Väestönmuutokset 2011
|
|
- Eero Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa Vuodessa väestömäärä lisääntyi 720 henkilöllä luvulla Lahti kärsi väkiluvun laskusta, kyseisenä vuosikymmenenä kaupungin väestö väheni lähes henkilöllä luvun alusta lähtien kaupungin väkiluvun kehitys kääntyi positiiviseksi, ja kaupungin väestö lisääntyi vuosituhannen viimeisellä vuosikymmenellä yli henkilöllä luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä väestönkasvu oli lähes henkilöä. (Kuva 1) luvulla Lahden väestönkasvu vaihteli vuosittain voimakkaasti. Vuonna 2004 väkiluku lisääntyi 28 henkilöllä ja 774 henkilöllä vuonna Vuosikymmenen lopussa väestönkasvu olikin voimakkainta sitten luvun alun. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta. Vuosina Lahden väkiluku kasvoi 3,6 % ( henkilöä). Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoivat voimakkaimmin Oulu, Es- Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina vuosina poo ja Vantaa, joiden väestömäärän lisäys oli yli 7 %. Sekä Jyväskylän että Helsingin väkiluku kasvoi 5,5 % ja Tampereen 4,3 %. Lahtea hitaampaa kasvu oli Kuopiossa (3,1 %) ja Turussa (1,9 %). Kouvolassa väkiluku pieneni - 2,0 %. (Kuva 2). Kuntaliitokset toteutettiin Jyväskylässä ja Kouvolassa vuoden 2009 ja Kuopiossa vuoden 2011 alussa. Edellä mainittujen kuntien tilastot on esitetty vuodesta 2006 lähtien vuoden 2011 aluejaolla.
2 2 Vuonna 2011 Lahden väkiluku kasvoi 0,7 % (+ 720 henkilöä). Vertailukaupungeista yli prosentin väestönkasvu saavutettiin pääkaupunkiseudun kunnissa (Espoossa henkilöä, Vantaalla( henkilöä) ja Helsingissä ( henkilöä) sekä Oulussa ( henkilöä). Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös Jyväskylässä ( henkilöä), Tampereella ( henkilöä) ja Turussa ( henkilöä). Viimeisimmällä sijalla olivat Kuopio (+ 640 henkilöä) ja Kouvola, jonka väkiluku pieneni 505 henkilöllä. Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2011 lopussa Alueen kuntien väkiluku kasvoi viiden viimeisen vuoden aikana yhteensä 2,8 % eli henkilöllä. (Kuva 3). Vuosina Lahden kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu oli vaatimatonta muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna. Tarkastelussa mukana olleista kahdeksasta kaupunkiseudusta Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan Kouvolan kaupunkiseutu, jonka väkiluku pieneni 2,1 %. Kasvu oli voimakkainta Oulun (7,7 %), Tampereen (6,1 %), Helsingin (6,0 %) ja Jyväskylän (5,4 %) kaupunkiseuduilla. Lukumääräisesti väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa asukasmäärä lisääntyi viiden viimeisen vuoden aikana yli henkilöllä eli keskikokoisen kaupungin verran. Vuonna 2011 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,5 % eli 817 henkilöllä. Yli prosentin väestönkasvu saavutettiin Oulun ( henkilöä), Helsingin ( henkilöä) ja Tampereen ( henkilöä) kaupunkiseuduilla. Suhteellinen kasvu oli Lahden seutua hitaampaa vain Kouvolan kaupunkiseudulla, jonka väkiluku väheni 0,5 % (- 508 henkilöä). Asukkaita Muutos lkm % Helsinki ,2 Espoo ,8 Tampere ,9 Vantaa ,5 Turku ,7 Oulu ,6 Jyväskylä ,0 Lah ,7 Kuopio ,7 Kouvola ,6 Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2010 ja 2011 Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2006=100. Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitys vuosina Indeksi 2006=100.
3 3 Keskustan asukasmäärä kasvanut kymmenessä vuodessa liki asukkaalla Kaupungin väestöstä liki neljännes asuu Launeen suuralueella. Väkiluku on kuitenkin kasvanut eniten Keskustan suuralueella, jonne asuntorakentaminen keskittyi luvun alkupuolella. Kymmenen viimeisen vuoden aikana Keskustan asukkaiden määrä on kasvanut lähes asukkaalla. Suhteellisesti eniten väkiluku on lisääntynyt Kolava-Kujala -alueella. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Ankkurin, Tornatorin, Kariston, Asemantaustan, Sammonkadun ja Renkomäen alueilla, joilla väestönkasvu oli yli sata henkilöä. Väestön määrä sen sijaan laski eniten eli yli 50 henkilöllä Länsiharjun ja Lounaankadun alueilla sekä Metsäkankaalla. (Kuva 5). Viimeisimmän viiden vuoden aikana kasvualueita olivat Keskustan ja Kolava-Kujalan lisäksi Ahtiala ja Laune. Jalkarannan ja Mukkulan suuralueiden väkiluku pysyi lähes ennallaan. Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi ja Kärpäsen suuralueiden väkiluku väheni, suurin väkiluvun lasku tapahtui Kärpäsen alueella. (Kuva 4). Vuonna 2011 väkiluvun kasvu oli Keskustassa 290, Launeella 229, Kolava-Kujalassa 138, Ahtialassa 151, Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -alueella 36 ja Mukkulassa 12. Asukasluku pieneni Jalkarannassa 117 ja Kärpäsessä 103 henkilöllä. Kuva 5. Väkiluku tilastoalueittain vuonna Kuva 4. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina
4 4 Väestön ennustetaan kasvavan 0,7 % vuodessa Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Vuonna 2009 laaditun väestöennusteen mukaan Lahti ylittäisi asukkaan rajan vuonna 2018 ja asukkaan rajan vuonna Kasvuprosentti olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,5 ja vuoden 2020 jälkeen 0,4. (Kuva 6). Lahden omassa vuonna 2012 tarkistetussa tavoitteellisessa väestöennusteessa väestökasvu perustuu vahvana säilyvään muuttovoittoon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan 0,7 prosentin vuosivauhtia. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi yli vuonna 2015 eli kolmisen vuotta aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laatimassa ennusteessa Lahdessa arvioidaan olevan asukasta jo vuonna 2022 eli seitsemän vuotta Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan yhteensä noin 7 %. Helsingissä ja Tampereella kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan Espoossa ja Vantaalla, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan yli 15 % vuoteen 2025 mennessä. Kuolleita enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina luonnollinen väestönmuutos lisäsi kaupungin väkilukua vain 84 henkilöllä. Viimeisen viiden vuoden väestönkasvusta vain 2 % selittyy syntyneiden enemmyydellä. (Kuva 7). Vuosina syntyneiden enemmyys oli Lahdessa varsin alhainen muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden syntyneiden enemmyys alitettiin vain Kouvolassa, jossa kuolleita oli yli enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten Espoon, Vantaan, Helsingin ja Oulun väkilukua. (Kuva 8). Lahdessa oli vuonna 2011 syntyneitä ja kuolleita 1 055, joten kuolleita oli 21 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain Kouvolassa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua yli 270 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin Espoossa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väkilukua yli henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin väkilukua yli henkilöllä, Vantaata yli henkilöllä ja Oulua yli henkilöllä. Jyväskylän, Espoon ja Vantaan väestönkasvuun vaikutti syntyneiden enemmyys enemmän kuin muuttoliike yhteensä. (Kuva 9). Kuva 6. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.
5 5 Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2011.
6 6 Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna Tämän jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta Vuosina Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena henkilöllä. Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat Kuopio, Turku, Jyväskylä ja Kouvola, jonka nettomuutto oli negatiivinen. Eniten muuttovoittoa sai Helsinki, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena lähes henkilöllä. Espoon ja Tampereen muuttovoitto oli runsas 5 500, Vantaan liki ja Oulun noin henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2011 muuttovoittoa saivat Lahtea (+ 715 henkilöä) vähemmän Jyväskylä, Kuopio ja Kouvola, joka kärsi edelleen muuttotappiosta. Helsinki lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan lähes ja Espoo noin henkilöllä. Vantaan, Turun ja Oulun muuttovoitto oli runsas henkilöä. (Kuva 9). Lahdessa ja Tampereella muuttovoitto muista kunnista tärkein kasvutekijä Vuosina Lahden väkiluku lisääntyi nettomaassamuuton ansiosta henkilöllä. (Kuva 7). Viiden vuoden aikana määrällisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista saivat Lahden lisäksi Helsinki, Oulu ja Tampere. Maassamuutto oli tappiollinen Kouvolalle, Turulle ja Espoolle. (Kuva 8). Vuonna 2011 Lahteen muutti muista kunnista henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli Muuttovoitto muista kunnista oli siten 422 eli hieman edellisvuosia pienempi. Vertailukaupungeista Lahti sai kuudenneksi eniten muuttovoittoa, kun se vielä vuonna 2010 oli sijalla neljä. Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään lisäsivät Helsinki ( henkilöä), Tampere (+ 753 henkilöä), Oulu (+ 722 henkilöä), Espoo (+ 640 henkilöä) ja Turku (+ 540 henkilöä). Kouvola menetti maassamuutossa 435 asukasta. (Kuva 9). Lahdelle kuntien välinen muuttoliike on vaikuttanut väkiluvun kasvuun huomattavasti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Sekä vuosina että vuonna 2011 Lahden väestönkasvusta 59 % johtui siitä, että kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2011 maassamuuton kasvun merkitys väestönkasvulle oli Lahden jälkeen suurin Turussa (41 %), Tampereella (38 %), Oulussa (32 %), Kuopiossa (27 %) ja Helsingissä (24 %). Suurista kaupungeista ainoastaan Lahden ja Tampereen muista kunnista saama muuttovoitto lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus. Väestönkasvusta 41 % selittyi siirtolaisuudella Siirtolaisuus on kasvattanut kaikkien Suomen suurimpien kaupunkien väkilukua. Nettosiirtolaisuuden ansiosta Lah-den väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina (Kuva 8). Vuonna 2011 ulkomailta muutti Lahteen 449 henkilöä ja Lahdesta ulkomaille 156 henkilöä. Siirtolaisuuden ansiosta väkiluku kasvoi siten 293 henkilöllä. Siirtolaisten määrä kasvoi vuonna 2011 eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä lähes henkilöä, Espoossa yli henkilöä ja Vantaalla noin tuhat henkilöä. Siirtolaisuus
7 7 oli tärkein syy väkiluvun kasvuun Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Siirtolaisuus oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä myös Espoossa, Vantaalla ja Jyväskylässä. (Kuva 9). Viimeisen viiden vuoden aikana Lahden väestönkasvusta 38 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna 2011 vastaava osuus oli 41 %. Väestönmuutokset alueittain Alueittain tarkasteltuna syntyneiden lukumääräinen enemmyys oli vuonna 2011 korkein Karistossa, Renkomäessä, Nikkilässä ja Riihelässä. (Kuva 10). Kuolleita oli syntyneitä enemmän eniten keskustassa yleensä, Sairaalanmäellä, Jalkarannan Sarvikadun ja Tapanilan alueilla, Kivistönmäellä ja Mukkulan keskustassa. Sairaalanmäen ja Jalkarannan korkeaan kuolleisuuden vaikuttaa alueella sijaitsevat sairaalat. Kivistönmäellä syynä on vanhustentalojen suuri määrä. Vuonna 2011 muuttovoittoa saivat lukumääräisesti eniten keskustan alueista Ankkuri ja Kolkankadun alue, Tornator sekä Jalkarannan Kankolankadun alue. Muuttotappio oli suurin Sydänkankaalla, Riihelässä, Saksalassa ja Patoniityssä. (Kuva 11). Kuva 10. Syntyneiden enemmyys Lahden tilastoalueilla vuonna Kuva 11. Lahden nettomuutto tilastoalueittain vuonna 2011.
8 8 Väestönkasvusta huolimatta työikäisten määrä laski Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15- vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna Vuonna 2011 Lahden asukasluku kasvoi 720 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 324 henkilöllä ja alle 15-vuotiaiden lasten määrä pysyi lähes ennallaan vuotiaiden nuorten määrä kasvoi 156 ja yli 65-vuotiaiden peräti 879 henkilöllä. (Kuva 12). Vuoden 2011 lopussa kaupungin väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 53 % vuotiaita ja 20 % yli 65- vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että lasten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 13). Vuosina alle 15-vuotiaiden osuus laski -0,8 prosenttiyksikköä (- 288 henkilöä). Osuuttaan väestöstä kasvattivat yli 65- vuotiaat 1,9 % prosenttiyksiköllä ( henkilöä) ja vuotiaat nuoret 0,4 prosenttiyksiköllä (+ 824 henkilöä) vuotiaiden työikäisten osuus pieneni 1,5 prosenttiyksikköä vaikka lukumääräinen lisäys oli 425 henkilöä. Kuva 12. Lahden väestö ikäluokittain vuosina Kuva 13. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina Indeksi 2006=100.
9 9 Lahden ikärakenne on vanhempaa kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2011 lopussa lasten osuus väestöstä jäi Lahtea alhaisemmaksi vain Turussa, Helsingissä ja Tampereella. Lasten osuus väestöstä oli korkein Espoossa, jossa lähes viidennes väestöstä oli alle 15- vuotiaita. (Kuva 14) vuotiaiden osuus oli pienin Kouvolassa, pääkaupunkiseudun kunnissa ja Lahdessa. Nuoria oli suhteellisesti eniten Oulussa ja Jyväskylässä. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 53 % oli vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (19 %) suurempi vain Kouvolassa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten Espoossa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli noin 12 %. Kuva 14. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna Liki kolmannes lapsista asui Launeella Lahtelaisista lapsista noin 30 % asui Launeella ja 18 % Ahtialassa ja vain 3 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalassa (36%) ja Ahtialassa (23%). Keskustan osuus jäi seitsemään prosenttiin. Tilastoaluetarkkuudella tarkasteltuna alle 15 -vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Liipolassa, Renkomäessä, Kolavalla, Nikkilässä ja Sydänkankaalla, joissa lasten määrä oli yli 400. (Kuva 15). Lasten osuus väestöstä oli suurin Iltakalliolla, Karistossa, Viuhassa, Rekolassa ja Vihdinkadulla. Näillä alueilla yli 30 % väestöstä oli alle 15-vuotiaita. Lasten osuus oli alhaisin useimmilla ydinkeskustan tilastoalueilla ja Kivistönmäellä, joissa alle viisi prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita.
10 10 Kuva 15. Alle 15-vuotiaiden lukumäärä tilastoalueittain vuonna Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 29 % asui Keskustassa, 21 % Launeella ja 18 % Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa (28 %), Jalkarannassa (26 %), Mukkulassa (23 %) ja Kivimaa- Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella (22 %). Tilastoalueittain tarkasteltuna ikääntyneitä asui Ankkurissa reilut 1 100, Liipolassa noin 950 ja Mukkulan keskustassa runsas 750. Kivistömäellä, Metsäkankaalla ja Asemantaustassa oli kullakin alueella runsas 600 yli 65-vuotiasta. (Kuva 16). Ikääntyneiden osuus alueen väestöstä oli suuri useimmilla keskustan tilastoalueilla. Mattilanmäellä peräti 55 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. 40 prosentin raja ylittyi Asikkalankadun, Paavolan, ja Sammonkadun tilastoalueilla. Ikäihmisten osuus oli yli 30 % keskustan Sairaalanmäen, Lounaankadun, Rajakadun alueiden lisäksi Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaksen rannassa sekä Mukkulan keskuksessa. Ahtialan Iltakalliolla ja Ruukkikadulla yli 65-vuotiaiden osuus oli alle kaksi prosenttia. Kuva 16. Yli 65 vuotiaiden lukumäärä tilastoalueittain vuonna 2010.
11 11 Eläkeikäisten määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2025 mennessä Lahden kaupungin omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan eläkeikäisten määrä kasvaisi lähes henkilöllä. Tällöin joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuotias. (Kuva 17). Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä kasvaa yhteensä lähes henkilöllä. Heidän osuutensa väestöstä kuitenkin laskee nykyisestä 53 prosentista 48 prosent- tiin. Työikäisten määrän lasku kohdistuu nimenomaan ikäluokkaan vuotiaat, joiden määrä laskee liki henkilöllä vuotiaiden määrä sen sijaan kasvaa lähes henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan yli henkilöllä ja vuotiaiden nuorten määrän pienenevän vajaalla henkilöllä. Tilastokeskuksen laatiman trendiennusteen mukaan vanhusväestön osuus tulee jatkossakin olemaan Lahdessa suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa tullee vanhusten osuus olemaan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 18). Kuva 17. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2012, 2015, 2020 ja Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien väestöennuste vuoteen 2025.
12 12 Sataa työikäistä kohti 52 lasta tai vanhusta Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä ( vuotiasta) kohti. Vuonna 2011 Lahdessa oli sataa työikäistä kohti 52 vanhusta tai lasta. (Kuva 19). Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (41), mihin syynä on lasten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta Espoossa ja Vantaalla. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan demografinen huoltosuhde nousisi nykyisestä 52:stä 68:een vuoteen 2025 mennessä. Tällöin sataa vuotiasta asukasta kohti olisi 25 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65- vuotiasta asukasta. (Kuva 20). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan huoltosuhde olisi vieläkin korkeampi. Sen mukaan jokaista 100 työikäistä kohti tulee olemaan sekä koko maassa että Lahdessa 70 lasta tai vanhusta vuonna Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Kouvolassa (81) ja alhaisin Helsingissä (51). (Kuva 21). Kuva 19. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna Kuva 20. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja Kuva 21. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025.
13 13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista vuonna 2011 Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2011 lopussa Vuoden aikana väkiluku kasvoi 720 henkilöllä eli 0,7 %. Viimeisen viiden aikana väestönkasvu on ollut voimakkainta sitten 1970-luvun alun. Suomen kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna väkiluvun kehitys on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta. Lahden väestön kasvu perustuu suurimmaksi osaksi muista kunnista saatuun muuttovoittoon. Vuonna maassamuuton merkitys kaupungin väkiluvun kasvulle oli 59 % (+ 422 henkilöä). Suurista kaupungeista Lahden lisäksi ainoastaan Tampereen muista kunnista saama muuttovoitto lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus. Lahden väestönkasvusta 41 % selittyi siirtolaisuudella (+ 293 henkilöä), mikä on suurten kaupunkien keskitasoa. Siirtolaisuus oli tärkein syy väestönkasvuun Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Lahdessa oli kuolleita 21 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidasti väestönkasvua. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa syntyneiden enemmyys oli alhaisempi kuin Lahdessa. Luonnollinen väestönlisäys vaikutti muuttoliikettä enemmän Jyväskylän, Oulun, Vantaan ja Espoon väestönlisäykseen. Väkiluvun kasvusta huolimatta työikäisten vuotiaiden määrä laski 324 henkilöllä. Väestöstä 14 % oli lapsia, 13 % nuoria vuotiaita, 53 % vuotiaita ja 20 % yli 65-vuotiaita. 100 työikäistä kohti oli 52 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Lahden omassa tavoitteellisessa väestöennusteessa kasvu perustuu vahvana säilyvään muuttovoittoon. Väkiluvun arvioidaan kasvavan noin 0,7 prosentin vuosivauhtia. Ennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi vuonna 2015 ja vuonna Kaupungin oman väestöennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti ja vuonna 2025 joka neljännen lahtelaisen odotetaan olevan yli 65-vuotias. Tällöin eläkeikäisiä olisi yli enemmän kuin tällä hetkellä. Myös työikäisten määrän ennustetaan kasvavan, mutta vain noin henkilöllä. Nuorten vuotiaiden määrä ennustetaan pienenevän vajaalla henkilöllä. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan nousevan nykyisestä 52:stä 68:een vuoteen 2025 mennessä. Tällöin sataa vuotiasta asukasta kohti olisi 25 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta Tilastokeskus
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010
TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2013
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015
henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2014
henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017
Katja Karevaara 13.12.2018 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017 Lahden väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 119 573. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi 121 henkilöllä. Syntyneitä oli vähemmän kuin
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016
henkilöä Irja Henriksson 31.5.2017 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2016 on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 119 452. Vuoden aikana kaupungin väestö kasvoi
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta 2014
Irja Henriksson 30.12.2016 Väestön pääasiallinen toiminta 2014 Lahden väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644, josta työvoimaan kuului 56 877 henkilöä eli 47,9 % koko väestöstä. Loput 61 767 henkilöä
LisätiedotPorin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotMuutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013
Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 26.0.2012 Väestön pääasiallinen toiminta Lahdessa ja suurimmissa kaupungeissa 2010 LAHDEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2010 Viimeisten 20 vuoden aikana Lahden
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotElävänä syntyneet Suomessa 1943-2013
1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotLapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18 vuotiaat
45 47 49 51 53 55 57 59 61 63 65 67 69 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero.. LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA, SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA JA
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotPauli Mero LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA
Pauli Mero 07.12. 2017 LAPSIPERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE SUOMESSA SYNTYNEIDEN MÄÄRÄN HIIPUESSA (Perherakenteen käsitteet ja määritelmät sekä taulukot: Tilastokeskus) Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1
LisätiedotAsuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015
euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia
Lisätiedotkunnista tammi maaliskuussa
Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotTILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotTILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015
2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,
LisätiedotEDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä
EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Keski-Lahti äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta äänestävät EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotTILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016
2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018
2018:9 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017
2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015
2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018
2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016
2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotOngelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen
Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotMuuttoliike vuonna 2014
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019
Tilastoja 2019:6 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 31036300
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015
2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015
2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestökatsaus. Toukokuu 2015
Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotVäestönmuutokset ja ikärakenne 2012
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.5.2013 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2012 Lah on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 103 016. Vuodessa väestömäärä
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset
Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010 Kuva: Helsingin
LisätiedotVäestökatsaus. Joulukuu 2015
Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen
LisätiedotTässä esitetään tietoja kuntaryhmistä ja kunnista, jotka osallistuvat Helsingin seudun (14) yhteistyöhön
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2006 - väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla - Keravan, Vantaan, Tuusulan, Hyvinkään,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotVäestökatsaus. Kesäkuu 2015
Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008
8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotEspoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko
Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotVanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään
Lisätiedot