FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys vuosina Forssan seudun rakenteellinen muuttoliike vuosina Tiivistelmä ja suositukset

3 I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA

4 2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1.Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2.Muuttoliikkeen, pendelöinnin ja asumisen kiinteä yhteys kasvu- ja liikennekäytäviin sekä vyöhykkeisyyteen 3.Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013

5 Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut luvun alkuun verrattuna Nuorten vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien välisenä aikana Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin vuotiailla vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

6 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ VUOSINA Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) vuosina Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina yli henkilöä Yli henkilöä Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (- 1160) ja Raahe (-1138) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

7 KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA PER VUOSI ( ) Kuntien välinen muuttoliike oli asukaslukuun suhteutettuna yli 10 promillea (1 % väkiluvusta) viidessä kunnassa: Kauniaisissa (14,1 promillea), Jomalassa (13,9), Pirkkalassa (13,9), Lempäälässä (10,2) ja Kustavissa (10). 20 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan joukossa suhteessa asukaslukuun oli kolme kaupunkia: Seinäjoki (5,5 promillea), Kuopio (5) ja Tampere (5). Helsinki sai asukaslukuun suhteutettuna 21. eniten muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Kuntien välinen muuttoliike promillea keskiväkiluvusta per vuosi vuosina yli +10 promillea 1000 as. kohden yli -10 promillea 1000 as. kohden Muuttotappiollisimmat kunnat suhteessa asukaslukuun sijaitsivat maakuntien reunaalueilla ympäri maata. 39 kuntaa kärsi yli -10 promillen vuotuiset muuttotappiot kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Manner-Suomen kunnista Siikajoki (-26,3 promillea), Kristiinankaupunki (- 19,3), Pudasjärvi (-19,1), Kyyjärvi (-17,5) ja Sievi (-15,4). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

8 TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)

9 II FORSSAN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA

10 KESKEISTÄ SANASTOA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS = syntyvyyden ja kuolleisuuden välinen erotus KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO = kunnan tulo- ja lähtömuuton välinen erotus NETTOMAAHANMUUTTO, SIIRTOLAISUUS = kunnan maahan- ja maastamuuton välinen erotus VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT = luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen muuttoliike ja nettomaahanmuutto

11 Väestökehityksen osatekijät Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto

12 Luonnollinen väestönkehitys Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kuntien luonnollinen väestönlisäys oli yhteenlaskettuna noin tuhat henkilöä (-1043) negatiivinen vuosina Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen jokaisena vuotena 2000-luvulla: tilanne on heikentynyt edelleen 2010-luvulla Jokioinen oli ainoa seudun kunnista, jossa syntyvyys ylitti kuolleisuuden vuosina : Jokioisten kunnan luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä 121 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Forssassa (-777 henkilöä). Muiden kuntien luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus vaihteli Ypäjän -164 henkilöstä Humppilan -91 henkilöön Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot -200

13 Kuntien välinen nettomuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttotappiota noin henkilöä vuosina eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Forssan seutu sai muuttotappiota jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana lukuun ottamatta vuotta 2004 (+94 hlöä) Tammela oli ainoa seudun kunnista, joka sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muutto-voittoa vuosina : Tammelan muuttovoittoa oli yhteensä 120 henkilöä, mutta muuttovoitot rajoittuvat vuosiin , jonka jälkeen Tammela on kärsinyt joka vuosi muuttotappiota. Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota (-850 hlöä), mutta tilanne on tasapainottunut sen jälkeen. Forssa sai esimerkiksi muuttovoittoa vuosina 2008 ja Jokioisten muuttotappiot olivat yhteensä -354, Ypäjän -130 ja Humppilan -94 henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä

14 Nettomaahanmuutto Forssan seudulla vuosina Forssan seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna nettomaahanmuutosta muuttovoittoa noin 700 henkilöä vuosina eli keskimäärin 47 henkilöä vuodessa. Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuosina : vuosi 2000 oli ainoa vuosi, jolloin maastamuutto ylitti maahanmuuton. Forssan seutu sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin kertaakaan aikaisemmin 2000-luvun aikana. Forssa sai noin 72 % koko seudun maahanmuuttovoitosta. Forssan maahanmuuttovoitto oli yhteensä 511 henkilöä vuosina Forssan muuttovoitot kasvoivat 2000-luvun kuluessa ja tasapainottivat muuttotappioita kuntien välisestä muuttoliikkeestä Muiden seudun kuntien maahanmuuttovoitto jäi määrällisesti varsin alhaiseksi: Jokioinen +66, Tammela +60, Ypäjä +37 ja Humppila Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

15 Forssan seudun väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Forssan seudun väestö väheni yhteensä henkilöllä vuosina : Forssan väestönvähennys perustui negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen ja muuttotappioihin kuntien välisessä muuttoliikkeessä, mutta siirtolaisuus oli positiivinen väestökehityksen osatekijä Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutt Forssan seudun luonnollinen väestönlisäys kääntyi selvästi laskevalla uralle vuoden 2008 jälkeen: vuosina luonnollinen väestönlisäys oli jo yhteensä -443 henkilöä Forssan seutu sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vain vuonna Tilanne oli tasapainossa vuonna 2010 Forssan merkittävän muuttovoiton (+97) ansiosta, mutta kääntyi sen jälkeen negatiiviselle uralle. Vuosien muuttotappiot ovat seudun kannalta huomattavan suuret eli -657 henkilöä neljässä vuodessa Forssan seutu on saanut muuttovoittoa siirtolaisuudesta tasaisesti ja hitaasti kasvavalla uralla koko 2000-luvun ajan (pl. vuosi 2000) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16 Forssan seudun vuosittainen väestönlisäys % vuosina Forssan seudun väestönlisäys oli negatiivinen lukuun ottamatta vuosia 2004 ja 2007 Ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä. Haitallisena väestönkehityksenä pidetään -0,5 %:in vuosittaista laskua ja erittäin haitallisena yli 1 %:in laskua. Forssan seudun väestönkehitys on ollut haitallisella uralla vuoden 2011 jälkeen ja lähestyi vuonna 2014 erittäin haitallisen kehityksen rajaa. Forssan seudun väestö väheni -336 henkilöllä vuonna 2014, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana 0,40 0,30 0,20 0,10 0, ,10-0,20-0,30-0,40-0,50-0,60-0,70-0,80-0,90-1,00-1,10 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

17 Forssan ja Forssan seudun väestönlisäys vuosina Graafissa on verrattu Forssan väestönlisäystä ja Forssan seudun väestönlisäystä ilman Forssan kaupunkia 150 Forssan väestönlisäys Forssan seudun väestönlisäys ilman Forssaa Forssan seudun neljän kehyskunnan väestönlisäys oli positiivinen luvun alkupuolella, mutta kääntyi jyrkästi negatiiviselle uralle vuoden 2007 jälkeen Forssan kaupungin väestönlisäys oli nousujohteista vuosina , mutta on sen jälkeen kääntynyt kehyskuntien tavoin melko jyrkkään laskuun Forssan kaupungin väestönlisäys on ollut vuosina paremmalla uralla kuin yhteenlaskettuna seudun neljän kehyskunnan: seutujen keskuskaupungit ovat yleisesti vahvistuneet suhteessa kehyskuntiin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

18 Forssan seudun tulomuuton lähtöalueet vuosina Forssan seudulle suuntautui yhtensä 7454 tulomuuttoa muilta seuduilta vuosina eli keskimäärin 1065 tulomuuttoa vuodessa Forssan seudulle tultiin ylivoimaisesti eniten Helsingin seudulta: noin kolme kymmenestä (28,1 %) tulijasta tuli Helsingin seudulta Toiseksi eniten Forssan seudulle tultiin Tampereen, Turun ja Hämeenlinnan seuduilta: noin yksi viidestä muuttajasta (20,1 %) tuli kolmesta em. kaupungista Kolmanneksi suurin tulomuuttajaryhmä tuli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seuduilta: vähän alle yksi viidestä (18,1 %) muuttajista tuli em. seuduilta Joensuun Oulun Lounais-Pirkanmaan Rauman Jyväskylän Riihimäen Porin Lahden Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan Hämeenlinnan Turun Tampereen Helsingin 74 Tulomuuttojen määrä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19 Forssan seudun lähtömuuton tuloalueet vuosina Forssan seudulta tehtiin yhteensä 8175 lähtömuuttoa muille seuduille vuosina eli keskimäärin 1168 lähtömuuttoa vuodessa Seinäjoen Kuopion Lounais-Pirkanmaan Lähtömuuttojen määrä yht. Forssan seudulta Forssan seudulta lähdettiin eniten Helsingin seudulle: yli joka viides (22,5 %) suuntautui Helsingin seudulle Rauman Jyväskylän Riihimäen Toiseksi suurin osa lähtömuutoista suuntautui Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: joka kolmas lähtömuutto suuntautui em. kolmen kaupunkiseudun alueelle Lahden Porin Etelä-Pirkanmaan Salon Loimaan Kolmas suuri lähtömuuttojen kohdealue oli Loimaan, Salon ja Etelä-Pirkanmaan seudut, jonne suuntautui yhteensä 16,1 % kaikista lähtömuutoista Hämeenlinnan Tampereen Turun Helsingin Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

20 Forssan seudun muuttovoitto seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa yhteensä 33 seutukunnasta vuosina Vakka-Suomen +15 Oulun +14 Nivalan + 13 Kajaanin +13 Forssan seudun muuttovoitot jakautuivat alueiden välillä erittäin epätasaisesti: Helsingin seudun osuus kaikilta seuduilta saadusta muuttovoitosta (+541 hlöä) oli lähes puolet (47,3 %) Forssan seutu sai lisäksi vähäistä muuttovoittoa Etelä-Pirkanmaan, Riihimäen ja Porvoon seuduilta sekä yksittäisiltä seuduilta muualta maasta Forssan seudun saama muuttovoitto Helsingin seudulta on tärkeä, koska se heijastaa metropolialueen vaikutusalueen asteittaista laajenemista ja Forssan seudun kuulumista osaksi laajenevaa aluetta Ylä-Pirkanmaan +16 Ylä-Savon +17 Porvoon +31 Riihimäen +37 Etelä-Pirkanmaan +46 Helsingin +256 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

21 Forssan seudun muuttotappio seuduittain vuosina Forssan seutu sai muuttotappiota yhteensä 31 seudulta vuosien välisenä aikana. Kuuden seudun kohdalla Forssan seudun muuttotase oli nolla. Kouvolan -15 Seinäjoen; -15 Lahden -16 Rauman -20 Loimaan -29 Kuopion; -33 Forssan seutu kärsi merkittävää määrällistä muuttotappiota erityisesti Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seuduille: Forssan seudun muuttotappioista lähes neljä viidesosaa (77 %) kohdistui em. seuduille Forssan seudun muuttotappiot muiden seutujen osalta olivat vähäiset Turun -378 Porin; -51 Hämeenlinnan -235 Forssan seutu kärsii muuttotappiota suurille opiskelijakaupungeille ja muille suurille tai keskisuurille maakuntakeskuksille pois lukien Loimaan seutu Tampereen -309 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

22 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto Helsingin seudun kanssa vuosina Forssan seudulle suuntautui yhteensä 7012 tulomuuttoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 260 muuttoa vuodessa Forssan seudulta suuntautui yhteensä 6775 lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina eli keskimäärin 251 muuttoa vuodessa Forssan seutu sai yhteensä 237 henkilöä muuttovoittoa Helsingin seudulta vuosien välisenä aikana eli keskimäärin noin yhdeksän henkilöä vuodessa Forssan seutu sai muuttovoittoa Helsingin seudulta vuodesta 2001 lähtien. Vuosina Forssan seutu sai Helsingin seudulta muuttovoittoa yhteensä 586 henkilöä eli keskimäärin 45 henkilöä vuodessa Suurimmat muuttotappiot ajoittuvat 1990-luvulle kotikuntalain (1994) muutosvaikutuksiin Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

23 Forssan ja Helsingin seudun välillä tulo- ja lähtömuuttaneiden ikärakenne vuosina Forssan seudulle Helsingin seudulta tulleista noin neljä kymmenestä oli alle 25-vuotiaita, mutta lähtijöistä hieman yli puolet. Nuorten aikuisten (25-34-vuotiaiden) osuus oli tulijoissa noin viidennes ja lähtijöissä neljännes vuotiaiden ikäryhmissä tulo- ja lähtömuuttajien osuudessa ei ollut suuria eroja, mutta tulijoiden osuus oli vähän korkeampi Yli 55-vuotiaiden kohdalla tulomuuttajien osuus ylitti selvästi lähtömuuttajien osuuden 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 38,3 50,7 22,0 25,7 Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Helsingin seudulta Forssan seudulle tulomuuttavat ovat iältään keskimääräistä useammin yli 35-vuotiaita ja Forssan seudulta lähtevät taas keskimääräistä useammin alle 35- vuotiaita. Alle 25-vuotiaiden osuuden suuret erot perus-tuvat ensisijaisesti nuorten opiskelijamuuttoihin varsinkin muihin korkea-koulukaupunkeihin. 15,0 10,0 5,0 0,0 Alle 25- vuotiaita 12,6 10 9,7 11,5 6,3 5,9 4,1 3, Yli 65-vuotiaita Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat

24 Forssan kaupungin nettomuutto kunnittain vuosina Forssan kaupunki sai kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttovoittoa lähikunnistaan ja metropolialueen läntisistä kunnista vuosien välisenä aikana Turku Tampere Hämeenlinna Tammela Helsinki Forssa sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Humppilasta (+94), Jokioisista (+93) ja Vantaalta (+88) vuosina Forssa sai määrällisesti eniten muuttotappiota oman maakunnan ja naapurimaakuntien koulutuskaupungeilta sekä omalta kehyskunnaltaan Tammelalta -79 Salo -39 Lahti -35 Jyväskylä -33 Pori -26 Kuopio Akaa Somero Espoo Karkkila Lohja Forssa kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Turulle (-396), Tampereelle (-345), Hämeenlinnalle (-270) ja Tammelalle (-147). Ypäjä 59 Urjala 64 Vantaa 88 Jokioinen 93 Humppila Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25 Forssan tulo-, lähtö- ja nettomuutto suhteessa Tammelaan vuosina Forssaan suuntautui yhteensä 3556 tulomuuttoa Tammelasta vuosina eli keskimäärin 131,7 muuttoa vuodessa Forssasta suuntautui yhteensä 4201 lähtömuuttoa Tammelaan vuosina eli keskimäärin 155,6 muuttoa vuodessa Forssa kärsi Tammelalle muuttotappiota yhteensä -645 henkilöä vuosina eli keskimäärin 23,9 henkilöä vuodessa Forssa oli muuttotappiollinen suhteessa Tammelaan yhtäjaksoisesti kahden vuosikymmenen ajan lukuun ottamatta vuosia 1994 ja Vuoden 2008 jälkeen on tapahtunut käänne, jonka jälkeen Forssa on saanut joka vuosi muuttovoittoa Tammelalta Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttojen suunnat -150

26 III FORSSAN SEUDUN RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA

27 Forssan seudun nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Forssan seutu sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä lukuun ottamatta vuotiaita: kyseiseen ikäryhmään painottuu nuorten ja opiskelijoiden muutot. Forssan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuotiaista eli keskimäärin 145 henki-löä vuodessa Forssan seutu sai ikärakenteen mukaan muuttovoittoa alle 15-vuotiaista lapsista ja kaikista yli 35-vuotta täyttäneistä aikuisista Forssan seutu sai eniten muutto-voittoa viisivuotisryhmittäin tar-kasteltuna vuotiaista, vuotiaista ja vuotiaista. Muuttotappiot olivat suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

28 Forssan seudun kuntien nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Kaikki Forssan seudun kunnat saivat muuttotappiota nuorten vuotiaiden ikäryhmästä, mutta muiden ikäryhmien osalla kunnat saivat vaihtelevasti joko muuttovoittoa tai tappiota Forssan kaupunki sai muuttotappiota kaikista alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä ja muuttovoittoa kaikista yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä: Forssan muuttotappiot painottuivat vuotiaisiin ja muuttovoitot yli 55-vuotiaisiin. Tammela sai muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin vuotiaista ja yli 65-vuotiaista. Humppilan ja Ypäjän tilanne oli samanlainen lukuun ottamatta pientä muuttotappiota vuotiaissa. Jokioinen kärsi muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä paitsi ja vuotiaiden ikäryhmistä Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

29 Forssan seudun kuntien nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Forssan seudun nettomuutto koulutus-rakenteen mukaa tuo hyvin esiin sen, että alueella on rajallisesti kaikkien koulutus-asteiden koulutuspaikkoja: Forssan seudun muuttotappiot kohdistuvat ensisijaisesti keskiasteen koulutuksen saaneisiin eli toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin suuntautuviin. Forssan seutu kärsi keski-asteen suorit-taneista -570 henkilöä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vain -17 henkilöä muuttotappiota vuosina Perusasteen suorittaneista seutu sai muuttovoittoa yhteensä 90 henkilöä. Kaikki seudun kunnat kärsivät muutto-tappiota keskiasteen suorittaneista: Joki-oisen ja Tammelan luvut olivat suuret suhteessa asukaslukuun Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai pientä muuttovoittoa Tammela, Humppila ja Jokioinen. Forssan muutto-tappio oli korkea-asteen suorittaneista oli maltillinen Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Korkea-aste Keskiaste Perusaste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

30 Forssan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina Forssan kaupunki sai muuttotappiota -71 henkilöä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina eli keskimäärin vain 14 henkilöä vuodessa. Forssa sai vuonna 2009 kaksi henkilöä muuttovoittoa korkea-asteen suorittaneista, mutta muina vuosina osalta pientä muuttotappiota Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Nettomuutto Korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja lähtömuuttajien osuus on alle viidennes kaikista kaupungin virroista: kaikista tulomuuttajista oli 14,5 % korkea-asteen suorittaneita ja kaikista lähtömuuttajista 15,7 % vuosina Forssan sijainti on kilpailukykyinen Helsinki-Tampere-Turku kolmion keskellä, joka saattaa tuoda alueelle korkea-asteen suorittaneiden tulo- ja paluumuuttoja Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

31 Forssan seudun nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työs-sä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiske-lijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Jokaisen alueen kannalta optimaa-lisia muuttajia ovat työlliset muut-tajat. Forssan seudun kaikki kunnat saivat muuttotappiota työllisistä muuttajista yhteensä -362 henkilöä vuosina Forssan seudun kunnat saivat saman-aikaisesti muuttovoittoa eläkeläisistä 187 hlöä, työttömistä työnhakijoista 36 hlöä ja lapsista 12 hlöä. Forssan seudun kunnat saivat muut-totappiota opiskelijoista yhteensä saman verran kuin työllisistä eli -362 henkilöä vuosina Muu työvoimaan kuulumaton Lapsi (0-14 v.) Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) Työtön Työllinen Muu Työllinen Työtön Opiskelija Varusmies Eläkeläinen työvoimaan kuulumaton Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

32 Forssan kaupungin ja kehyskuntien työllisten nettomuutto vuosittain Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen (29000 / 7000 ) Forssan kaupunki ja Forssan seudun kehyskunnat saivat muuttotappiota työllisistä jokaisena vuonna lukuun ottamatta Forssan kaupungin pientä muuttovoittoa vuonna 2010 Forssan kaupungin laskennallinen menetys työllisten muuttotappioiden osalta oli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa Forssan seudun kehyskuntien menetys oli työllisten muuttotappioiden osalta noin 5 miljoonaa euroa eli noin 1 miljoonaa euroa vuodessa Forssa Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 Forssan seudun tulo-, lähtö- ja nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina Muuttoliikettä voidaan analysoida tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen mukaan. Tuloissa on huomioitu muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana Forssan seutu sai yhteenlaskettuna muuttovoittoa sekä tulottomista ja yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista Forssan seutu kärsi muuttotappiota pienituloisista (alle /v.) ansaitsevista ja keskituloisista muuttajaryhmistä vuosina Forssan seudun kannalta on positiivinen signaali se, että seutu saa pientä muuttovoittoa hyvätuloisista muuttajista Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 Forssan kaupungin ja kehyskuntien nettomuutto tulorakenteen mukaan Forssan kaupunki saa muuttovoittoa ensisijaisesti tulottomista ja pienituloisista muuttajista. Keskituloisista muuttajista tulee pientä muuttotappiota, mutta hyvätuloisten muuttajien osalta tilanne on tasapainoinen Forssa Kehyskunnat Forssan seudun kehyskuntien tilanne on päinvastainen kuin alueen keskuskaupunki Forssan: kehyskunnat saavat muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista muuttajista Forssan seudun kuntien muuttajien tulorakenne on tyypillinen kaikille kaupunkiseuduilla, joissa on muita seudun kuntia suurempi keskuskaupunki ja sen ympärillä kehyskuntia. Forssan seutu on asukasluvultaan pieni kaupunkiseutu, mutta em. piirre ilmenee pienemmässä mittakaavassa samoin kuin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 Forssan seudun tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Forssan seudun tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat vuodessa ja lähtömuuttajien vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Forssan seudulle tulomuuttaneen henkilön tulot olivat toisin sanoen jokaista muuttoa kohden keskimäärin 339 suuremmat kuin lähtömuuttajan Forssan seudulla tulomuuttaneiden keskimääräiset tulot olivat lähtömuuttaneita korkeimmat vuosina paitsi vuonna Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen positiivinen erotus on hyvä signaali: esimerkiksi suurissa korkeakoulukaupungeissa erotus voi olla keskimäärin jopa euroa negatiivinen yhtä muuttoa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 Forssan seudun kuntien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Tammelassa (17878 ) ja Jokioisissa (17670 ) sekä alhaisimmat Forssassa (15296 ) keskimäärin vuosina KUNTA EROTUS KESKI- MÄÄRIN Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Jokioisissa (17621 ) ja alhaisimmat Humppilassa (13519 ) keskimäärin vuosina FORSSA ,8 Forssan kaupungin lähtömuuttajien tulot olivat keskimäärin 472 euroa tulomuuttajia korkeammat vuosina Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta optimaalisin Tammelassa (+2560 /muutto) ja Humppilassa (+1230 ). Tammelan arvo on kilpailukykyinen suhteessa suurten kaupunkiseutujen kehyskuntiin JOKIOI- NEN ,4 HUMP- PILA ,4 TAMME- LA Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot YPÄJÄ ,6

37 Forssan seudun muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä vuosina Muuttajien tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta) Forssan seudun yhteenlaskettu muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Tulokertymä oli positiivinen kolmena vuotena viiden vuoden ajanjaksolla. Forssan seudulla tulee hyvin esiin muuttajien määrään ja rakenteeseen liittyvät erot: Forssan seutu saa määrällistä muuttotappiota, mutta hyötyy muuttajien rakenteesta kuntataloudellisesta näkökulmasta Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

38 Forssan seudun kuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä yhteensä vuosina Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen Tammelassa, Forssassa ja Humppilassa sekä negatiivinen Jokioisissa ja Ypäjällä Ypäjä Tulokertymä yhteensä Tulokertymä oli määrällisesti suurin Tammelassa: Tammelan muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä 3,9 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Tammela Tulokertymä oli määrällisesti negatiivisin Jokioisissa: Jokioisten muuttoliikkeen laskennallinen menorasite oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa Jokioinen Humppila Forssan laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 1,4 miljoonaa euroa vuosina Forssa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat

Lisätiedot

Tekemise Pori eikä meinaamise

Tekemise Pori eikä meinaamise Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori Ai, onko Yyteri muka Porissa? Kun muutin tänne,

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8. MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.2011, Seinäjoki Tilastoanalyysi muuttoliikkeestä eniten hyötyvistä kunnista Analyysin

Lisätiedot

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro 27.1.2011 SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki 877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011 4 joista saman kunnan sisällä muutti65%

Lisätiedot

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013 MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 ::

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA Alueiden väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyyskuolleisuus),

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA

ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA 2 1 4 214 ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 24.6.214 24.6.214 ÄÄNEKOSKEN KEHITYKSEN TAUSTALLA 21-LUVUN ALUEKEHITYKSEN ISO ISO KUVA Suomen

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN ALUEELLINEN JA VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1. MUUTTOLIIKKEEN

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot