Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos, kaavaehdotuksen asettaminen nähtäväksi

Transkriptio

1 Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos, kaavaehdotuksen asettaminen nähtäväksi KH Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutostyö käynnistyi huhtikuussa Kaavamuutosta suunnittelee MA-arkkitehdit. Hankkeen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava luonnos on ollut nähtävillä Luopioisten kunnanhallitus on käsitellyt Rajalanniemen eteläosan kaavaasiaa useassa kokouksessaan. Asia on ollut viimeksi esillä kunnanhallituksen kokouksessa , jolloin kunnanhallitus hyväksyi jatkotyön pohjaksi kokouksessa esillä olleen vaihtoehdon. Em. kunnanhallituksen pykälä, josta käy ilmi asian tähänastiset käsittelyvaiheet, on oheisena tausta-aineistona. Kaavoittaja on toimittanut jatkokäsittelyä varten jäljempänä mainitun materiaalin, joka lähetetään taustamateriaalina: - Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutosluonnos - asemakaavamääräykset ja asemakaavamerkinnät - kunnallisteknisten töiden kustannusarvio Kunnallisteknisten töiden kustannusarvioon liittyen on syytä todeta, että keskimääräisillä liittymismaksuilla laskettuna liittymismaksutulot ko. alueelta ovat n euroa. Kaavoittaja Antti Karvonen tulee kunnanhallituksen kokoukseen esittelemään kaavaluonnosta. Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää asettaa valmisteluaineiston nähtäväksi ja pyytää tarvittavat lausunnot. Lisäksi kunnanhallitus päättää täydentää kaavaluonnosta ennen nähtäväksi asettamista siltavarauksella mantereen ja 'Rajalansaaren välillä. Päätös Asiasta käydyssä keskustelussa Timo Ailio esitti, että kaavaluonnoksessa Vähäsalmen itärantaan suunnitellut tontit tulisi poistaa ja alue osoittaa yleiseksi virkistysalueeksi. Muita esittelijän ehdotuksesta poikkeavia esityksiä ei tehty ja kunnanhallitus päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Merkittiin, että Timo Ailio ilmoitti pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteensä, jonka hän jätti perusteltuna kirjallisesti pöytäkirjaan liitettäväksi (liite 8 / KH ). KH Valmisteluaineisto oli nähtävänä Mielipiteitä jätettiin yhdeksän. Lausunnot pyydettiin 11 viranomais- ja yhteisöosalliselta, joista Pälkäneen ympäristölautakunta ja Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry eivät antaneet lausuntoa. Kaavan laatija Antti Karvonen on tehnyt yhteenvetoluonnoksen saadusta

2 palautteesta sekä ehdotukset palautteen perusteella tehtävistä muutoksista : TEEMAT Palautteessa esiintyy eräitä keskeisiä teemoja. Näitä ovat: 1) uuden pysyvän asutuksen vastustus ympäristöperustein 2) nykyisen mökkiasutuksen jatkuminen ympäristö- ja sosiaalisin perustein 3) Vähäsalmen rannan säilyttäminen rakentamattomana tai virkistysalueena maisemallisin ja veneliikenteeseen liittyvin perustein 4) niemen eteläkärjen säilyttäminen virkistysalueena maisemalisin perustein 5) huoli Kukkiajärven Natura-alueen arvojen ja vedenlaadun puolesta LAUSUNNOT L.1. Pirkanmaan ympäristökeskus a) Rajalanniemen eteläkärkeen ei rakentamista, maisema-arvo säilytettävä. b) Saunarakennukset sijoitettava etäämmäs rantaviivasta ja sitovalle rakennusalalle c) Kaavassa osoitettava turvalliset kevyen liikenteen yhteydet d) Alueen poikki kulkevaan laaksoon ei pidä sijoittaa pysäköintialueita, laaksossa on säilytettävä ekologinen viheryhteys e) Luonnon monimuotoisuusalueille ja eteläkärkeen riittävät kaavamääräykset f) Selostuksessa on arvioitava Natura 2000-alueeseen kohdistuvat vaikutukset a) Eteläkärjessä on nyt kesämökki ja rantasauna. Kärki on erittäin näkyvä järvimaisemassa ja toisaalta sieltä avautuu laaja näkymä järvelle. Niemi ei ole ensiluokkainen rakennuspaikka, koska se on alava ja tuulinen. Suunnittelutyön aikana on pohdittu myös alueen varaamista virkistyskäyttöön. Alue on virkistysaluetta nykyisessä asemakaavassa. Eteläkärkeen otetaan kantaa myös mielipiteessä 9. b) Luonnoksen tavoitteena on sallia perinteinen rantasaunarakentaminen rannan tuntumaan. Tätä puoltaa myös rantasaunojen viemäröintivelvoite. Rantatonteilla on pääosin m syvä puustoisena ja luonnonmukaisena hoidettava alue. Tämän alueen sisällä rantasaunoille on osoitettu ohjeelliset rakennusalat. Toisaalta asemakaavamääräyksissä määrätään, ettei sauna- ja talousrakennuksia saa sijoittaa 15 m lähemmäs rantaviivaa, tätä eivät kaikki ohjeelliset rakennusalat täytä. Rantasaunat voidaan kokea maisemallisena haittana, jolloin ne halutaan sijoittaa etäämmäs rannasta. Erityisesti Vähäsalmen maisemakuva on tässä suhteessa arka. Lähtökohtana ohjeellisten rakennusalojen sijoittelulle on ollut useissa tapauksissa nykyiset mökkien ja saunojen rakennuspaikat sekä rakentamattomilla tonteilla rannan tuntumassa olevat tasaisemmat maastokohdat. Koska rakennusalat ovat ohjeellisia, saunan voi sijoittaa toisinkin, mikä voi johtaa epäonnistumisiin. Rantasaunoihin otetaan kantaa myös lausunnoissa 3 ja 5.

3 c) Kaava-alueella liikenne on kaikkiaan vähäistä ja kevytliikenne voi turvallisesti liikkua alueen kaduilla. Kevyen liikenteen pääyhteys pohjoiseen kirkonkylän keskustan palveluihin on Niementie. Sen liikenne on hieman vilkkaampaa Kokinperän ja Rimpun alueilla, tällä osuudella voi ehkä olla tarvetta erilliselle kevytliikennekaistalle. Asemakaavojen katualuevaraukset ovat tähän riittävät. d) Poikittaisen laakson alueella on olemassa Niementien molemmin puolin laajahkot täyttömaakentät. Niille on tuotu massoja Retkitien alueen kunnallistekniikan ja tonttien rakennustöistä. Nykyisessä asemakaavassa tien itäpuolella on laaja LP-alue, joka tukkii virkistysyhteyden kokonaan. Luonnoksen LP-alue on pienempi ja sen molemmin puolin jää virkistysyhteys. Läntinen täyttökenttä on asemakaavassa virkistysaluetta ja katualuetta. Luonnoksessa on lähdetty siitä, että kentät ovat kokonaisuudessaan LPalueita, jotka palvelevat rannan laajan virkistysalueen ja venesataman käyttäjiä sekä asuntoalueen vieraspysäköintiä. Alueille mahtuu autopaikkaa, tarve lienee vähäisempi. Täyttökentistä voidaan huomattavakin osa varata virkistysalueeksi, aikaa myöten niille kehittyy monimuotoinen kasvillisuus, mikä vahvistaa ekologista yhteyttä. e) Luonnon monimuotoisuusalueille (3 kpl) voidaan määrätä toimenpiderajoitus, alueet ovat kunnan omistuksessa. Eteläkärjessä ei ole vastaavia luontoarvoja, mutta mikäli se muutetaan asemakaavassa virkistysalueeksi (kts kohta a) voidaan alueella antaa maisemallisia hoito-ohjeita. f) Asemakaavan selostuksessa tullaan esittämään yleisen vaikutusarvion lisäksi erillinen arvio kaavan vaikutuksista Natura 2000-alueeseen. Esitys a) Niemen eteläisin kärki muutetaan virkistysalueeksi, joka on hoidettava luonnonmukaisena. Virkistysalueeksi muutetaan luonnoksen tontti 219:6 ja jonkin verran viereisten tonttien aluetta sekä Vähäkujan katualue. Liitteenä luonnos ratkaisusta. b) Muutetaan ratkaisua siten, että rantasaunat on sijoitettava sitovalle rakennusalalle, joka osoitetaan vähintään 10 etäisyydelle rantaviivasta, pääosassa tontteja 15 m etäisyydelle. Määräyksistä poistetaan 15 m etäisyyssääntö. d) Niementien länsipuolinen LP-varaus muutetaan kokonaan virkistysalueeksi, ajoyhteys virkistysalueen kautta kortteliin 217 säilyy. Niementien itäpuolista LP-aluetta kavennetaan ja sitä siirretään etelämmäs. Liitteenä luonnos ratkaisusta. e) Luonnon monimuotoisuusalueille "luo" määrätään toimenpiderajoitus. f) Kaavaselostuksessa esitetään asemakaavan vaikutusarviot ja erikseen arvio vaikutuksista Natura 2000-alueen arvoihin.

4 L.2. Pirkanmaan liitto a) Kaava-asiakirjoihin on liitettävä tarkastelu, jolla voidaan sitovasti osoittaa, että kirkonkylän taajaman rakentamattomista ranta-alueista pääosa maakuntakaavan periaatteen mukaisesti säilyy rakentamattomana. b) Selostusta on täydennettävä asianmukaisin vaikutusarvioin, erityisesti Natura 2000-alueen osalta. a) Kirkonkylän virkistysrantaselvitys on valmistunut Se osoittaa, että kirkonkylän asemakaava-alueella yleisen virkistysrannan osuus on 61%, asemakaavan muutos lisää yleisen virkistysrannan määrää hieman. b) Selostukseen tullaan liittämään asianmukaiset arvioinnit. b) Kaavaselostuksessa esitetään asemakaavan vaikutusarviot ja erikseen arvio vaikutuksista Natura 2000-alueen arvoihin. L.3. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry a) Rajalanniemen rakentamisen määrän tulisi perustua Luopioisten rantayleiskaavan mitoitusperusteisiin, kaava-alueen rannat on jätettävä mahdollisimman koskemattomina rakentamisen ulkopuolelle. b) Kukkiajärveen ei pidä johtaa asutuksen puhdistettujakaan jätevesiä, koska niistä ei ole poistettu typpeä. c) Erillisen rantasaunan rakennusoikeus on syytä poistaa rantatonteilta, sen sijaan rannoille tulisi varata jatkuvat yleinen kävelytie. d) Siltavaraus Rajalansaareen on syytä poistaa, saari on syytä pitää rakentamattomana. e) Rantapuuston säilyttämisestä on annettava ohjeet. f) Vanhan loma-asutuksen korvaaminen pysyvällä asutuksella ei ole kestävän kehityksen mukaista. a) Rajalanniemen eteläkärki ei sisälly rantayleiskaavaan, koska se on ollut jo 1970-luvulta lähtien asemakaavoitettu. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeus pienenee ratkaisevasti ja yleisen virkistysalueen määrä kasvaa huomattavasti. Alue ei nykyään ole rakentamaton, koska sillä sijaitsee 9 kesämökkiä. Asemakaavan muutoksen tausta-ajatus on, että Kukkiajärven rantoihin kohdistuu rakentamispaineita, joita on viisasta ohjata taajamarakenteen yhteyteen ja vesi- ja viemäriverkon piiriin mieluummin kuin hajarakentamiseen.

5 b) Jätevesien puhdistaminen ja johtaminen ei ole asemakaavan muutoksen yhteydessä ratkaistava asia. c) Luonnoksen ajatuksena on sallia rantasaunan rakentaminen perinteiseen tapaan rannan tuntumaan. Rantasaunat voidaan kokea maisemallisena haittana, jolloin ne halutaan sijoittaa etäämmäs rannasta. Erityisesti Vähäsalmen maisemakuva on tässä suhteessa arka. Lähtökohtana ohjeellisten rakennusalojen sijoittelulle on ollut useissa tapauksissa nykyiset mökkien ja saunojen rakennuspaikat sekä rakentamattomilla tonteilla rannan tuntumassa olevat tasaisemmat maastokohdat. Koska rakennusalat ovat ohjeellisia, saunan voi sijoittaa toisinkin, mikä voi johtaa epäonnistumisiin. Ajatus ulkoilutiestä rannassa oli pohdittavana, mutta oletettiin, että uudet asukkaat kokevat sen häiritsevänä ja toisaalta ulkoilutien käyttö voi jäädä vähäiseksi, koska tien koetaan kulkevan yksityisten pihojen kautta. Pulmana on myös se, että rantareitin rakentaminen vaatisi puuston kaatoa ja maaston muokkauksia maisemallisesti arimmalla rantavyöhykkeellä. Rantasaunoihin otetaan kantaa myös lausunnoissa 1 ja 5. d) Siltavarauksen ajatuksena on mahdollistaa Rajalansaaren nykyistä laajempi virkistyskäyttö. Saaressa on rantaviivaa huomattavasti enemmän kuin asemakaavan muutosalueella. e) Rantapuuston käsittelystä voidaan antaa ohjeet. Tonttialueilla on lisäksi automaattinen toimenpiderajoitus, eli mm. puuston käsittely on luvanvaraista. f) Kirkonkylän lisärakentaminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen suoraan liittyvällä alueella on toisaalta edullista kestävän kehityksen kannalta. c) Muutetaan ratkaisua siten, että rantasaunat on sijoitettava sitovalle rakennusalalle, joka osoitetaan vähintään 10 etäisyydelle rantaviivasta, pääosassa tontteja 15 m etäisyydelle. Määräyksistä poistetaan 15 m etäisyyssääntö. e) Lisätään rantapuuston käsittelyä koskeva ohje. L.4. Vattenfall verkko oy Puistomuuntamolle on syytä varata ET-alue Vähäsalmentien varresta (karttaliite). Ehdotettu sijainti sopii hyvin, alue on luonnoksessa VL-aluetta. Varataan ET-alue ehdotettuun paikkaan.

6 L.5. Rakennuslautakunta a) Rantasaunojen ohjeellisten rakennusalojen on oltava vähintään 15 m etäisyydellä rantaviivasta. b) Autotalleihin ajo on järjestettävä niin, ettei niihin ajeta suoraan tieltä eikä myöskään istutettavan tontinosan kautta. c) Korttelin 218 pintavesien johtaminen on ratkaistava rasittein korttelin 219 kautta. d) Veneiden kiinnityspoijujen salliminen 10 m etäisyydelle rannasta kaventaa Vähäsalmen avointa veneväylää. e) Virkistysalueelle on hyvä osoittaa ohjeellinen ulkoilupolusto. f) Tonttien aitaamisesta on syytä antaa riittävän yksityiskohtaiset määräykset. a) Luonnoksen tavoitteena on sallia perinteinen rantasaunarakentaminen rannan tuntumaan. Tätä puoltaa myös rantasaunojen viemäröintivelvoite. Rantatonteilla on pääosin m syvä puustoisena ja luonnonmukaisena hoidettava alue. Tämän alueen sisällä rantasaunoille on osoitettu ohjeelliset rakennusalat. Toisaalta asemakaavamääräyksissä määrätään, ettei sauna- ja talousrakennuksia saa sijoittaa 15 m lähemmäs rantaviivaa, tätä eivät kaikki ohjeelliset rakennusalat täytä. Rantasaunat voidaan kokea maisemallisena haittana, jolloin ne halutaan sijoittaa etäämmäs rannasta. Erityisesti Vähäsalmen maisemakuva on tässä suhteessa arka. Lähtökohtana ohjeellisten rakennusalojen sijoittelulle on ollut useissa tapauksissa nykyiset mökkien ja saunojen rakennuspaikat sekä rakentamattomilla tonteilla rannan tuntumassa olevat tasaisemmat maastokohdat. Koska rakennusalat ovat ohjeellisia, saunan voi sijoittaa toisinkin, mikä voi johtaa epäonnistumisiin. Rantasaunoihin otetaan kantaa myös lausunnoissa 1 ja 3. b) Luonnoksessa on useimmille tonteille merkitty tienvarteen 10x10 m ohjeellinen talousrakennuksen rakennusala ja sallittu määräyksellä talousrakennuksen rakentaminen rajaan kiinni. Ratkaisu mahdollistaa autotalliin ajon lausunnossa mainitulla tavalla. Suvitien ja Vähäsalmentien liikennemäärät ovat niin vähäiset, että myös ajo suoraan tieltä autotalliin voitaisiin sallia. Tästä olisi etua erityisesti Vähäsalmentiellä, joka sijaitsee sivurinteessä, autotallien rakentaminen suoraan tontin rajaan vähentää maaston muokkaustarvetta. Luonnoksessa sallitaan talousrakennusten rakentaminen kiinni tonttien väliseen rajaan. Tämä asettaa rakennuksille kuitenkin erityisvaatimuksia paloturvallisuuden suhteen. c) Korttelin 218 pintavesistä osa voidaan johtaa virkistysalueille, osa syytä johtaa rasittein korttelin 219 läpi tehtävän pintavesisuunnitelman mukaisesti. d) Kiinnityspoijujen sijoittaminen on syytä kieltää. e) Asemakaavaan voidaan merkitä ohjeellisena havainnekuvassa esitetty po-

7 lusto. f) Tonttien aitausmääräykset on syytä lisätä. a) Muutetaan ratkaisua siten, että rantasaunat on sijoitettava sitovalle rakennusalalle, joka osoitetaan vähintään 10 etäisyydelle rantaviivasta, pääosassa tontteja 15 m etäisyydelle. Määräyksistä poistetaan 15 m etäisyyssääntö. b) Autotallien ohjeelliset rakennusalat siirretään kaikilta osin 4 m päähän tonttien välisestä rajasta ja lisätään yleismääräyksiin, että talousrakennusten vähimmäisetäisyys tonttien välisestä rajasta on 4 m. Tällä turvataan, ettei tarvita paloturvallisuuden kannalta erityisjärjestelyjä. c) Lisätään pintavesien johtamisen kannalta tarpeelliset rasitteet ja määräykset, korttelin 218 pintavesistä osa voidaan johtaa niemennokkaan esitetyn virkistysalueen kautta. d) Kielletään veneiden kiinnityspoijut Vähäsalmessa. e) Merkitään asemakaavaan ohjeellinen polusto virkistysalueille. f) Lisätään tonttien aitaamista koskevat määräykset. L.6. Pirkanmaan maakuntamuseo Ei huomautettavaa. L.7. Kangasalan seudun tk:n kuntayhtymä Asuinrakennukset on suunniteltava ja rakennettava radonturvallisesti. Alueen läheisyydessä on todettu korkeita radonarvoja, asiasta on annettava kaavamääräys. Lisätään määräys radonhaittojen huomioimisesta. L.8. Tekninen lautakunta Pinta- ja kuivatusvesien johtaminen tulee huomioida kunnallisteknisessä suunnitelmassa ja asemakaavassa. Asia huomioidaan pintavesisuunnitelmassa ja asemakaavaan lisätään tarvittavat rasitteet.

8 Lisätään asemakaavaan tarpeelliset rasitteet ja määräykset. L.9. Tampereen aluepelastuslaitos Ei huomautettavaa MIELIPITEET M.1. Mallu Hölttö, mökkiläinen Rajalanniemessä a) Osa nykyisistä kesämökeistä voitaisiin säilyttää siten, että ne erotetaan aidalla virkistysalueesta. a) Nykyisistä 9 kesämökistä 4 jää kaavan virkistysalueelle, 5 jää asuntotonttialueelle. Mökkipalstojen aitaaminen virkistysalueella ja merkitseminen kaavaan RA-alueena ei ole mahdotonta. Asuntokorttelien rakentamisen myötä virkistyskäyt-tö alueella kuitenkin lisääntyy huomattavasti, jolloin ehdotettu ratkaisu muuttuu epätyydyttäväksi kaikkien osapuolten kannalta. Ei muutosta asemakaavaan. M.2. Jari Kesti, mökkiläinen Hevossalmessa a) Vähäsalmeen ei tulisi kaavoittaa rantatontteja, veneliikenne vaikeutuu ja siirtyy lisääntyvästi Hevossalmeen. a) Rantatonttien kaavoittaminen ei haittaa veneliikennettä. Salmen kapea osuus on 150 m pitkä. Tällä osuudella salmen leveys vaihtelee m välillä. Salmen kapein kohta (40 m) on luonnoksessa virkistysaluetta, tonttien kohdalla salmi on kapeimmillaan 50 m. Salmen kapea osuus on helposti liikennöitävä, koska se on suora ja avautuu avoimille selille, jolloin molemmista suunnista lähestyvät veneet on helppo havaita jo kaukaa. Salmessa on myös 10 km/h nopeus-rajoitus. Luonnoksessa sallitaan enintään 5 m mittaisten venelaiturien rakentaminen, sekä veneiden poijukiinnitys, Vähäsalmessa enintään 10 m etäisyydelle rannasta. Laiturit eivät kavenna veneilyreittiä lainkaan ja ne ovat selvästi näkyvissä. Poijukiinnitys voi ehkä olla muun liikenteen kannalta ongelmallinen, kun näkyvyys on huono. Veneliikenteen lisääntyminen Hevossalmessa on sinänsä todennäköistä, koska veneilyharrastus lisääntyy jatkuvasti. Vähäsalmen länsirannan kaavoittaminen ei muuta veneilyoloja Vähäsalmessa epäedullisesti, joten veneliikenteen siirtymää Hevossalmeen tuskin tapahtuu. On myös muistettava, että veneily on yleisesti maassamme kaikilla vesialueilla vapaata.

9 a) Ei sallita veneiden poijukiinnitystä Vähäsalmessa. M.3. Jaakko ja Anja Tuokko, mökkiläisiä Hevossalmessa a) Vähäsalmeen ei tulisi kaavoittaa rantatontteja, veneliikenne vaikeutuu ja siirtyy lisääntyvästi Hevossalmeen. Vähäsalmi, Rajalansaari ja Hevossalmi muodostavat arvokkaan maisemallisen kokonaisuuden. Rantatonttien rakentaminen lopettaa kalastuksen Vähäsalmessa. Sillan rakentaminen Rajalansaareen voi ohjata vielä enemmän veneliikennettä Hevossalmeen. b) Rajalanniemeen on syytä osoittaa yhteinen uimaranta ensisijaisesti alueen omaan käyttöön. a) Rantatonttien kaavoittaminen ei haittaa veneliikennettä. Salmen kapea osuus on 150 m pitkä. Tällä osuudella salmen leveys vaihtelee m välillä. Salmen kapein kohta (40 m) on luonnoksessa virkistysaluetta, tonttien kohdalla salmi on kapeimmillaan 50 m. Salmen kapea osuus on helposti liikennöitävä, koska se on suora ja avautuu avoimille selille, jolloin molemmista suunnista lähestyvät veneet on helppo havaita jo kaukaa. Salmessa on myös 10 km/h nopeusrajoitus. Luonnoksessa sallitaan enintään 5 m mittaisten venelaiturien rakentaminen, sekä veneiden poijukiinnitys, Vähäsalmessa enintään 10 m etäisyydelle rannasta. Laiturit eivät kavenna veneilyreittiä lainkaan ja ne ovat selvästi näkyvissä. Poijukiinnitys voi ehkä olla muun liikenteen kannalta ongelmallinen, kun näkyvyys on huono. Veneliikenteen lisääntyminen Hevossalmessa on sinänsä todennäköistä, koska veneilyharrastus lisääntyy jatkuvasti. Vähäsalmen länsirannan kaavoittaminen ei muuta veneilyoloja Vähäsalmessa epäedullisesti, joten veneliikenteen siirtymää Hevossalmeen tuskin tapahtuu. On myös muistettava, että veneily on yleisesti maassamme kaikilla vesialueilla vapaata. Rantatonttien rakentaminen vähentää luonnollisesti ulkopuolisten kalastusmahdollisuuksia uusien asukkaiden kotirannassa, muttei lopeta kalastusta. b) Rajalanniemessä ei ole varsinaiseksi uimarannaksi soveltuvaa rantaa, mutta virkistysalueille voidaan tarpeen mukaan rakentaa esim. uimalaitureita. a) Ei sallita veneiden poijukiinnitystä Vähäsalmessa. M.4. Kari ja Eija Lassila, mökkiläisiä Hevossalmessa M.5. Ilkka ja Tarja Raiskinen a) Vähäsalmeen ei tulisi kaavoittaa rantatontteja, veneliikenne vaikeutuu ja

10 siirtyy lisääntyvästi Hevossalmeen. Vähäsalmi, Rajalansaari ja Hevossalmi muodostavat arvokkaan maisemallisen kokonaisuuden. a) Rantatonttien kaavoittaminen ei haittaa veneliikennettä. Salmen kapea osuus on 150 m pitkä. Tällä osuudella salmen leveys vaihtelee m välillä. Salmen kapein kohta (40 m) on luonnoksessa virkistysaluetta, tonttien kohdalla salmi on kapeimmillaan 50 m. Salmen kapea osuus on helposti liikennöitävä, koska se on suora ja avautuu avoimille selille, jolloin molemmista suunnista lähestyvät veneet on helppo havaita jo kaukaa. Salmessa on myös 10 km/h nopeus-rajoitus. Luonnoksessa sallitaan enintään 5 m mittaisten venelaiturien rakentaminen, sekä veneiden poijukiinnitys, Vähäsalmessa enintään 10 m etäisyydelle rannasta. Laiturit eivät kavenna veneilyreittiä lainkaan ja ne ovat selvästi näkyvissä. Poijukiinnitys voi ehkä olla muun liikenteen kannalta ongelmallinen, kun näkyvyys on huono. Veneliikenteen lisääntyminen Hevossalmessa on sinänsä todennäköistä, koska veneilyharrastus lisääntyy jatkuvasti. Vähäsalmen länsirannan kaavoittaminen ei muuta veneilyoloja Vähäsalmessa epäedullisesti, joten veneliikenteen siirtymää Hevossalmeen tuskin tapahtuu. On myös muistettava, että veneily on yleisesti maassamme kaikilla vesialueilla vapaata. a) Ei sallita veneiden poijukiinnitystä Vähäsalmessa. M.6. Terttu Oroza, mökkiläinen Rajalanniemessä Köyhät poistetaan rikkaiden tieltä. Nykyiset mökit poistetaan toisaalta uusien ympärivuotisten asukkaiden tieltä, toisaalta yleisen virkistyskäytön tieltä. Ei muutosta asemakaavaan. M.7. Perttu Pohjanperä, Evisalontie a) Nykyinen kesäasutus rasittaa Kukkiaa vähemmän kuin ehdotettu ympärivuotinen ranta-asutus. b) Rantojen käytön mitoitussuunnitelman mukaisesti kapea Vähäsalmi tulisi jättää rakentamattomaksi. c) Vähäsalmen siltavaraus on jätettävä pois. a) Asemakaavan muutoksen tausta-ajatus on, että Kukkiajärven rantoihin kohdistuu rakentamispaineita, joita on viisasta ohjata taajamarakenteen

11 yhteyteen ja vesi- ja viemäriverkon piiriin mieluummin kuin hajarakentamiseen. b) Rajalanniemi ei sisälly Luopioisten rantayleiskaavaan, koska se on ollut jo aiemmin asemakaavoitettu. c) Siltavarauksen ajatuksena on mahdollistaa Rajalansaaren nykyistä laajempi virkistyskäyttö. Saaressa on rantaviivaa huomattavasti enemmän kuin asemakaavan muutosalueella. Ei muutosta asemakaavaan. M.8. Aleksi ja Mauri Ahtola, Kaija Kontio, mökkiläisiä Vähäsaaressa (?) a) Uusi ranta-asutus aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, esteettistä haittaa ja taloudellisia menetyksiä, nykyinen mökkiasutus on hyväksyttävää b) Vähäsalmen siltavaraus on jätettävä pois, kaikilla on veneet. a) Asemakaavan muutoksen tausta-ajatus on, että Kukkiajärven rantoihin kohdistuu rakentamispaineita, joita on viisasta ohjata taajamarakenteen yhteyteen ja vesi- ja viemäriverkon piiriin mieluummin kuin hajarakentamiseen. b) Siltavarauksen ajatuksena on mahdollistaa Rajalansaaren nykyistä laajempi virkistyskäyttö. Saaressa on rantaviivaa huomattavasti enemmän kuin asemakaavan muutosalueella. Kaikilla kuntalaisilla ja matkailijoilla ei ole venettä. Ei muutosta asemakaavaan. M.9. Pertti Toivari, Kukkian virkistyskäyttäjä a) Vähäsalmen kapeimmasta kohdasta tulisi kaksi rantatonttia muuttaa virkistysalueeksi. b) Rajalanniemen eteläisin kärki tulisi muuttaa virkistysalueeksi. c) Suvipuiston virkistysalue on turha, voitaisiin kaavoittaa asuntotonteiksi korvaamaan rantatonttien vähentämistä. a) Kahden rantatontin poistamisesta saavutettava maisemallinen etu on vähäinen. Luonnostyön yhteydessä on tutkittu 4 tontin muuttamista virkistysalueeksi sekä em. 4 tontin siirtämistä irti rannasta, jolloin rantaan jää virkistysaluetta. Ratkaisut arvioitiin taloudellisesti epäedullisiksi, myös oletettiin, että rantakaistan varaaminen virkistykseen on epätyydyttävä ratkaisu sekä asuntotonttien että virkistyskäyttäjien kannalta.

12 b) Eteläkärjessä on nyt kesämökki ja rantasauna. Kärki on erittäin näkyvä järvimaisemassa ja toisaalta sieltä avautuu laaja näkymä järvelle. Niemi ei ole ensiluokkainen rakennuspaikka, koska se on alava ja tuulinen. Suunnittelutyön aikana on pohdittu myös alueen varaamista virkistyskäyttöön. Alue on virkistysaluetta nykyisessä asemakaavassa. c) Suvipuiston alue on nyt kostea ja kivikkoinen notkelma, joka sopii huonosti rakentamiseen. Luonnoksessa se on varattu puistoksi, koska Rajalanniemen ja Kokinperän alueella ei nyt ole lasten leikkipuistoksi sopivaa aluetta. Puisto antaa myös lisäarvoa Niementien varressa olevan korttelin 39 tonteille, joilta puuttuu maisemanäkymät. b) Niemen eteläisin kärki muutetaan virkistysalueeksi, joka on hoidettava luonnonmukaisena. Virkistysalueeksi muutetaan luonnoksen tontti 219:6 ja jonkin verran viereisten tonttien aluetta sekä Vähäkujan katualue. Liitteenä luonnos rat-kaisusta. Tämän pykälän liittenä 9 / KH on kaavakarttaluonnos, jossa on esitetty niemen kärjen muuttaminen virkistysalueeksi sekä yleiseen pysäköintiin tarkoitetun alueen poistaminen Niementien länsipuolelta ja itäpuolisen alueen pienentäminen ja siirtäminen etelämmäksi. Lausuntoihin ja mielipiteisiin kokonaisuudessaan voi tutustua Pälkäneen www-sivuilla palkane.fi kohdassa Kaavoitus, Tekeillä olevat kaavahankkeet, Asemakaavoitus, Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos. Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1) hyväksyä kaavoittajan vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä 2) muuttaa kaavaluonnosta kaavan laatijan ehdottamalla tavalla. Päätös Asiasta käydyssä keskustelussa Timo Ailio esitti, että kaava-alue jätettäisiin Vähäsalmen rannan osalta rakentamisesta vapaaksi. Esitystä ei kannatettu ja puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen hyväksyä esittelijän ehdotuksen. Lisäksi kunnanhallitus totesi yksimielisesti, että kaavoituksen yhteydessä tulisi selvittää mahdollisuus järven käyttöön maalämpölähteenä rannan läheisyydessä olevilla tonteilla ja sen mahdollisesti edellyttämät kaavamerkinnät. Merkittiin, että Timo Ailio ilmoitti päätöksen johdosta eriävän mielipiteensä ja jätti sen kirjallisena pöytäkirjaan liitettäväksi (liite 11 / KH ). KH 403 Kaavan laatija on tehnyt kunnanhallituksen edellä käsittelemät muutokset kaava-asiakirjoihin. Kahta kohtaa lukuun ottamatta muutokset ovat edellä ehdotetun mukaiset. 1) Luonnon monimuotoisuusalueelle "luo" on lisätty erityismääräys, jonka mukaan on huomioitava alueen erityiset luonnonarvot. 2) Laitureista ja veneiden kiinnityspoijuista on lisätty määräys: Vähä-

13 salmessa venelaiturit ja veneiden kiinnityspoijut on sijoitettava siten, ettei veneväylää kavenneta. Mahdollisuudesta käyttää Kukkian Natura-aluetta lämmönlähteenä pyydetään erillinen ympäristökeskuksen lausunto muiden lausuntopyyntöjen mukana. Kaavaehdotuskartta on liitteenä 16 / KH , kaavaselostus liitteenä 17 / KH , maisema- ja luontoselvitys liitteenä 18 / KH sekä Kirkonkylän virkistysrantaselvitys liitteenä 19 / KH Kunnallistekniikan kustannusarvio ja suunnitelmat jaetaan kokouksessa. Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1) asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäväksi ja 2) pyytää tarvittavat lausunnot. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.