Muuttajien taloudellinen tausta

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta Hannu Kyttälä

2 Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista saadaan nykyään entistä enemmän tietoa. Tässä selvityksessä tarkastellaan muuttajien ikärakennetta, koulutusta, pääasiallista toimintaa sekä tuloja muuttovuonna. Aikaisemmin näistä tiedoista on koottu vain poikkileikkauskatsauksia ja vain muutamia tietoja on katsottu aikasarjana. Nyt aikasarjatarkastelu on ulotettu koko jaksolle. Aikasarjaa muuttajien taustatiedoista on nyt kertynyt osin vuodesta 1995, osin vuodesta 1996 lähtien. Aikasarjan rakentaminen saaduista tilastoista on joissain tapauksissa kuitenkin mahdotonta tilastointiperusteen muututtua. Oman ongelmansa aiheuttaa euroon siirtymine; myös tulojen luokittelut muuttuivat euroon siirtymisen myötä. Kokonaiskuvan saamiseksi olen koonnut selvityksen loppuun lyhyen yhteenvetokappaleen. Korostan vielä, että muuttajia koskevat tiedot ovat muuttovuodelta. Muuton jälkeen tapahtuneita muutoksia mm. henkilöiden tuloissa ei tällä aineistolla ole mahdollista seurata. Maaliskuussa 24 Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

3 Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta Muuttoliike lähtö- ja tulokunnan mukaan Nettomuutto ikäryhmän mukaan 7 Muuttoliikkeen aiheuttamat tulokertymän muutokset 8 Muuttajien keskitulot 1 Vantaan ja naapurikuntien välinen muuttotase tuloluokittain 11 Muuttajat pääasiallisen toiminnan mukaan 12 Muuttajien koulutustaso 14 Yhteenveto 17 Liitekuviot 18-25

4 5 Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta Vantaalle muutetaan enemmän kuin Vantaalta pois Vantaa sai vuosina keskimäärin 7 henkilöä muuttovoittoa kutakin vuotta kohden. Muuttovoiton määrä vaihteli kuitenkin vuosina runsaan kuuden sadan ja tuhannen välillä. Vuonna 21 Vantaalta pois muuttajia oli yllättäen enemmän kuin Vantaalle muuttajia eli kaupunki sai muuttoliikkeen seurauksena muuttotappiota 46 henkilön verran Vuosien 22 ja 23 aikana vuosittainen muuttovoitto palasi jälleen runsaaseen viiteen sataan henkilöön. Vantaalle muutetaan joka puolelta Suomea Vuonna 21 Vantaalle muutti asukkaita 312 Suomen kunnasta ja vantaalaisia muutti 283 suomalaiseen kuntaan. Muuttovoittoa Vantaa sai 26 kunnasta, mutta menetti 119 kuntaan enemmän asukkaitaan kuin sai niistä. Pohjoisin tulomuuttaja oli Utsjoelta. Vastavuoroisesti kolme vantaalaista muutti Utsjoelle. Muuttovoittoa Helsingistä ja muista suurista kaupungeista, muuttotappiota kehyskuntiin Suurimman muuttovoiton, 351 henkilöä, Vantaa sai Helsingistä. Seuraavaksi suurimmat muuttovoitot tulivat Oulusta (47) ja Kuopiosta (45). Suurista kaupungeista Vantaa menetti asukkaitaan vain Espooseen ( 75). Muuttovoitto tuli pääosin maan muista kaupungeista. Eniten muuttotappiota Vantaa kärsi Nurmijärvelle (-144). Merkittävää muuttotappiota syntyi Espoon lisäksi kehysalueen kuntiin, Tuusulaan, Järvenpäähän, Keravalle ja Sipooseen.. Taulukko 1. Ne 1 kuntaa, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 21, sekä näistä kunnista saatu muuttovoitto/-tappio vuosina Kunta Yhteensä Osuus (%) 97-1 Helsinki ,7 Oulu ,4 Kuopio ,5 Turku ,6 Rovaniemi ,5 Joensuu ,4 Savonlinna ,9 Lahti ,2 Jyväskylä ,8 Pori ,6 Yhteensä Osuus, % 3 33,7 4,6 48,2 56,6 51,2 45,6 1 Näitä tietoja ei ole ollut saatavilla kuin vuodesta Huom! Vuoden 21 luvuissa ovat mukana vain työlliset muuttajat. 3 Kymmenen suurimman kunnan osuus kokonaismuuttovoitosta/-tappiosta, joka kertyi niistä Suomen kunnista, joiden kanssa Vantaan muuttotase oli voitollinen/tappiollinen.

5 6 Muuttoliike Vantaalle näyttää keskittyvän: muuttovoitto ja etenkin -tappio tulee entistä harvemmista kunnista. Helsingistä saatavan muuttovoiton osuus korostuu. Tappiollinen muuttoliike taas hajaantuu muutaman naapurikunnan kesken: yli kaksi kolmasosaa vuoden 21 muuttotappiosta tuli kymmenestä lähikunnasta. Maan sisäisestä muuttovoitosta (tässä 412 henkilöä vuonna 21) Vantaa sai eniten muuttovoittoa Pohjois-Pohjanmaan (+97), Pohjois-Savon (+97), Lapin (+79), Etelä-Savon (+77) ja Pohjois-Karjalan (+73) maakunnista. Muuttotappiota tuli vain Uudenmaan (-299), Itä-Uudenmaan (-72) ja Kanta-Hämeen (-18) maakuntiin. Taulukko 2. Ne 1 kuntaa, joille Vantaa kärsi suurimman muuttotappion vuonna 21, sekä näistä kunnista saatu muuttovoitto/-tappio vuosina Kunta Yhteensä Osuus (%) 97-1 Nurmijärvi ,4 Tuusula ,5 Järvenpää ,5 Espoo ,2 Kerava ,1 Sipoo ,8 Mäntsälä ,8 Vihti ,7 Pornainen ,5 Hyvinkää ,7 Yhteensä Osuus, % 1 65,9 65,3 69,6 62,9 69,2 66,3 Kuvio 1. Nettomuutto vuosina Vantaan lähikuntiin, Uudellemaalle, muualle Suomeen ja ulkomaille 2 15 ä Helsinki Espoo Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Sipoo Muu Uusimaa Muu Suomi Ulkomaat Näitä tietoja ei ole ollut saatavilla kuin vuodesta Vuonna 21 vain työlliset muuttajat.

6 7 Huomattakoon, että vuoden 21 luvut sisältävät vain työlliset muuttajat, eivätkä siten ole suoraan vertailukelpoisia muiden vuosien lukuihin! Kuviossa 1 on kuvattu nettomuuttoa tarkemmin Vantaan lähikuntien kesken sekä Uudenmaan maakunnassa. Kuviosta nähdään, että Vantaa on saanut muuttovoittoa Helsingistä, Uudenmaan ulkopuolisesta osasta Suomea ja ulkomailta. Muuttotappio Espooseen on kutistunut, mutta Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Keravalle kasvanut. Muuttovoittoa vuotiasta, kaikissa muissa ikäryhmissä muuttotappiota Vantaan muuttovoitto vuosina ikäryhmittäin on esitetty kuviossa 2. Muuttotase on vaihdellut näinä vuosina lievästä muuttotappiosta reilun tuhannen henkilön muuttovoittoon. Muuttovoiton osuus Vantaan väestönkasvusta oli vuosina keskimäärin 29 prosenttia, toisin sanoen enemmän kuin kaksi kolmasosaa kaupungin väestönkasvusta selittyi syntyneiden enemmyydellä kuolleisiin nähden. Muuttoliikkeen aiheuttama väestönlisäys on tullut parina viime vuonna yksinomaan vuotiaiden ikäluokasta. Kouluikäisten ja 3-44-vuotiaiden nettomuutto on kääntynyt negatiiviseksi vuodesta 2. Kaikissa muissa ikäryhmissä muuttoliike on ollut jo useamman vuoden ajan Vantaan kannalta tappiollista, 65 vuotta täyttäneissä tosin varsin niukasti. Huolestuttavinta on parhaassa työiässä olevien, vuotiaiden (ja vuosina 2-21 myös 3-44-vuotiaiden), suurempi poismuutto Vantaalta kuin mitä heitä muuttaa Vantaalle. Kuvio 2. Vantaan vuosina saama muuttovoitto ikäryhmittäin muuttotappio/-voitto YHT Tarkasteltaessa muuttajien keskimääräisiä kunnallisveronalaisia tuloja (liitekuviot 1 ja 2) ikäryhmittäin havaitaan, että vain vuotiailla tulomuuttajilla oli vuosina 2-21 suuremmat tulot kuin kunnasta lähtömuuttajilla. Kaikissa muissa ikäryhmissä lähtömuuttajien tulot olivat tulomuuttajien tuloja suuremmat. Vuonna vuotiaissa tuloero kasvoi, mutta sitä vanhemmissa se kapeni. Tulo- ja lähtömuuttajien vuosituloero on ollut vuodesta toiseen vajaat 2 euroa. Kun tarkastelun kohteeksi otetaan vain työlliset muuttajat luvut hieman suurenevat, mutta suunta pysyy samana. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen vuosituloero on työllisillä ollut parisen tuhatta euroa.

7 8 Tulokertymät kääntyneet negatiivisiksi: Vantaa menetti vuonna 21 muuttovoiton seurauksena enemmän verotuloja kuin sai Vantaa sai vuonna 21 valtionveronalaista tuloa ansainneita muuttajia 35:stä kunnasta (22:stä vuonna 2, 227:stä vuonna 1999 ja 171:stä vuonna 1998) ja Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita 279:ään kuntaan (19:een v. 2, 217:een v ja 151:een v.1998). Kun vähennetään tulomuuttajien tulokertymistä lähtömuuttajien tulokertymät saadaan selville muuttovuoden taloudellinen tulotase. Vielä vuonna 1999 kertymät olivat kaikissa tulotyypeissä positiiviset. Vuonna 2 enää palkkatulokertymä jäi positiiviseksi, mutta vuonna 21 kaikki tulokertymät olivat negatiiviset. Kunnallisveronalaisten tulojen tulokertymä oli vuonna 1999 yli 5 miljoonaa euroa, vuonna 2 jäätiin 1,6 miljoonaa euroa tappiolle ja vuonna 21 jo yli 9,5 miljoonaa euroa tappiolle. Yhtenä selittäjänä on kokonaismuuton muuttuminen tappiolliseksi vuonna 21. Kuvio 3. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet kunnallisverotulokertymän muutokset Vantaalla ikäryhmittäin vuosina v 25-34v 35-44v 45-54v 55-64v 65+v Tulokertymien kasvu, niin positiivinen kuin negatiivinenkin, näyttää jo vuonna 2 pysähtyneen kaikissa ikäryhmissä vuotiaita lukuun ottamatta.

8 9 Taulukko 3. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet tulokertymät (1 ) tulotyypeittäin Vantaalla vuosina , kaikki muuttajat Vuosi Palkkatulo Yrittäjätulo Valtionveronalainen tulo Kunnallisveronalainen tulo 1996 Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki Ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat

9 1 Kunnallisveronalaisten tulojen kertymä ikäryhmittäin vuosina Tässä selvitellään hieman tarkemmin kunnallisveronalaisten tulojen kertymien muutosta vuodesta 1996 eri ikäryhmittäin. Alla olevasta kaikkia 15 vuotta täyttäneitä muuttajia koskevasta taulukosta nähdään, että vuotta 21 lukuun ottamatta tulokertymä on ollut muina vuosina kaikilla muuttajilla selvästi positiivinen. Vuonna 21 kunnallisverotulokertymä kääntyi yli 8 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Taulukko 4. Kunnallisveronalaisten tulojen kertymät (tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymien erotus) , kaikki muuttajat ja työlliset muuttajat (1 ) kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll. kaikki työll kaikki Kun tarkastellaan työllisiä muuttajia tulokertymä kääntyi jo vuonna 2 runsaan miljoonan euron verran tappiolliseksi ja tappio kasvoi seuraavana vuonna jo lähes kolmeen miljoonaan euroon. Kunnallisverotulokertymä positiivinen vain alle 35-vuotiailla muuttajilla Tulokertymä on ollut kaikilla muuttajilla sekä työllisillä muuttajilla erikseen positiivinen kahdessa alimmassa ikäryhmässä vuotiailla tulokertymä pieneni vuosina vuotiailla tulokertymän tappio kasvoi vasta vuonna 21, sen sijaan sitä vanhemmissa tappio selkeästi pieneni niin vuonna 2 kuin vuonna 21:kin. Lähtömuuttajien tulotaso korkeampi kuin tulomuuttajien Sekä tulo- että lähtömuuttajien tulotaso on noussut vuosittain. Tulo- ja lähtömuuttajien (kaikki muuttajat) kunnallisveronalaisten tulojen erotus oli vuonna 1996 noin 967 euroa. Vuonna 1997 ero revähti euroon, mutta supistui taas 1 32 euroon vuonna Vuoden 1999 aikana ero jällen kasvoi euroon, mutta kaventui hieman euroon vuonna 2 ja edelleen 1 59 euroon vuonna 21. Huomattavaa on, että kaikkien muuttajien kunnallisveronalaiset vuositulot suurenivat merkittävästi vuoden 2 aikana. Tulojen kasvu hidastui normaaliksi vuonna Tässä taulukossa ovat mukana vain työikäiset vuotiaat muuttajat.

10 11 Taulukko 5. Vantaan lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset kunnallisveronalaiset vuositulot (euroa) vuosina Vuosi Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Erotus Lähtöm. / tulom., % työlliset muut työlliset muut työlliset muut työlliset muut Vantaa sai muuttovoittonsa nuorista ja keski-ikäisistä keskituloisista, kun taas ylimpään tuloluokkaan kuuluvia keski-ikäisiä menetettiin muihin kuntiin enemmän kuin saatiin tilalle. Myös keskituloisia 55-vuotiaita ja sitä vanhempia muutti Vantaalta enemmän pois kuin mitä heitä muutti Vantaalle. Edelliseen vuoteen verrattuna nuorten pienituloisten muuttovoitto hupeni ja keski-ikäisten pienituloisten muutot pois Vantaalta lisääntyivät. Kun asiaa tarkastellaan pidemmällä aikajaksolla ( , liitekuviot 3-15) havaitaan, että vuotiaissa muuttovoitto on kääntynyt lähes kaikissa tuloryhmissä tappiolliseksi. Aiemmin tappiota tuli vain kaikkein eniten ansaitsevista. Nyt taas heistä tullut tappio on hieman vähentynyt. Muissa ikäryhmissä ja tuloluokissa muutokset ovat olleet pieniä. Kuvio 4. Kunnallisveronalaista tuloa saaneiden nettomuutto tuloluokittain ja ikäryhmittäin vuonna euroa vuodessa Helsingistä muuttaa Vantaalle keskituloisia, Uudenmaan ulkopuolelta keski- ja pienituloisia, Vantaalta muuttaa keskituloisia kehyskuntiin Vantaalle muutettiin Helsingistä ja Uudenmaan ulkopuolelta. Helsingistä Vantaalle muuttaneet olivat hieman parempituloisia kuin muualta Suomesta muuttaneet. Vantaalta muutettiin kehysalueelle tuloista riippumatta enemmän kuin kehysalueelta Vantaalle.

11 12. Kuvio 5. Muuttotase Vantaan ja eräiden muiden alueiden välillä tuloluokittain (euroa) vuonna ä Helsinki Espoo Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula Sipoo Muu Uusimaa Muu Suomi Nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan Pääasiallisen toiminnan mukaan muuttajia ja nettomuuttoa tarkasteltaessa nähdään (kuvio 6), että työllisen työvoiman nettomuutto Vantaalle kasvoi aina vuoteen 1999 saakka voimakkaasti, mutta on sen jälkeen alkanut vähentyä. Myös opiskelijoiden nettomuutto kasvoi vuoteen 1998 saakka jonkin verran. Työttömän työvoiman muuttovoitto sen sijaan on vähitellen huvennut ja vuoden 2 aikana se oli selvästi negatiivinen, mutta vuonna 21 taas niukasti positiivinen Eläkeläisten aiemmin kasvanut poismuutto Vantaalta on pysynyt lähes samalla tasolla viimeiset kolme vuotta. Myös alle 15-vuotiaiden muuttotase oli jo vuonna 2 selvästi negatiivinen ja tappio suureni edelleen vuoden 21 aikana. Kuvio 6. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina nettomuutto Työllinen työvoima Työtön työvoima Opiskelijat -14-vuotiaat Eläkeläiset Muut

12 13 Työllisten vuotiaiden nettomuutto supistui vuosina 2-21 ja vuoden 21 aikana vuotaiden nettomuutto muuttui negatiiviseksi. Työttömien vuotiaiden nettomuutto taas muuttui positiiviseksi vuonna vuotiaiden työttömien poismuutto Vantaalta on ollut jatkuvassa kasvussa koko tarkastelujakson ( ) ajan (liitetaulut 8-9). Toimialoista nettomuutto kasvoi vuodesta 2 vuoteen 21 vain rakentamisen toimialalta elantonsa saaneilla. Kaupan ja majoitustoiminnan toimialalla työskentelevien nettomuuton väheneminen oli vähäistä. Osuus nettomuuttovoitosta julkisen hallinnon, kaupan ja rahoituksen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla työskentelevistä on pysynyt yhtä suurena vuodesta toiseen. Myös rakennusalalla työskentelevien osuus on hivenen kasvussa. Sen sijaan kuljetuksen ja liikenteen toimialalla työskentelevien osuus nettomuuttovoitosta on tasaisesti pienentynyt ja sama suuntaus näyttää olevan teollisuuden parissa työskentelevillä (ks. liitetaulukko 1). Kuvio 7. Nettomuuttajien määrä Vantaalla elinkeinojen mukaan vuosina Muut Julkinen hallinto Rahoitus, liike-elämän palvelut Kuljetus, liikenne Kauppa Rakentaminen Teollisuus Maa- ja metsätalous Henkilöä Neljä viidennestä muuttovoitosta yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vantaalle muutti vuoden 21 aikana työllisiä eli työssä olevia 642 (897 vuonna 2) enemmän kuin täältä muutti pois muihin kuntiin. Tästä muuttovoitosta 81 % (82 % v.2 ja 86 % vuonna 1999) työskenteli yksityisellä sektorilla. Nettomuuttovoitto julkisella sektorilla työtään tekevistä koostuu yksinomaan alle 35- vuotiaista. Yksityisen sektorin työntekijöistä hieman muuttovoittoa on tullut myös vuotiaista. Huomattavaa on, että julkiselle sektorille työhön sijoittuvien muuttovoitto on ollut kasvussa, mutta yksityisellä puolella muuttovoitto parina viimeisenä vuonna on kutistunut.

13 14 Kuviot 8 ja 9. Nettomuuttovoitto työnantajasektorin ja ikäryhmän mukaan Julkinen sektori nettomuutto alle ikäryhmä Yksityinen sektori nettomuutto alle ikäryhmä Vantaalle muuttajien koulutustaso kasvussa vuoteen 2 saakka Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitosta keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi tasaisesti. 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista, paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. Vuoden 21 nettomuuttovoitto jäi 523 henkilöä tappiolliseksi. Muuttotappio syntyi suurimmalta osin korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Myös enintään perusasteen koulutuksen saaneista saatiin muuttotappiota. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden muuttovoitto ei kokonaan kompensoinut edellisistä ryhmistä tullutta tappiota. Työllisessä työvoimassa muuttotappiota tuli vain korkea-asteen koulutuksen saaneista ja heistäkin varsin niukasti. Enintään perusasteen koulutuksen saaneista muuttovoittoa tuli nyt enemmän kuin kaksi kertaa edellisvuotta enemmän. Enintään perusasteen ja korkeaasteen koulutuksen hankkinutta työtöntä työvoimaa muutti Vantaalle enemmän kuin Vantaalta pois. 7 Vuoden 21 tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. 21 lukuihin sisältyy myös ulkomainen nettomuutto.

14 15 Taulukko 6. Nettomuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Pääasiallinen toiminta / koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työllinen työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työtön työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista korkeasti koulutetuista muuttotappiota Kun työvoiman nettomuuttoa tutkitaan sekä koulutusasteen että iän mukaan nähdään, että perusasteen tutkinnon suorittaneissa Vantaa sai muuttovoittoa vuonna 21 kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä. Keskiasteen koulutuksen hankkineissa muuttovoittoa tuli 44- vuotiaissa ja sitä nuoremmissa ikäryhmissä. Sen sijaan jo vuotiaita korkea-asteen tutkinnon suorittaneita muutti Vantaalta huomattavasti enemmän muualle kuin mitä heitä tuli Vantaalle. Muuttovoittoa tuli jonkin verran vain alle 35-vuotiaista. Kun koulutusta ja eri ikäryhmiä sekä pääasiallista toimintaa tarkastellaan rinnan, havaitaan, että korkea-asteen koulutuksen hankkineita alle 35-vuotiaita niin työllisiä kuin työttömiäkin muutti kaikkina tarkasteluvuosina selvästi enemmän Vantaalle kuin Vantaalta pois. Tosin muuttovoitto on kolme viime vuotta ollut laskussa. Samalla vuotiailla korkea-asteen koulutuksen saaneissa muuttotappio on kasvanut, etenkin työllisten muuttotappio vuonna 21. Kuvio 1. Korkea-asteen suorittaneiden nettomuutto ikäryhmän mukaan Henkilöä

15 16 Keskiasteen koulutuksen hankkineista työllisistä muuttovoittoa tuli kaikkina vuosina vielä ja useana vuonna vuotiaistakin. Sen sijaan työttömistä tuli muuttotappiota kaikissa ikäryhmissä vuonna 21 ja 35 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista lähes kaikkina vuosina. Kuvio 11. Keskiasteen suorittaneiden nettomuutto ikäryhmän mukaan Henkilöä Enintään perusasteen koulutuksen saaneista työllisistä muuttovoittoa saatiin vielä vuotiaistakin ja muuttovoitto lisääntyi kaikissa alle 55-vuotiaiden ikäryhmissä vuonna 21! Sen sijaan työttömät perusasteen koulutuksen saaneet henkilöt muuttivat jo 45 vuotta täytettyään kaikkina tässä tutkittuina vuosina useammin pois Vantaalta kuin Vantaalle (työllisten ja työttömien nettomuuttokuviot ovat liitteinä 11-16). Kuvio 12. Vain perusasteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto ikäryhmän mukaan Henkilöä

16 17 Yhteenveto Vantaalle ja Vantaalta muuttajien taloudellinen tausta Vantaalle muutetaan vuosittain enemmän kuin kaupungista muutetaan muualle. Uudet asukkaat tulevat eri puolilta Suomea, eniten kuitenkin Helsingistä ja muista isoista kaupungeista. Muuttotappiota Vantaa kärsii läheisiin maalaiskuntiin, pääkaupunkiseudun kehysalueelle. Vantaan saama muuttovoitto painottuu vuotiaisiin, muissa ikäryhmissä tuli tarkastelujakson ( ) loppuvuosina muuttotappiota. Tasaisimmin muuttotappiota on tullut vuotiaista. Vantaa menettää muuttovuosina tulojaan muuttoliikkeen seurauksena. Lähtömuuttajien kunnallisveronalaiset keskitulot ovat parisen tuhatta euroa suuremmat kuin kuntaan muuttajien. Vuonna 21 muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä oli lähes 1 miljoonaa euroa tappiollinen. Vantaalle muuttaa Helsingistä keskituloisia ja Uudenmaan ulkopuolelta pieni- ja keskituloisia. Vantaalta pääkaupunkiseudun kehyskuntiin muuttavat ovat enimmäkseen keskituloisia. Muuttoliike lisää Vantaan työllisen työvoiman määrää. Eläkeläisiä muuttaa kaupungista enemmän muualle kuin heitä muuttaa kaupunkiin. Kaupan, rahoituksen ja liike-elämän palvelujen sekä julkisen sektorin toimialat vetävät väkeä Vantaalle. Neljä viidestä kuntaan muuttajasta tulee työhön yksityiselle sektorille. Vantaa vetää puoleensa koulutettua työvoimaa. Iän karttuessa todennäköisyys muuttaa pois Vantaalta on hieman sitä suurempi mitä enemmän henkilöllä on koulutusta. Lähteet: Tilastokeskus, muuttajien taloudellinen tausta vuosina

17 18 LIITEKUVIOT Liitekuvio 1. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten kunnallisveronalaisten tulojen erotus ikäryhmittäin vuosina , kaikki muuttajat 4 2 tulojen erotus, euroa kaikki Liitekuvio 2. Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten kunnallisveronalaisten tulojen erotus ikäryhmittäin vuosina , työlliset muuttajat 4 2 tulojen erotus, euroa kaikki

18 19 Liitekuviot 3-5. Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1996, 1997 ja

19 2 Liitekuviot 6-8. Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1999, 2 ja

20 21 Liitekuviot Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1996, 1997 ja

21 22 Liitekuviot Nettomuutto ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten tulojen mukaan vuosina 1999, 2 ja euroa vuodessa

22 23 Liitekuvio 16. Nettomuutto ikäryhmittäin vuosina , työlliset muuttajat Liitekuvio Nettomuutto ikäryhmittäin vuosina , kaikki muuttajat Liitekuvio 18. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan Työlliset, perusaste nettomuutto

23 24 Liitekuvio 19. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan Työttömät, perusaste nettomuutto Liitekuvio 2. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan Työlliset, keskiaste nettomuutto Liitekuvio 21. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan Työttömät, keskiaste nettomuutto

24 25 Liitekuvio 22. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan Työlliset, korkea-aste nettomuutto Liitekuvio 23. Nettomuuttajien määrä koulutuksen ja iän mukaan Työttömät, korkea-aste nettomuutto

25 Tilasto- ja tutkimusyksikön selvityksiä vuodesta 2: nro 15 (C9:2) nro 16 (C13:2) Kyttälä Hannu Väestörakenne ja väestönmuutokset Vantaalla Katsaus kaupungin ja palvelualueiden väestöön 199-luvulla ja vuonna 2 Kyttälä Hannu Teollisuutta ja varastoja Toimitilojen rakentaminen Vantaalla nro 17 Juhani Riihelä (C17:2) Vantaan sotavammaisten hoidon ja palvelun tarve vuonna 2 nro 18 (C2:2) nro 19 (C2:21) Söderlund Sari Kolottaako niskassa, kaihertaako mielessä? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Autetut arvioivat - tuetut tutkailevat, Hakunilan ja Länsimäen sosiaaliasemien asiakaskyselyn tulokset nro 2 Kyttälä Hannu (C11:21) Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2 nro 21 (C13:22) nro 22 (C17:22) nro 23 (C23:22) nro 24 (C25:22) nro 25 (C29:22) nro 26 (C2:23) nro 27 (C4:23) nro 28 (C18:23) nro 29 (C22:23) nro 3 (C4:24) Kekkonen Mikael Palvelu alueen mukaan Hakunilan palvelualueen lähipalveluiden saavutettavuus Kekkonen Mikael Segregaatio Vantaalla Katsaus alueellisen eriytymisen ulottuvuuksiin Vantaalla vuonna 2 Riihelä Juhani Päivä hoidossa Tyytyväisyys Vantaan palvelualueiden päivähoitopalveluihin vuonna 21 Riihelä Juhani Peruskoulun penkillä Tyytyväisyys peruskouluun Vantaan palvelualueilla vuonna 21 Riihelä Juhani Tyytyväisyys testissä Sosiaali- ja terveystoimen palvelut vuonna 21 Parviainen Elina Sattuuko selkään, saatko apua? Vantaan kaupungin työterveys- ja työturvallisuuskysely Riihelä Juhani Terve sielu, terve ruumis Vantaalaisten kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen käyttö ja tyytyväisyys Kyttälä Hannu Muutot ja muuton suunnat Muuttoliikkeen määrä ja muuttajat muuton suunnan mukaan Vantaalla, sen palvelualueilla ja esimerkkikaupunginosissa vuosina Kyttälä Hannu Työttömyyden kymmenen vuotta Työttömyys Vantaalla vuoden 1993 syyskuusta vuoden 23 syyskuuhun Riihelä Juhani Vuoristoiselta rannikolta tasaiseen sisämaahan Tulot ja tulonjako pääkaupunkiseudun kunnissa vuonna 2. Osa-alueittainen selvitys. nro 31 Kyttälä Hannu (C5:24) Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta ISSN ISBN Paino: Materiaaliyksikkö, Vantaa 24