TILASTOKATSAUS 2:2015

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILASTOKATSAUS 2:2015"

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 2: TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 66 prosenttia. Heistä 89 prosenttia oli työllisiä ja 11 prosenttia työttömiä. Työttömien osuus tulomuuttajista oli nyt parisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömiä tulo oli vuonna 212 puolisentoista sataa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli vuonna 212 lähes 7 vähemmän kuin Vantaalle muuttaneita. Työllisten osuus poismuuttaneista oli 59 prosenttia eli prosenttiyksikön suurempi osuus kuin Vantaalle muuttaneista (58 %). Vuonna 212 työttömiä muutti pois Vantaalta 13 vähemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaalle tulomuutossa on työllisten osuus ollut keskimäärin 6 prosenttia. Vuonna 27 työllisten osuus tulomuuttajista oli suurimmillaan, 63 prosenttia, ja alimmillaan kaksi vuotta myöhemmin, 57 prosenttia. Työllisten osuus poismuuttaneista oli pienimmillään vuonna 24, 55 prosenttia, ja suurimmillaan, 59 prosenttia, vuonna 28. Vuonna 212 työllisiä oli tulomuuttajista 59 prosenttia ja lähtömuuttajista 58 prosenttia. Työttömien osuus sekä tulo- että lähtömuuttajista oli vähimmillään vuonna 27, 5 prosenttia, ja suurimmillaan kaksi vuotta myöhemmin, 8 prosenttia. Vuonna 212 osuus oli tulomuuttajista runsas 7 prosenttia ja lähtömuuttajista vajaa 7 prosenttia. Työttömien Vantaalle tulomuuttajien osuutta kasvattaa osaltaan lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 212 kaikista ulkomailta Vantaalle muuttaneista 14 prosenttia oli työttömiä, kun maassamuutossa (muualta Suomesta muuttaneista) heidän osuutensa oli 6 prosenttia. Maassamuutossa Vantaan nettomuutto työttömistä oli 12 henkilöä tappiollinen, kun maahanmuutossa työttömistä kertyi muuttovoittoa 236 henkilöä. Työllisten tulomuuttajien ikärakenne on hivenen vanhentunut. Vuonna 212 tulomuuttajista kuitenkin lähes 7 prosenttia oli alle 35-vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on jatkuvasti kasvanut, ja vastaavasti alle 35-vuotiaiden osuus on vähentynyt. Vuonna 212 muuttotappiota syntyi vuotiaiden ikäryhmästä. Muissa ikäryhmissä Vantaalle oli enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita.

2 2 Taulukko 1. Työllisten vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Vuonna 29 työttömistä lähtömuuttajista oli 59 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 22 prosenttia vähintään 45-vuotiaita. Vuonna 212 alle 35-vuotiaiden osuus oli 56 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 25 prosenttia. Työttömissä tulomuuttajissa alle 35-vuotiaita oli 64 prosenttia vuonna 29 ja 6 prosenttia vuonna 212. Vähintään 45-vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 17 prosenttia vuonna 29 ja 21 prosenttia vuonna 212. Taulukko 2. Työttömien vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina nettomuuttajien määrä Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläisistä on Vantaalle viime vuosina kertynyt hitaasti kasvavaa muuttotappiota. Alle 15-vuotiaista on niin ikään kertynyt muuttotappiota kahta viimeisintä vuotta lukuun ottamatta koko 2-luvun. Vantaalle muutti ulkomailta kaikkiaan henkilöä vuoden 212 aikana. Heistä oli työvoimaan kuuluvia 52 prosenttia, joista työllisten osuus oli 74 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista oli 19 prosenttia alle 25-vuotiaita, 48 prosenttia vuotiaita ja 24 prosenttia vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 2 prosenttia, opiskelijoita oli 11 prosenttia, eläkeläisiä runsas prosentti ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 15 prosenttia.

3 3 Vantaalta muutti vuonna 212 ulkomaille 794 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 35 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 88 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 16 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 7 prosenttia, eläkeläisten 3 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus 39 prosenttia. Useammalla kuin joka toisella (55 %) Vantaalta ulkomaille muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka viidennellä (21 %) korkea-asteen koulutus. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä selvästi koulutetumpia. Vantaalle ulkomailta muuttaneiden koulutustasosta ei ole kattavaa tietoa. Lähes kaikki maassamuuton muuttovoitto on vuosina kertynyt korkeasti koulutetuista Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. 2-luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiosta. Taulukko 3. Nettomaassamuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan v Pääasiallinen toiminta / koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työllinen työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työtön työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Muu kuin työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Vuoden 212 nettomuutto oli kokonaisuudessaan, kun maahanmuuttokin otetaan huomioon, 855 henkilöä voitollinen. Kaikki muuttovoitto kertyi maan rajojen ulkopuolelta, koska maassamuutto oli yli 3 henkilöä tappiollista. Maassamuutossa Vantaa menetti keskiasteen koulutuksen saaneita muualle Suomeen. Vain perusasteen koulutuksen saaneista syntyi hieman muuttovoittoa kun korkea-asteen koulutuksen hankkineista poismuuttaneita oli lähes sama määrä kuin tulijoita. Koska maahan ulkomailta muuttaneiden koulutuksesta ei ole kattavasti tietoa, ei vastaavaa koulutustasotarkastelua voida heidän osaltaan tehdä. Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaan on kerännyt muuttovoittoa työllisistä keskimäärin 55 henkilöä vuosittain. Lähes puolet työllisistä on ollut korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Työttömästä työvoimasta on syntynyt muuttotappiota vajaa sata henkilöä vuosittain. Maassamuutossa Vantaa sai muuttovoittoa vuonna 212 vain vuotiaista. Suurimmat muuttotappiot tulivat vuotiaista ja alle 15-vuotiaista.

4 4 Taulukko 4. Työllisten ja työttömien maassamuuton netto Vantaalla sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan vuonna 212 Koulutus / sukupuoli Työlliset, ikä Työttömät, ikä Yhteensä Yhteensä Perusaste naiset miehet Keskiaste naiset miehet Korkea-aste naiset miehet Kaikki naiset miehet Vuonna 212 työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi perusasteen ja korkea-asteen koulutuksen hankkineista. Perusasteen koulutuksen saaneet olivat alle 65-vuotiaita miehiä ja naisia. Korkea-asteen koulutuksen hankkineista muuttovoitto tuli pääosin alle 35-vuotiaista miehistä. 35 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien tappio koostui suurelta osin naisista. Keskiasteen koulutuksen saaneiden muuttotappio meni tasan miesten ja naisten kesken. Työttömän työvoiman maassamuuton nettovaikutus on ollut Vantaalle tappiollinen vuodesta 23 lähtien: pois on ollut tulo enemmän muuttajan koulutuksesta riippumatta. Näin oli myös vuonna 212. Suurin osa tappiosta kertyi keskiasteen koulutuksen saaneista, hieman useammin miehistä kuin naisista. Perusasteen koulutuksen saaneissa oli yhtä paljon Vantaalta poismuuttaneista kuin Vantaalle muuttaneistakin. Neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 212 työllisistä tulomuuttajista vajaa viidennes työskenteli julkisella sektorilla ja runsas neljä viidennestä yksityisellä sektorilla. Tulijoista lähes joka viides työskenteli hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla ja yhtä moni kaupan, joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen, toinen vajaa kymmenes rakentamisen ja kolmas vajaa kymmenes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: useampi kuin joka kuudes poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, joka kahdeksas hallinto- ja tukipalvelujen, useampi kuin joka kymmenes terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä saman verran kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Jako yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä oli lähes sama kuin tulomuuttajilla. Työllisistä eniten muuttovoittoa Vantaa sai vuoden 212 aikana hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla työskentelevistä: heitä oli enemmän kuin kaksi viidesosaa nettomuuttajista. Rakentamisen toimialalla työskenteli lähes useampi kuin joka neljäs nettomuuttajista. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla työskentelevät muodostivat kymmenesosan työllisten nettomuuttovoitosta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla työskentelevistä Vantaa kärsi lukumääräisesti suurimman muuttotappion (kuvio 4). Julkisen sektorin osuus oli terveys- ja sosiaalipalvelujen, koulutuksen sekä julkisen hallinnon toimialoilla toimivista nettomuuttajista merkittävä, muilla toimialoilla julkisen sektorin osuus oli pieni (kuvio 4). Rakentamisen toimialalla kaikki nettomuuttajat olivat yksityisellä sektorilla työskenteleviä. Teollisuuden, kaupan ja majoitus sekä ravitsemistoiminnan toimialoilla yksityisen sektorin nettomuutto oli Vantaalle voitollista, kun julkisen sektorin muutto oli Vantaan kannalta tappiollista.

5 5 Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 28) ja työnantajasektorin mukaan vuonna 212 Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus ja varastointi Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja Rakentaminen Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Julkinen sektori Yksityinen sektori nettomuutto, henkilöä Muuttovoitto pääosin Helsingistä, suurimmat tappiot kehyskuntiin Vuonna 212 Vantaalle muutti 941 työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maakunnista eniten Vantaa sai eniten työllisiä muuttovoiton seurauksena Varsinais-Suomen maakunnasta: vuonna 212 sen osuus Vantaan saamasta työllisten kotimaan muuttovoitosta oli 37 prosenttia. Pirkanmaan ja Keski-Suomen osuus muuttovoitosta oli kummankin vajaa viidennes. Muuttotappiota kärsittiin Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Savoon. Edellisinä vuosina muuttovoitto on tullut suurelta osin Uudeltamaalta. Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta Helsingin seudun muihin kuntiin ja niistä muuttaneet työlliset vuosina T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o Helsinki Espoo Kauniainen PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat Uusimaa Koko maa

6 6 Vantaa sai Lahtea ja Kuopiota lukuun ottamatta kaikista suurista, yli 1 asukkaan kaupungeista työllisten muuttovoittoa vuonna 212. Helsingistä sitä kertyi 571 henkilöä, Tampereelta 35, Turusta 34, Jyväskylästä 3, Espoosta 13 ja Oulusta 7 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kauniaisten lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 212 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Nurmijärvelle (-156), Tuusulaan (-143) ja Järvenpäähän (-96). Vuosina työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on muutettu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto on tasaisesti kasvanut, samoin kuin tulomuutto niistä Vantaalle. Muuttotappio kehyskuntiin onkin hivenen vähentynyt. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Tuusulaan ja Nurmijärvelle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut vuoteen 211 saakka kehyskuntiin tulleen tappion. Vuonna 212 näin ei enää ollut. Taulukko 6. Kunnat, joista Vantaan sai vuonna 212 eniten muuttovoittoa tai keräsi suurimman muuttotappion sekä näistä kunnista saatu työllisten muuttovoitto/-tappio vuosina Kunta Kunta muuttovoittoa muuttotappiota Helsinki Nurmijärvi Tampere Tuusula Jyväskylä Järvenpää Salo Mäntsälä Kotka Sipoo Joensuu Kerava Pori Pornainen Espoo Vihti Kokkola Hyvinkää Kouvola Lahti Yhteensä Yhteensä Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja etenkin -tappiosta iso osa on painottunut muutamiin kuntiin (taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa. Eniten muuttaneita on ollut keskituloisissa Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista kunnallisveronalaista tuloa maksaneiden tuloluokista lukuun ottamatta vähintään 42 euron vuositulot saaneita. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat 1 6 euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v. 211) erotus oli 1 36 euroa poismuuttaneiden eduksi. Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista alle 52 euroa ansainneiden tuloluokista vuonna 212. Runsas viidennes työllisten muuttovoitosta kertyi euroa vuodessa ansainneista. Muuttajia oli eniten euroa vuodessa ansaitsevissa työllisissä. Työllisten tulomuuttajien valtionveronalaiset vuositulot olivat muuttovuonna keskimäärin 3 21 euroa, kun taas lähtömuuttajilla vuositulot olivat keskimäärin euroa. Eroa oli 1 31 euroa lähtömuuttajien hyväksi. Poismuuttaneilla on ollut korkeammat vuositulot kuin Vantaalle tulleilla Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Vantaalle muuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat vuonna 21 ensimmäistä kertaa suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt myös kerran, vuonna 27, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat lähes poikkeuksetta olleet muuttovuonna selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Vuosien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero on ollut Vantaalla muuttovuonna -1 5 euroa, Espoossa -1 3 euroa, Helsingissä euroa, mutta Nurmijärvellä euroa ja Tuusulassa +2 6 euroa.

7 7 Kuvio 5. Vantaalle ja Vantaalta vuonna 212 muuttaneet työlliset valtionveronalaisten keskivuositulojen mukaan kunnallisveronalaiset vuositulot, lähtö tulo Kuvio 6. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus vuosina pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa keskitulojen erotus, euroa/v Vantaa Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa. Espooseen muuttaneilla on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut isommat tulot kuin naapureihin muuttaneilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot, tosin tilanne on aivan viime vuosina tasaantunut. Kuvio keskitulot(euroa/v) muuttovuonna Työllisten muualta Suomesta Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuosina Vantaa Espoo Helsinki Koko maa

8 8 Kuvio 8. keskitulot(euroa/v) muuttovuonna Työllisten ulkomailta Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuosina Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Jo aiemmin todettiin, että Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 9 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 212 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle 17 euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin, koska tulo oli 25 enemmän kuin lähtö. Kuviot 9 ja 1. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin ja Vantaan ja Espoon välillä vuonna 212 muuttajien muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa , , , , , ,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2, vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa , , , , , ,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2, Vantaalta Helsinkiin Helsingistä Vantaalle Vantaalta Espooseen Espoosta Vantaalle Vantaalle muutti Espoostakin eniten euroa vuodessa ansainneita. Tähän tuloluokkaan muuttovuonna kuuluvista muuttajista Vantaa sai Espoosta myös lukumääräisesti eniten muuttovoittoa. Tosin tulo oli vain 2 enemmän kuin lähtijöitä. Kehyskunnista suurimmat muuttotappiot Vantaa on kärsinyt useana vuonna Nurmijärvelle ja Tuusulaan, niin myös vuonna 212. Muuttotappiota tuli kummallekin lähes kaikissa tuloluokissa, kumpaankin kuntaan eniten euroa vuodessa ansainneista. Vantaan muuttotase kehyskuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna.

9 9 Kuviot 11 ja 12. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Nurmijärven ja Vantaan ja Tuusulan välillä vuonna 212 muuttajien muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) , ,9 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 32-41, , , , ,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 32-41, , , , ,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9 2-2, Nurmijärveltä Vantaalle Vantaalta Nurmijärvelle Vantaalta Tuusulaan Tuusulasta Vantaalle Vähintään 17 euron vuosituloja saaneita työllisiä muutti Vantaalta Helsingin seudun kehyskuntiin enemmän kuin heitä muutti kehyskunnista Vantaalle. Alle 17 euron tuloluokissa oli Vantaalle tulleita jokunen enemmän kuin poislähteneitä. Eniten muuttotappiota oli euron vuosituloja saaneissa. Helsingin seudun ulkopuolelta Vantaalle muuttaneita työllisiä oli vajaa tuhat enemmän kuin Vantaalta muualle Suomeen muuttaneita työllisiä. Muuttovoittoa kertyi kaikissa tuloluokissa kahta ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta. Suurin muuttovoitto kertyi euron vuositulot muuttovuonna ansainneissa. Kuviot 13 ja 14. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja kehyskuntien ja Vantaan ja muun Suomen (=muu kuin Helsingin seutu) välillä vuonna 212 muuttajien muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa , , , , , ,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2, vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa , , , , , ,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2, Vantaalta kehyskuntiin Kehyskunnista Vantaalle Vantaalta muualle Suomeen Muualta Suomesta Vantaalle

10 1 Kuvio 15. Työllisten nettomuutto Vantaalle muuttajan tuloluokan ja tuloalueen mukaan vuonna työllisisiä netto Muu Suomi Kehyskunnat Espoo Helsinki vuositulot (1 ) keskimäärin muuttovuonna Maassamuuton kokonaistulokertymä 1,3 miljoonaa euroa voitollinen Vantaa sai vuonna 212 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisimmat tulomuuttajat tulivat Utsjoelta. Vuonna 24 muuttoliikkeen seurauksena kokonaistulokertymä (tulijoiden muuttovuoden tulot miinus lähtijöiden muuttovuoden tulot) oli lievästi negatiivinen. Vuonna 25 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen vuosina (taulukko 7). Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä vuonna 212 oli 1,3 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli,6 miljoonaa euroa suurempi. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli 2,3 miljoonaa euroa voitollinen, kun se vuotta aiemmin oli 1,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli 16,8 miljoonaa euroa voitollinen vuonna 212. Vuotta aiemmin kertymä oli hieman suurempi, 18,9 miljoonaa euroa. Vuonna 212 yli 45-vuotiaiden kertymät jäivät työllisillä muuttajilla tappiollisiksi, samoin kuin vuotta aiemminkin. Suurimmat tulokertymät tulevat vuosittain vuotiaista työllisistä, parina viime vuonna myös muista kuin työllisistä (työttömät, varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset). Kunnallisveronalaisten vuositulojen ero oli keskimäärin -97 euroa poismuuttaneiden eduksi vuonna 212 Vuonna 23 Vantaalta poismuuttaneiden (kaikki muuttajat) kunnallisveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin 35 euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Tuon jälkeen tuloero poismuuttaneiden hyväksi oli pienimmillään vuonna 25, jolloin se oli 23 euroa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 28, ero oli suurimmillaan, 1 3 euroa. Vuonna 21 ero kääntyi tulomuuttajien eduksi niin, että Vantaalle muuttaneiden keskitulo oli 57 euroa poismuuttaneiden keskituloa suurempi. Seuraavana vuonna tilanne taas kääntyi poismuuttaneiden eduksi, kun heidän keskitulonsa oli 1 3 euroa suuremmat kuin Vantaalle tulijoiden. Vuonna 212 poismuuttaneet olivat edelleen keskimäärin parempituloisia, ero oli tulomuuttaneisiin verrattuna 97 euroa. Työllisillä Vantaalle muuttajilla oli vuonna 23 keskimäärin 56 euroa pienemmät kunnallisveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 212 ero oli liki kaksinkertainen, 1 2 euroa, mikä oli kuitenkin 3 euroa pienempi kuin vuonna 211.

11 11 Taulukko 7. Muuttoliikkeen tuloksena muodostuneet nettotulokertymät (1 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina (Ks. huomautus katsauksen lopussa) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 1 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 27 Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.

12 12 Kuvio 16. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina eri tulonsaajaryhmissä, kaikki muuttajat vuositulojen erotus, euroa kaikki muuttajat palkkatuloa saaneet yrittäjätuloa saaneet kunnallisveronal. tulot Lähes kaikissa ikäryhmissä poismuuttaneiden kunnallisveronalaiset tulot olivat tulomuuttaneiden tuloja suuremmat Alle 25- ja vuotiailla työllisillä tulomuuttajilla oli muuttovuonna keskimäärin korkeammat tulot kuin Vantaalta lähteneillä. Muissa ikäryhmissä pois muuttaneiden kunnallisveronalaiset keskitulot olivat Vantaalle muuttaneiden keskituloja suuremmat. Suurin ero oli 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois muuttaneiden keskitulot olivat iästä riippumatta suuremmat kuin Vantaalle muuttaneilla. Suurin ero oli vuotiailla. Kuviot 17 ja 18. Tulo- ja lähtömuuttajat ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuonna 212 Työlliset Muut muuttajat 5 5 kunnallisveronalaiset keskitulot, euroa vuodessa kunnallisveronalaiset keskitulot, euroa vuodessa tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat

13 13 Työllisillä tulo- ja lähtömuuttajilla kunnallisveronalaiset keskitulot olivat kasvaneet likimäärin samaa tahtia, tulomuuttajilla 26 ja lähtömuuttajilla 27 prosentilla vuodesta 23 vuoteen 212. Vain vuonna 21 tulomuuttajien keskitulot olivat lähtömuuttajien keskituloja suuremmat. Muilla kuin työllisillä tulomuuttajien tulot olivat kasvaneet 37 ja lähtömuuttajien 41 prosentilla vuodesta 23 vuoteen 212. Muiden kuin työllisten muuttajien keskitulot olivat vain puolet työllisten muuttajien tuloista. Kuviot 13 ja 2 Tulo- ja lähtömuuttajat kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuosina Työlliset muuttajat Muut muuttajat kunnallisveronalaiset tulot, euroa vuodessa kunnallisveronalaiset tulot, euroa vuodessa tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat Huomautus taulukkoon 7: Mikäli tietoja on jossain ikäryhmässä alle 5, lukua ei ole tilastoissa esitetty. Tästä syystä ikäryhmien summa ei ole sama kuin kaikki yhteensä. Kaikki yhteensä tiedoissa ovat kaikki mukana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X, Puh. (9) ISSN X (painettu) Sähköposti: ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B2:215

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 7:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys

Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2016

TILASTOKATSAUS 1:2016 TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen

Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 8:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen

Yt-tilastot Tytti Naukkarinen Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus ja tulotaso

Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus ja tulotaso Elina Parviainen / n kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työvoiman saatavuus ja tulotaso Työvoiman saatavuus Tulotaso Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot