Tilastokatsaus 10:2012

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21 aikana Vantaalle muutti henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 66 prosenttia. Heistä yli 89 prosenttia oli työllisiä ja runsas 1 prosenttia työttömiä. Työttömien osuus tulomuuttajista oli nyt vähän pienempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömiä tulomuuttajia oli vuonna 21 lähes 12 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli vuonna 21 satakunta enemmän kuin Vantaalle muuttaneita. Työllisten osuus poismuuttaneista oli 9 prosenttia eli hivenen suurempi osuus kuin Vantaalle muuttaneista. Vuonna 21 työttömiä muutti pois Vantaalta 17 vähemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto muuttajia muuttajia tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat 2-luvullaVantaalle muuttaneissa on työllisten osuus ollut keskimäärin 8 55 henkilöä vuosittain. Vuonna 27 määrä ylitti 9 2 henkilöä, mutta väheni sen jälkeen lähelle 2-luvun keskiarvoa. Työllisten poismuuttaneiden määrä on 2-luvulla hitaasti kasvanut lähelle 7 9 henkilöä, viime vuosien keskiarvon ollessa 7 72 muuttajaa. Työttömien tulomuuttajien määrä kasvoi nopeasti 2-luvun alkuvuosina, mutta alkoi vähetä melko jyrkästi vuodesta 24. Vähimmillään työttömiä oli tulomuuttajissa vuonna 28, jolloin heitä oli runsas 6. Vuonna 29 työttömien Vantaalle muuttaneiden määrä kasvoi huomattavasti, heitä oli tuolloin yli 1 1. Vuonna 21 määrä hieman aleni, mutta oli edelleen yli tuhat. Poismuuttaneita työttömiä oli vuosina 2 24 keskimäärin 9 vuosittain. Sen jälkeen työttömiä muutti pois Vantaalta vähenevä määrä aina vuoteen 27. Vuonna 28 määrä taas kasvoi ja vuonna 29 kasvua oli vielä selvästi enemmän, mutta 21 kasvu taittui. Työllisten tulomuuttajien ikärakenne on pikku hiljaa vanhentunut. Tulomuuttajista kuitenkin 7 prosenttia on ollut alle 35-vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on jatkuvasti kasvanut, kun taas alle 35-vuotiaiden osuus sen sijaan on pysynyt suurin piirtein samana. Vuonna 21 muuttotappiota syntyi vain vanhimmasta, vuotiaiden, ikäryhmästä. Muissa ikäryhmissä Vantaalle muuttajia oli enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita.

2 2 Taulukko 1. Työllisten vuotiaiden muuttajien ikärakenne 2, 24, 28 ja 21 Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Vuonna 2 työttömistä lähtömuuttajista oli 57 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 23 prosenttia vähintään 45- vuotiaita. Vuonna 21 alle 35-vuotiaiden osuus oli 54 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 25 prosenttia. Työttömissä tulomuuttajissa alle 35-vuotiaita oli 61 prosenttia vuonna 2 ja 62 prosenttia vuonna 21. Vähintään 45-vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 15 prosenttia vuonna 2 ja hieman korkeampi, 17 prosenttia, vuonna 21. Taulukko 2. Työttömien muuttajien ikärakenne 2, 24, 28 ja 21 Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Opiskelijoista Vantaa sai muuttovoittoa 2-luvun alkuvuosina, mutta sitten oli kolme tappiollista vuotta, joiden jälkeen tilanne on palautunut 2-luvun alkuvuosien mukaiseksi. Eläkeläisistä on kertynyt hitaasti kasvavaa muuttotappiota, keskimäärin 2 henkilöä vuosittain. Alle 15-vuotiaista on niin ikään kertynyt muuttotappiota vuotta 21 lukuun ottamatta koko 2-luvulla keskimäärin 15 henkilöä vuosittain. Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 2 21 nettomuuttajien määrä Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu tai tieto puuttuu

3 3 Ulkomailta Vantaalle muutti kaikkiaan 1 48 henkilöä vuoden 21 aikana. Heistä oli työvoimaan kuuluvia 49 prosenttia, joista työllisten osuus oli 72 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista oli 2 prosenttia alle 25-vuotiaita, 42 prosenttia vuotiaita ja 22 prosenttia vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 18 prosenttia, opiskelijoita oli 12 prosenttia, eläkeläisiä vajaa prosentti ja muita työvoimaan kuulumattomia 19 prosenttia. Vuonna 21 Vantaalta muutti ulkomaille 525 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 33 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 89 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 11 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 6 prosenttia, eläkeläisten 3 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus oli 45 prosenttia. Lähes joka toisella ulkomaille muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka neljännellä korkea-asteen koulutus. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä selvästi koulutetumpia. Kaikki maassamuuton muuttovoitto kertyi korkeasti koulutetuista Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. 2-luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiota. Taulukko 3. Nettomaassamuutto 1) Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan v Pääasiallinen toiminta / koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työllinen työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työtön työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto ) Vuosina 2-22 maassamuuttoa ja siirtolaisuutta ei Tilastokeskuksen tilastoissa ole eritelty eli vuodet 2-22 sisältävät sekä maassamuuton että siirtolaisuuden eivätkä siten ole suoraan vertailukelpoisia vuosien lukuihin. Vuoden 21 nettomuutto oli kokonaisuudessaan 845 henkilöä voitollinen. Muuttovoitto kertyi kokonaan maan rajojen ulkopuolelta. Maassamuutto oli 11 henkilöä tappiollista. Korkea-asteen koulutuksen hankkineita muutti Vantaalle muualta Suomesta kuitenkin selvästi enemmän kuin täältä muualle. Koska siirtolaisten koulutustiedoista ei ole kattavasti tietoa, ei vastaavaa koulutustasotarkastelua voida heidän osaltaan tehdä. Maassamuuton muuttovoitto vuonna 21 koostui kaikki vuotiaista perusasteen tai korkea-asteen koulutuksen hankkineista sukupuolesta riippumatta. Suurimmat muuttotappiot tulivat vuotiaista työllisistä ja vuotiaista työttömistä.

4 4 Taulukko 4. Työllisten ja työttömien maassamuuton netto Vantaalla sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan vuonna 21 Koulutus / sukupuoli Työlliset, ikä Työttömät, ikä Perusaste naiset miehet Keskiaste naiset miehet Korkea-aste naiset miehet Kaikki naiset miehet Työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi kaikissa koulutusasteissa. Yli kaksi kolmannesta siitä tuli korkeaasteen tutkinnon suorittaneista. Vuosien (ks. edellisen sivun taulukon 3 alaviite) työllisten nettomuutosta lähes puolet on tullut korkea-asteen koulutuksen hankkineista ja vain vajaa neljännes korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 21 enintään perusasteen koulutuksen saaneiden osuus Vantaan saamasta työllisten maassamuuttovoitosta oli reilu 11 prosenttia ja keskiasteen suorittaneiden osuus vajaa 19 prosenttia. Työttömän työvoiman maassamuuton nettovaikutus on ollut Vantaalle tappiollinen vuodesta 23 lähtien: poismuuttajia on ollut työllisiä enemmän muuttajan koulutuksesta huolimatta. Näin oli pääosin myös vuonna 21, jolloin kuitenkin korkea-asteen koulutuksen hankkineista tuli edellisiin vuosiin verrattuna hieman muuttovoittoa. Kaksi kolmasosaa työttömien muuttotappiosta vuosina on kertynyt keskiasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 21 eniten muuttotappiota muodostui vanhimmissa ikäluokissa, vuotiaissa syntyi muuttovoittoa. Neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 21 työllisistä tulomuuttajista runsas viidennes työskenteli julkisella sektorilla ja vajaa neljä viidennestä yksityisellä sektorilla. Tulijoista lähes joka viides työskenteli liike-elämän palvelusten toimialalla 1, joka kuudes kaupan sekä useampi kuin joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Lähes joka kolmas ulkomailta Vantaalle muuttaneista sai ansionsa liike-elämän palveluiden toimialalta ja viidennes rakentamisen toimialalta. Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: joka viides poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, lähes joka viides liike-elämän palveluiden sekä joka yhdeksäs sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Jako yksityis- ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä oli sama kuin tulomuuttajilla. Työllisistä eniten muuttovoittoa vuoden 21 aikana Vantaalle kertyi liike-elämän palvelujen toimialalla työskentelevistä: heitä oli useampi kuin joka neljäs nettomuuttajista. Rakentamisen toimialalla työskenteli lähes joka viides nettomuuttajista. Ainoastaan kaupan sekä maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla työskenteleviä muutti Vantaalta enemmän pois kuin mitä heitä muutti Vantaalle. 1 Tilastokeskus, toimialaluokitus 28: 1) A,B Maa-, metsä- ja kalatalous, 2) C,D,E Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto, 3) F Rakentaminen, 4) G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus, 5) H Kuljetus ja varastointi, 6) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, 7) J Informaatio ja viestintä, 8) K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala, 9) M,N Liike-elämän palvelut, 1) O Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, 11) P koulutus, 12) Q Terveysja sosiaalipalvelut, 13) R, S, T, U Muu palvelutoiminta, 14) X Toimiala tuntematon.

5 5 Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 28) ja työnantajasektorin mukaan vuonna 21 X Toimiala tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous julkinen yksityinen muutos, henkilöä Julkisen sektorin osuus oli koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla sekä julkisen hallinnon toimialalla toimivista nettomuuttajista merkittävä, muilla toimialoilla julkisen sektorin osuus oli pieni. Muuttovoitto pääosin Helsingistä, suurimmat tappiot kehyskuntiin Vuonna 21 Vantaalle muutti 98 työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maassamuuton osuus työllisten muuttovoitosta oli 385 henkilöä. Maakunnista eniten Vantaa sai työllisiä muuttovoiton seurauksena Uudenmaan maakunnasta: vuonna 21 maakunnan osuus Vantaan saamasta työllisten kotimaan muuttovoitosta oli 28 prosenttia, mikä on 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 29. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa kertyi Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Maakunnista muuttotappiota kärsittiin Varsinais-Suomeen, Kanta- Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Etelä-Savoon ja Etelä-Pohjanmaalle. Vantaa sai Lahtea lukuun ottamatta kaikista suurista, yli 1 asukkaan kaupungeista työllisten muuttovoittoa vuonna 21. Helsingistä sitä kertyi 738 henkilöä, Espoosta 1, Oulusta 35, Jyväskylästä 34, Tampereelta 2 ja Turusta 4 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kirkkonummen lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 21 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Tuusulaan (-186), Nurmijärvelle (-17) ja Keravalle (-116). Vuosina työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on muutettu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto oli kasvussa vuoteen 27, mutta väheni vuonna 28. Tuolloin muuttaneisuus yleensäkin väheni. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Keravalle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut kaikkina vuosina muulle seudulle tulleen tappion. Muuttovoitto pääkaupunkiseudun kunnista ja muuttotappio kehyskuntiin oli vuonna 21 pienin useaan vuoteen.

6 6 Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta muun Helsingin seudun kuntiin ja kunnista muuttaneet työlliset vuosina T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o Helsinki Espoo Kauniainen PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat yhteensä Taulukko 6. Kunnat, joista Vantaan sai vuonna 21 eniten muuttovoittoa tai keräsi suurimman muuttotappion sekä näistä kunnista saatu työllisten muuttovoitto/-tappio vuosina Kunta Kunta Helsinki Tuusula Espoo Nurmijärvi Oulu Kerava Rovaniemi Mäntsälä Jyväskylä Järvenpää Kuopio Sipoo Joensuu Vihti Kouvola Porvoo Tampere Karkkila Savonlinna Askola Yhteensä Yhteensä Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja -tappiosta iso osa on painottunut muutamiin kuntiin (ks. taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa. Vantaalle suurin muuttovoitto keskituloisista Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista tuloluokista lukuun ottamatta euroa vuodessa ansainneita. Tulottomia muutti Vantaalle runsas 53 enemmän kuin pois Vantaalta. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset vuositulot olivat 315 euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v.29) kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 43 euroa pienemmät kuin lähtömuuttajien ja kaksi vuotta aiemmin selvästi enemmän, 1 41 euroa pienemmät.

7 7 Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskitulojen ero Vantaalla edullisempi kuin Espoossa ja Helsingissä Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista tuloluokista vuonna 21. Neljännes työllisten muuttovoitosta kertyi euroa vuodessa ansainneista (ks. kuvio 11). Työllisten tulomuuttajien vuositulot olivat keskimäärin 3 24 euroa, kun taas lähtömuuttajille ne olivat euroa. Eroa oli 54 euroa tulomuuttajien hyväksi. Kuvio 5. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulojen erotus vuosina 2 21 pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa vuositulojen erotus muuttovuonna, Vantaa Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula Vuonna 21 ensimmäistä kertaa 2-luvulla Vantaalle tulomuuttaneiden keskimääräiset vuositulot olivat suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt kaksi kertaa, vuosina 2 ja 27, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat lähes poikkeuksetta olleet selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Vuosien 2 21 tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero on ollut Vantaalla euroa, Espoossa euroa, Helsingissä euroa, mutta Nurmijärvellä euroa ja Tuusulassa euroa. Kuvioissa 6 ja 7 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa ja koko maassa. Espooseen muuttaneilla on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut isommat tulot kuin muilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät tulot. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot. Kuviot 6 ja 7. Työllisten maassamuuttajien ja maahan muuttaneiden keskimääräiset vuositulot (euroa/henkilö) Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuosina Maassamuutto 4 Maahanmuuttaneet tulot vuodessa keskim. muuttajaa kohden, Vantaa Espoo Helsinki Koko maa tulot vuodessa keskim. muuttajaa kohden, Vantaa Espoo Helsinki Koko maa

8 8 Jo aiemmin todettiin, että Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 8 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 21 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle 17 euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa selvästi enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin. Kuvio 8. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin välillä vuonna 21 muuttajan valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa Ei tuloja Vantaalta Helsinkiin, henkilöä Helsingistä Vantaalle, henkilöä Vantaalle muutti Espoostakin eniten euroa vuodessa ansainneita. Vantaalta muutti Espooseen alle 9 euron vuosituloihin jääneitä enemmän kuin heitä muutti Espoosta Vantaalle. (kuvio 9). Kuvio 9. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Espoon välillä vuonna 21 muuttajan valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa Ei tuloja Vantaalta Espooseen, henkilöä Espoosta Vantaalle, henkilöä

9 9 Kehyskuntiin muutti Vantaalta lähes kaikkiin tuloluokkiin kuuluvia enemmän kuin mitä oli kehyskunnista Vantaalle muuttaneita. Eniten oli tässäkin tuloluokkaan euroa vuodessa sijoittuvia. Vantaan muuttotase kehyskuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna. Kuviot 1. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja kehyskuntien välillä vuonna 21 muuttajien valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttjien tuloluokka, euroa vuodessa Ei tuloja Vantaalta kehyskuntiin, henkilöä Kehyskunnista Vantaalle, henkilöä Kehyskunnista suurimmat muuttotappiot Vantaa kärsi vuonna 21 Nurmijärvelle ja Tuusulaan. Muuttotappiota tuli Nurmijärvelle jo kaikista vähintään 17 euroa vuodessa ansainneista, eniten euroa vuodessa ansainneista, ja Tuusulaan 9 euroa tai sitä enemmän ansainneista, eniten euroa vuodessa ansainneista (liitekuviot 1-2). Kuvio 11. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja muun Suomen välillä vuonna 21 muuttajien valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa Ei tuloja Vantaalta muualle Suomeen, henkilöä Muualta Suomesta Vantaalle, henkilöä

10 1 Kuvio 12. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden työllisten nettomuuttajien määrä muuttajan valtionveronalaisten vuositulojen ja lähtö-/tuloalueen mukaan vuonna muuttajien tuloluokka, euroa vuodessa Vantaalta muuttaneet nettomuuttajien määrä Vantaalle muuttaneet Helsinki Espoo Kehyskunnat Muu Suomi Maassamuuton kokonaistulokertymä 23,2 miljoonaa euroa voitollinen Vantaa sai vuonna 21 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisin tulomuuttaja oli Utsjoelta. Vuonna 24 muuttoliikkeen seurauksena kokonaistulokertymä (tulijoiden tulot miinus lähtijöiden tulot) oli lievästi negatiivinen. Vuonna 25 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen vuosina Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä oli vuonna 21 yli 23,2 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli lähes 4,6 miljoonaa euroa tappiollinen ja sitä edeltävänä vuonna 9,9 miljoonaa euroa voitollinen. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli 637 euroa positiivinen vuonna 21. Vuonna 29 kertymä oli 974 euroa voitollinen, mutta vuotta aiemmin 57 euroa tappiollinen. Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli vuonna 21 kaikilla muuttajilla 31,7 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin kertymä oli 4,1 miljoonaa euroa voitollinen ja vuonna 28 enemmän, 17,4 miljoonaa euroa, voitollinen. Vuonna 21 vain vuotiaiden kertymät jäivät työllisillä muuttajilla tappiollisiksi. Tuloero tulo- ja lähtömuuttajien välillä keskimäärin -315 euroa (ks. kuvio 13, sivu 12) Vuonna 21 Vantaalta poismuuttaneiden työllisten valtionveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin 2 18 euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Vuonna 26 tuloero oli yli 1 3 euroa. Vuonna 27 ero edelleen kaventui: lähtömuuttajien vuositulot olivat keskimäärin 44 euroa suuremmat kuin tulomuuttajien. Vuonna 28 ero kasvoi 1 81 euroon, mutta pieneni vuotta myöhemmin 76 euroon ja edelleen niin, että vuonna 21 poismuuttaneiden keskitulot olivatkin 54 pienemmät kuin Vantaalle muuttaneilla. Muilla kuin työllisillä tulomuuttajilla oli vuonna 21 keskimäärin 69 euroa pienemmät valtionveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 26 ero oli 98 euroa. Sen jälkeen ero edelleen kasvoi niin, että vuonna 21 lähtömuuttajilla oli 1 96 euroa korkeammat vuositulot kuin tulomuuttajilla. Työllisillä muuttajilla tilanne on siis muuttunut jatkuvasti Vantaan kannalta parempaan suuntaan, mutta muilla kuin työllisillä päinvastoin (kuvio 13).

11 11 Taulukko 7. Muuttoliikkeen seurauksena muodostuneet nettotulokertymät (1 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina (työlliset muuttajat ja muut muuttajat) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 2 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 24 Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.

12 12 Kuvio 13. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina vuositulojen erotus, euroa kaikki muuttajat työlliset muut Työllisillä muuttajilla Vantaalle muuttaneiden keskitulot olivat kasvaneet 35 prosentilla vuodesta 21 vuoteen 21, kun Vantaalta pois muuttaneiden työllisten keskitulot olivat kohonneet samassa ajassa 21 prosentilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois lähteneiden keskitulot olivat lisääntyneet vuodesta 21 noin 38 prosentilla ja Vantaalle tulleilla kasvu oli 16 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet 2 21 Liitekuviot 1. ja 2. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Tuusulan ja Vantaan ja Nurmijärven välillä vuonna 21 valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) muuttajien tuloluokka, euroa/v Ei tuloja muuttajien tuloluokka, euroa/v Ei tuloja Vantaalta Nurmijärvelle Nurmijärveltä Vantaalle Vantaalta Tuusulaan Tuusulasta Vantaalle Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)