Muuttoliike vuonna 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttoliike vuonna 2014"

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia ja taloudellisia ominaisuuksia, sillä muuttoliike muuttaa myös jonkin verran kunnan väestörakennetta ja vaikuttaa siten sen elinvoimaisuuteen. Muuttoliike on omaan aikaansa sidottu, ja se saa voimansa yhteiskunnan rakenteita ja yksilöitä ravistelevista muutoksista. Suhdanteet vaikuttavat herkästi kuntien välisen muuttoliikkeen määrään. Kuntien välinen muuttoliike vaihtelee talouden, työllisyystilanteen ja asuntomarkkinoiden mukaan. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana kuntien välinen muuttoliike vähenee. Suuret kaupungit kasvattavat asukaslukuaan kuitenkin myös laskusuhdanteen aikana. Kunnan saama muuttovoitto on osoitus alueen kiinnostavuudesta. Alueen vetovoima koostuu useista eri tekijöistä kuten työpaikkatarjonnan määrästä ja monipuolisuudesta, alueen maineesta, väestökehityksestä, väestörakenteesta, yksityisten ja julkisten palvelutarjonnasta, asuinympäristön viihtyvyydestä, asumisen hintatasosta, alueen saavutettavuudesta, sijainnista ja keskusta-alueiden elinvoimaisuudesta. Lahden vetovoimaa lisää etenkin sen sijaintietu. Se perustuu kaupungin maantieteelliseen sijaintiin lähellä pääkaupunkiseutua, josta on hyvät liikenneyhteydet Lahteen. Ajallisesti lyhyen matkan ansiosta pääkaupunkiseudulla työssäkäyvä voi muuttaa Lahteen vaihtamatta työpaikkaa. Pidentynyt työmatka voidaan korvata vaikka hankkimalla lisää asuintilaa. Työn merkitys muuton syynä onkin heikentynyt ja asuinympäristön merkitys on kasvanut. Tässä raportissa muuttoliikkeen vaikutuksia on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tiedon perusteella, jotka ovat pääosin vuodelta 214. Siirtolaisuus jää tarkastelun ulkopuolelle, koska heistä saadut taustiedot eivät ole kattavia.

2 2 Muuttovoitto muista kunnista 33 Lahden väkiluku kasvaa muuttoliikkeen ansiosta, koska kuolleisuus on syntyneisyyttä korkeampi. Viimeisen viiden vuoden aikana kuolleita oli parisataa enemmän kuin syntyneitä. Vuonna 214 kuolleiden enemmyys oli peräti 141. Lahden sekä vuoden 214 että vuosien muuttovoitosta 55 % johtui kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Suurista kaupungeista osuus oli Lahtea korkeampi vain Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä. Vuosina muuttovoitto muista kunnista oli vuosittain yli 4. Viimeisen viiden vuoden aikana kuntien välinen muuttoliike kasvatti Lahden väkilukua yhteensä henkilöllä. Vuonna 214 tulomuuttajia muista kunnista oli ja lähtömuuttajia muihin kuntiin Nettomaassamuutto oli siten 33. (Kuvat 1 ja 2). Siirtolaisuus lisäsi väestömäärää henkilöllä vuosina ja 245 henkilöllä vuonna 214, jolloin maahanmuuttajia oli 452 ja maastamuuttajia maassamuuton tulomuutto maassamuuton lähtömuutto siirtolaisuuden tulomuutto siirtolaisuuden lähtömuutto Kuva 1. Maassamuutto ja siirtolaisuus, tulo- ja lähtömuuttajat Lahdessa vuosina nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 2. Nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina

3 3 Muuttovoittoa eniten Heinolasta, Nastolasta ja Kouvolasta Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseudun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken. Lahdesta muutettiin vuonna 214 eniten Helsinkiin, Hollolaan, Nastolaan, Tampereelle, Orimattilaan ja Vantaalle. Lahteen puolestaan muutettiin eniten Hollolasta, Helsingistä, Nastolasta, Orimattilasta, Heinolasta ja Asikkalasta. (Taulukko 1). Muuttovoittoa Lahti sai eniten Heinolasta (97 ), Nastolasta (82 ) ja Kouvolasta (67 ). Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin (-295 ) ja Tampereelle (- 122 ). Muuttovoittoa omalta kaupunkiseudulta Vielä 199-luvun loppupuolella Lahti sai muuttovoittoa sekä kehyskunnista (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila) että muualta Päijät-Hämeestä. Vuosina kaupunkiseudun muuttosuunta kääntyi kuitenkin päinvastaiseksi. Kymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 29 Lahti alkoi taas saada muuttovoittoa sitä ympäröivältä kaupunkiseudulta lukuun ottamatta vuotta 211 (kuvat 3 ja 4). Vuosien muuttoliikkeen seurauksena Lahti sai muuttovoittoa kaupunkiseudun muista kunnista yli 4. Muuttovoittoa tuli Orimattilasta 23, Nastolasta 25 ja Asikkalasta 4. Lahden muuttotappio oli viiden vuoden aikana Hollolalle 59. (Taulukko 2). tulomuutto lähtömuutto nettomuutto Heinola Nastola Kouvola Orimattila Hollola Oulu Lappeenranta Kärkölä Rovaniemi Kotka Padasjoki Vantaa Espoo Lempäälä Porvoo Hämeenkoski Jyväskylä Turku Tampere Helsinki Taulukko 1. Lahden suurimmat muuttovoitto-/ muuttotappiokunnat sekä näistä kunnista Lahden saama muuttovoitto/-tappio vuonna 214. Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 214 Lahden muuttovoitto naapurikunnista oli yhteensä 161. Vuodessa Lahti sai muuttovoittoa Nastolasta 82, Orimattilasta 45 ja Hollolasta 37. Muuttotappio oli Asikkalaan oli vain kolme. Kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät-Hämeen kunnista Lahti sai muuttovoittoa vuosina yhteensä 544 ja 136 vuonna vuosi vuosi Lahden kaupunkiseutu (Asikkala, Hollola, Nastola, Orimattila) Muu Päijät-Häme Asikkala Hollola Nastola Orimattila Kuva 3. Lahden muuttotase Lahden kaupunkiseudun (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila) ja muun Päijät- Hämeen välillä vuosina Kuva 4. Lahden muuttotase Lahden kaupunkiseudun kuntien Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan välillä vuosina

4 4 Helsingin seutukunnalta muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kuntia lukuun ottamatta Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välinen vilkas muuttoliike on tuottanut Lahdelle muuttotappiota. Vuoden 1994 kotikuntalain voimaantulon jälkeen muuttotappio pääkaupunkiseudulle oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin pääkaupunkiseudulle muutti Lahdesta yli 5 enemmän kuin sieltä Lahteen. Pienimmillään muuttotappio oli vain noin 5 vuonna 23. Muuttotappion pienentymistä edesauttoivat parantuneet liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle. Moottoritie valmistui vuonna 1999 ja oikorata vuonna 26. (Kuva 5). Vuosina Lahdesta muutti pääkaupunkiseudulle yhteensä runsas 1 3 enemmän kuin sieltä muutti Lahteen. Vuonna 214 lähtömuuttajia pääkaupunkiseudulle oli yhteensä 1 22 ja tulomuuttajia 876, joten Lahden muuttotappioksi jäi 326. Muuttotappio oli Helsingille 295 ja muille pääkaupunkiseudun kunnille kymmenisen. (Kuva 6). Lahden muuttotappio Helsingin seutukunnalle 225 vuonna 214. Pääkaupunkiseudun kuntia ja Vihtiä lukuun ottamatta Lahti sai muista Helsingin seutukunnan kunnista (Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Karkkilasta, Keravalta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Mäntsälästä. Nurmijärveltä, Pornaisista, Sipoosta, Siuntiosta ja Tuusulasta) muuttovoittoa yhteensä 12. Eniten muuttovoittoa tuli Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta. Pääkaupunkiseutua ympäröivältä alueelta saatua jatkuvasti kasvavaa muuttovoittoa voi selittää sillä, että osa muuttajista arvostaa monipuolisia kaupunkitasoisia palveluja, mutta eivät ole valmiita maksamaan pääkaupunkiseudun korkeita asumiskuluja. Lahti on tällöin sopiva vaihtoehto pääkaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Suuret yliopistokaupungit houkuttelevat Päijät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisista Suomen kunnista Lahteen muuttaneita oli 332 enemmän kuin lähtömuuttajia vuonna 214. Lahden ja suurten yliopistokaupunkien välinen muuttoliike toi Lahdelle muuttotappiota yhteensä 388. Lahden muuttotappio oli yhteensä 51 Helsingille, Espoolle, Tampereelle, Turulle, Jyväskylälle, ja Kuopiolle. Muista yliopistopaikkakunnista Oulu, Lappeenranta, Rovaniemi ja Joensuu toivat Lahdelle muuttovoittoa yhteensä vuosi Pääkaupunkiseudulta Lahteen muuttaneet Lahdesta pääkaupunkiseudulle muuttaneet Kuva 5. Muuttotase Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välillä vuosina vuosi Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kuva 6. Muuttotase Lahden ja pääkaupunkiseudun kuntien välillä vuosina

5 ikäluokat Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Kaupunkiseutu Asikkala Hollola Nastola Orimattila Muu Päijät-Häme Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sysmä Pääkaupunkiseutu Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Muu Suomi Taulukko 2. Lahden muuttoliikkeen suuntautuminen vuosina ja vuonna 214. Lähde: Tilastokeskus vuotiaiden määrä väheni Aktiivisimpia muuttajia ovat nuoret. Vuonna 214 tulomuuttajista 41 % ja lähtömuuttajista 38 % oli vuotiaita. Vuosina maassamuuton seurauksena vuotiaiden lahtelaisten nuorten määrä kasvoi yhteensä noin 1 9 henkilöllä. Valtaosa tämän ikäluokan tulomuuttajista on opiskelijoita, joista osa kuuluu opintojensa päätyttyä lähtömuuttajiin. Lahti menettikin viidessä vuodessa muuttoliikkeen seurauksena yli vuoden ikäisestä väestöstään. Osalla heistä on alaikäisiä lapsia, minkä vuoksi myös pikkulasten nettomuutto oli negatiivinen. Viidessä vuodessa alle 5 -vuotiaiden määrä pieneni noin 23 henkilöllä. Yli 4-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla noin 67 henkilöllä, joista eläkeikäisiä oli lähes 3. Muuttoliikkeen vaikutus Lahden väestörakenteeseen säilyi samansuuntaisena myös vuonna 214, jolloin kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista 33. Muuttovoitosta huolimatta alle vuotiaiden määrä pieneni 151 henkilöllä ja alle 1 - vuotiaiden 33 henkilöllä. Muissa ikäluokissa väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena. Suurinta kasvu oli vuotiaiden ikäluokassa, joka kasvoi peräti 28. Yli 35 -vuotiaiden määrä kasvoi 163 henkilöllä, joista 37 oli yli 65 -vuotiaita. (Kuva 7) Kuva 7. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön ikärakenteeseen vuonna 214.

6 6 Muuttovoittoa myös korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 35-vuotiaista Koulutustilastoissa ovat mukana vain 15 vuotta täyttäneet maassamuuttajat, joiden nettomuutto oli 332 vuonna 214. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi muuttoliikkeen seurauksena runsaalla 1 6 henkilöllä vuosina ja 32 henkilöllä vuonna 214 (kuva 8). Valtaosa heistä oli vuotiaita (kuva 9). Perusasteen tutkinnon suorittaneella on pelkästään esim. keskikoulun tai peruskoulun tutkinto. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä pieneni noin 12 henkilöllä vuosina ja 41 henkilöllä vuonna 214. Keskiasteen tutkintoja ovat esim. ylioppilastutkinnot ja ammatilliset tutkinnot. Muuttoliikkeen seurauksena keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä väheni ikäluokassa vuotiaat ja kasvoi muissa ikäluokissa. Maassamuuton ansiosta korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön määrä kasvoi vuosina yli 26 henkilöllä ja 43 henkilöllä vuonna 214. Vuodessa korkeasti koulutettuja yli 35-vuotiaita muutti Lahteen 76 enemmän kuin täältä pois. Korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja maisteritutkinnot. Lahti on opiskelupaikkakunta, jonne muutetaan suorittamaan joko keskiasteen tai korkea-asteen tutkinto ja valmistumisen jälkeen hakeudutaan muualle töihin. Vastavalmistuneita enemmän Lahti houkuttelee yli 35 -vuotiaita korkeakoulututkinnon suorittaneita. korkea-aste 43 keskiaste -41 perusaste Kuva 8. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön koulutustasoon vuonna i k ä l u o k a t perusaste keskiaste korkea-aste Kuva 9. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön koulutustasoon ikäluokittain vuonna 214.

7 7 Opiskelijoiden ja työllisten määrä lisääntyi eniten Seuraavat maassamuuttajien pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat uusimmat tiedot ovat vuodelta 212. Tällöin Lahti sai muuttovoittoa muista kunnista 417. Kaikista muuttajista lähes puolet oli työllisiä ja vain vajaa viidennes opiskelijoita, mutta muuttoliikkeen seurauksena lisääntyi eniten opiskelijoiden määrä. Vuosina maassamuuton vuoksi lisääntyi opiskelijoiden määrä lähes 1 2 henkilöllä, työllisten ja eläkeläisten liki 5 henkilöllä sekä työttömien runsaalla 2 henkilöllä. Sen sijaan lasten määrä pieneni yli 2 henkilöllä. Vuonna 212 muuttoliikkeen seurauksena opiskelijoiden määrä kasvoi 217 henkilöllä ja eläkeläisten määrä 97 henkilöllä. Lahti sai muuttovoittoa enemmän työllisistä kuin työttömistä, sillä työllisten määrä kasvoi 121 ja työttömien määrä vain 27 henkilöllä. Lasten määrä pieneni 27 henkilöllä. (Kuva 1). Vuoden 212 muutokset näkyivät selvimmin ikäluokassa vuotiaat, jotka muuttavat aktiivisimmin. Tässä ikäryhmässä kasvoi opiskelijoiden määrä 221, Työllinen Työtön Lapsi (-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Kuva 1. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pääasialliseen toimintaan vuonna työllisten 135 ja työttömien määrä 3 henkilöllä. Työllisten määrä laski vuotiaiden ikäluokassa 63 henkilöllä, mutta kasvoi kaikissa muissa ikäryhmissä. Yli 45-vuotiaita työllisiä tuli lisää 49. Muuttoliike lisäsi vuonna 212 etenkin rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja informaatiopalveluissa ja viestinnässä työskentelevien asukkaiden määrää. Eniten pieneni teollisuuden palveluksessa olevien asukkaiden määrä. (Kuva 11) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Kuva 11. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön työnantajien toimialarakenteeseen vuonna 212.

8 euroa euroa 1 euroa 8 Eläkeikäisten tulomuuttajien keskimääräinen vuositulo korkeampi kuin kantaväestön Tulokertymä kertoo muuttoliikkeen rakenteesta. Jos kaupunkiin muuttavat ovat pääasiassa opiskelijoita ja työssäkäyvät siirtyvät muualle, tulokertymä on negatiivinen. Vuodesta 27 lähtien tulomuuttajien tulokertymä on ollut suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 212 tulomuuton tulokertymä oli ja lähtömuuton euroa (kuva 12) vuosi Lahteen muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (18 26 euroa) olivatkin noin 41 euroa suuremmat kuin Lahdesta muuttaneiden vuositulot ( euroa). Tulomuuttajien tulotaso oli lähtömuuttajien tulotasoa alhaisempi ainoastaan ikäluokissa alle 24 -vuotiaat ja vuotiaat. (Kuva 13). Sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräinen tulotaso oli alhaisempi kuin kaupungin koko väestön valtionveronalainen keskitulo, joka oli euroa. Poikkeuksen tekivät vanhimmat ikäluokat vuotiaat tulomuuttajat olivat hieman hyvätuloisempia kuin saman ikäinen kantaväestö. Eläkeikäisten tulomuuttajien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat peräti euroa. Yli 65 -vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräinen vuositulo oli euroa suurempi kuin lähtömuuttajien ja euroa suurempi kuin koko väestön vuositulo. Vuoden 212 muuttoliikkeen seurauksena tulottomien määrä kasvoi vain yhdellä henkilöllä. Alle 22 euroa vuodessa ansaitsevien määrä lisääntyi 345 henkilöllä ja euron ansaitsevien määrä pieneni 29 henkilöllä ansaitsevien määrä kasvoi 5 henkilöllä samoin kuin yli 52 vuodessa ansaitsevien määrä. (Kuva 14). Työllisiä yli 52 ansaitsevia tulomuuttajia oli 231 ja lähtömuuttajia 199. Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa. Työvoiman ulkopuolella olevien keskitulot olivat tulomuuttajilla euroa ja lähtömuuttajilla euroa. Muuttoliikkeen suunnasta yhdistettynä muuttajien tuloluokkiin on tietoa vain työllisistä muuttajista. Yli 52 vuodessa ansaitsevia työllisiä henkilöitä tuli Lahteen eniten Lahden ja Helsingin seutukunnilta. Lähtökunnista merkittävimmät olivat Helsinki, Hollola, Espoo, Orimattila, Vantaa ja Nastola. Lahtelaiset hyvätuloiset lähtömuuttajat suuntasivat puolestaan yleisimmin Helsinkiin, Hollolaan, Nastolaan ja Asikkalaan. tulomuutto lähtömuutto Kuva 12. Lahden muuttoliike tulokertymän mukaan vuosina (1 euroa) kaikki ikäluokat tulomuutto lähtömuutto koko väestö Kuva 13. Tulo- ja lähtömuuttajien sekä koko väestön keskitulot ikäluokittain vuonna Ei tuloja Kuva 14. Työllisten ja muiden muuttajien vaikutus Lahden väestön tulotasoon vuonna Muuttovoittoa ylimpään tuloluokkaan kuuluvista työllisistä Lahti sai eniten Vantaalta, Hämeenlinnasta, Orimattilasta, Kotkasta ja Espoosta. Muuttovoitto Helsingin seutukunnalta oli 14 hyvätuloista, vaikka Lahti menetti alueelle yhteensä 142 työllistä. Muuttotappio omalle kaupunkiseudulle oli kymmenen hyvätuloista työlliset muuttajat 5 49 muut muuttajat

9 9 Yhteenveto Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutusta Lahden väestörakenteeseen on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tilastotiedon perusteella. Muuttajia koskevat taustiedot ovat pääasiassa vuodelta 214. Vain pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 212. Vuonna 214 tulomuuttajia muista kunnista oli ja lähtömuuttajia muihin kuntiin Nettomaassamuutto oli siten 33. Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseudun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken. Muuttovoittoa Lahti sai eniten Heinolasta, Nastolasta ja Kouvolasta. Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin ja Tampereelle. Lahden muuttovoitto naapurikunnista oli yhteensä 161 ja kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät-Hämeen kunnista 136. Muuttotappio pääkaupunkiseudun kuntiin oli 326. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Helsingin seutukunnalta Lahti sai muuttovoittoa yhteensä 12. Eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnalta tuli Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta. Muuttoliikkeen seurauksena alle 1 -vuotiaiden ja vuotiaiden määrä pieneni. Eniten kasvoi vuotiaiden ja yli 45 -vuotiaiden määrä. Perusasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneen väestön määrä kasvoi, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä väheni. Vuodessa korkeasti koulutettuja yli 45-vuotiaita muutti Lahteen yli 6 enemmän kuin täältä pois. Vuoden 212 muuttoliikkeen seurauksena kaupunki sai lisää lähes 3 opiskelijaa, runsas sata työllistä ja vain alle 3 työtöntä. Eläkeläisten määrä kasvoi lähes sadalla henkilöllä. Sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräinen tulotaso oli alhaisempi kuin kaupungin koko väestön. Poikkeuksen tekivät vanhimmat ikäluokat. Yli 65 - vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräinen vuositulo oli liki 12 euroa suurempi kuin lähtömuuttajien ja yli 14 euroa suurempi kuin koko väestön vuositulo. Vuoden 212 muuttoliikkeen seurauksena vuodessa ansaitsevien määrä kasvoi 5 henkilöllä samoin kuin yli 52 vuodessa ansaitsevien määrä. Muuttovoittoa hyvätuloisista työllisistä Lahti sai eniten Vantaalta, Hämeenlinnasta, Orimattilasta, Kotkasta ja Espoosta. Kuntien välinen muuttoliike vaikutti Lahden väestörakenteeseen seuraavasti: Plussat + muuttovoittoa kaupunkia ympäröivistä kehyskunnista ja muualta Päijät-Hämeestä + muuttovoittoa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta muista Helsingin seutukunnan kunnista + nuorten vuotiaiden asukkaiden määrän voimakas kasvu + korkeakorkeakoulututkinnon määrän kasvu etenkin yli 35-vuotiaiden ikäluokissa + työllisten määrän kasvu (v. 212) + työllisten määrä kasvoi enemmän kuin työttömien (v. 212) + tulomuuttajien tulokertymä korkeampi kuin lähtömuuttajien (v. 212) + kaikkein hyvätuloisimpien asukkaiden määrän kasvu etenkin yli 65-vuotiaiden ikäluokassa (v. 212) Miinukset - muuttotappiota yliopisto- ja korkeakoulukaupungeille - alle 5-vuotiaiden määrän lasku vuotiaiden määrän lasku vuotiaiden työllisten määrän lasku (v. 212) - pienituloisten asukkaiden määrän kasvu ( v. 212)

10 1 Liitetaulukot Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Ikä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön ikä- ja koulutusrakenteeseen vuosina ja vuonna 214. Lähde: Tilastokeskus Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Pääasiallinen toiminta Työllinen Työtön Lapsi (-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon Tulot Ei tuloja Keskimääräiset tulot Tulokertymä (1 ) Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pääasialliseen toimintaan ja tulotasoon vuosina ja vuonna 212. Lähde: Tilastokeskus. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2012

Muuttoliike vuonna 2012 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.8.2013 Muuttoliike vuonna 2012 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset marraskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,7-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-9 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 10 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2007 Helsingin työllisyystilanne oli vuonna 2007 varsin myönteinen. Työllisen työvoiman

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta 2014

Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu 2013 Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % = Alle 25-vuotiaiden kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyyden ylittävien osuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot