Muuttoliike vuonna 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttoliike vuonna 2014"

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia ja taloudellisia ominaisuuksia, sillä muuttoliike muuttaa myös jonkin verran kunnan väestörakennetta ja vaikuttaa siten sen elinvoimaisuuteen. Muuttoliike on omaan aikaansa sidottu, ja se saa voimansa yhteiskunnan rakenteita ja yksilöitä ravistelevista muutoksista. Suhdanteet vaikuttavat herkästi kuntien välisen muuttoliikkeen määrään. Kuntien välinen muuttoliike vaihtelee talouden, työllisyystilanteen ja asuntomarkkinoiden mukaan. Taloudellisen laskusuhdanteen aikana kuntien välinen muuttoliike vähenee. Suuret kaupungit kasvattavat asukaslukuaan kuitenkin myös laskusuhdanteen aikana. Kunnan saama muuttovoitto on osoitus alueen kiinnostavuudesta. Alueen vetovoima koostuu useista eri tekijöistä kuten työpaikkatarjonnan määrästä ja monipuolisuudesta, alueen maineesta, väestökehityksestä, väestörakenteesta, yksityisten ja julkisten palvelutarjonnasta, asuinympäristön viihtyvyydestä, asumisen hintatasosta, alueen saavutettavuudesta, sijainnista ja keskusta-alueiden elinvoimaisuudesta. Lahden vetovoimaa lisää etenkin sen sijaintietu. Se perustuu kaupungin maantieteelliseen sijaintiin lähellä pääkaupunkiseutua, josta on hyvät liikenneyhteydet Lahteen. Ajallisesti lyhyen matkan ansiosta pääkaupunkiseudulla työssäkäyvä voi muuttaa Lahteen vaihtamatta työpaikkaa. Pidentynyt työmatka voidaan korvata vaikka hankkimalla lisää asuintilaa. Työn merkitys muuton syynä onkin heikentynyt ja asuinympäristön merkitys on kasvanut. Tässä raportissa muuttoliikkeen vaikutuksia on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tiedon perusteella, jotka ovat pääosin vuodelta 214. Siirtolaisuus jää tarkastelun ulkopuolelle, koska heistä saadut taustiedot eivät ole kattavia.

2 2 Muuttovoitto muista kunnista 33 Lahden väkiluku kasvaa muuttoliikkeen ansiosta, koska kuolleisuus on syntyneisyyttä korkeampi. Viimeisen viiden vuoden aikana kuolleita oli parisataa enemmän kuin syntyneitä. Vuonna 214 kuolleiden enemmyys oli peräti 141. Lahden sekä vuoden 214 että vuosien muuttovoitosta 55 % johtui kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Suurista kaupungeista osuus oli Lahtea korkeampi vain Kuopiossa, Tampereella ja Helsingissä. Vuosina muuttovoitto muista kunnista oli vuosittain yli 4. Viimeisen viiden vuoden aikana kuntien välinen muuttoliike kasvatti Lahden väkilukua yhteensä henkilöllä. Vuonna 214 tulomuuttajia muista kunnista oli ja lähtömuuttajia muihin kuntiin Nettomaassamuutto oli siten 33. (Kuvat 1 ja 2). Siirtolaisuus lisäsi väestömäärää henkilöllä vuosina ja 245 henkilöllä vuonna 214, jolloin maahanmuuttajia oli 452 ja maastamuuttajia maassamuuton tulomuutto maassamuuton lähtömuutto siirtolaisuuden tulomuutto siirtolaisuuden lähtömuutto Kuva 1. Maassamuutto ja siirtolaisuus, tulo- ja lähtömuuttajat Lahdessa vuosina nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Kuva 2. Nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Lahdessa vuosina

3 3 Muuttovoittoa eniten Heinolasta, Nastolasta ja Kouvolasta Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseudun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken. Lahdesta muutettiin vuonna 214 eniten Helsinkiin, Hollolaan, Nastolaan, Tampereelle, Orimattilaan ja Vantaalle. Lahteen puolestaan muutettiin eniten Hollolasta, Helsingistä, Nastolasta, Orimattilasta, Heinolasta ja Asikkalasta. (Taulukko 1). Muuttovoittoa Lahti sai eniten Heinolasta (97 ), Nastolasta (82 ) ja Kouvolasta (67 ). Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin (-295 ) ja Tampereelle (- 122 ). Muuttovoittoa omalta kaupunkiseudulta Vielä 199-luvun loppupuolella Lahti sai muuttovoittoa sekä kehyskunnista (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila) että muualta Päijät-Hämeestä. Vuosina kaupunkiseudun muuttosuunta kääntyi kuitenkin päinvastaiseksi. Kymmenen vuoden tauon jälkeen vuonna 29 Lahti alkoi taas saada muuttovoittoa sitä ympäröivältä kaupunkiseudulta lukuun ottamatta vuotta 211 (kuvat 3 ja 4). Vuosien muuttoliikkeen seurauksena Lahti sai muuttovoittoa kaupunkiseudun muista kunnista yli 4. Muuttovoittoa tuli Orimattilasta 23, Nastolasta 25 ja Asikkalasta 4. Lahden muuttotappio oli viiden vuoden aikana Hollolalle 59. (Taulukko 2). tulomuutto lähtömuutto nettomuutto Heinola Nastola Kouvola Orimattila Hollola Oulu Lappeenranta Kärkölä Rovaniemi Kotka Padasjoki Vantaa Espoo Lempäälä Porvoo Hämeenkoski Jyväskylä Turku Tampere Helsinki Taulukko 1. Lahden suurimmat muuttovoitto-/ muuttotappiokunnat sekä näistä kunnista Lahden saama muuttovoitto/-tappio vuonna 214. Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 214 Lahden muuttovoitto naapurikunnista oli yhteensä 161. Vuodessa Lahti sai muuttovoittoa Nastolasta 82, Orimattilasta 45 ja Hollolasta 37. Muuttotappio oli Asikkalaan oli vain kolme. Kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät-Hämeen kunnista Lahti sai muuttovoittoa vuosina yhteensä 544 ja 136 vuonna vuosi vuosi Lahden kaupunkiseutu (Asikkala, Hollola, Nastola, Orimattila) Muu Päijät-Häme Asikkala Hollola Nastola Orimattila Kuva 3. Lahden muuttotase Lahden kaupunkiseudun (Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila) ja muun Päijät- Hämeen välillä vuosina Kuva 4. Lahden muuttotase Lahden kaupunkiseudun kuntien Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan välillä vuosina

4 4 Helsingin seutukunnalta muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kuntia lukuun ottamatta Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välinen vilkas muuttoliike on tuottanut Lahdelle muuttotappiota. Vuoden 1994 kotikuntalain voimaantulon jälkeen muuttotappio pääkaupunkiseudulle oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin pääkaupunkiseudulle muutti Lahdesta yli 5 enemmän kuin sieltä Lahteen. Pienimmillään muuttotappio oli vain noin 5 vuonna 23. Muuttotappion pienentymistä edesauttoivat parantuneet liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle. Moottoritie valmistui vuonna 1999 ja oikorata vuonna 26. (Kuva 5). Vuosina Lahdesta muutti pääkaupunkiseudulle yhteensä runsas 1 3 enemmän kuin sieltä muutti Lahteen. Vuonna 214 lähtömuuttajia pääkaupunkiseudulle oli yhteensä 1 22 ja tulomuuttajia 876, joten Lahden muuttotappioksi jäi 326. Muuttotappio oli Helsingille 295 ja muille pääkaupunkiseudun kunnille kymmenisen. (Kuva 6). Lahden muuttotappio Helsingin seutukunnalle 225 vuonna 214. Pääkaupunkiseudun kuntia ja Vihtiä lukuun ottamatta Lahti sai muista Helsingin seutukunnan kunnista (Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Karkkilasta, Keravalta, Kirkkonummelta, Lohjalta, Mäntsälästä. Nurmijärveltä, Pornaisista, Sipoosta, Siuntiosta ja Tuusulasta) muuttovoittoa yhteensä 12. Eniten muuttovoittoa tuli Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta. Pääkaupunkiseutua ympäröivältä alueelta saatua jatkuvasti kasvavaa muuttovoittoa voi selittää sillä, että osa muuttajista arvostaa monipuolisia kaupunkitasoisia palveluja, mutta eivät ole valmiita maksamaan pääkaupunkiseudun korkeita asumiskuluja. Lahti on tällöin sopiva vaihtoehto pääkaupunkiseudun läheisyyden ja nopeiden liikenneyhteyksien ansiosta. Suuret yliopistokaupungit houkuttelevat Päijät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisista Suomen kunnista Lahteen muuttaneita oli 332 enemmän kuin lähtömuuttajia vuonna 214. Lahden ja suurten yliopistokaupunkien välinen muuttoliike toi Lahdelle muuttotappiota yhteensä 388. Lahden muuttotappio oli yhteensä 51 Helsingille, Espoolle, Tampereelle, Turulle, Jyväskylälle, ja Kuopiolle. Muista yliopistopaikkakunnista Oulu, Lappeenranta, Rovaniemi ja Joensuu toivat Lahdelle muuttovoittoa yhteensä vuosi Pääkaupunkiseudulta Lahteen muuttaneet Lahdesta pääkaupunkiseudulle muuttaneet Kuva 5. Muuttotase Lahden ja pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) välillä vuosina vuosi Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Kuva 6. Muuttotase Lahden ja pääkaupunkiseudun kuntien välillä vuosina

5 ikäluokat Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Kaupunkiseutu Asikkala Hollola Nastola Orimattila Muu Päijät-Häme Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sysmä Pääkaupunkiseutu Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Muu Suomi Taulukko 2. Lahden muuttoliikkeen suuntautuminen vuosina ja vuonna 214. Lähde: Tilastokeskus vuotiaiden määrä väheni Aktiivisimpia muuttajia ovat nuoret. Vuonna 214 tulomuuttajista 41 % ja lähtömuuttajista 38 % oli vuotiaita. Vuosina maassamuuton seurauksena vuotiaiden lahtelaisten nuorten määrä kasvoi yhteensä noin 1 9 henkilöllä. Valtaosa tämän ikäluokan tulomuuttajista on opiskelijoita, joista osa kuuluu opintojensa päätyttyä lähtömuuttajiin. Lahti menettikin viidessä vuodessa muuttoliikkeen seurauksena yli vuoden ikäisestä väestöstään. Osalla heistä on alaikäisiä lapsia, minkä vuoksi myös pikkulasten nettomuutto oli negatiivinen. Viidessä vuodessa alle 5 -vuotiaiden määrä pieneni noin 23 henkilöllä. Yli 4-vuotiaiden määrä kasvoi runsaalla noin 67 henkilöllä, joista eläkeikäisiä oli lähes 3. Muuttoliikkeen vaikutus Lahden väestörakenteeseen säilyi samansuuntaisena myös vuonna 214, jolloin kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista 33. Muuttovoitosta huolimatta alle vuotiaiden määrä pieneni 151 henkilöllä ja alle 1 - vuotiaiden 33 henkilöllä. Muissa ikäluokissa väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena. Suurinta kasvu oli vuotiaiden ikäluokassa, joka kasvoi peräti 28. Yli 35 -vuotiaiden määrä kasvoi 163 henkilöllä, joista 37 oli yli 65 -vuotiaita. (Kuva 7) Kuva 7. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön ikärakenteeseen vuonna 214.

6 6 Muuttovoittoa myös korkeakoulututkinnon suorittaneista yli 35-vuotiaista Koulutustilastoissa ovat mukana vain 15 vuotta täyttäneet maassamuuttajat, joiden nettomuutto oli 332 vuonna 214. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi muuttoliikkeen seurauksena runsaalla 1 6 henkilöllä vuosina ja 32 henkilöllä vuonna 214 (kuva 8). Valtaosa heistä oli vuotiaita (kuva 9). Perusasteen tutkinnon suorittaneella on pelkästään esim. keskikoulun tai peruskoulun tutkinto. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä pieneni noin 12 henkilöllä vuosina ja 41 henkilöllä vuonna 214. Keskiasteen tutkintoja ovat esim. ylioppilastutkinnot ja ammatilliset tutkinnot. Muuttoliikkeen seurauksena keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä väheni ikäluokassa vuotiaat ja kasvoi muissa ikäluokissa. Maassamuuton ansiosta korkea-asteen tutkinnon suorittaneen väestön määrä kasvoi vuosina yli 26 henkilöllä ja 43 henkilöllä vuonna 214. Vuodessa korkeasti koulutettuja yli 35-vuotiaita muutti Lahteen 76 enemmän kuin täältä pois. Korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja maisteritutkinnot. Lahti on opiskelupaikkakunta, jonne muutetaan suorittamaan joko keskiasteen tai korkea-asteen tutkinto ja valmistumisen jälkeen hakeudutaan muualle töihin. Vastavalmistuneita enemmän Lahti houkuttelee yli 35 -vuotiaita korkeakoulututkinnon suorittaneita. korkea-aste 43 keskiaste -41 perusaste Kuva 8. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön koulutustasoon vuonna i k ä l u o k a t perusaste keskiaste korkea-aste Kuva 9. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön koulutustasoon ikäluokittain vuonna 214.

7 7 Opiskelijoiden ja työllisten määrä lisääntyi eniten Seuraavat maassamuuttajien pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat uusimmat tiedot ovat vuodelta 212. Tällöin Lahti sai muuttovoittoa muista kunnista 417. Kaikista muuttajista lähes puolet oli työllisiä ja vain vajaa viidennes opiskelijoita, mutta muuttoliikkeen seurauksena lisääntyi eniten opiskelijoiden määrä. Vuosina maassamuuton vuoksi lisääntyi opiskelijoiden määrä lähes 1 2 henkilöllä, työllisten ja eläkeläisten liki 5 henkilöllä sekä työttömien runsaalla 2 henkilöllä. Sen sijaan lasten määrä pieneni yli 2 henkilöllä. Vuonna 212 muuttoliikkeen seurauksena opiskelijoiden määrä kasvoi 217 henkilöllä ja eläkeläisten määrä 97 henkilöllä. Lahti sai muuttovoittoa enemmän työllisistä kuin työttömistä, sillä työllisten määrä kasvoi 121 ja työttömien määrä vain 27 henkilöllä. Lasten määrä pieneni 27 henkilöllä. (Kuva 1). Vuoden 212 muutokset näkyivät selvimmin ikäluokassa vuotiaat, jotka muuttavat aktiivisimmin. Tässä ikäryhmässä kasvoi opiskelijoiden määrä 221, Työllinen Työtön Lapsi (-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Kuva 1. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pääasialliseen toimintaan vuonna työllisten 135 ja työttömien määrä 3 henkilöllä. Työllisten määrä laski vuotiaiden ikäluokassa 63 henkilöllä, mutta kasvoi kaikissa muissa ikäryhmissä. Yli 45-vuotiaita työllisiä tuli lisää 49. Muuttoliike lisäsi vuonna 212 etenkin rakentamisessa, terveys- ja sosiaalialalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja informaatiopalveluissa ja viestinnässä työskentelevien asukkaiden määrää. Eniten pieneni teollisuuden palveluksessa olevien asukkaiden määrä. (Kuva 11) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Kuva 11. Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön työnantajien toimialarakenteeseen vuonna 212.

8 euroa euroa 1 euroa 8 Eläkeikäisten tulomuuttajien keskimääräinen vuositulo korkeampi kuin kantaväestön Tulokertymä kertoo muuttoliikkeen rakenteesta. Jos kaupunkiin muuttavat ovat pääasiassa opiskelijoita ja työssäkäyvät siirtyvät muualle, tulokertymä on negatiivinen. Vuodesta 27 lähtien tulomuuttajien tulokertymä on ollut suurempi kuin lähtömuuttajien. Vuonna 212 tulomuuton tulokertymä oli ja lähtömuuton euroa (kuva 12) vuosi Lahteen muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (18 26 euroa) olivatkin noin 41 euroa suuremmat kuin Lahdesta muuttaneiden vuositulot ( euroa). Tulomuuttajien tulotaso oli lähtömuuttajien tulotasoa alhaisempi ainoastaan ikäluokissa alle 24 -vuotiaat ja vuotiaat. (Kuva 13). Sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräinen tulotaso oli alhaisempi kuin kaupungin koko väestön valtionveronalainen keskitulo, joka oli euroa. Poikkeuksen tekivät vanhimmat ikäluokat vuotiaat tulomuuttajat olivat hieman hyvätuloisempia kuin saman ikäinen kantaväestö. Eläkeikäisten tulomuuttajien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat peräti euroa. Yli 65 -vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräinen vuositulo oli euroa suurempi kuin lähtömuuttajien ja euroa suurempi kuin koko väestön vuositulo. Vuoden 212 muuttoliikkeen seurauksena tulottomien määrä kasvoi vain yhdellä henkilöllä. Alle 22 euroa vuodessa ansaitsevien määrä lisääntyi 345 henkilöllä ja euron ansaitsevien määrä pieneni 29 henkilöllä ansaitsevien määrä kasvoi 5 henkilöllä samoin kuin yli 52 vuodessa ansaitsevien määrä. (Kuva 14). Työllisiä yli 52 ansaitsevia tulomuuttajia oli 231 ja lähtömuuttajia 199. Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa. Työvoiman ulkopuolella olevien keskitulot olivat tulomuuttajilla euroa ja lähtömuuttajilla euroa. Muuttoliikkeen suunnasta yhdistettynä muuttajien tuloluokkiin on tietoa vain työllisistä muuttajista. Yli 52 vuodessa ansaitsevia työllisiä henkilöitä tuli Lahteen eniten Lahden ja Helsingin seutukunnilta. Lähtökunnista merkittävimmät olivat Helsinki, Hollola, Espoo, Orimattila, Vantaa ja Nastola. Lahtelaiset hyvätuloiset lähtömuuttajat suuntasivat puolestaan yleisimmin Helsinkiin, Hollolaan, Nastolaan ja Asikkalaan. tulomuutto lähtömuutto Kuva 12. Lahden muuttoliike tulokertymän mukaan vuosina (1 euroa) kaikki ikäluokat tulomuutto lähtömuutto koko väestö Kuva 13. Tulo- ja lähtömuuttajien sekä koko väestön keskitulot ikäluokittain vuonna Ei tuloja Kuva 14. Työllisten ja muiden muuttajien vaikutus Lahden väestön tulotasoon vuonna Muuttovoittoa ylimpään tuloluokkaan kuuluvista työllisistä Lahti sai eniten Vantaalta, Hämeenlinnasta, Orimattilasta, Kotkasta ja Espoosta. Muuttovoitto Helsingin seutukunnalta oli 14 hyvätuloista, vaikka Lahti menetti alueelle yhteensä 142 työllistä. Muuttotappio omalle kaupunkiseudulle oli kymmenen hyvätuloista työlliset muuttajat 5 49 muut muuttajat

9 9 Yhteenveto Tulo- ja lähtömuuttajien vaikutusta Lahden väestörakenteeseen on käsitelty tuoreimman käytettävissä olevan tilastotiedon perusteella. Muuttajia koskevat taustiedot ovat pääasiassa vuodelta 214. Vain pääasiallista toimintaa ja tuloja koskevat tiedot ovat vuodelta 212. Vuonna 214 tulomuuttajia muista kunnista oli ja lähtömuuttajia muihin kuntiin Nettomaassamuutto oli siten 33. Lahden muuttoliike on vilkkainta pääkaupunkiseudun, Lahden kaupunkiseudun kuntien, Heinolan, Kouvolan ja Tampereen kesken. Muuttovoittoa Lahti sai eniten Heinolasta, Nastolasta ja Kouvolasta. Muuttoliikkeen seurauksena Lahti menetti eniten asukkaita Helsinkiin ja Tampereelle. Lahden muuttovoitto naapurikunnista oli yhteensä 161 ja kaupunkiseudun ulkopuolisista Päijät-Hämeen kunnista 136. Muuttotappio pääkaupunkiseudun kuntiin oli 326. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliselta Helsingin seutukunnalta Lahti sai muuttovoittoa yhteensä 12. Eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnalta tuli Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta. Muuttoliikkeen seurauksena alle 1 -vuotiaiden ja vuotiaiden määrä pieneni. Eniten kasvoi vuotiaiden ja yli 45 -vuotiaiden määrä. Perusasteen ja korkea-asteen koulutuksen saaneen väestön määrä kasvoi, mutta keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä väheni. Vuodessa korkeasti koulutettuja yli 45-vuotiaita muutti Lahteen yli 6 enemmän kuin täältä pois. Vuoden 212 muuttoliikkeen seurauksena kaupunki sai lisää lähes 3 opiskelijaa, runsas sata työllistä ja vain alle 3 työtöntä. Eläkeläisten määrä kasvoi lähes sadalla henkilöllä. Sekä tulo- että lähtömuuttajien keskimääräinen tulotaso oli alhaisempi kuin kaupungin koko väestön. Poikkeuksen tekivät vanhimmat ikäluokat. Yli 65 - vuotiaiden tulomuuttajien keskimääräinen vuositulo oli liki 12 euroa suurempi kuin lähtömuuttajien ja yli 14 euroa suurempi kuin koko väestön vuositulo. Vuoden 212 muuttoliikkeen seurauksena vuodessa ansaitsevien määrä kasvoi 5 henkilöllä samoin kuin yli 52 vuodessa ansaitsevien määrä. Muuttovoittoa hyvätuloisista työllisistä Lahti sai eniten Vantaalta, Hämeenlinnasta, Orimattilasta, Kotkasta ja Espoosta. Kuntien välinen muuttoliike vaikutti Lahden väestörakenteeseen seuraavasti: Plussat + muuttovoittoa kaupunkia ympäröivistä kehyskunnista ja muualta Päijät-Hämeestä + muuttovoittoa pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta muista Helsingin seutukunnan kunnista + nuorten vuotiaiden asukkaiden määrän voimakas kasvu + korkeakorkeakoulututkinnon määrän kasvu etenkin yli 35-vuotiaiden ikäluokissa + työllisten määrän kasvu (v. 212) + työllisten määrä kasvoi enemmän kuin työttömien (v. 212) + tulomuuttajien tulokertymä korkeampi kuin lähtömuuttajien (v. 212) + kaikkein hyvätuloisimpien asukkaiden määrän kasvu etenkin yli 65-vuotiaiden ikäluokassa (v. 212) Miinukset - muuttotappiota yliopisto- ja korkeakoulukaupungeille - alle 5-vuotiaiden määrän lasku vuotiaiden määrän lasku vuotiaiden työllisten määrän lasku (v. 212) - pienituloisten asukkaiden määrän kasvu ( v. 212)

10 1 Liitetaulukot Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Ikä Koulutus Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön ikä- ja koulutusrakenteeseen vuosina ja vuonna 214. Lähde: Tilastokeskus Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Pääasiallinen toiminta Työllinen Työtön Lapsi (-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon Tulot Ei tuloja Keskimääräiset tulot Tulokertymä (1 ) Lahden muuttoliikkeen vaikutus väestön pääasialliseen toimintaan ja tulotasoon vuosina ja vuonna 212. Lähde: Tilastokeskus. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta ja Tilastokeskus

Muuttoliike vuonna 2016

Muuttoliike vuonna 2016 Irja Henriksson 29.8.217 Muuttoliike vuonna 216 Lahteen muutti muista kunnista 6 56 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 51 vuonna 216. Maahanmuuttajia oli 634 ja maastamuuttajia 317. Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne

Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Etelä-Savon muuttoliikekatsaus Muuttojen määrät, suunnat ja rakenne Lähde: Tilastokeskus, muuttoliiketilasto & muuttajien taustatiedot tietokanta Tulevaisuusloikka hanke Anne Kokkonen Sisältö Muuttojen

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 8:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot