METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI"

Transkriptio

1 METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2

3 Osa I Tausta

4 ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen kehittäminen suurilla kaupunkiseuduilla Elinvoimapolitiikka (osaaminen, vetovoima, houkuttelu, mainekuva jne.)

5 Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 1 (2) Kuntien määrällisen muuttovoiton sijaan on olennaisempaa tarkastella kuntien muuttotasetta suhteessa muuttajien rakenteeseen: määrällistä muuttovoittoa sai vain joka kolmas kunta, mutta työllisistä (työssä olevat) sai muuttovoittoa joka neljäs kunta, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen kunta ja nettomuuton tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa vuosina Toisin sanoen kuntataloudellisesti merkittävästä määrällisestä muuttovoitosta voi aiheutua negatiivisia seurausvaikutuksia (keskuskaupungit) ja lievistä muuttotappioista voi olla hyötyä jos muuttajien rakenne on optimaalinen. Optimaalisin tilanne on kunnissa, jossa kunta saa samanaikaisesti maltillista määrällistä muuttovoittoa ja tulo- ja lähtömuuttajien rakenne/profiili on ideaali (keskuskaupunkien kehyskunnat). Joka kolmas kunta tai seutukunta on saanut määrällistä muuttovoittoa 2000-luvulla. Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat maan sisäisestä muuttoliikkeestä Tampere (9 836), Oulu (7 341), Espoo (7 245) ja Seinäjoki (4 189) vuosina Neljän muuttovoittoisimman kaupungin väestöpohjaan suhteutettuna Seinäjoen muuttovetovoima oli ylivertainen: Seinäjoki sai väkilukuun suhteutettuna 3,6 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin Tampere ja 2,4 kertaa enemmän kuin Oulu. Jos Tampere olisi saanut samassa suhteessa muuttovoittoa kuin Seinäjoki, niin muuttotase olisi noussut peräti henkilöön. Muuttovoittoa saaneet kunnat ovat keskittyneet a) suuriin kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin, b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueella ja c) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille.

6 Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 2 (2) Asumis- ja ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen luvulla tehty keskimäärin noin muuttoa vuodessa. Kaksi kolmesta muutosta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta ylittää kunnan rajat. Kunnan rajat ylittävistä muutoista noin puolet saman kaupunkiseudun / työssäkäyntialueen sisäisiä muuttoja. Toisin sanoen keskimäärin vain joka viides muutto niin sanottu aito muutto, jossa vaihtuu asuin- ja työpaikka sekä päivittäinen sosiaalinen elinpiiri. Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tulee esiin kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2011 rikottiin aikaisempi kuntien välinen muuttoliike-ennätys vuodelta Siirtolaisuuden osuus väestönkasvussa on noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin maan sisäinen muuttoliike joissakin kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pl. 6 kuntaa). Vuonna 2012 Suomi sai rikottiin nettomaahanmuuton ennätys

7 Metropolialueen 14 kunnan osuus (%) koko maan luvuista Väestöstä 70 25,3 % (2011) Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista Väestönkasvusta ,8 % ( ) 42,9 % (2010) Tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä 0 Bruttokansantulosta 35,8 % (2009) 42,9 % (2010) Tutkimus- ja kehitysmenoista 42,4 % (2010) Työpaikoista 30,3 % (2010) Lähde: Tilastokeskus Yritystoimipaikoista 24,1 % (2010)

8 Käsitteet ja aineistot Keskeiset käsitteet: Nettomuutto = tulo- ja lähtömuuton välinen erotus Nettosiirtolaisuus = maahan- ja maastamuuton välinen erotus Maassamuutto = kuntien välinen muuttoliike, maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus = kansainvälinen muuttoliike Määrällinen kehitys = kehitys ilmaistaan absoluuttisina lukuina Suhteellinen kehitys = kehitys ilmaistaan joko prosentteina sataa henkilöä tai promillena tuhatta henkilöä kohden Keskiväkiluku = jonkun alueen väkiluku keskimäärin erikseen määriteltynä aikana Työmarkkina-asema, pääasiallinen toiminta = henkilön työmarkkinaasema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu työvoimaan kuulumaton tai tuntematon) Tulokertymä = jonkun alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kalenterivuoden kaikki tulot (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot). Tulokertymä saadaan on tulo- ja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen Keskimääräiset tulot = jonkun alueen kaikkien tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana. Tulot pitävät sisällään valtionveronalaistet tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot) Aineistot: Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot: Tilastokeskuksen StatFin tietokannan vuositaulukot vuosien välisenä aikana Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot: Tilastokeskuksen Muuttajien taustatiedot tietokannan vuositaulukot vuosien välisenä aikana Muut Tilastokeskuksen väestönkehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät tilastot ja tietokannat Muuttoliikkeeseen liittyvät tutkimukset, selvitykset, kartoitukset ja analyysit: omat ja muiden tekemät

9 Valikoiva muuttoliike viitekehyksenä Jokainen muuttaja aiheuttaa sekä tulo- ja menovaikutuksia sekä luovuttavalle että vastaanottavalle kunnalle. Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja menovaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät muuttajan työmarkkina-asemaan. Muuttoliikkeen määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistäminen. Määrälliset aineistot ovat usein harhaanjohtavia varsinkin kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen rakenteen näkökulmasta. Luotettavien johtopäätösten tekemiseksi on tutkittava muuttoliikkeen määrällistä ja laadullista rakennetta samanaikaisesti. Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Muuttoliikkeen valikoivuus = tulo- ja lähtömuuttajien profiilien välillä on merkittäviä eroja työmarkkina-asemassa, muuttojen suuntautumisessa, ikä-, koulutus- ja tulorakenteessa, jonka seurauksena taloudelliset, sosiaaliset ja demografiset erot kasvavat niin saman toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisällä eri osa-alueiden välillä. Erot tulevat esiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

10 Osa II Metropolialueen muuttoliikkeen määrällinen kehitys vuosina

11 Metropolialueen määrällinen väestönkehitys vuosina Helsingin ja Espoon väkiluku kasvoi yhteensä noin henkilöllä. Helsingin kasvu perustuu maahanmuuttoon ja Espoon luonnolliseen väestönlisäykseen Metropolialueen väkiluku kasvoi hlöllä vuosina Kaikki alueen kunnat väestöllisellä kasvuuralla Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus

12 Metropolialueen väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina eli: Yhdessä Pendolino junassa on 309 paikkaa ja junan pituus on 159 metriä uutta asukasta = 511 Pendolino junallista ihmistä Jos Metropolialueen väestönlisäys huomioidaan ja istutettaisiin kaikki uudet asukkaat Pendolino juniin, niin junan pituus olisi yhteensä 81,2 km - Juna ulottuisi Helsingin rautatieasemalta lähelle Hämeenlinnaa tai Lahtea

13 Metropolialueen väestökehityksen osatekijöiden osuus (%) kasvusta vuosina Vähintään 50 % kunnan väestönkasvusta perustui maan sisäiseen muuttoliikkeeseen Sipoossa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Vihdissä Järvenpään, Vantaan ja Espoon kasvu perustuivat ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen. Helsingin kasvu perustui siirtolaisuuteen Maassamuutto Siirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Lähde: Tilastokeskus

14 Metropolialueen suhteellinen väestönkehitys (promilleina tuhatta asukasta kohden keskiväkiluvusta) vuosina Metropolialueen nopeimmin kasvaneet kunnat olivat väkilukuun suhteutettuna Kirkkonummi, Pornainen, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Metropolialueen kaikki kunnat kasvoivat. Kasvu oli vähäisintä Kauniaisissa, Hyvinkäällä, Helsingissä ja Järvenpäässä Kirkkonummi Pornainen Mäntsälä Nurmijärvi Espoo Vihti Sipoo Tuusula Vantaa Kerava Metropolialue Järvenpää Helsinki Hyvinkää Kauniainen 9,3 7,4 2 9,5 8,6 0,5 5,7 10,5 1 7,6 8,7 0,9 9,5 2,6 3,4 6,3 7,3 1,4 4,3 10 0,6 6,6 7,1 1,1 8,1 0,2 3,1 5,5 3 1,9 4,9 1,8 2,7 6,6 0,7 1,3 2,3 0,6 4 2,7 1,5 1,6 1,4 0,4 1, Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus

15 Metropolialueen suhteellisesti eniten kasvaneet kunnat vuosina (promilleina vuodessa keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) ,2 17,2 18,1 18, ,8 14, , ,6 9,4 10,4 11, ,8 6,9 4 3,5 2 0 Lähde: Tilastokeskus

16 Yhteenveto metropolialueen määrällisestä väestönkehityksestä vuosina Joka neljäs suomalainen (25,3 %) asuu metropolialueella, mutta kaksi kolmasosaa (65,3 %) koko maan väestönkasvusta kohdistui metropolialueelle vuosina Metropolialueen väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina eli noin henkilöllä vuodessa. Väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 52 % ja muuttoliikkeen 48 %. Siirtolaisuuteen perustuva väestönkasvu oli ensimmäisen kerran suurempaa kuin maan sisäinen muuttoliike (5- ja 10 -vuotisjaksoittain tarkasteltuna) Määrällisesti eniten kasvoivat alueen suurimmat kaupungit Helsinki (51 068), Espoo (46 736) ja Vantaa (28 250). Kehyskunnista kasvoivat määrällisesti eniten Nurmijärvi (8 391), Kirkkonummi (8 218) ja Tuusula (6 725). Asukaslukuun suhteutettuna nopeimmin kasvoivat Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi ja Mäntsälä. Yli 1,5 %:in vuosittaista väestönkasvua voidaan pitää haastavana palvelurakenteen ja investointien kannalta. Tämän rajan ylittivät Kirkkonummi (1,87 %), Pornainen (1,81 %), Nurmijärvi (1,72 %), Mäntsälä (1,72 %), Espoo (1,55), Vihti (1,5), Tuusula (1,5 %), Sipoo (1,49 %) ja Tuusula (1,48 %) Maan sisäisestä muuttoliikkeestä saivat kaikki kunnat muuttovoittoa pl. Kauniainen. Maassamuuton merkitys väestönkasvussa oli suurin Sipoossa, Nurmijärvellä ja Vihdissä sekä vähäisin Kauniaisissa (negatiivinen), Järvenpäässä (negatiivinen) ja Helsingissä. Nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa alueen kunnissa. Siirtolaisuuden merkitys väestönkasvussa oli suurin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä vähäisin Pornaisissa, Sipoossa ja Nurmijärvellä. Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa kaikissa metropolialueen kunnissa. Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys väestönkasvussa oli suurin Kirkkonummella, Pornaisissa ja Nurmijärvellä sekä alhaisin Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä.

17 Osa III Metropolialueen muuttoliikkeen rakenteellinen kehitys vuosina

18 Muuttajien työmarkkina-asema

19 Työllisten nettomuutto metropolialueella vuosina Metropolialueen kunnat saivat muuttovoittoa työllisistä yhteensä hlöä vuosina Työlliset ovat kuntien kannalta optimaalisia muuttajia positiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa 2800 hlöä vuonna Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää -17 Kauniainen Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti -28 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

20 Työllisten nettomuutto suhteessa keskiväkilukuun metropolialueella vuosina ,5 Kauniainen Mäntsälä ja Kirkkonummi saivat eniten muuttovoittoa työllisistä suhteessa asukaslukuun Hyvinkää Helsinki Järvenpää Vantaa Espoo Metropolialue 2,8 3 3,8 4 4,1 4,2 Kerava 6 Tuusula 7,3 Sipoo 8,2 Kauniainen oli ainoa metropolialueen kunta, joka kärsi muuttotappiota työllisistä. Nurmijärvi Vihti Pornainen Kirkkonummi 8,8 8,9 8,9 9,8 Mäntsälä 10, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

21 Työttömien nettomuutto metropolialueella vuosina Helsinki sai työttömistä muuttovoittoa 1255 hlöä vuosina Metropolialueen kunnat pl. Helsinki saivat muuttotappiota työttömistä -742 hlöä vuosina Helsinki ja kaikki muut metropolialueen (pl. Sipoo + 2 hlöä) kunnat saivat muuttotappiota työttömistä vuonna Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

22 Työvoiman ulkopuolisten nettomuutto metropolialueella vuosina Helsinki sai erittäin paljon muuttovoittoa työvoiman ulkopuolella olevista opiskelijoista Espoon työvoiman ulkopuolisten muuttovoitto perustui lapsiin Kehyskuntien tilanne on opti-maalinen: muuttovoittoa työllisistä ja tappiota työvoiman ulkopuolisista Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

23 Työllisten tulomuuttajien määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin kaksi kolmesta tulomuuttajasta työllisiä Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä, Espoossa ja Tuusulassa ,1 64,4 59,1 65,4 58,5 66,7 63,9 60,3 63,8 64,5 65,2 67,1 63,1 64, ,5 50 Pornaisissa vain joka toinen tulomuuttaja työllinen Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

24 Muuttajien ikärakenne Timo Aro 2012

25 Metropolialueen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Helsinki saa muuttovoittoa ainoastaan vuotiaiden ikäryhmästä, Espoo, Vantaa ja muut kehyskunnat saavat eniten muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista Kunta Lapset Yhteensä Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Kauniainen Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Vantaa Vihti METRO- POLIALUE Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

26 Uramuuttajien (25-44-vuotiaat) määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin joka toinen tulomuuttaja aktiivi-ikäinen Kirkkonummel la, Sipoossa, Nurmijärvellä ja Tuusulassa ,3 43,3 42,3 49,4 43,7 48,1 48,8 47,3 45,5 45,5 43,8 Aktiiviikäisten tulomuuttajien osuus alhaisin Pornaisissa, Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä ,1 40,6 39,5 39 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

27 Muuttajien koulutusrakenne Timo Aro 2012

28 Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan keskuskaupungeissa vuosina Espoo ja Vantaa saivat muuttovoittoa kaikilta koulutusasteilt. Espoon korkeaasteen muuttovoitto merkittävä Helsingin koulutustarjonta veti toiselle ja korkealle asteelle tulevia nuoria. Korkea-asteen suorittaneista taas suuret muutto-tappiot Perusaste Keskiaste Korkea-aste Espoo Helsinki Vantaa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

29 Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa hlöä Kaikki kehyskunnat saivat muuttotappiota Pornaista lukuun ottamatta perusasteen suorittaneista Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

30 Metropolialueen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien määrä jokaista 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin joka kolmas tulomuuttaja oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Espoossa. Korkea-asteen suorittaneiden tulomuuttajien osuus oli ylivoimaisesti alhaisin Pornaisissa (vain joka kuudes) ,9 24,3 21,6 23,7 31,9 22,1 30,7 20,4 25,7 15,8 27,8 24,9 22,8 24,1 25,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

31 Muuttajien muuttosuunnat Timo Aro 2012

32 Kerava -785 Hyvinkää -145 Helsingin muuttotappiot muille metropolialuee n kunnille henkilöä Mäntsälä -940 Pornainen -194 N-järvi Sipoo Tuusula K-nummi J-pää Helsingin muuttotappio suunnittain metropolialueella vuosina Espoo Helsinki kärsi muuttotappioita kaikille metropolialueen kunnille lukuun ottamatta Kauniaista (+331) Vihti -827 Vantaa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

33 Kauniainen +62 Helsinki Vantaa +155 Espoon muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Espoo sai noin hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa välisenä aikana Espoosta taas vuosi keskimäärin 730 hlöä vuodessa Kirkkonummelle, Vihtiin ja Nurmijärvelle Kerava -424 J-pää -508 Kirkkonummi H-kää -277 Espoon muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina Mäntsälä -318 Vihti Nurmijärvi Tuusula -757 Sipoo -281 Pornainen -10

34 Kauniainen; +16 Vantaan muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina Helsinki Vantaa sai keskimäärin hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa välisenä aikana Vantaa kärsi hlöä muuttotappiota muille metropolialueen kunnille vuosina Nurmijärvi Tuusula Espoo -155 Pornainen -404 Vantaan muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina Kerava Kirkkonummi -491 Hyvinkää -678 Vihti -800 Järvenpää Mäntsälä Sipoo Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Timo Aro 2012

35 Muuttajien tulorakenne ja - kertymäa

36 Metropolialueen keskuskaupunkien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina Espoo sai muuttovoittoa kaikkien tuloryhmien muuttajista. Hyvätuloisten muuttajien vetovoima oli ylivertainen Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna Helsinki sai muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista (nuoret, mamut ja opiskelijat), mutta merkittävää muuttotappiota keskija hyvätuloisista Kunta Espoo Helsinki Vantaa Tulot Tulot Tulot Tulot Yli Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

37 Metropolialueen kehyskuntien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina Kehyskuntien muuttajien rakenne oli optimaalinen taloudellisesta näkökulmasta: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keskija hyvätuloisista Yli Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Hyvätuloisista saivat muuttovoittoa kaikki kunnat pl. Järvenpää ja pienituloisista muuttotappiot kaikki kunnat pl. Kerava Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää Timo Aro 2012

38 Hyvätuloisten ( ) tulomuuttajien osuus (%) kaikista tulomuuttajista vuosina Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli korkein Kauniaisissa, Sipoossa ja Kirkkonummella ,4 13, ,8 Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli alhaisin radanvarsikunniss a eli Hyvinkäällä, Keravalla, Helsingissä, Pornaisissa ja Vantaalla ,1 6,7 6,2 7,3 6,6 7,4 10,1 7 9, ,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

39 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( ) vuosina , ja 2010 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat ylivoimaisesti suurimmat Kauniaisissa. Kauniaisiin muuttaneen tulot olivat keskimäärin kaksi kertaa korkeammat kuin Helsinkiin muuttaneen Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat yli 2000 euroa suuremmat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja noin 3000 euroa suuremmat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

40 Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus vuosina (pl. vuosi 2004) Kunta Erotus Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava K-nummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti

41 Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus euroina keskimäärin vuosina vuosina (pl. Vuosi 2004) Kauniaisiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot suuremmat kuin lähtömuuttajan Helsinkiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot alhaisemmat kuin lähtömuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

42 Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina Espoon laskennallinen tulokertymä on vuodessa keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa ja Vantaan 14,3 meuroa Helsingin laskennallinen tulokertymä on keskimäärin -24,8 miljoonaa euroa eli -44 euroa jokaista nettomuuttajaa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Kaupunki Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa vuosina Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa keskimäärin per vuosi Espoo 147,8 24,6 103 Helsinki -148,7-24,8-44 Vantaa 85,5 14,3 74 Nettomuuton laskennallinen tulokertymä asukasta kohden euroa per vuosi

43 Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 420,5 miljoonaa euroa vuosina Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä 1,8 6,8 8,5 8 8,7 9, ,2 51,3 52,4 54,5 Kirkkonummi 14,3 85,9 Laskennallinen tulokertymä oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin Kirkkonummella. Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää 4,8 28,8 4,2 25,2 1,6 9,4 2,1 12, Tulokertymä per vuosi Tulokertymä miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

44 Metropolialueen muuttajien laskennallinen tulokertymä ( per vuosi) asukasta kohden vuosina Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli positiivinen kaikissa muissa kunnissa kuin Helsingissä. Tulokertymä oli alhainen Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Vantaalla ,4 316,6 359, ,8 431,7 493,4 200 Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden korkein Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa ,4 41,3 47,5 64,5 74,1 103,4 145,9-100 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

45 Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenveto vuosina (2) Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa noin henkilöä vuosina eli noin henkilöä vuodessa. Mäntsälä, Kirkkonummi, Pornainen, Vihti ja Nurmijärvi saivat suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa työllisistä. Työllisistä saivat muuttovoittoa kaikki metropolialueen kunnat pl. Kauniainen. Helsingin ja Tampereen vaikutusalueille kohdistuu neljä viidesosaa koko maan työllisten muuttovoitoista. Työttömien ja työvoiman ulkopuolisten muuttovirrat (pl. lapset) kohdistuvat kehyskunnista ja koko maasta Helsinkiin. Kehyskuntien tilanne on päinvastainen: tulijat työllisiä ja lähtijät työttömiä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia (pl. lapset). Helsingin muuttovoitto perustuu vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmään. Kaikista muista ikäryhmistä tulee muuttotappiota. Espoo, Vantaa ja kehyskunnat saavat ensisijaisesti muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista sekä muuttotappiota vanhemmista ikäryhmistä. Espoo ja Vantaa saavat muuttovoittoa kaikkien koulutusasteiden muuttajista. Espoo saa huomattavaa muuttovoittoa varsinkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Helsinki saa yhtäältä merkittävää muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja toisaalta merkittävää muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Kaikki kehyskunnat saavat muuttovoittoa sekä korkea- että perusasteen tutkinnon suorittaneista (pl. Pornainen). Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo ovat vetovoimaisimpia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien suhteen.

46 Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenvesto vuosina (2) Helsinki kärsi muuttotappiota muille metropolialueen kunnille noin henkilöä vuosina Helsingin muuttotase on negatiivinen kaikkien metropolialueen kuntien suhteen (pl. Kauniainen). Helsinki kärsi henkilöä muuttotappiota Vantaalle ja Espoolle vuosina Espoo sai muuttovoittoa metropolialueen sisältä Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista yhteensä henkilöä, josta Helsingin osuus oli 98,5 %. Espoo kärsi muuttotappiota kaikille muille metropolialueen kehyskunnille. Espoo menetti vuodessa keskimäärin 730 henkilöä Kirkkonummelle, Vihdille ja Nurmijärvelle. Vantaa sai muuttovoittoa vain Helsingistä ja Kauniaisista. Vantaa sai Helsingistä muuttovoittoa yhteensä hlöä eli keskimäärin asukasta vuodessa. Vantaa kärsi muille metropolialueen kunnille muuttotappiota noin hlöä, josta radanvarsikuntien + Nurmijärven osuus oli 71,4 % Helsinki saa muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista sekä muuttotappiota keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Espoon tilanne on täysin päinvastainen. Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin euroa korkeammat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja 3000 euroa korkeammat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan. Vantaan tilanne on tasapainoisempi: tasaista muuttovoittoa kaikista tuloryhmistä pl. korkein tuloryhmä. Metropolialueen kehyskuntien tilanne on samankaltainen kuin Espoossa: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Kehyskuntien sisällä erottuvat optimaalisesta muuttajien rakenteesta vielä hyvistä parhaimmat omaksi ryhmäkseen. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa vuosina , Vantaalla + 14,3 meuroa ja Helsingissä keskimäärin -24,8 meuroa vuodessa. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli vuodessa 103 euroa asukasta kohden, Vantaalla 74 euroa ja Helsingissä 44 euroa. Metropolialueen kehyskuntien muuttajien tulokertymä oli yhteensä 361,6 miljoonaa euroa vuosina eli 72,3 miljoonaa euroa vuodessa. Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna suurin Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa. Kaikkien metropolialueen kuntien tulokertymä oli positiivinen Helsinkiä lukuun ottamatta.

47 Osa IV Tulkinnat

48 Keskeiset tulkinnat 1 (2) Metropolialueen muuttoliikkeen perusmekanismi ollut samankaltainen vaihtelevalla intensiteetillä 1980-luvun vaihteesta alkaen: koulutus- tai työuran alkuvaiheessa olevat pienituloiset, keskiasteen tutkinnon suorittaneet, yhden henkilön kotitaloudet ja maahanmuuttajat tulevat sisään Helsinkiin, mutta hakeutuvat koulutettuna, työllistyttyään ja perheen laajentuessa muualle metropolialueelle. Helsinki säilyy edelleen pendelöinnin kohteena, mutta asuinkuntaan jäävät verot. Metropolialueen kehyskunnissa muuttopolku on täysin päinvastainen. Tämä perusmekanismi muovaa Helsingin ja sitä kautta koko metropolialueen aluerakennetta asteittain eriytyvään suuntaan. Lisääntynyt maahanmuutto kiihdyttää kehitystä. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja demografisesti valikoitunut muuttoliike vaikuttaa kuntien ja koko alueen tulevaisuuteen sekä toiminnallisesti yhtenäisen alueen rakenteen hajautumiseen. Kaupunkiseutujen sisäisen kehitysdynamiikan näkökulmasta avainkysymys on, millaisia tulo- ja lähtömuuttajat ovat yksilöllisiltä, sosiaalisilta, demografisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan. Tulo- ja lähtömuuttajien profiilin poikkeamat aiheuttavat joko myönteisiä tai kielteisiä kerrannaisvaikutuksia saman kaupunkiseudun sisällä olevien kuntien välillä. Valikoivan muuttoliikkeen positiiviset ja negatiiviset seurausvaikutukset tulevat näkyviin muiden väestönkehitykseen liittyvien ilmiöiden tavoin vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunkiseudun sisäisissä lähimuutoissa tulo- ja lähtömuuttajien rakenteelliset erot ylläpitävät tai voimistavat jo valmiiksi epätasapainoista tilannetta. Työllisten, aktiivi-ikäisten, koulutettujen ja keski- ja hyvätulosten muuttaneiden tuloalueen ja alueellisen kehityksen välillä vahva positiivinen yhteys. Esimerkiksi yhden työllisen tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevien tai työttömien.

49 Keskeiset tulkinnat 2 (2) Tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen metropolialueen kuntien osalta on haastavaa, koska muuttoliikkeen määrällisiä ja rakenteellisia kehityspiirteitä voidaan tulkita useasta eri näkökulmasta ja eri tasoilla. Suurimman haasteen muodostaa valikoivaa muuttoliikettä koskevissa tulkinnoissa niiden poliittinen herkkyys: se mikä merkitsee yhdelle tervettä ja normaalia kilpailua, on toiselle seudullista vapaamatkustajuutta tai kermankuorintaa. Muuttoliikkeen ja alueen asuntomarkkinoiden välinen kiinteä yhteys. Valikoivan asuntopolitiikan avulla voidaan vaikuttaa millaisia muuttajia kuntaan halutaan. Osa metropolialueen kunnista keskittyy käytännössä vain korkean profiilin omaavien asumispalvelujen tuottamiseen tulomuuttajille eli keski- ja hyvätuloisia alueelle houkuttelevaa ja pienituloisia syrjivää kaavoituspolitiikkaa. Kaavoittamalla tontteja pelkästään suurten pientaloasuntojen rakentamista varten kunta harjoittaa valikointia, minkä kautta tapahtuu asukkaiden alueellista eriytymistä ja ongelmallista alueellista keskittymistä. Kunta voi olla esimerkiksi haluton rakentamaan vuokra-asuntoja tai vuokra-asunnon ehdoksi voidaan asettaa erilaisia kriteereitä, kuten vakituinen työpaikka. Kunta voi halutessaan kaavoittaa omistusasumiseen liittyviä korkeatasoisia asuinalueita parhaille paikoille, mikä taas takaa tulevien muuttajien olevan ominaisuuksistaan mahdollisimman hyvää ainesta. Yksi tapa harjoittaa valikoivaa muuttopolitiikkaa on järjestää julkiset palvelut siten, että niiden avulla voidaan vaikuttaa siihen millaisia muuttajia kuntaan seuloutuu

50 K I I T O S! YHTEYSTIEDOT: VTT Timo Aro

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki 877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011 4 joista saman kunnan sisällä muutti65%

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8. MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.2011, Seinäjoki Tilastoanalyysi muuttoliikkeestä eniten hyötyvistä kunnista Analyysin

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro 27.1.2011 SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013 MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 ::

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA

ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA 2 1 4 214 ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 24.6.214 24.6.214 ÄÄNEKOSKEN KEHITYKSEN TAUSTALLA 21-LUVUN ALUEKEHITYKSEN ISO ISO KUVA Suomen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 15.5.2009

Alustavia tuloksia 15.5.2009 Pääkaupunkiseudun muuttovirrat muutoksessa Muuttoliikesymposium, Turku 17.11.2010 Alustavia tuloksia 15.5.2009 Hannu Kytö Esityksen rakenne Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoitus ja käytetyt aineistot

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN ALUEELLINEN JA VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1. MUUTTOLIIKKEEN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA Alueiden väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyyskuolleisuus),

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS

ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS 1 TRENDIKATSAUS 1/15 (.9.15) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 1517 ETELÄ-SAVON MUUTTOLIIKEKATSAUS KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄLLISEEN KEHITYKSEEN, RAKENTEESEEN JA TRENDEIHIN

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010. Aika 15.1.2010 Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2010 Aika 15.1.2010 Paikka: Tampere-talo 1 2 Tehdä selvitys keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisista vuorovaikutus- ja kehitystekijöistä ja selvitykseen perustuvat

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot

Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Metropolialueen esiselvitys alustavat ehdotukset vaihtoehdoista - kuntajakoselvitysalueet ja metropolihallintovaihtoehdot Kuulemisraportti Espoon kaupunginvaltuusto 28.1.2013 Selvityshenkilöt Jarmo Asikainen,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot