienee yöikäiiä lapiperheiä, kuen viereiellä Rekiien pienaloalueella. Tämä helpoaa oiaala oiaalien ieiden ynyä alueella. Ei ole odennäköiä, eä alueea muodouii muua yheiöä eriäyyvä eliiialue. Aemakaava pyrkii luomaan alueelle omaa idenieeiä ien, eä rakennuen ijoielu ja rakennuapa ekä onin käiely on määriely oa-alueiain yhdenmukaiei. Taloudellie vaikuuke Kuna on alueen maanomiaja. Kunnan avoieena on aada myyniuloina vähinään kunnalliekniikan rakenamien kuannuke ja mikäli mahdollia myö myynivoioa. Tämän liäki kunnan avoieena on aada välilliiä aloudelliia uooja (eim veroulo) ja kuannuääöjä (kunnan palvelujen käyöaeea ym). Uuden alueen rakenaminen on myö merkiävä yölliäjä. Nykyiille mökkiaukkaille vuokrauheen loppuminen on myö aloudelliei epäedullia. Naura 000-alue Lähöoleu on e, eä kaavan mukainen onien ja virkiyalueen arjona vähenää Kukkiajärven Naura-alueeeen kohdiuvaa hajarakenamien ja ulkoilun painea. Samalla haiallie lähivaikuuke voidaan eää. Nauraalueen arvo on huomioiu euraavai: -kaikki rakennuke on liieävä kunnallieen vei- ja viemäriverkooon -ranaoneilla lannoieiden käyö on kielley -kaualueiden hulevede imeyeään maaoon Aemakaavaa ei oea kanaa iihen, voidaanko ulevia rakennukia lämmiää järven maalämmöllä, ämän mahdollie haiavaikuuke on elvieävä erikeen.

19 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 8 NATURA 000-ARVIO Kukkiajärven Naura-alueen kuvau Kukkiajärvi kuuluu Hauhon reiiin. Järvi on kirkaveinen ja uheellien karu. Jylhä kallioranna, lohkariko ja kalliopaljauma ova luoneenomaiia. Veden laau on erinomainen. Kukkia eduaa lähinnä järviruokoyyppiä järviluokielua. Veikavioon kuuluu harvinaiuukia, kuen ormio ainoalla maamme kavupaikallaan ekä raani, harvinainen kirkkaiden veien kavi. Kukkiajärvi on erä Pohjoi-Euroopan eduavimpia veikavijärviä, varinkin pohjaveroikavilliuu on hyvin runa. Veikavien kokonailajimäärä on poikkeukellien korkea. Koheeeen kuuluu myö valakunnallieen ranojenuojeluohjelmaan iälyvä 6 ha:n alue. Kukkiajärvi on valakunnalliei eduava veiluonokohde. Alue on äilyny luonnonilaiena, ranayypi ova monipuoliia ja kavilliuu on hyvin monipuolia. Naura-alueen pina-ala on 87 hehaaria. Kukkiajärven luonodirekiivin määrielemä luonoyyppi on niukkaravineie järve, joia runaai pohjaveroikavilliuua. Alueella avaaan linudirekiivin liieen I lajeia kalaiira ja kuikka. Suojelukeino: ranojenuojelualueella luonnonuojelulaki ja veialueilla veilaki. Arvioinnin arve Luonnonuojelulain 65 :n mukaan mikäli hanke ai uunnielma joko ykiään ai arkaeluna yhdeä muiden hankkeiden ja uunnielmien kana odennäköiei merkiäväi heikenää Naura-alueen niiä luonnonarvoja, joiden uojelemieki alue on oeu Naura 000 verkooon, on hankkeen oeuajan arvioiava vaikuuke riippumaa iiä, onko hanke ai uunnielma luvanvarainen. Rajalanniemen rana on oin kivikkoinen, oin kallioinen. Mineraalimaapohjan ouu on eriäin vähäinen. Täen Rajalanniemen edualla ei eiinny luonoyypille ominaia runaa pohjaveroikavilliuua. Lähimmä merkiävä pohjaveroikavuo ijaieva Rajalanaaren länirannalla ekä pieneä lahdelmaa Huhdanaaren iäpuolella. Ne ova yypilään Ioëe-Pilularia-yyppiä. Yheenveo Rajalanniemen aemakaavan muuo ei odennäköiei merkiäväi heikennä Kukkian eduamaa luonoyyppiä, eikä näin ollen ole arpeen uoriaa luonnonuojelulain 65 :ä arkoieua varinaia Naura 000-arvioinia. Pälkäneellä Hannu Alén Ympäriönuojeluiheeri, Pälkäneen kuna Kirjalliuu: Oui Airakinen ja Krier Karunen 00: Naura 000-luonoyyppiopa. Suomen ympäriökeku, Ympäriöopa 6. Urho Mäkirina 978: Die pflanzenoziologiche Gliederun der Waervegeaion im See Kukkia. Aca Univeriai Oulueni. Serie A. Scieniae Rerum Nauralium No. 75. Biologica No. 5.: Riikka Keunen 00: Ormio (Pilularia globulifera) Luopioien Kukkiaa vuonna 000. Heingin yliopio, Ekologian ja yemaiikan laio. Vaikuuke Ympäriöminieriön muiion (Naura 000-verkoon avoiee, oikeuvaikuuke ja oeuaminen. Heinki marrakuu 000) iäveien alueia kokevan oan mukaan luonoyyppien uojeluavoie on veiön veden laadun ja veialouden äilyäminen niin, eä luonoyypille luonaie laji äilyvä. Aemakaavan muuoalue liieään kunnan viemäriverkooon, joen uoria pääöjä ei Kukkiaan johdu. Pinaveien valuna liäänynee jonkin verran ja liikennealueila aaaa aiheuua vähäiä epäpuhaukien pääymiä veiöön. Sen vaikuu on kuienkin vähäinen eikä iiä aiheudu veden laadun merkiävää huononemia. Myö veneliikenne aaaa liäänyä, mua illäkään ei ole merkiyä Kukkian eduavan luonoyypin äilymielle.

20 Rajalanniemen eeläoan aemakaavan muuo 9 0m 0 60m 0m 0 VÄHÄSALMEN VÄYLÄ Kaaviokuva Vähäalmen väylää. Salmen kekellä on uora väylä, joka on 60 m piuiella kapealla ouudella 0-60 m leveä. Väylää läheyäeä näkymä on eeeön. Aemakaavan muuokea kapealle ouudelle ijoiuu kaki ranaonia, oneille on merkiy eninään 5 m miaien laiurin ohjeellie rakennupaika ien, eei väylä kapene. Venepoiju on Vähäalmea kielley.