TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN"

Transkriptio

1 TIETOISKU 11/ MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen. Vuonna 2005 Espoo sai muuttovoittoa kaikkiaan 2004 asukasta. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoon muuttovoitto oli noin 2100 asukasta. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 200 henkeä. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin Espoo kärsi 936 asukkaan muuttotappion, mikä oli noin 260 edellisvuotista vähemmän. Muuttoliikkeen myötä Espoo menetti asukkaita kaikkiin kehyskuntiin. Suurimmat muuttotappiot Espoo kärsi rajanaapureilleen Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja Vihdille. Pari vuotta jatkunut ulkomailta saadun muuttovoiton pienentyminen kääntyi vuonna 2005 voimakkaaseen muuttovoiton kasvuun. Vuonna 2005 Espoon muuttovoitto ulkomailta oli ennätykselliset 683 asukasta. Edeltävien vuosien tapaan muuttoliike kasvatti vuonna 2005 opiskeluikäisten ja nuorten työikäisten osuutta Espoon väestöstä. Koulutusasteen, pääasiallisen toiminnan, ammatillisen toimialan sekä tulotason suhteen tuoreimmat muuttoliiketilastot ovat vuodelta Tuolloin muuttoliikkeellä oli lisäävä vaikutus sekä korkeakoulutettujen että enintään perusasteen opinnot suorittaneiden osuuteen 25 vuotta täyttäneestä väestöstä. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneita Espoo menetti muuttoliikkeen myötä. Pääasiallisen toiminnan mukaiseen väestörakenteeseen muuttoliike vaikutti kasvattamalla työllisen työvoiman, opiskelijoiden ja koululaisten sekä eläkeläisten osuutta. Aiempien vuosien tapaan muuttoliike kasvatti lähinnä pienituloisimpien osuutta väestöstä. Muuttoliikkeen kehitys Espoossa Muuttoliike ja ikärakenne Muuttoliike ja koulutusaste Muuttoliike ja pääasiallinen toiminta Muuttoliike ja työllisen työvoiman toimialajakauma Muuttoliike ja tulotaso Muuton lähtö ja kohdealueet Muuttoliikkeen kielisuhteet Lisätietoja: Petri Lintunen, puh. (09) Kehittämis ja tutkimusryhmä Espoon kaupunki Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Kehittämis ja tutkimusryhmä PL 12, ESPOON KAUPUNKI Jakelu: puh. (09) ISSN Muuttoliikkeen vaikutusta väestörakenteeseen tarkastellaan vertaamalla nettomuuton ja kantaväestön rakenteita keskenään. Nettomuutto on tulo ja lähtömuuton erotus, ja se voi olla muuttovoittoa tai tappiota. Svenskt sammandrag på baksidan. Kuva: E in toimitus

2 Muuttoliikkeen kehitys Espoossa Vuonna 2005 Espooseen muutti muualta Suomesta ja ulkomailta yhteensä henkilöä eli 749 enemmän kuin edellisenä vuonna. Poismuuttaneita oli eli 209 edellisvuotista vähemmän. Espoon muuttovoitto oli 2004 henkilöä. Kasvua oli 958 henkilöä edellisvuoden muuttovoitosta. 2000luvulla Espoon muuttovoitto on vaihdellut varsin voimakkaasti. Vuosikymmenen vaihteen laskevaa muuttovoittoa seurasi vuoden 2002 voimakas nousu, minkä jälkeen Espoo koki muuttovoiton suhteen pahimman notkahduksen vuoden 1989 jälkeen. Vuosina muuttovoitto on kasvanut vajaan 100 %:n vuosivauhdilla. Suurimmat muuttovoitot Espoo sai voimakkaan elinkeinorakennemuutoksen ja aluerakentamisen vuosina 1960luvulla ja 1970luvun alussa. Vuonna 2005 tulomuuttaneita oli muutaman vuosikymmenen aikajänteellä tarkasteltuna ennätysmäärä. Myös poismuuttaneita oli historiallisen runsaasti, vaikka määrä hieman pienenikin edellisvuodesta. Henkilöä Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kuva 1. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto v Luvuissa ovat mukana sekä maassamuutto että siirtolaisuus. 2 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

3 Ennakkotiedon mukaan vuoden 2006 tammilokakuussa Espoo sai kuntien välisessä muuttoliikkeessä vähäisen 10 asukkaan muuttovoiton. Tällä ajanjaksolla kuudesta suurimmasta kaupungista muut paitsi Oulu saivat kuntien välistä muuttovoittoa. Tammilokakuussa 2006 sekä ulkomailta muutto Espooseen että poismuutto Espoosta ulkomaille lisääntyi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Siirtolaisuudesta Espoo sai 745 hengen muuttovoiton, joten Espoon kokonaismuuttovoitosta 99 % tuli ulkomailta. Siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto oli Helsingissä 2063 ja Vantaalla 301 asukasta. Maahanmuutto lisäsi väestöä kuntien välistä muuttoliikettä enemmän kaikissa muissa suurissa kaupungeissa paitsi Vantaalla ja Tampereella. (Väestönmuutosten ennakkotiedot, lokakuu 2006). Muuttoliike ja ikärakenne Kunnanrajan ylittävä muuttoliike painottuu Espoossa nuoriin ikäluokkiin. Alle 35vuotiaita oli 76 % tulomuuttajista ja 73 % lähtömuuttajista vuonna Muuttovoitto koostui valtaosin 1534 vuotiaista. Muuttotappiota Espoolle koitui alle 14vuotiaiden ja 5564vuotiaiden ikäryhmissä. Vuoden 2005 muuttoliikkeellä oli suotuisa vaikutus 1534 vuotiaiden ja erityisesti opiskeluikäisten (1524 vuotiaiden) osuuteen Espoon väestöstä, kun verrataan ikäryhmien osuuksia nettomuuton ja kantaväestön kesken. Aktiivisimmassa työiässä olevien ikäluokkien (2554 vuotiaiden) osuutta Espoon väestöstä muuttoliike osaltaan kasvatti, kuten myös kolmena edellisenä vuonna. Vuosina muuttoliikkeen vaikutus 2554 vuotiaiden osuuteen väestöstä oli vähäinen. Taulukko 1. Espoon kantaväestö sekä tulo, lähtö ja nettomuutto ikäluokittain v v.2005 Ikäluokka Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto vuodenvaihde 2004/05 % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 8 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 3

4 v v v v. Henkilöä v. 014v v. 65+ v. 65+v. 014 v v. 5564v Kuva 2. Espoon nettomuutto ikäluokittain v Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Muuttoliike ja koulutusaste Aiempien vuosien tapaan vuonna 2003 Espoon rajan ylittävä muuttoliike painottui 25 vuotta täyttäneiden osalta vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin. Sekä tulo että lähtömuuttaneista oli korkeakoulutettuja vajaa puolet ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita vajaa kolmannes. Vuonna 2003 Espoon muuttovoitto oli poikkeuksellisen alhainen myös 25 vuotta täyttäneiden osalta, vain 119 henkeä. Vähäinen muuttovoitto painottui korkeaasteen tutkinnon suorittaneisiin, mutta myös enintään perusasteen opinnot suorittaneiden osuus oli merkittävä. Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osalta muuttovoittoa pienensi edellisestä vuodesta huomattavasti hiipunut tulomuutto sekä lisääntynyt lähtömuutto. Myös enintään peruskoulutuksen saaneiden osalta muuttovoitto pienentyi edellisvuodesta huomattavasti. Sen sijaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta muuttotase painui vuonna 2003 edellisvuoden muuttovoiton jälkeen tappiolle. Vuoden 2003 muuttoliike pienensikin osaltaan keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuutta Espoon 25 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun verrataan muuttovoiton koulutusjakaumaa kantaväestön koulutusjakaumaan. Kuitenkin muuttovoitto tai tappio oli kaikissa tarkastelluissa koulutusasteissa varsin pieni, joten Espoon 25 vuotta täyttäneen väestön koulutusastejakaumaan muuttoliikkeellä oli varsin vähäinen vaikutus. 4 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

5 Espoon kantaväestö koulutusasteittain v vuotta täyttäneet Korkeaaste Keskiaste Korkeintaan perusaste v.2001 v.2002 v.2003 Espoon nettomuutto koulutusasteittain v vuotta täyttäneet Korkeaaste Keskiaste Korkeintaan perusaste v.2001 v.2002 v.2003 Kuva 3. Espoon kantaväestö ja nettomuutto koulutusasteittain v (25 vuotta täyttäneet). Nettomuutossa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Taulukko 2. Kantaväestön sekä tulo, lähtö ja nettomuuton koulutusrakenne Espoossa v (25 vuotta täyttäneet). v.2003 Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm 25 v. täyttäneet yht , , ,0 119 Korkeaaste , , ,3 159 Keskiaste , , ,0 140 Korkeintaan perusaste , , ,6 100 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 5

6 Muuttoliike ja pääasiallinen toiminta Vuonna 2003 työlliseen työvoimaan kuului 59 % tulomuuttajista ja 54 % lähtömuuttajista. Seuraavaksi suurimpina ryhminä tulomuuttajissa olivat opiskelijat ja koululaiset sekä 014 vuotiaat lapset, molemmat noin 14 %:n osuudella. Lähtömuuttajista oli lapsia 14 % ja opiskelijoita 11 %. Erittäin pieneksi supistunut muuttovoitto koostui valtaosin työllisestä työvoimasta, mutta myös opiskelijoiden ja koululaisten osuus oli huomattava. Eläkeläisten osalta aiempien vuosien muuttotappio jatkui edelleen vuonna Osaltaan muuttoliike kasvatti etenkin työllisen työvoiman sekä opiskelijoiden ja koululaisten osuutta Espoon väestöstä. Lasten osalta edellisten vuosien muuttovoitto kääntyi vuonna 2003 pieneksi muuttotappioksi. Taulukko 3. Kantaväestö sekä tulo, lähtö ja nettomuutto Espoossa pääasiallisen toiminnan mukaan v Pääasiallinen toiminta v.2003 Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto (sis. maahanmuuttajat) (sis. maastamuuttajat) % kanta % tulo % lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Yhteensä , , ,0 527 Työllinen työvoima , , ,9 981 Työtön työvoima , , ,3 14 Opiskelijat, koululaiset , , , vuotiaat , , ,2 38 Eläkeläiset , , ,8 164 Varusmiehet 959 0,4 44 0,3 75 0,5 31 Muut (+ tuntematon) , , ,3 714 Espoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan v Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat, koululaiset 014 vuotiaat Eläkeläiset v.2001 v.2002 v.2003 Kuva 4. Espoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan v Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. 6 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

7 Muuttoliike ja työllisen työvoiman toimialajakauma Tässä tarkastelussa on toimialaluokituksen (TOL95 / 2002) luokat yhdistelty viimeisellä sivulla esitetyn mukaisesti. Vuonna 2003 olivat työllisen työvoiman tulo ja lähtömuutossa suurimpina toimialaryhminä yhteiskunnalliset palvelut, liikeelämän palvelut sekä kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta. Työllisten muuttovoitosta koostui 37 % liikeelämän palveluissa, 30 % yhteiskunnallisissa palveluissa, 16 % kaupan sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan aloilla sekä reilu 10 % rakennus ja teollisuusaloilla työskentelevistä. Vuonna 2003 muuttoliike osaltaan kasvatti lähinnä liikeelämän palvelujen osuutta espoolaisen työllisen työvoiman toimialarakenteessa. Sen sijaan kaupan sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan, teollisuuden sekä kuljetus, varastointi ja tietoliikennealan osuuteen muuttoliikkeellä oli pienentävä vaikutus. Espoon muuttovoitto pienentyi edellisestä vuodesta kaikilla em. päätoimialoilla. Yhteiskunnalliset palvelut (LQ) Liikeelämän palvelut (JK) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta (G,H) v.2001 v.2002 v.2003 Rakentaminen (F) Teollisuus (CE) Nettomuutto / henkilöä Kuva 5. Espoon nettomuutto toimialoittain v (työllinen työvoima). Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. Taulukko 4. Työllinen kantaväestö sekä muuttaneet toimialaryhmittäin Espoossa v v.2003 TOIMIALA Työllinen kantaväestö Työlliset tulomuuttajat Työlliset lähtömuuttajat TYÖLLISTEN (sis. mahanmuuttajat) (sis. maastamuuttajat) NETTOMUUTTO % työllises % työllisis % työllisis % työllistä kanta ten tulo ten lähtö ten netto Lkm väestöstä Lkm muutosta Lkm muutosta Lkm muutosta Kaikki toimialat yhteensä , , , ,0 Maa ja metsätalous (A,B) 205 0,2 10 0,1 13 0,2 3 0,3 Teollisuus (CE) , , ,1 54 5,5 Rakentaminen (F) , , ,6 58 5,9 Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta (G,H) , , , ,5 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (I) , , ,5 15 1,5 Liikeelämän palvelut (J K) , , , ,5 Yhteiskunnalliset palvelut (LQ) , , , ,1 Tuntematon (X) , , ,1 32 3,3 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 7

8 Muuttoliike ja tulotaso 15 vuotta täyttäneistä tulomuuttajista 49 %:lla ja lähtömuuttajista 46 %:lla valtionveronalaiset vuositulot olivat alle euroa vuonna Vähintään euron vuosiansiot oli 12 %:lla sekä tulo että lähtömuuttajista. Espoon saamasta muuttovoitosta noin 70 % koostui alle 9000 euroa vuodessa ansaitsevista. Pienituloisten hallitseva osuus muuttovoitosta selittyy pitkälle muuttoliikkeen ikärakenteella. Valtaosa tulomuutosta ja muuttovoitosta koostuu opiskeluvaiheessa ja työuran alkuvaiheessa olevista ikäluokista. Kuntien välinen muuttoliike kasvattaakin osaltaan pienituloisimman ryhmän osuutta Espoon väestöstä. Toiseksi suurin osuus Espoon muuttovoitosta, vajaa 18 %, koostuu väestöstä, jonka vuositulo on vähintään euroa. Muuttoliike ei kuitenkaan kasvata suurituloisimman ryhmän osuutta väestörakenteesta, sillä kantaväestössä suurituloisimman ryhmän osuus on hieman suurempi, noin 20 %. 15 vuotta täyttäneen väestön muuttovoitto pieneni vuonna 2003 kaikissa tuloluokissa edellisestä vuodesta. Taulukko vuotta täyttäneet valtionveronalaista tuloa saaneet tuloluokittain; Espoon kantaväestö sekä tulo ja lähtömuuttaneet v Valtionveron v.2003 alaiset tulot Kantaväestö Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto ( / vuosi) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) (15 v. täyttäneet) % % % kanta tulo lähtö Lkm väestöstä Lkm muuttajista Lkm muuttajista Lkm Kaikki tuloluokat , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 230 Muuttajissa ovat mukana siirtolaiset Vuositulo / v.2001 v.2002 v Nettomuutto / henkilöä Kuva 6. Espoon nettomuutto tuloluokittain v (15 vuotta täyttäneet). Luvuissa ovat mukana maassamuutto ja siirtolaisuus. 8 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

9 Muuton lähtö ja kohdealueet Vuonna 2005 Espoo sai uusia asukkaita aiempien vuosien tapaan ylivoimaisesti eniten Helsingistä. Toiseksi eniten Espooseen muutettiin Vantaalta. Näihin kaupunkeihin Espoosta muutettiin myös eniten. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoo sai noin 2100 hengen muuttovoiton vuonna Määrä on noussut hengen vuosivauhdilla vuoden 2003 notkahduksen jälkeen. Suurimmillaan Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista saatu kokonaismuuttovoitto oli vuonna 2002, minkä jälkeen se on pysynyt korkeampana kuin muutamana edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun sisäisessä muuttoliikkeessä Espoo sai vuonna 2005 edelleen pääosan muuttovoitostaan Helsingistä. Vantaalta Espoo on saanut muuttovoittoa vuoden 2003 tilapäisen muuttotappion jälkeen. Vuonna 2005 Vantaalta saatu muuttovoitto oli noin 270 henkeä, mikä on ollut 1990luvun jälkipuoliskolta lähtien varsin tyypillinen lukema. Pääkaupunkiseudun kehyskuntiin kärsitty syvenevän muuttotappion kierre näyttää ainakin tilapäisesti hellittäneen vuonna Tosin Espoo menetti muuttoliikkeen myötä kehyskuntiin edelleen noin 940 asukasta, mikä oli noin 250 asukasta edellisvuotista vähemmän. Espoo kärsi aiempien vuosien tapaan muuttotappiota kaikkiin pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Raskaimmin tappiollinen oli Kirkkonummen ja Espoon välinen muuttoliike, tosin noin 380 asukkaan muuttotappio oli edellisvuotta yli kolmanneksen pienempi. Nurmijärvelle Espoo kärsi muuttotappiota lähes 200 asukkaan verran. 2000luvulla Espoo on vuosittain menettänyt Nurmijärvelle keskimäärin 185 asukasta muuttotappiona. Vihdin ja Espoon välinen muuttoliike oli Espoolle tappiollinen noin 150 asukkaalla. Tappio oli noin kolmanneksen edellisvuotista pienempi. Muiden kehyskuntien kohdalla Espoon kärsimä muuttotappio oli aiempien vuosien tapaan joitakin kymmeniä asukkaita. Helsingin seudun ulkopuolelta Espoo on jälleen saanut muuttovoittoa vuoden 2003 tappion jälkeen. Tämä muuttovoitto on kuitenkin pysynyt aiempiin vuosiin verrattuna vaatimattomana ollen noin 160 asukasta vuonna Ulkomailta saatu muuttovoitto kasvoi yli 2,5 kertaiseksi edellisvuodesta, mikä johtui sekä lähtömuuton pienentymisestä että tulomuuton kasvusta. Vuonna 2005 ulkomailta tulleiden osuus tulomuutosta oli 11 %. Kasvua edellisvuodesta oli noin prosenttiyksikkö ja vuodesta 2002 lähes kaksi prosenttiyksikköä. Taulukko 6. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto lähtö / kohdealueittain v v v v v Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Netto Tulo Lähtö Nettomuutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto muutto Yhteensä Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Helsingin seutu Muu suomi Koko maa Ulkomaat Helsinki Vantaa Kauniainen Hyvinkää Kerava Tuusula Järvenpää Nurmijärvi Kirkkonummi Vihti Sipoo Helsingin seutu = pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) + Pks kehyskunnat (Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Hyvinkää) Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 9

10 Espoon muuttovoitto ja tappio suhteessa eri alueisiin v Henkilöä Kok onaismuuttovoitto Muuttovoitto Muuttotappio 1000 Hgin seudun ulkopuolinen Suomi Helsinki Vantaa Ulkomaat Pks kehyskunnat Kuva 7. Espoon muuttovoitto ja tappio suhteissa eri alueisiin v Muuttoliikkeen kielisuhteet Vuonna 2005 kuntien välisessä muuttoliikkeessä Espooseen muuttaneista 85 % ja poismuuttaneista 86 % oli suomenkielisiä. Molemmissa muuttajaryhmissä suomenkielisten osuus on laskenut muutamalla prosenttiyksiköllä vuosina Ruotsinkielisten osuus on koko 2000luvun ajan ollut 6 % tulomuutosta ja 7 % lähtömuutosta. Muunkielisten osuus sen sijaan on noussut viime vuosina ollen 10 % tulomuutosta ja 7 % lähtömuutosta vuonna Ruotsinkielisten osalta Espoolle on koko 2000luvun koitunut muuttotappiota, joka vuonna 2005 kohosi 142 henkilöön. Suomenkielisten osalta Espoo on yleensä saanut muuttovoittoa. Poikkeuksena oli kokonaismuuttovoiton suhteen heikko vuosi 2003, jolloin suomenkielisten osalta Espoo kirjasi 112 hengen muuttotappion. Vuonna 2005 Espoo sai suomenkielisten osalta muuttovoittoa vajaa 1000 henkeä. Taulukko 7. Espoon tulo, lähtö ja nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttaneiden äidinkielen mukaan. Vuosi Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

11 Tulomuuton kielirakenne ,0 % 5,7 % 6,4 % ,1 % 5,9 % 8,0 % ,0 % 6,0 % 8,0 % ,0 % 6,1 % 8,9 % ,7 % 5,6 % 9,7 % Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Lähtömuuton kielirakenne ,0 % 7,0 % 4 % ,2 % 6,9 % 4,9 % ,1 % 6,8 % 5,1 % ,3 % 6,9 % 5,7 % ,6 % 7,1 % 7,3 % Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muunkieliset Kuva 8. Suomen, ruotsin ja muunkielisten osuus tulo ja lähtömuuttaneista Espoossa v (kuntien välinen muuttoliike). Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen 11

12 Sammandrag Esbos inflyttningsöverskott har ökat stadigt sedan 2003, då nettoinflyttningen sjönk till drygt 500 personer. År 2005 uppgick Esbos inflyttningsöverskott till totalt 2004 invånare. I huvudstadsregionens interna flyttningsrörelse utgjorde Esbos inflyttningsöverskott ca 2100 invånare. Ökningen från föregående år var ca 200 personer. Till huvudstadsregionens kranskommuner förlorade Esbo 936 invånare vilket är ca 260 mindre än föregående år. I och med flyttningsrörelsen förlorade Esbo invånare till alla kranskommuner. Störst var förlusten till rågrannarna Kyrkslätt, Nurmijärvi och Vichtis. Den minskning av inflyttningsöverskottet från utlandet som pågått ett par år vändes 2005 till en stark ökning av inflyttningsöverskottet. År 2005 var Esbos inflyttningsöverskott från utlandet rekordhöga 683 invånare. I likhet med de föregående åren ökade flyttningsrörelsen 2005 andelen invånare i studieåldern och ung arbetsför ålder. I fråga om utbildningsnivå, huvudsaklig verksamhet, yrkesområde samt inkomstnivå är den senaste statistiken över flyttningsrörelse från Då ökade flyttningsrörelsen både andelen personer med högskoleutbildning och personer med högst grundläggande utbildning av den befolkning som fyllt 25 år. Däremot förlorade Esbo personer med examen på andra stadiet till följd av flyttningsrörelsen. Flyttningsrörelsen påverkade befolkningsstrukturen enligt huvudsaklig verksamhet genom att öka andelen sysselsatt arbetskraft, studerande och skolelever samt pensionärer. I likhet med tidigare år ökade flyttningsrörelsen främst andelen med de lägsta inkomsterna av befolkningen. Aineisto: Muuttaneiden taustatiedot Tilastokeskus väestötilastopalvelu. Väestönmuutokset Espoossa Tilastokeskus, väestötilastopalvelu. Väestönmuutosten ennakkotiedot, elokuu Tilastokeskus. Toimialaluokituksen (TOL95 / 2002) luokat on tässä tietoiskussa yhdistelty seuraavasti: teollisuus kattaa mineraalien kaivun (C), teollisuuden (D) sekä sähkö, kaasu ja vesihuollon (E), kauppa ja majoitustoiminta kattaa tukku ja vähittäiskaupan (D) mukaan luettuna moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjauksen, sekä majoitus ja ravitsemustoiminnan (H), rahoitustoiminta kattaa rahoituksen (J) lisäksi kiinteistö, vuokraus, tutkimus ja liikeelämän palvelut (K), yhteiskunnallisiin palveluihin kuuluvat julkinen hallinto, maanpuolustus ja pakollinen sosiaalivakuutus (L), koulutus (M), terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (N) sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut (O), kuten ympäristönhuolto, järjestötoiminta ja virkistys, kulttuuri ja urheilutoiminta. 12 Tietoisku 11/2006: Muuttoliikken vaikutus Espoon väestörakenteeseen

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018 2018:9 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja 2019:6 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 31036300

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön

Tässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

TIETOISKU 10/

TIETOISKU 10/ TIETOISKU 10/2006 8.11.2006 TYÖSSÄKÄYNTITILASTO 20 Arja Munter Tiivistelmä Vuoden 20 lopussa espoolaisista 54 % eli 121 423 henkeä kuului työvoimaan. Työvoimaan kuuluvuus oli hieman laskenut vuonna 20.

Lisätiedot