FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys vuosina Forssan seudun rakenteellinen muuttoliike vuosina Tiivistelmä ja suositukset

3 I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA

4 2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1.Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2.Muuttoliikkeen, pendelöinnin ja asumisen kiinteä yhteys kasvu- ja liikennekäytäviin sekä vyöhykkeisyyteen 3.Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013

5 Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut luvun alkuun verrattuna Nuorten vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien välisenä aikana Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin vuotiailla vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

6 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ VUOSINA Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina yli henkilöä Yli henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (- 1160) ja Raahe (-1138) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

7 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA PER VUOSI ( ) Kuntien välinen muuttoliike oli asukaslukuun suhteutettuna yli 10 promillea (1 % väkiluvusta) viidessä kunnassa: Kauniaisissa (14,1 promillea), Jomalassa (13,9), Pirkkalassa (13,9), Lempäälässä (10,2) ja Kustavissa (10). 20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa suhteessa asukaslukuun oli kolme kaupunkia: Seinäjoki (5,5 promillea), Kuopio (5) ja Tampere (5). Helsinki sai asukaslukuun suhteutettuna 21. eniten muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Kuntien välinen muuttoliike promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina yli +10 promillea 1000 as. kohden yli -10 promillea 1000 as. kohden Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reunaalueilla ympäri maata. 39 kuntaa kärsi yli -10 promillen vuotuiset muuttotappiot kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Manner-Suomen kunnista Siikajoki (-26,3 promillea), Kristiinankaupunki (- 19,3), Pudasjärvi (-19,1), Kyyjärvi (-17,5) ja Sievi (-15,4). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

8 TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)

9 II FORSSAN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA

10 KESKEISTÄ SANASTOA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS = syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO = kunnan tulo- ja lähtömuuton välinen erotus NETTOMAAHANMUUTTO, SIIRTOLAISUUS = kunnan maahan- ja maastamuuton välinen erotus VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT = luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto

11 Väestökehityksen osatekijät Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto

12 Luonnollinen väestönkehitys Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kuntien luonnollinen väestönlisäys oli yhteenlaskettuna noin tuhat henkilöä (-1043) negatiivinen vuosina Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuotena 2000-luvulla: tilanne on heikentynyt edelleen 2010-luvulla Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina : Jokioisten kunnan luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä 121 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Muiden kuntien luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vaihteli Ypäjän -164 henkilöstä Humppilan -91 henkilöön Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -200

13 Kuntien välinen nettomuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota noin henkilöä vuosina eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Forssan seutu sai muuttotappiota jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana lukuun ottamatta vuotta 2004 (+94 hlöä) Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muutto-voittoa vuosina : Tammelan muuttovoittoa oli yhteensä 120 henkilöä, mutta muuttovoitot rajoittuvat vuosiin , jonka jälkeen Tammela on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä), mutta tilanne on tasapainottunut sen jälkeen. Forssa sai esimerkiksi muuttovoittoa vuosina 2008 ja Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354, Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

14 Nettomaahanmuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna nettomaahanmuutosta muuttovoittoa noin 700 henkilöä vuosina eli keskimäärin 47 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuosina : vuosi 2000 oli ainoa vuosi, jolloin maastamuutto ylitti maahanmuuton. Forssan seutu sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssa sai noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa ja tasapainottivat muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä Muiden seudun kuntien maahanmuuttovoitto jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

15 Forssan seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Forssan seudun väestö väheni yhteensä henkilöllä vuosina : Forssan väestönvähennys perustui negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen ja muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeessä, mutta siirtolaisuus oli positiivinen väestökehityksen osatekijä Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutt Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys kääntyi selvästi laskevalla uralle vuoden 2008 jälkeen: vuosina luonnollinen väestönlisäys oli jo yhteensä -443 henkilöä Forssan seutu sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain vuonna Tilanne oli tasapainossa vuonna 2010 Forssan merkittävän muuttovoiton (+97) ansiosta, mutta kääntyi sen jälkeen negatiiviselle uralle. Vuosien muuttotappiot ovat seudun kannalta huomattavan suuret eli -657 henkilöä neljässä vuodessa Forssan seutu on saanut muuttovoittoa siirtolaisuudesta tasaisesti ja hitaasti kasvavalla uralla koko 2000-luvun ajan (pl. vuosi 2000) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16 Forssan seudun vuosittainen väestönlisäys % vuosina Forssan seudun väestönlisäys oli negatiivinen lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007 Ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in laskua. Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana 0,40 0,30 0,20 0,10 0, ,10-0,20-0,30-0,40-0,50-0,60-0,70-0,80-0,90-1,00-1,10 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

17 Forssan ja Forssan seudun väestönlisäys vuosina Graafissa on verrattu Forssan väestönlisäystä ja Forssan seudun väestönlisäystä ilman Forssan kaupunkia 150 Forssan väestönlisäys Forssan seudun väestönlisäys ilman Forssaa Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen luvun alkupuolella, mutta kääntyi jyrkästi negatiiviselle uralle vuoden 2007 jälkeen Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina , mutta on sen jälkeen kääntynyt kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun Forssan kaupungin väestönlisäys on ollut vuosina paremmalla uralla kuin yhteenlaskettuna seudun neljän kehyskunnan: seutujen keskuskaupungit ovat yleisesti vahvistuneet suhteessa kehyskuntiin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

18 Forssan seudun tulomuuton lähtöalueet vuosina Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta: noin kolme kymmenestä (28,1 %) tulijasta tuli Helsingin seudulta Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta: noin yksi viidestä muuttajasta (20,1 %) tuli kolmesta em. kaupungista Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta: vähän alle yksi viidestä (18,1 %) muuttajista tuli em. seuduilta Joensuun Oulun Lounais-Pirkanmaan Rauman Jyväskylän Riihimäen Porin Lahden Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin 74 Tulomuuttojen määrä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19 Forssan seudun lähtömuuton tuloalueet vuosina Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa Seinäjoen Kuopion Lounais-Pirkanmaan Lähtömuuttojen määrä yht. Forssan seudulta Forssan seudulta lähdettiin eniten Helsingin seudulle: yli joka viides (22,5 %) suuntautui Helsingin seudulle Rauman Jyväskylän Riihimäen Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. kolmen kaupunkiseudun alueelle Lahden Porin Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut, jonne suuntautui yhteensä 16,1 % kaikista lähtömuutoista Hämeenlinnan Tampereen Turun Helsingin Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

20 Forssan seudun muuttovoitto seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina Vakka-Suomen +15 Oulun +14 Nivalan + 13 Kajaanin +13 Forssan seudun muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %) Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutusalueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kuulumista osaksi laajenevaa aluetta Ylä-Pirkanmaan +16 Ylä-Savon +17 Porvoon +31 Riihimäen +37 Etelä-Pirkanmaan +46 Helsingin +256 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

21 Forssan seudun muuttotappio seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Kouvolan -15 Seinäjoen; -15 Lahden -16 Rauman -20 Loimaan -29 Kuopion; -33 Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. seuduille Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset Turun -378 Porin; -51 Hämeenlinnan -235 Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Tampereen -309 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

22 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina Forssan seudulle suuntautui yhteensä 7012 tulomuuttoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 260 muuttoa vuodessa Forssan seudulta suuntautui yhteensä 6775 lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina eli keskimäärin 251 muuttoa vuodessa Forssan seutu sai yhteensä 237 henkilöä muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin noin yhdeksän henkilöä vuodessa Forssan seutu sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuodesta 2001 lähtien. Vuosina Forssan seutu sai Helsingin seudulta muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä eli keskimäärin 45 henkilöä vuodessa Suurimmat muuttotappiot ajoittuvat 1990-luvulle kotikuntalain (1994) muutosvaikutuksiin Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

23 Forssan ja Helsingin seudun välillä tulo- ja lähtömuuttaneiden ikärakenne vuosina Forssan seudulle Helsingin seudulta tulleista noin neljä kymmenestä oli alle 25-vuotiaita, mutta lähtijöistä hieman yli puolet. Nuorten aikuisten (25-34-vuotiaiden) osuus oli tulijoissa noin viidennes ja lähtijöissä neljännes vuotiaiden ikäryhmissä tulo- ja lähtömuuttajien osuudessa ei ollut suuria eroja, mutta tulijoiden osuus oli vähän korkeampi Yli 55-vuotiaiden kohdalla tulomuuttajien osuus ylitti selvästi lähtömuuttajien osuuden 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 38,3 50,7 22,0 25,7 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Helsingin seudulta Forssan seudulle tulomuuttavat ovat iältään keskimääräistä useammin yli 35-vuotiaita ja Forssan seudulta lähtevät taas keskimääräistä useammin alle 35- vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuuden suuret erot perus-tuvat ensisijaisesti nuorten opiskelijamuuttoihin varsinkin muihin korkea-koulukaupunkeihin. 15,0 10,0 5,0 0,0 Alle 25- vuotiaita 12,6 10 9,7 11,5 6,3 5,9 4,1 3, Yli 65-vuotiaita Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

24 Forssan kaupungin nettomuutto kunnittain vuosina Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien välisenä aikana Turku Tampere Hämeenlinna Tammela Helsinki Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta -79 Salo -39 Lahti -35 Jyväskylä -33 Pori -26 Kuopio Akaa Somero Espoo Karkkila Lohja Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle (-396), Tampereelle (-345), Hämeenlinnalle (-270) ja Tammelalle (-147). Ypäjä 59 Urjala 64 Vantaa 88 Jokioinen 93 Humppila Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25 Forssan tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa Tammelaan vuosina Forssaan suuntautui yhteensä 3556 tulomuuttoa Tammelasta vuosina eli keskimäärin 131,7 muuttoa vuodessa Forssasta suuntautui yhteensä 4201 lähtömuuttoa Tammelaan vuosina eli keskimäärin 155,6 muuttoa vuodessa Forssa kärsi Tammelalle muuttotappiota yhteensä -645 henkilöä vuosina eli keskimäärin 23,9 henkilöä vuodessa Forssa oli muuttotappiollinen suhteessa Tammelaan yhtäjaksoisesti kahden vuosikymmenen ajan lukuun ottamatta vuosia 1994 ja Vuoden 2008 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen Forssa on saanut joka vuosi muuttovoittoa Tammelalta Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat -150

26 III FORSSAN SEUDUN RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA

27 Forssan seudun nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuotiaista eli keskimäärin 145 henki-löä vuodessa Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista Forssan seutu sai eniten muutto-voittoa viisivuotisryhmittäin tar-kasteltuna vuotiaista, vuotiaista ja vuotiaista. Muuttotappiot olivat suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

28 Forssan seudun kuntien nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten vuotiaiden ikäryhmästä, mutta muiden ikäryhmien osalla kunnat saivat vaihtelevasti joko muuttovoittoa tai tappiota Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä: Forssan muuttotappiot painottuivat vuotiaisiin ja muuttovoitot yli 55-vuotiaisiin. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi ja vuotiaiden ikäryhmistä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

29 Forssan seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Forssan seudun nettomuutto koulutus-rakenteen mukaa tuo hyvin esiin sen, että alueella on rajallisesti kaikkien koulutus-asteiden koulutuspaikkoja: Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin suuntautuviin. Forssan seutu kärsi keski-asteen suorit-taneista -570 henkilöä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muutto-tappiota keskiasteen suorittaneista: Joki-oisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muutto-tappio oli korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

30 Forssan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina Forssan kaupunki sai muuttotappiota -71 henkilöä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina eli keskimäärin vain 14 henkilöä vuodessa. Forssa sai vuonna 2009 kaksi henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneista, mutta muina vuosina osalta pientä muuttotappiota Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto Korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien osuus on alle viidennes kaikista kaupungin virroista: kaikista tulomuuttajista oli 14,5 % korkea-asteen suorittaneita ja kaikista lähtömuuttajista 15,7 % vuosina Forssan sijainti on kilpailukykyinen Helsinki-Tampere-Turku kolmion keskellä, joka saattaa tuoda alueelle korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja paluumuuttoja Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

31 Forssan seudun nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työs-sä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiske-lijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Jokaisen alueen kannalta optimaa-lisia muuttajia ovat työlliset muut-tajat. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista yhteensä -362 henkilöä vuosina Forssan seudun kunnat saivat saman-aikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä 187 hlöä, työttömistä työnhakijoista 36 hlöä ja lapsista 12 hlöä. Forssan seudun kunnat saivat muut-totappiota opiskelijoista yhteensä saman verran kuin työllisistä eli -362 henkilöä vuosina Muu työvoimaan kuulumaton Lapsi (0-14 v.) Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen Muu Työllinen Työtön Opiskelija Varusmies Eläkeläinen työvoimaan kuulumaton Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

32 Forssan kaupungin ja kehyskuntien työllisten nettomuutto vuosittain Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen (29000 / 7000 ) Forssan kaupunki ja Forssan seudun kehyskunnat saivat muuttotappiota työllisistä jokaisena vuonna lukuun ottamatta Forssan kaupungin pientä muuttovoittoa vuonna 2010 Forssan kaupungin laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden osalta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa Forssan seudun kehyskuntien menetys oli työllisten muuttotappioiden osalta noin 5 miljoonaa euroa eli noin 1 miljoonaa euroa vuodessa Forssa Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina Muuttoliikettä voidaan analysoida tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen mukaan. Tuloissa on huomioitu muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana Forssan seutu sai yhteenlaskettuna muuttovoittoa sekä tulottomista ja yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle /v.) ansaitsevista ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu saa pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 Forssan kaupungin ja kehyskuntien nettomuutto tulorakenteen mukaan Forssan kaupunki saa muuttovoittoa ensisijaisesti tulottomista ja pienituloisista muuttajista. Keskituloisista muuttajista tulee pientä muuttotappiota, mutta hyvätuloisten muuttajien osalta tilanne on tasapainoinen Forssa Kehyskunnat Forssan seudun kehyskuntien tilanne on päinvastainen kuin alueen keskuskaupunki Forssan: kehyskunnat saavat muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista muuttajista Forssan seudun kuntien muuttajien tulorakenne on tyypillinen kaikille kaupunkiseuduilla, joissa on muita seudun kuntia suurempi keskuskaupunki ja sen ympärillä kehyskuntia. Forssan seutu on asukasluvultaan pieni kaupunkiseutu, mutta em. piirre ilmenee pienemmässä mittakaavassa samoin kuin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa ja lähtömuuttajien vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat toisin sanoen jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 suuremmat kuin lähtömuuttajan Forssan seudulla tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttaneita korkeimmat vuosina paitsi vuonna Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen positiivinen erotus on hyvä signaali: esimerkiksi suurissa korkeakoulukaupungeissa erotus voi olla keskimäärin jopa euroa negatiivinen yhtä muuttoa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 Forssan seudun kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 ) ja Jokioisissa (17670 ) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 ) keskimäärin vuosina KUNTA EROTUS KESKI- MÄÄRIN Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 ) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 ) keskimäärin vuosina FORSSA ,8 Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 /muutto) ja Humppilassa (+1230 ). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin JOKIOI- NEN ,4 HUMP- PILA ,4 TAMME- LA Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot YPÄJÄ ,6

37 Forssan seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina Muuttajien tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta) Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. Forssan seudulla tulee hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu saa määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

38 Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä yhteensä vuosina Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä Ypäjä Tulokertymä yhteensä Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa: Tammelan muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Tammela Tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin Jokioisissa: Jokioisten muuttoliikkeen laskennallinen menorasite oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa Jokioinen Humppila Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina Forssa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kolmannes vuosineljännes touko-elokuu 2016 Porin kaupungin strategiaympäristö Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Porin kaupungin strategiaympäristö Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS Raportti 6.5.2016 Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Kanta-Hämeen vetovoima

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä -100-50 0 50 100 1,8 0,6 8,3 2,9 Espoo % -00-0 0 0 00 0 -, -,, 0,,,,0, -, -, -0, -, -, -,, - v. -, -0,,,, -, Espoo -00-0 -0-0 - 0 Miljoonaa euroa 0 -, -, -, -,0 -, -,0 -, -,, 0,, 0,,, 0, - v. -, -0,,, 0, -, Helsinki % -00-0 0 0 00 0,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Aurassa asuvien työllisten työpaikat 0 5 10 20 1:500 000. Keskusverkkoselvitys. Eura. Säkylä. Oripää. Laitila. Oripää. Loimaa. Pöytyä Mynämäki Ypäjä

Aurassa asuvien työllisten työpaikat 0 5 10 20 1:500 000. Keskusverkkoselvitys. Eura. Säkylä. Oripää. Laitila. Oripää. Loimaa. Pöytyä Mynämäki Ypäjä Eura Punkalaidun Ypäjä ssa asuvien työllisten työpaikat 41-100 101-198 Eura Punkalaidun Humpp Ypäjä ivassalo ssa asuvien työllisten työpaikat 11-200 201-400 401-1000 1001-1099 Raseb Some antali Raseborg

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä 1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot