METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Transkriptio

1 METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2

3 Osa I Tausta

4 ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen kehittäminen suurilla kaupunkiseuduilla Elinvoimapolitiikka (osaaminen, vetovoima, houkuttelu, mainekuva jne.)

5 Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 1 (2) Kuntien määrällisen muuttovoiton sijaan on olennaisempaa tarkastella kuntien muuttotasetta suhteessa muuttajien rakenteeseen: määrällistä muuttovoittoa sai vain joka kolmas kunta, mutta työllisistä (työssä olevat) sai muuttovoittoa joka neljäs kunta, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen kunta ja nettomuuton tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa vuosina Toisin sanoen kuntataloudellisesti merkittävästä määrällisestä muuttovoitosta voi aiheutua negatiivisia seurausvaikutuksia (keskuskaupungit) ja lievistä muuttotappioista voi olla hyötyä jos muuttajien rakenne on optimaalinen. Optimaalisin tilanne on kunnissa, jossa kunta saa samanaikaisesti maltillista määrällistä muuttovoittoa ja tulo- ja lähtömuuttajien rakenne/profiili on ideaali (keskuskaupunkien kehyskunnat). Joka kolmas kunta tai seutukunta on saanut määrällistä muuttovoittoa 2000-luvulla. Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat maan sisäisestä muuttoliikkeestä Tampere (9 836), Oulu (7 341), Espoo (7 245) ja Seinäjoki (4 189) vuosina Neljän muuttovoittoisimman kaupungin väestöpohjaan suhteutettuna Seinäjoen muuttovetovoima oli ylivertainen: Seinäjoki sai väkilukuun suhteutettuna 3,6 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin Tampere ja 2,4 kertaa enemmän kuin Oulu. Jos Tampere olisi saanut samassa suhteessa muuttovoittoa kuin Seinäjoki, niin muuttotase olisi noussut peräti henkilöön. Muuttovoittoa saaneet kunnat ovat keskittyneet a) suuriin kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin, b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueella ja c) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille.

6 Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 2 (2) Asumis- ja ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen luvulla tehty keskimäärin noin muuttoa vuodessa. Kaksi kolmesta muutosta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta ylittää kunnan rajat. Kunnan rajat ylittävistä muutoista noin puolet saman kaupunkiseudun / työssäkäyntialueen sisäisiä muuttoja. Toisin sanoen keskimäärin vain joka viides muutto niin sanottu aito muutto, jossa vaihtuu asuin- ja työpaikka sekä päivittäinen sosiaalinen elinpiiri. Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tulee esiin kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2011 rikottiin aikaisempi kuntien välinen muuttoliike-ennätys vuodelta Siirtolaisuuden osuus väestönkasvussa on noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin maan sisäinen muuttoliike joissakin kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pl. 6 kuntaa). Vuonna 2012 Suomi sai rikottiin nettomaahanmuuton ennätys

7 Metropolialueen 14 kunnan osuus (%) koko maan luvuista Väestöstä 70 25,3 % (2011) Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista Väestönkasvusta ,8 % ( ) 42,9 % (2010) Tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä 0 Bruttokansantulosta 35,8 % (2009) 42,9 % (2010) Tutkimus- ja kehitysmenoista 42,4 % (2010) Työpaikoista 30,3 % (2010) Lähde: Tilastokeskus Yritystoimipaikoista 24,1 % (2010)

8 Käsitteet ja aineistot Keskeiset käsitteet: Nettomuutto = tulo- ja lähtömuuton välinen erotus Nettosiirtolaisuus = maahan- ja maastamuuton välinen erotus Maassamuutto = kuntien välinen muuttoliike, maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus = kansainvälinen muuttoliike Määrällinen kehitys = kehitys ilmaistaan absoluuttisina lukuina Suhteellinen kehitys = kehitys ilmaistaan joko prosentteina sataa henkilöä tai promillena tuhatta henkilöä kohden Keskiväkiluku = jonkun alueen väkiluku keskimäärin erikseen määriteltynä aikana Työmarkkina-asema, pääasiallinen toiminta = henkilön työmarkkinaasema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu työvoimaan kuulumaton tai tuntematon) Tulokertymä = jonkun alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kalenterivuoden kaikki tulot (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot). Tulokertymä saadaan on tulo- ja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen Keskimääräiset tulot = jonkun alueen kaikkien tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana. Tulot pitävät sisällään valtionveronalaistet tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot) Aineistot: Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot: Tilastokeskuksen StatFin tietokannan vuositaulukot vuosien välisenä aikana Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot: Tilastokeskuksen Muuttajien taustatiedot tietokannan vuositaulukot vuosien välisenä aikana Muut Tilastokeskuksen väestönkehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät tilastot ja tietokannat Muuttoliikkeeseen liittyvät tutkimukset, selvitykset, kartoitukset ja analyysit: omat ja muiden tekemät

9 Valikoiva muuttoliike viitekehyksenä Jokainen muuttaja aiheuttaa sekä tulo- ja menovaikutuksia sekä luovuttavalle että vastaanottavalle kunnalle. Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja menovaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät muuttajan työmarkkina-asemaan. Muuttoliikkeen määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistäminen. Määrälliset aineistot ovat usein harhaanjohtavia varsinkin kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen rakenteen näkökulmasta. Luotettavien johtopäätösten tekemiseksi on tutkittava muuttoliikkeen määrällistä ja laadullista rakennetta samanaikaisesti. Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Muuttoliikkeen valikoivuus = tulo- ja lähtömuuttajien profiilien välillä on merkittäviä eroja työmarkkina-asemassa, muuttojen suuntautumisessa, ikä-, koulutus- ja tulorakenteessa, jonka seurauksena taloudelliset, sosiaaliset ja demografiset erot kasvavat niin saman toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisällä eri osa-alueiden välillä. Erot tulevat esiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

10 Osa II Metropolialueen muuttoliikkeen määrällinen kehitys vuosina

11 Metropolialueen määrällinen väestönkehitys vuosina Helsingin ja Espoon väkiluku kasvoi yhteensä noin henkilöllä. Helsingin kasvu perustuu maahanmuuttoon ja Espoon luonnolliseen väestönlisäykseen Metropolialueen väkiluku kasvoi hlöllä vuosina Kaikki alueen kunnat väestöllisellä kasvuuralla Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus

12 Metropolialueen väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina eli: Yhdessä Pendolino junassa on 309 paikkaa ja junan pituus on 159 metriä uutta asukasta = 511 Pendolino junallista ihmistä Jos Metropolialueen väestönlisäys huomioidaan ja istutettaisiin kaikki uudet asukkaat Pendolino juniin, niin junan pituus olisi yhteensä 81,2 km - Juna ulottuisi Helsingin rautatieasemalta lähelle Hämeenlinnaa tai Lahtea

13 Metropolialueen väestökehityksen osatekijöiden osuus (%) kasvusta vuosina Vähintään 50 % kunnan väestönkasvusta perustui maan sisäiseen muuttoliikkeeseen Sipoossa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Vihdissä Järvenpään, Vantaan ja Espoon kasvu perustuivat ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen. Helsingin kasvu perustui siirtolaisuuteen Maassamuutto Siirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Lähde: Tilastokeskus

14 Metropolialueen suhteellinen väestönkehitys (promilleina tuhatta asukasta kohden keskiväkiluvusta) vuosina Metropolialueen nopeimmin kasvaneet kunnat olivat väkilukuun suhteutettuna Kirkkonummi, Pornainen, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Metropolialueen kaikki kunnat kasvoivat. Kasvu oli vähäisintä Kauniaisissa, Hyvinkäällä, Helsingissä ja Järvenpäässä Kirkkonummi Pornainen Mäntsälä Nurmijärvi Espoo Vihti Sipoo Tuusula Vantaa Kerava Metropolialue Järvenpää Helsinki Hyvinkää Kauniainen 9,3 7,4 2 9,5 8,6 0,5 5,7 10,5 1 7,6 8,7 0,9 9,5 2,6 3,4 6,3 7,3 1,4 4,3 10 0,6 6,6 7,1 1,1 8,1 0,2 3,1 5,5 3 1,9 4,9 1,8 2,7 6,6 0,7 1,3 2,3 0,6 4 2,7 1,5 1,6 1,4 0,4 1, Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus

15 Metropolialueen suhteellisesti eniten kasvaneet kunnat vuosina (promilleina vuodessa keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) ,2 17,2 18,1 18, ,8 14, , ,6 9,4 10,4 11, ,8 6,9 4 3,5 2 0 Lähde: Tilastokeskus

16 Yhteenveto metropolialueen määrällisestä väestönkehityksestä vuosina Joka neljäs suomalainen (25,3 %) asuu metropolialueella, mutta kaksi kolmasosaa (65,3 %) koko maan väestönkasvusta kohdistui metropolialueelle vuosina Metropolialueen väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina eli noin henkilöllä vuodessa. Väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 52 % ja muuttoliikkeen 48 %. Siirtolaisuuteen perustuva väestönkasvu oli ensimmäisen kerran suurempaa kuin maan sisäinen muuttoliike (5- ja 10 -vuotisjaksoittain tarkasteltuna) Määrällisesti eniten kasvoivat alueen suurimmat kaupungit Helsinki (51 068), Espoo (46 736) ja Vantaa (28 250). Kehyskunnista kasvoivat määrällisesti eniten Nurmijärvi (8 391), Kirkkonummi (8 218) ja Tuusula (6 725). Asukaslukuun suhteutettuna nopeimmin kasvoivat Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi ja Mäntsälä. Yli 1,5 %:in vuosittaista väestönkasvua voidaan pitää haastavana palvelurakenteen ja investointien kannalta. Tämän rajan ylittivät Kirkkonummi (1,87 %), Pornainen (1,81 %), Nurmijärvi (1,72 %), Mäntsälä (1,72 %), Espoo (1,55), Vihti (1,5), Tuusula (1,5 %), Sipoo (1,49 %) ja Tuusula (1,48 %) Maan sisäisestä muuttoliikkeestä saivat kaikki kunnat muuttovoittoa pl. Kauniainen. Maassamuuton merkitys väestönkasvussa oli suurin Sipoossa, Nurmijärvellä ja Vihdissä sekä vähäisin Kauniaisissa (negatiivinen), Järvenpäässä (negatiivinen) ja Helsingissä. Nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa alueen kunnissa. Siirtolaisuuden merkitys väestönkasvussa oli suurin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä vähäisin Pornaisissa, Sipoossa ja Nurmijärvellä. Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa kaikissa metropolialueen kunnissa. Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys väestönkasvussa oli suurin Kirkkonummella, Pornaisissa ja Nurmijärvellä sekä alhaisin Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä.

17 Osa III Metropolialueen muuttoliikkeen rakenteellinen kehitys vuosina

18 Muuttajien työmarkkina-asema

19 Työllisten nettomuutto metropolialueella vuosina Metropolialueen kunnat saivat muuttovoittoa työllisistä yhteensä hlöä vuosina Työlliset ovat kuntien kannalta optimaalisia muuttajia positiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa 2800 hlöä vuonna Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää -17 Kauniainen Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti -28 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

20 Työllisten nettomuutto suhteessa keskiväkilukuun metropolialueella vuosina ,5 Kauniainen Mäntsälä ja Kirkkonummi saivat eniten muuttovoittoa työllisistä suhteessa asukaslukuun Hyvinkää Helsinki Järvenpää Vantaa Espoo Metropolialue 2,8 3 3,8 4 4,1 4,2 Kerava 6 Tuusula 7,3 Sipoo 8,2 Kauniainen oli ainoa metropolialueen kunta, joka kärsi muuttotappiota työllisistä. Nurmijärvi Vihti Pornainen Kirkkonummi 8,8 8,9 8,9 9,8 Mäntsälä 10, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

21 Työttömien nettomuutto metropolialueella vuosina Helsinki sai työttömistä muuttovoittoa 1255 hlöä vuosina Metropolialueen kunnat pl. Helsinki saivat muuttotappiota työttömistä -742 hlöä vuosina Helsinki ja kaikki muut metropolialueen (pl. Sipoo + 2 hlöä) kunnat saivat muuttotappiota työttömistä vuonna Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

22 Työvoiman ulkopuolisten nettomuutto metropolialueella vuosina Helsinki sai erittäin paljon muuttovoittoa työvoiman ulkopuolella olevista opiskelijoista Espoon työvoiman ulkopuolisten muuttovoitto perustui lapsiin Kehyskuntien tilanne on opti-maalinen: muuttovoittoa työllisistä ja tappiota työvoiman ulkopuolisista Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

23 Työllisten tulomuuttajien määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin kaksi kolmesta tulomuuttajasta työllisiä Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä, Espoossa ja Tuusulassa ,1 64,4 59,1 65,4 58,5 66,7 63,9 60,3 63,8 64,5 65,2 67,1 63,1 64, ,5 50 Pornaisissa vain joka toinen tulomuuttaja työllinen Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

24 Muuttajien ikärakenne Timo Aro 2012

25 Metropolialueen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Helsinki saa muuttovoittoa ainoastaan vuotiaiden ikäryhmästä, Espoo, Vantaa ja muut kehyskunnat saavat eniten muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista Kunta Lapset Yhteensä Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Kauniainen Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Vantaa Vihti METRO- POLIALUE Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

26 Uramuuttajien (25-44-vuotiaat) määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin joka toinen tulomuuttaja aktiivi-ikäinen Kirkkonummel la, Sipoossa, Nurmijärvellä ja Tuusulassa ,3 43,3 42,3 49,4 43,7 48,1 48,8 47,3 45,5 45,5 43,8 Aktiiviikäisten tulomuuttajien osuus alhaisin Pornaisissa, Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä ,1 40,6 39,5 39 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

27 Muuttajien koulutusrakenne Timo Aro 2012

28 Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan keskuskaupungeissa vuosina Espoo ja Vantaa saivat muuttovoittoa kaikilta koulutusasteilt. Espoon korkeaasteen muuttovoitto merkittävä Helsingin koulutustarjonta veti toiselle ja korkealle asteelle tulevia nuoria. Korkea-asteen suorittaneista taas suuret muutto-tappiot Perusaste Keskiaste Korkea-aste Espoo Helsinki Vantaa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

29 Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa hlöä Kaikki kehyskunnat saivat muuttotappiota Pornaista lukuun ottamatta perusasteen suorittaneista Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

30 Metropolialueen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien määrä jokaista 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin joka kolmas tulomuuttaja oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Espoossa. Korkea-asteen suorittaneiden tulomuuttajien osuus oli ylivoimaisesti alhaisin Pornaisissa (vain joka kuudes) ,9 24,3 21,6 23,7 31,9 22,1 30,7 20,4 25,7 15,8 27,8 24,9 22,8 24,1 25,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

31 Muuttajien muuttosuunnat Timo Aro 2012

32 Kerava -785 Hyvinkää -145 Helsingin muuttotappiot muille metropolialuee n kunnille henkilöä Mäntsälä -940 Pornainen -194 N-järvi Sipoo Tuusula K-nummi J-pää Helsingin muuttotappio suunnittain metropolialueella vuosina Espoo Helsinki kärsi muuttotappioita kaikille metropolialueen kunnille lukuun ottamatta Kauniaista (+331) Vihti -827 Vantaa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

33 Kauniainen +62 Helsinki Vantaa +155 Espoon muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Espoo sai noin hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa välisenä aikana Espoosta taas vuosi keskimäärin 730 hlöä vuodessa Kirkkonummelle, Vihtiin ja Nurmijärvelle Kerava -424 J-pää -508 Kirkkonummi H-kää -277 Espoon muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina Mäntsälä -318 Vihti Nurmijärvi Tuusula -757 Sipoo -281 Pornainen -10

34 Kauniainen; +16 Vantaan muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina Helsinki Vantaa sai keskimäärin hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa välisenä aikana Vantaa kärsi hlöä muuttotappiota muille metropolialueen kunnille vuosina Nurmijärvi Tuusula Espoo -155 Pornainen -404 Vantaan muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina Kerava Kirkkonummi -491 Hyvinkää -678 Vihti -800 Järvenpää Mäntsälä Sipoo Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Timo Aro 2012

35 Muuttajien tulorakenne ja - kertymäa

36 Metropolialueen keskuskaupunkien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina Espoo sai muuttovoittoa kaikkien tuloryhmien muuttajista. Hyvätuloisten muuttajien vetovoima oli ylivertainen Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna Helsinki sai muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista (nuoret, mamut ja opiskelijat), mutta merkittävää muuttotappiota keskija hyvätuloisista Kunta Espoo Helsinki Vantaa Tulot Tulot Tulot Tulot Yli Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

37 Metropolialueen kehyskuntien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina Kehyskuntien muuttajien rakenne oli optimaalinen taloudellisesta näkökulmasta: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keskija hyvätuloisista Yli Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Hyvätuloisista saivat muuttovoittoa kaikki kunnat pl. Järvenpää ja pienituloisista muuttotappiot kaikki kunnat pl. Kerava Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää Timo Aro 2012

38 Hyvätuloisten ( ) tulomuuttajien osuus (%) kaikista tulomuuttajista vuosina Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli korkein Kauniaisissa, Sipoossa ja Kirkkonummella ,4 13, ,8 Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli alhaisin radanvarsikunniss a eli Hyvinkäällä, Keravalla, Helsingissä, Pornaisissa ja Vantaalla ,1 6,7 6,2 7,3 6,6 7,4 10,1 7 9, ,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

39 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( ) vuosina , ja 2010 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat ylivoimaisesti suurimmat Kauniaisissa. Kauniaisiin muuttaneen tulot olivat keskimäärin kaksi kertaa korkeammat kuin Helsinkiin muuttaneen Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat yli 2000 euroa suuremmat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja noin 3000 euroa suuremmat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

40 Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus vuosina (pl. vuosi 2004) Kunta Erotus Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava K-nummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti

41 Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus euroina keskimäärin vuosina vuosina (pl. Vuosi 2004) Kauniaisiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot suuremmat kuin lähtömuuttajan Helsinkiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot alhaisemmat kuin lähtömuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

42 Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina Espoon laskennallinen tulokertymä on vuodessa keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa ja Vantaan 14,3 meuroa Helsingin laskennallinen tulokertymä on keskimäärin -24,8 miljoonaa euroa eli -44 euroa jokaista nettomuuttajaa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Kaupunki Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa vuosina Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa keskimäärin per vuosi Espoo 147,8 24,6 103 Helsinki -148,7-24,8-44 Vantaa 85,5 14,3 74 Nettomuuton laskennallinen tulokertymä asukasta kohden euroa per vuosi

43 Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 420,5 miljoonaa euroa vuosina Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä 1,8 6,8 8,5 8 8,7 9, ,2 51,3 52,4 54,5 Kirkkonummi 14,3 85,9 Laskennallinen tulokertymä oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin Kirkkonummella. Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää 4,8 28,8 4,2 25,2 1,6 9,4 2,1 12, Tulokertymä per vuosi Tulokertymä miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

44 Metropolialueen muuttajien laskennallinen tulokertymä ( per vuosi) asukasta kohden vuosina Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli positiivinen kaikissa muissa kunnissa kuin Helsingissä. Tulokertymä oli alhainen Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Vantaalla ,4 316,6 359, ,8 431,7 493,4 200 Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden korkein Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa ,4 41,3 47,5 64,5 74,1 103,4 145,9-100 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

45 Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenveto vuosina (2) Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa noin henkilöä vuosina eli noin henkilöä vuodessa. Mäntsälä, Kirkkonummi, Pornainen, Vihti ja Nurmijärvi saivat suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa työllisistä. Työllisistä saivat muuttovoittoa kaikki metropolialueen kunnat pl. Kauniainen. Helsingin ja Tampereen vaikutusalueille kohdistuu neljä viidesosaa koko maan työllisten muuttovoitoista. Työttömien ja työvoiman ulkopuolisten muuttovirrat (pl. lapset) kohdistuvat kehyskunnista ja koko maasta Helsinkiin. Kehyskuntien tilanne on päinvastainen: tulijat työllisiä ja lähtijät työttömiä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia (pl. lapset). Helsingin muuttovoitto perustuu vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmään. Kaikista muista ikäryhmistä tulee muuttotappiota. Espoo, Vantaa ja kehyskunnat saavat ensisijaisesti muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista sekä muuttotappiota vanhemmista ikäryhmistä. Espoo ja Vantaa saavat muuttovoittoa kaikkien koulutusasteiden muuttajista. Espoo saa huomattavaa muuttovoittoa varsinkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Helsinki saa yhtäältä merkittävää muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja toisaalta merkittävää muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Kaikki kehyskunnat saavat muuttovoittoa sekä korkea- että perusasteen tutkinnon suorittaneista (pl. Pornainen). Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo ovat vetovoimaisimpia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien suhteen.

46 Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenvesto vuosina (2) Helsinki kärsi muuttotappiota muille metropolialueen kunnille noin henkilöä vuosina Helsingin muuttotase on negatiivinen kaikkien metropolialueen kuntien suhteen (pl. Kauniainen). Helsinki kärsi henkilöä muuttotappiota Vantaalle ja Espoolle vuosina Espoo sai muuttovoittoa metropolialueen sisältä Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista yhteensä henkilöä, josta Helsingin osuus oli 98,5 %. Espoo kärsi muuttotappiota kaikille muille metropolialueen kehyskunnille. Espoo menetti vuodessa keskimäärin 730 henkilöä Kirkkonummelle, Vihdille ja Nurmijärvelle. Vantaa sai muuttovoittoa vain Helsingistä ja Kauniaisista. Vantaa sai Helsingistä muuttovoittoa yhteensä hlöä eli keskimäärin asukasta vuodessa. Vantaa kärsi muille metropolialueen kunnille muuttotappiota noin hlöä, josta radanvarsikuntien + Nurmijärven osuus oli 71,4 % Helsinki saa muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista sekä muuttotappiota keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Espoon tilanne on täysin päinvastainen. Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin euroa korkeammat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja 3000 euroa korkeammat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan. Vantaan tilanne on tasapainoisempi: tasaista muuttovoittoa kaikista tuloryhmistä pl. korkein tuloryhmä. Metropolialueen kehyskuntien tilanne on samankaltainen kuin Espoossa: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Kehyskuntien sisällä erottuvat optimaalisesta muuttajien rakenteesta vielä hyvistä parhaimmat omaksi ryhmäkseen. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa vuosina , Vantaalla + 14,3 meuroa ja Helsingissä keskimäärin -24,8 meuroa vuodessa. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli vuodessa 103 euroa asukasta kohden, Vantaalla 74 euroa ja Helsingissä 44 euroa. Metropolialueen kehyskuntien muuttajien tulokertymä oli yhteensä 361,6 miljoonaa euroa vuosina eli 72,3 miljoonaa euroa vuodessa. Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna suurin Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa. Kaikkien metropolialueen kuntien tulokertymä oli positiivinen Helsinkiä lukuun ottamatta.

47 Osa IV Tulkinnat

48 Keskeiset tulkinnat 1 (2) Metropolialueen muuttoliikkeen perusmekanismi ollut samankaltainen vaihtelevalla intensiteetillä 1980-luvun vaihteesta alkaen: koulutus- tai työuran alkuvaiheessa olevat pienituloiset, keskiasteen tutkinnon suorittaneet, yhden henkilön kotitaloudet ja maahanmuuttajat tulevat sisään Helsinkiin, mutta hakeutuvat koulutettuna, työllistyttyään ja perheen laajentuessa muualle metropolialueelle. Helsinki säilyy edelleen pendelöinnin kohteena, mutta asuinkuntaan jäävät verot. Metropolialueen kehyskunnissa muuttopolku on täysin päinvastainen. Tämä perusmekanismi muovaa Helsingin ja sitä kautta koko metropolialueen aluerakennetta asteittain eriytyvään suuntaan. Lisääntynyt maahanmuutto kiihdyttää kehitystä. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja demografisesti valikoitunut muuttoliike vaikuttaa kuntien ja koko alueen tulevaisuuteen sekä toiminnallisesti yhtenäisen alueen rakenteen hajautumiseen. Kaupunkiseutujen sisäisen kehitysdynamiikan näkökulmasta avainkysymys on, millaisia tulo- ja lähtömuuttajat ovat yksilöllisiltä, sosiaalisilta, demografisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan. Tulo- ja lähtömuuttajien profiilin poikkeamat aiheuttavat joko myönteisiä tai kielteisiä kerrannaisvaikutuksia saman kaupunkiseudun sisällä olevien kuntien välillä. Valikoivan muuttoliikkeen positiiviset ja negatiiviset seurausvaikutukset tulevat näkyviin muiden väestönkehitykseen liittyvien ilmiöiden tavoin vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunkiseudun sisäisissä lähimuutoissa tulo- ja lähtömuuttajien rakenteelliset erot ylläpitävät tai voimistavat jo valmiiksi epätasapainoista tilannetta. Työllisten, aktiivi-ikäisten, koulutettujen ja keski- ja hyvätulosten muuttaneiden tuloalueen ja alueellisen kehityksen välillä vahva positiivinen yhteys. Esimerkiksi yhden työllisen tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevien tai työttömien.

49 Keskeiset tulkinnat 2 (2) Tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen metropolialueen kuntien osalta on haastavaa, koska muuttoliikkeen määrällisiä ja rakenteellisia kehityspiirteitä voidaan tulkita useasta eri näkökulmasta ja eri tasoilla. Suurimman haasteen muodostaa valikoivaa muuttoliikettä koskevissa tulkinnoissa niiden poliittinen herkkyys: se mikä merkitsee yhdelle tervettä ja normaalia kilpailua, on toiselle seudullista vapaamatkustajuutta tai kermankuorintaa. Muuttoliikkeen ja alueen asuntomarkkinoiden välinen kiinteä yhteys. Valikoivan asuntopolitiikan avulla voidaan vaikuttaa millaisia muuttajia kuntaan halutaan. Osa metropolialueen kunnista keskittyy käytännössä vain korkean profiilin omaavien asumispalvelujen tuottamiseen tulomuuttajille eli keski- ja hyvätuloisia alueelle houkuttelevaa ja pienituloisia syrjivää kaavoituspolitiikkaa. Kaavoittamalla tontteja pelkästään suurten pientaloasuntojen rakentamista varten kunta harjoittaa valikointia, minkä kautta tapahtuu asukkaiden alueellista eriytymistä ja ongelmallista alueellista keskittymistä. Kunta voi olla esimerkiksi haluton rakentamaan vuokra-asuntoja tai vuokra-asunnon ehdoksi voidaan asettaa erilaisia kriteereitä, kuten vakituinen työpaikka. Kunta voi halutessaan kaavoittaa omistusasumiseen liittyviä korkeatasoisia asuinalueita parhaille paikoille, mikä taas takaa tulevien muuttajien olevan ominaisuuksistaan mahdollisimman hyvää ainesta. Yksi tapa harjoittaa valikoivaa muuttopolitiikkaa on järjestää julkiset palvelut siten, että niiden avulla voidaan vaikuttaa siihen millaisia muuttajia kuntaan seuloutuu

50 K I I T O S! YHTEYSTIEDOT: VTT Timo Aro timokaro@gmail.com