METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI"

Transkriptio

1 METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2

3 Osa I Tausta

4 ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen kehittäminen suurilla kaupunkiseuduilla Elinvoimapolitiikka (osaaminen, vetovoima, houkuttelu, mainekuva jne.)

5 Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 1 (2) Kuntien määrällisen muuttovoiton sijaan on olennaisempaa tarkastella kuntien muuttotasetta suhteessa muuttajien rakenteeseen: määrällistä muuttovoittoa sai vain joka kolmas kunta, mutta työllisistä (työssä olevat) sai muuttovoittoa joka neljäs kunta, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joka toinen kunta ja nettomuuton tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa vuosina Toisin sanoen kuntataloudellisesti merkittävästä määrällisestä muuttovoitosta voi aiheutua negatiivisia seurausvaikutuksia (keskuskaupungit) ja lievistä muuttotappioista voi olla hyötyä jos muuttajien rakenne on optimaalinen. Optimaalisin tilanne on kunnissa, jossa kunta saa samanaikaisesti maltillista määrällistä muuttovoittoa ja tulo- ja lähtömuuttajien rakenne/profiili on ideaali (keskuskaupunkien kehyskunnat). Joka kolmas kunta tai seutukunta on saanut määrällistä muuttovoittoa 2000-luvulla. Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat maan sisäisestä muuttoliikkeestä Tampere (9 836), Oulu (7 341), Espoo (7 245) ja Seinäjoki (4 189) vuosina Neljän muuttovoittoisimman kaupungin väestöpohjaan suhteutettuna Seinäjoen muuttovetovoima oli ylivertainen: Seinäjoki sai väkilukuun suhteutettuna 3,6 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin Tampere ja 2,4 kertaa enemmän kuin Oulu. Jos Tampere olisi saanut samassa suhteessa muuttovoittoa kuin Seinäjoki, niin muuttotase olisi noussut peräti henkilöön. Muuttovoittoa saaneet kunnat ovat keskittyneet a) suuriin kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin, b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueella ja c) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille.

6 Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 2 (2) Asumis- ja ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen luvulla tehty keskimäärin noin muuttoa vuodessa. Kaksi kolmesta muutosta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta ylittää kunnan rajat. Kunnan rajat ylittävistä muutoista noin puolet saman kaupunkiseudun / työssäkäyntialueen sisäisiä muuttoja. Toisin sanoen keskimäärin vain joka viides muutto niin sanottu aito muutto, jossa vaihtuu asuin- ja työpaikka sekä päivittäinen sosiaalinen elinpiiri. Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tulee esiin kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2011 rikottiin aikaisempi kuntien välinen muuttoliike-ennätys vuodelta Siirtolaisuuden osuus väestönkasvussa on noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin maan sisäinen muuttoliike joissakin kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pl. 6 kuntaa). Vuonna 2012 Suomi sai rikottiin nettomaahanmuuton ennätys

7 Metropolialueen 14 kunnan osuus (%) koko maan luvuista Väestöstä 70 25,3 % (2011) Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista Väestönkasvusta ,8 % ( ) 42,9 % (2010) Tutkimus- ja kehityshenkilöstöstä 0 Bruttokansantulosta 35,8 % (2009) 42,9 % (2010) Tutkimus- ja kehitysmenoista 42,4 % (2010) Työpaikoista 30,3 % (2010) Lähde: Tilastokeskus Yritystoimipaikoista 24,1 % (2010)

8 Käsitteet ja aineistot Keskeiset käsitteet: Nettomuutto = tulo- ja lähtömuuton välinen erotus Nettosiirtolaisuus = maahan- ja maastamuuton välinen erotus Maassamuutto = kuntien välinen muuttoliike, maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus = kansainvälinen muuttoliike Määrällinen kehitys = kehitys ilmaistaan absoluuttisina lukuina Suhteellinen kehitys = kehitys ilmaistaan joko prosentteina sataa henkilöä tai promillena tuhatta henkilöä kohden Keskiväkiluku = jonkun alueen väkiluku keskimäärin erikseen määriteltynä aikana Työmarkkina-asema, pääasiallinen toiminta = henkilön työmarkkinaasema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu työvoimaan kuulumaton tai tuntematon) Tulokertymä = jonkun alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kalenterivuoden kaikki tulot (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot). Tulokertymä saadaan on tulo- ja lähtömuuttajien kaikkien tulojen välinen erotus, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen Keskimääräiset tulot = jonkun alueen kaikkien tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana. Tulot pitävät sisällään valtionveronalaistet tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot) Aineistot: Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot: Tilastokeskuksen StatFin tietokannan vuositaulukot vuosien välisenä aikana Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot: Tilastokeskuksen Muuttajien taustatiedot tietokannan vuositaulukot vuosien välisenä aikana Muut Tilastokeskuksen väestönkehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyvät tilastot ja tietokannat Muuttoliikkeeseen liittyvät tutkimukset, selvitykset, kartoitukset ja analyysit: omat ja muiden tekemät

9 Valikoiva muuttoliike viitekehyksenä Jokainen muuttaja aiheuttaa sekä tulo- ja menovaikutuksia sekä luovuttavalle että vastaanottavalle kunnalle. Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja menovaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät muuttajan työmarkkina-asemaan. Muuttoliikkeen määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistäminen. Määrälliset aineistot ovat usein harhaanjohtavia varsinkin kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen rakenteen näkökulmasta. Luotettavien johtopäätösten tekemiseksi on tutkittava muuttoliikkeen määrällistä ja laadullista rakennetta samanaikaisesti. Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Muuttoliikkeen valikoivuus = tulo- ja lähtömuuttajien profiilien välillä on merkittäviä eroja työmarkkina-asemassa, muuttojen suuntautumisessa, ikä-, koulutus- ja tulorakenteessa, jonka seurauksena taloudelliset, sosiaaliset ja demografiset erot kasvavat niin saman toiminnallisen kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisällä eri osa-alueiden välillä. Erot tulevat esiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

10 Osa II Metropolialueen muuttoliikkeen määrällinen kehitys vuosina

11 Metropolialueen määrällinen väestönkehitys vuosina Helsingin ja Espoon väkiluku kasvoi yhteensä noin henkilöllä. Helsingin kasvu perustuu maahanmuuttoon ja Espoon luonnolliseen väestönlisäykseen Metropolialueen väkiluku kasvoi hlöllä vuosina Kaikki alueen kunnat väestöllisellä kasvuuralla Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus

12 Metropolialueen väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina eli: Yhdessä Pendolino junassa on 309 paikkaa ja junan pituus on 159 metriä uutta asukasta = 511 Pendolino junallista ihmistä Jos Metropolialueen väestönlisäys huomioidaan ja istutettaisiin kaikki uudet asukkaat Pendolino juniin, niin junan pituus olisi yhteensä 81,2 km - Juna ulottuisi Helsingin rautatieasemalta lähelle Hämeenlinnaa tai Lahtea

13 Metropolialueen väestökehityksen osatekijöiden osuus (%) kasvusta vuosina Vähintään 50 % kunnan väestönkasvusta perustui maan sisäiseen muuttoliikkeeseen Sipoossa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Vihdissä Järvenpään, Vantaan ja Espoon kasvu perustuivat ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen. Helsingin kasvu perustui siirtolaisuuteen Maassamuutto Siirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % Lähde: Tilastokeskus

14 Metropolialueen suhteellinen väestönkehitys (promilleina tuhatta asukasta kohden keskiväkiluvusta) vuosina Metropolialueen nopeimmin kasvaneet kunnat olivat väkilukuun suhteutettuna Kirkkonummi, Pornainen, Mäntsälä ja Nurmijärvi. Metropolialueen kaikki kunnat kasvoivat. Kasvu oli vähäisintä Kauniaisissa, Hyvinkäällä, Helsingissä ja Järvenpäässä Kirkkonummi Pornainen Mäntsälä Nurmijärvi Espoo Vihti Sipoo Tuusula Vantaa Kerava Metropolialue Järvenpää Helsinki Hyvinkää Kauniainen 9,3 7,4 2 9,5 8,6 0,5 5,7 10,5 1 7,6 8,7 0,9 9,5 2,6 3,4 6,3 7,3 1,4 4,3 10 0,6 6,6 7,1 1,1 8,1 0,2 3,1 5,5 3 1,9 4,9 1,8 2,7 6,6 0,7 1,3 2,3 0,6 4 2,7 1,5 1,6 1,4 0,4 1, Luonnollinen väestönlisäys Maassamuutto Siirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus

15 Metropolialueen suhteellisesti eniten kasvaneet kunnat vuosina (promilleina vuodessa keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) ,2 17,2 18,1 18, ,8 14, , ,6 9,4 10,4 11, ,8 6,9 4 3,5 2 0 Lähde: Tilastokeskus

16 Yhteenveto metropolialueen määrällisestä väestönkehityksestä vuosina Joka neljäs suomalainen (25,3 %) asuu metropolialueella, mutta kaksi kolmasosaa (65,3 %) koko maan väestönkasvusta kohdistui metropolialueelle vuosina Metropolialueen väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina eli noin henkilöllä vuodessa. Väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 52 % ja muuttoliikkeen 48 %. Siirtolaisuuteen perustuva väestönkasvu oli ensimmäisen kerran suurempaa kuin maan sisäinen muuttoliike (5- ja 10 -vuotisjaksoittain tarkasteltuna) Määrällisesti eniten kasvoivat alueen suurimmat kaupungit Helsinki (51 068), Espoo (46 736) ja Vantaa (28 250). Kehyskunnista kasvoivat määrällisesti eniten Nurmijärvi (8 391), Kirkkonummi (8 218) ja Tuusula (6 725). Asukaslukuun suhteutettuna nopeimmin kasvoivat Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi ja Mäntsälä. Yli 1,5 %:in vuosittaista väestönkasvua voidaan pitää haastavana palvelurakenteen ja investointien kannalta. Tämän rajan ylittivät Kirkkonummi (1,87 %), Pornainen (1,81 %), Nurmijärvi (1,72 %), Mäntsälä (1,72 %), Espoo (1,55), Vihti (1,5), Tuusula (1,5 %), Sipoo (1,49 %) ja Tuusula (1,48 %) Maan sisäisestä muuttoliikkeestä saivat kaikki kunnat muuttovoittoa pl. Kauniainen. Maassamuuton merkitys väestönkasvussa oli suurin Sipoossa, Nurmijärvellä ja Vihdissä sekä vähäisin Kauniaisissa (negatiivinen), Järvenpäässä (negatiivinen) ja Helsingissä. Nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa alueen kunnissa. Siirtolaisuuden merkitys väestönkasvussa oli suurin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä vähäisin Pornaisissa, Sipoossa ja Nurmijärvellä. Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa kaikissa metropolialueen kunnissa. Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys väestönkasvussa oli suurin Kirkkonummella, Pornaisissa ja Nurmijärvellä sekä alhaisin Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä.

17 Osa III Metropolialueen muuttoliikkeen rakenteellinen kehitys vuosina

18 Muuttajien työmarkkina-asema

19 Työllisten nettomuutto metropolialueella vuosina Metropolialueen kunnat saivat muuttovoittoa työllisistä yhteensä hlöä vuosina Työlliset ovat kuntien kannalta optimaalisia muuttajia positiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa 2800 hlöä vuonna Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää -17 Kauniainen Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti -28 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

20 Työllisten nettomuutto suhteessa keskiväkilukuun metropolialueella vuosina ,5 Kauniainen Mäntsälä ja Kirkkonummi saivat eniten muuttovoittoa työllisistä suhteessa asukaslukuun Hyvinkää Helsinki Järvenpää Vantaa Espoo Metropolialue 2,8 3 3,8 4 4,1 4,2 Kerava 6 Tuusula 7,3 Sipoo 8,2 Kauniainen oli ainoa metropolialueen kunta, joka kärsi muuttotappiota työllisistä. Nurmijärvi Vihti Pornainen Kirkkonummi 8,8 8,9 8,9 9,8 Mäntsälä 10, Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

21 Työttömien nettomuutto metropolialueella vuosina Helsinki sai työttömistä muuttovoittoa 1255 hlöä vuosina Metropolialueen kunnat pl. Helsinki saivat muuttotappiota työttömistä -742 hlöä vuosina Helsinki ja kaikki muut metropolialueen (pl. Sipoo + 2 hlöä) kunnat saivat muuttotappiota työttömistä vuonna Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

22 Työvoiman ulkopuolisten nettomuutto metropolialueella vuosina Helsinki sai erittäin paljon muuttovoittoa työvoiman ulkopuolella olevista opiskelijoista Espoon työvoiman ulkopuolisten muuttovoitto perustui lapsiin Kehyskuntien tilanne on opti-maalinen: muuttovoittoa työllisistä ja tappiota työvoiman ulkopuolisista Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

23 Työllisten tulomuuttajien määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin kaksi kolmesta tulomuuttajasta työllisiä Vantaalla, Keravalla, Järvenpäässä, Espoossa ja Tuusulassa ,1 64,4 59,1 65,4 58,5 66,7 63,9 60,3 63,8 64,5 65,2 67,1 63,1 64, ,5 50 Pornaisissa vain joka toinen tulomuuttaja työllinen Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

24 Muuttajien ikärakenne Timo Aro 2012

25 Metropolialueen nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Helsinki saa muuttovoittoa ainoastaan vuotiaiden ikäryhmästä, Espoo, Vantaa ja muut kehyskunnat saavat eniten muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista Kunta Lapset Yhteensä Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Kauniainen Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Vantaa Vihti METRO- POLIALUE Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

26 Uramuuttajien (25-44-vuotiaat) määrä 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin joka toinen tulomuuttaja aktiivi-ikäinen Kirkkonummel la, Sipoossa, Nurmijärvellä ja Tuusulassa ,3 43,3 42,3 49,4 43,7 48,1 48,8 47,3 45,5 45,5 43,8 Aktiiviikäisten tulomuuttajien osuus alhaisin Pornaisissa, Kauniaisissa, Hyvinkäällä ja Helsingissä ,1 40,6 39,5 39 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

27 Muuttajien koulutusrakenne Timo Aro 2012

28 Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan keskuskaupungeissa vuosina Espoo ja Vantaa saivat muuttovoittoa kaikilta koulutusasteilt. Espoon korkeaasteen muuttovoitto merkittävä Helsingin koulutustarjonta veti toiselle ja korkealle asteelle tulevia nuoria. Korkea-asteen suorittaneista taas suuret muutto-tappiot Perusaste Keskiaste Korkea-aste Espoo Helsinki Vantaa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

29 Metropolialueen nettomuutto koulutusrakenteen mukaan kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa hlöä Kaikki kehyskunnat saivat muuttotappiota Pornaista lukuun ottamatta perusasteen suorittaneista Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

30 Metropolialueen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien määrä jokaista 100 tulomuuttajaa kohden vuosina Noin joka kolmas tulomuuttaja oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Espoossa. Korkea-asteen suorittaneiden tulomuuttajien osuus oli ylivoimaisesti alhaisin Pornaisissa (vain joka kuudes) ,9 24,3 21,6 23,7 31,9 22,1 30,7 20,4 25,7 15,8 27,8 24,9 22,8 24,1 25,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

31 Muuttajien muuttosuunnat Timo Aro 2012

32 Kerava -785 Hyvinkää -145 Helsingin muuttotappiot muille metropolialuee n kunnille henkilöä Mäntsälä -940 Pornainen -194 N-järvi Sipoo Tuusula K-nummi J-pää Helsingin muuttotappio suunnittain metropolialueella vuosina Espoo Helsinki kärsi muuttotappioita kaikille metropolialueen kunnille lukuun ottamatta Kauniaista (+331) Vihti -827 Vantaa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

33 Kauniainen +62 Helsinki Vantaa +155 Espoon muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Espoo sai noin hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa välisenä aikana Espoosta taas vuosi keskimäärin 730 hlöä vuodessa Kirkkonummelle, Vihtiin ja Nurmijärvelle Kerava -424 J-pää -508 Kirkkonummi H-kää -277 Espoon muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina Mäntsälä -318 Vihti Nurmijärvi Tuusula -757 Sipoo -281 Pornainen -10

34 Kauniainen; +16 Vantaan muuttovoitto metropolialueen kunnista vuosina Helsinki Vantaa sai keskimäärin hlöä muuttovoit-toa Helsingistä vuodessa välisenä aikana Vantaa kärsi hlöä muuttotappiota muille metropolialueen kunnille vuosina Nurmijärvi Tuusula Espoo -155 Pornainen -404 Vantaan muuttotappio metropolialueen kunnista vuosina Kerava Kirkkonummi -491 Hyvinkää -678 Vihti -800 Järvenpää Mäntsälä Sipoo Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike muuttosuunnittain Timo Aro 2012

35 Muuttajien tulorakenne ja - kertymäa

36 Metropolialueen keskuskaupunkien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina Espoo sai muuttovoittoa kaikkien tuloryhmien muuttajista. Hyvätuloisten muuttajien vetovoima oli ylivertainen Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna Helsinki sai muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista (nuoret, mamut ja opiskelijat), mutta merkittävää muuttotappiota keskija hyvätuloisista Kunta Espoo Helsinki Vantaa Tulot Tulot Tulot Tulot Yli Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

37 Metropolialueen kehyskuntien nettomuutto tuloryhmittäin vuosina Kehyskuntien muuttajien rakenne oli optimaalinen taloudellisesta näkökulmasta: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keskija hyvätuloisista Yli Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Hyvätuloisista saivat muuttovoittoa kaikki kunnat pl. Järvenpää ja pienituloisista muuttotappiot kaikki kunnat pl. Kerava Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää Timo Aro 2012

38 Hyvätuloisten ( ) tulomuuttajien osuus (%) kaikista tulomuuttajista vuosina Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli korkein Kauniaisissa, Sipoossa ja Kirkkonummella ,4 13, ,8 Hyvätuloisten tulomuuttajien osuus oli alhaisin radanvarsikunniss a eli Hyvinkäällä, Keravalla, Helsingissä, Pornaisissa ja Vantaalla ,1 6,7 6,2 7,3 6,6 7,4 10,1 7 9, ,2 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Timo Aro 2012

39 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( ) vuosina , ja 2010 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat ylivoimaisesti suurimmat Kauniaisissa. Kauniaisiin muuttaneen tulot olivat keskimäärin kaksi kertaa korkeammat kuin Helsinkiin muuttaneen Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat yli 2000 euroa suuremmat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja noin 3000 euroa suuremmat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

40 Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus vuosina (pl. vuosi 2004) Kunta Erotus Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kauniainen Kerava K-nummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vantaa Vihti

41 Tulo- ja lähtömuuttajien kunnallisveronalaisten keskimääräisten tulojen erotus euroina keskimäärin vuosina vuosina (pl. Vuosi 2004) Kauniaisiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot suuremmat kuin lähtömuuttajan Helsinkiin tulomuuttavan henkilön keskimääräiset tulot alhaisemmat kuin lähtömuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

42 Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina Espoon laskennallinen tulokertymä on vuodessa keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa ja Vantaan 14,3 meuroa Helsingin laskennallinen tulokertymä on keskimäärin -24,8 miljoonaa euroa eli -44 euroa jokaista nettomuuttajaa kohden Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta Kaupunki Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa vuosina Nettomuuton laskennallinen tulokertymä miljoonaa euroa keskimäärin per vuosi Espoo 147,8 24,6 103 Helsinki -148,7-24,8-44 Vantaa 85,5 14,3 74 Nettomuuton laskennallinen tulokertymä asukasta kohden euroa per vuosi

43 Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina Metropolialueen kehyskuntien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 420,5 miljoonaa euroa vuosina Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä 1,8 6,8 8,5 8 8,7 9, ,2 51,3 52,4 54,5 Kirkkonummi 14,3 85,9 Laskennallinen tulokertymä oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin Kirkkonummella. Kerava Kauniainen Järvenpää Hyvinkää 4,8 28,8 4,2 25,2 1,6 9,4 2,1 12, Tulokertymä per vuosi Tulokertymä miljoonaa euroa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

44 Metropolialueen muuttajien laskennallinen tulokertymä ( per vuosi) asukasta kohden vuosina Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli positiivinen kaikissa muissa kunnissa kuin Helsingissä. Tulokertymä oli alhainen Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Vantaalla ,4 316,6 359, ,8 431,7 493,4 200 Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden korkein Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa ,4 41,3 47,5 64,5 74,1 103,4 145,9-100 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

45 Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenveto vuosina (2) Metropolialueen kunnat saivat työllisistä muuttovoittoa noin henkilöä vuosina eli noin henkilöä vuodessa. Mäntsälä, Kirkkonummi, Pornainen, Vihti ja Nurmijärvi saivat suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa työllisistä. Työllisistä saivat muuttovoittoa kaikki metropolialueen kunnat pl. Kauniainen. Helsingin ja Tampereen vaikutusalueille kohdistuu neljä viidesosaa koko maan työllisten muuttovoitoista. Työttömien ja työvoiman ulkopuolisten muuttovirrat (pl. lapset) kohdistuvat kehyskunnista ja koko maasta Helsinkiin. Kehyskuntien tilanne on päinvastainen: tulijat työllisiä ja lähtijät työttömiä ja muita työvoiman ulkopuolella olevia (pl. lapset). Helsingin muuttovoitto perustuu vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten ikäryhmään. Kaikista muista ikäryhmistä tulee muuttotappiota. Espoo, Vantaa ja kehyskunnat saavat ensisijaisesti muuttovoittoa aktiivi-ikäisistä ja lapsista sekä muuttotappiota vanhemmista ikäryhmistä. Espoo ja Vantaa saavat muuttovoittoa kaikkien koulutusasteiden muuttajista. Espoo saa huomattavaa muuttovoittoa varsinkin korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Helsinki saa yhtäältä merkittävää muuttovoittoa keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja toisaalta merkittävää muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Kaikki kehyskunnat saavat muuttovoittoa sekä korkea- että perusasteen tutkinnon suorittaneista (pl. Pornainen). Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo ovat vetovoimaisimpia korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulomuuttajien suhteen.

46 Metropolialueen rakenteellisen muuttoliikekehityksen yhteenvesto vuosina (2) Helsinki kärsi muuttotappiota muille metropolialueen kunnille noin henkilöä vuosina Helsingin muuttotase on negatiivinen kaikkien metropolialueen kuntien suhteen (pl. Kauniainen). Helsinki kärsi henkilöä muuttotappiota Vantaalle ja Espoolle vuosina Espoo sai muuttovoittoa metropolialueen sisältä Helsingistä, Vantaalta ja Kauniaisista yhteensä henkilöä, josta Helsingin osuus oli 98,5 %. Espoo kärsi muuttotappiota kaikille muille metropolialueen kehyskunnille. Espoo menetti vuodessa keskimäärin 730 henkilöä Kirkkonummelle, Vihdille ja Nurmijärvelle. Vantaa sai muuttovoittoa vain Helsingistä ja Kauniaisista. Vantaa sai Helsingistä muuttovoittoa yhteensä hlöä eli keskimäärin asukasta vuodessa. Vantaa kärsi muille metropolialueen kunnille muuttotappiota noin hlöä, josta radanvarsikuntien + Nurmijärven osuus oli 71,4 % Helsinki saa muuttovoittoa tulottomista ja pienituloisista sekä muuttotappiota keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Espoon tilanne on täysin päinvastainen. Espoolaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat noin euroa korkeammat kuin vantaalaisen tulomuuttajan ja 3000 euroa korkeammat kuin helsinkiläisen tulomuuttajan. Vantaan tilanne on tasapainoisempi: tasaista muuttovoittoa kaikista tuloryhmistä pl. korkein tuloryhmä. Metropolialueen kehyskuntien tilanne on samankaltainen kuin Espoossa: muuttotappiota tulottomista ja pienituloisista sekä muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista. Kehyskuntien sisällä erottuvat optimaalisesta muuttajien rakenteesta vielä hyvistä parhaimmat omaksi ryhmäkseen. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli keskimäärin 24,6 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa vuosina , Vantaalla + 14,3 meuroa ja Helsingissä keskimäärin -24,8 meuroa vuodessa. Espoon nettomuuton laskennallinen tulokertymä oli vuodessa 103 euroa asukasta kohden, Vantaalla 74 euroa ja Helsingissä 44 euroa. Metropolialueen kehyskuntien muuttajien tulokertymä oli yhteensä 361,6 miljoonaa euroa vuosina eli 72,3 miljoonaa euroa vuodessa. Muuttajien laskennallinen tulokertymä oli asukasta kohden laskettuna suurin Kauniaisissa, Sipoossa, Kirkkonummella ja Pornaisissa. Kaikkien metropolialueen kuntien tulokertymä oli positiivinen Helsinkiä lukuun ottamatta.

47 Osa IV Tulkinnat

48 Keskeiset tulkinnat 1 (2) Metropolialueen muuttoliikkeen perusmekanismi ollut samankaltainen vaihtelevalla intensiteetillä 1980-luvun vaihteesta alkaen: koulutus- tai työuran alkuvaiheessa olevat pienituloiset, keskiasteen tutkinnon suorittaneet, yhden henkilön kotitaloudet ja maahanmuuttajat tulevat sisään Helsinkiin, mutta hakeutuvat koulutettuna, työllistyttyään ja perheen laajentuessa muualle metropolialueelle. Helsinki säilyy edelleen pendelöinnin kohteena, mutta asuinkuntaan jäävät verot. Metropolialueen kehyskunnissa muuttopolku on täysin päinvastainen. Tämä perusmekanismi muovaa Helsingin ja sitä kautta koko metropolialueen aluerakennetta asteittain eriytyvään suuntaan. Lisääntynyt maahanmuutto kiihdyttää kehitystä. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja demografisesti valikoitunut muuttoliike vaikuttaa kuntien ja koko alueen tulevaisuuteen sekä toiminnallisesti yhtenäisen alueen rakenteen hajautumiseen. Kaupunkiseutujen sisäisen kehitysdynamiikan näkökulmasta avainkysymys on, millaisia tulo- ja lähtömuuttajat ovat yksilöllisiltä, sosiaalisilta, demografisilta ja taloudellisilta ominaisuuksiltaan. Tulo- ja lähtömuuttajien profiilin poikkeamat aiheuttavat joko myönteisiä tai kielteisiä kerrannaisvaikutuksia saman kaupunkiseudun sisällä olevien kuntien välillä. Valikoivan muuttoliikkeen positiiviset ja negatiiviset seurausvaikutukset tulevat näkyviin muiden väestönkehitykseen liittyvien ilmiöiden tavoin vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunkiseudun sisäisissä lähimuutoissa tulo- ja lähtömuuttajien rakenteelliset erot ylläpitävät tai voimistavat jo valmiiksi epätasapainoista tilannetta. Työllisten, aktiivi-ikäisten, koulutettujen ja keski- ja hyvätulosten muuttaneiden tuloalueen ja alueellisen kehityksen välillä vahva positiivinen yhteys. Esimerkiksi yhden työllisen tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevien tai työttömien.

49 Keskeiset tulkinnat 2 (2) Tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen metropolialueen kuntien osalta on haastavaa, koska muuttoliikkeen määrällisiä ja rakenteellisia kehityspiirteitä voidaan tulkita useasta eri näkökulmasta ja eri tasoilla. Suurimman haasteen muodostaa valikoivaa muuttoliikettä koskevissa tulkinnoissa niiden poliittinen herkkyys: se mikä merkitsee yhdelle tervettä ja normaalia kilpailua, on toiselle seudullista vapaamatkustajuutta tai kermankuorintaa. Muuttoliikkeen ja alueen asuntomarkkinoiden välinen kiinteä yhteys. Valikoivan asuntopolitiikan avulla voidaan vaikuttaa millaisia muuttajia kuntaan halutaan. Osa metropolialueen kunnista keskittyy käytännössä vain korkean profiilin omaavien asumispalvelujen tuottamiseen tulomuuttajille eli keski- ja hyvätuloisia alueelle houkuttelevaa ja pienituloisia syrjivää kaavoituspolitiikkaa. Kaavoittamalla tontteja pelkästään suurten pientaloasuntojen rakentamista varten kunta harjoittaa valikointia, minkä kautta tapahtuu asukkaiden alueellista eriytymistä ja ongelmallista alueellista keskittymistä. Kunta voi olla esimerkiksi haluton rakentamaan vuokra-asuntoja tai vuokra-asunnon ehdoksi voidaan asettaa erilaisia kriteereitä, kuten vakituinen työpaikka. Kunta voi halutessaan kaavoittaa omistusasumiseen liittyviä korkeatasoisia asuinalueita parhaille paikoille, mikä taas takaa tulevien muuttajien olevan ominaisuuksistaan mahdollisimman hyvää ainesta. Yksi tapa harjoittaa valikoivaa muuttopolitiikkaa on järjestää julkiset palvelut siten, että niiden avulla voidaan vaikuttaa siihen millaisia muuttajia kuntaan seuloutuu

50 K I I T O S! YHTEYSTIEDOT: VTT Timo Aro

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2017:8 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 neljännellä neljänneksellä 71,9 prosenttia, sama kuin vuosi sitten. Koko maan tasolla työllisyysaste

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla

Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla Työmatkasukkulointi pääkaupunkiseudulla HSY:n sukkulointiaineistot Karttasarja perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon (Tilastokeskus 31.12.2014) Kartoilla tarkastellaan työmatkoja molempiin suuntiin:

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina

TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina TIMO ARO 22.2.2012 Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina 2000-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 22.2.2013 LAPPEENRANNAN

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kolmannes vuosineljännes touko-elokuu 2016 Porin kaupungin strategiaympäristö Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Porin kaupungin strategiaympäristö Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2016:6 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuonna 2015 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimialoittaiset erot olivat suuria; suurin

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 11 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2001 ja ennakkotiedot 2002 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-283-1 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen

KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS. Raportti Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen KANTA-HÄMEEN MUUTTOLIIKESELVITYS Raportti 6.5.2016 Janne Antikainen, Timo Aro, Satu Tolonen, Jari Holttinen, Jan-Erik Müller, Etta Partanen Keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä Kanta-Hämeen vetovoima

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:25 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Työpaikkojen määrä säilyi Helsingissä vuoden 2016 toisella neljänneksellä vuoden takaisella tasolla. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot