Raision väestökehitys ja muuttoliike

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raision väestökehitys ja muuttoliike"

Transkriptio

1 Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset Ikä Pääasiallinen toiminta Sosioekonominen rakenne Raision asuntokuntien koko Kieli ja kansalaisuus Koulutustaso Tulot Muuttoliike Muuttoliikkeen suunnat Muuttajien ikä Muuttajien työmarkkina-asema Kieli ja kansalaisuus Koulutusrakenne Tulojen mukaan (Aro) Yhteenveto väestö- ja muuttoliikekehityksestä Liitteet Lähteet

3 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset 1.1. Ikä 1.1 Ikärakenteen nykytila Demografinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä ( vuotiasta) kohti. Raisiossa demografinen huoltosuhde on muuttunut seuraavasti: , , , , ,54 Turun seutukunnassa väestöllinen huoltosuhde oli vuonna ,51 ja koko maassa 0,54. Raisio on varttuneempien keski-ikäisten kaupunki. Suurimmat ikäluokat löytyvät vuotiaista. Myös varttuneiden työikäisten ikäluokka ( vuotiaat) on suuri. 2

4 Ikä 95 Väestö 2012 (henkilöä) Miehet Naiset 1.2 Väestömuutokset ikäluokittain v Raision ikärakenteessa on vuodesta 2005 alkaen havaittavissa selkeä piirre: alle 15 - vuotiaiden lasten ja vuotiaiden määrä on vähentynyt, vaikka väestön kokonaismäärä on kasvanut. Tarkasteltaessa koko ajanjaksoa väestönkasvua on vuotiaissa ja varsinkin 65 vuotta täyttäneissä ikäluokissa. Liite 1 Väestönmuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Kun tarkastellaan ikärakenteen muutosta v , havaitaan vähenemistä myös vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokissa. Viimeksi mainitun ikäryhmän kohdalla taustalla on paitsi viimeaikainen yleinen kehitys kuolleisuudessa niin myös se, että Raisio on kokenut muuttotappiota viiden viime vuoden aikana ikäryhmässä vuotiaat (vajaat 100 henkilöä). Sen sijaan 25 3

5 34 -vuotiaiden väheneminen viime vuosina on johtunut pelkästään ikärakenteen muuttumisesta eli tarkemmin sanottuna siitä, että em. ikäryhmästä poistuneet ikäluokat ovat olleet suurempia kuin heidät korvaavat ikäluokat. Tilastokeskuksesta saadun selvityksen mukaan ikärakenteen vaikutus pienentää vuotiaiden määrää ainakin viitenä seuraavana vuotena. Liite 2 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Liite 3 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Väestöennuste Tilastokeskus julkaisi uuden kuntakohtaisen väestöennusteen syksyllä Vuosien kuolleisuuskehityksen seurauksena 65 vuotta täyttäneiden määrä on uusimman ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2040 vajaat 3 prosenttia alhaisempi verrattuna vuonna 2009 julkistettuun ennusteeseen. Raision kohdalla ao. muutos on koko maata jyrkempi. Aiempien ennusteiden luvut ovat v. ikäryhmässä olleet Raision kohdalla vuoden 2012 lopussa toteutumaan verrattuna on runsaat 100 henkilöä yläkanttiin. Tuoreimmassa ennusteessa on otettu huomioon myös viimeaikaisen vuotiaiden kehitys muuttoliikkeessä, mikä osaltaan vaikuttaa v. ja vuotiaiden määrään tulevaisuudessa. Ennuste osoittaa, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen muuttoliike- ja kuolleisuuskehitys jatkuisivat muuttumattomina. Varmaa kuitenkin on, että Raision kohdalla 65- vuotta täyttäneiden osuudet ja lukumäärä tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Oheinen ikärakennevertailu kertoo, että 65 vuotta täyttäneitä on 30 % raisiolaisista vuonna 2035, kun heidän osuutensa on nykytilanteessa 18 %. Kaikkien muiden ikäryhmien osuudet supistuvat. 4

6 Ikäjakautuma (%) Yhteensä Uuden ennusteen ikäryhmittäiset kokonaisluvut ja prosenttijakautumat vuosina 2015, 2020, 2025,2030,2035 ja 2040 on esitetty liitteessä 4. Kaiken kaikkiaan uusi ennuste poikkeaa vanhasta varsin paljon. Väestönkasvu kokonaisuudessaan on uudessa ennusteessa arvioitu selvästi hitaammaksi. Uudessa ennusteessa lasten, nuorten ja keski-ikäisten määrä on suurempi, kun taas keski-ikäisten ja varsinkin varttuneempien määrät ovat uudessa aiempaa pienemmät. Oheisessa asetelmassa esitetään uuden ennusteen poikkeamat aiempaan ennusteeseen nähden ikäluokittain: 5

7 Uuden ennusteen poikkeamat nykyisestä Yhteensä Pääasiallinen toiminta Kun tarkastellaan Raision koko väestöä vuoden 2011 lopussa, havaitaan, että työllisiä on 45 %. Eläkeläisiä on noin 24 %, vuotiaita lapsia on 16 % ja opiskelijoita on 7 %. Työttömien osuus koko väestöstä on 4 %. Oheisessa taulukossa on vertailutiedot lähikunnista. Raisiossa työttömien osuus on Turun jälkeen suurin vertailukunnista. Työllisten osuus on vain Turussa ja Mynämäellä pienempi kuin Raisiossa, Naantalissa heidän osuutensa on yhtä suuri kuin Raisiossa. 6

8 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Opiskelijat, Varusmiehet Muut työvoiman Yhteensä Työlliset Työttömät vuotiaat koulul. Eläkeläiset siviilipalv.mieh. ulkop. olevat Kaarina 46,1 2,9 19,6 6,8 21,4 0,2 3,0 100,0 Lieto 46,6 2,7 21,3 7,3 19,3 0,2 2,5 100,0 Masku 48,1 2,8 22,6 6,5 17,7 0,2 2,1 100,0 Mynämäki 44,3 3,2 16,8 6,9 26,2 0,1 2,4 100,0 Naantali 45,2 3,5 16,8 6,7 24,5 0,3 3,0 100,0 Nousiainen 47,7 2,4 21,3 6,3 19,8 0,3 2,2 100,0 Raisio 45,2 4,0 16,4 7,0 23,6 0,3 3,4 100,0 Rusko 47,4 2,7 21,3 7,8 18,7 0,4 1,8 100,0 Turku 43,7 6,2 12,9 9,2 23,8 0,4 3,8 100,0 Muutokset asemassa työmarkkinoilla ilmenevät oheisesta kaaviosta: Henkilöä Työllinen työvoima Työttömät Työvoiman ulkopuolella Tarkasteluajanjakson jälkeen työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2013 alusta, sen sijaan merkittävää muutosta ei tapahtunut vuoden 2012 aikana. 7

9 1.3. Sosioekonominen rakenne Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Henkilöt luokitellaan oman toimintansa perusteella lukuun ottamatta vuotiaita ja ryhmää "muut työvoimaan kuulumattomat" (lähinnä omaa kotitaloutta hoitavat), jotka saavat asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomisen aseman. Tuorein käytettävissä oleva tieto on vuodelta Kaikista raisiolaisista palkansaajia on yhteensä 55 %, yrittäjiä 5 %, eläkeläisiä 24 %. Ryhmä muut muodostuu työttömistä ja varusmiehistä. Tuntematon 3 % Muut 7 % Raision sosioekonominen rakenne 2010 Yrittäjät 5 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 24 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Opiskelijat 6 % Työntekijät 20 % 2000-luvun puolivälin jälkeen Raisiossa on suurin muutos tapahtunut työntekijöiden määrässä. Työntekijöiden osuus on pienentynyt 5 prosenttiyksikköä ja heidän lukumääränsä on vähentynyt 1000 henkilöllä. Myös ylemmissä toimihenkilöissä on havaittavissa vähenemistä (noin 100). Ylempien toimihenkilöiden väheneminen alkoi vuonna 2009 eli selvästi myöhemmin kuin työntekijöiden. Eläkeläisten osuus on kasvanut 3 prosenttiyksikköä, vuositasolla keskimäärin noin 150 henkilöä. Ryhmässä muut (pääosin työttömiä) on myös kasvua: osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä ja vuositasolla runsaat 100 henkilöä. 8

10 Liitteenä 6 kaaviokuva sosioekonomisesta rakenteesta v Raision asukkaiden sosioekonomisesta asemasta on saatavissa tietoja myös syntyperän mukaan (liite 7 ja 8). Syntyperä tarkoittaa vanhempien syntymämaata (henkilö itse voi olla syntynyt joko Suomessa tai ulkomailla). Syntyperältään ulkomaalaisissa on yrittäjien osuus yhtä suuri kuin suomalaissyntyisilläkin eli 5 %. Syntyperältään ulkomaalaisissa on palkansaajia yhteensä 44 %, vastaava suomalaisten osuus on 56 %. Opiskelijoiden osuus on ulkomaalaistaustaisilla 11 % ja suomalaisilla 6 %. Eläkeläisiä on suomalaisissa neljännes, kun heitä on ulkomailla syntyneissä 11 %. Ulkomaalaista oli työttömiä 14 % vuonna 2010 ja syntyperäisistä suomalaisista 6 %. Sosioekonomiselta asemaltaan tuntemattomia oli ulkomaalaistaustaisissa 15 %, kun heitä oli suomalaissyntyisissä vain 2 % Raision asuntokuntien koko Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien keskimääräinen henkilömäärä on merkittävästi pienentynyt koko maassa ja Raisiossakin, nopeinta kasvu on ollut yhden hengen asuntokuntien määrässä. Yhden henkilön asuntokunta on nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi: 38,4 % kaikista asuntokunnista (Turun kaupunkiseudulla keskimäärin 44,1 %). Kahden hengen asuntokuntia on 34,1 % ja kolmen henkilön on 12,4 %. Neljän hengen asuntokuntia, joihin isä, äiti ja kaksi lasta tyyppiset perheetkin kuuluvat, on 10,9 % (Turun kaupunkiseudulla keskimäärin 8,9 %). 9

11 Asuntokuntien koon kehitys Raisiossa 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Liitteenä 5 on kaaviokuva asuntokuntien koon muutoksesta pitkällä aikavälillä vuodesta 1985 vuoteen Kieli ja kansalaisuus Suomen kansalaisia oli vuoden 2012 lopulla 96, 2 % kaikista Raisiossa asuvista ja ulkomaan kansalaisten osuus 3,8 %. Kymmenen vuotta aiemmin ulkomaan kansalaisia oli 2,3 %. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli vuoden 2012 lopulla 5,3 %. Kymmenen vuotta aiemmin vieraskielisiä oli 2,7 %. Kaiken kaikkiaan Raisiossa puhutaan noin 50 eri kieltä. Yleisimmät muut kuin kotimaiset kielet ovat venäjä, bosnia, albania, serbokroatia ja viro. Ohessa on tarkasteltu väestökehityksestä kielen mukaan 2000-luvulla. 10

12 Raision väestökehitys kielen mukaan Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Vuonna 2012 suomenkielisten määrä väheni Raisiossa (-107), kuten Varsinais-Suomen kunnista myös Salossa, Uudessakaupungissa, Loimaalla, Naantalissa ja Mynämäellä. Samaan aikaan vieraskielisten määrä kasvoi niin Raisiossa kuin kaikissa em. kunnissa ja koko Suomessa. Vieraskieliset eivät keskity enää Turkuun, Saloon ja Raisioon, vaan heitä asuu yhä enemmän maakunnan pienissä maaliskunnissa (Mervi Kylmälä ) Koulutustaso 11

13 Raisiossa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 66,6 %. Osuus pienempi kuin lähiseudulla: Maskussa (71,5 %), Turussa (71,1 %), Kaarinassa (70,6 %), Liedossa (70,1 %), Ruskolla (69,6 %) ja Naantalissa (69,3 %). Tutkinnon suorittaminen on yleistynyt Raisiossa tasaisesti. Vuonna 1998 heitä oli 58,8, 5 ja vuonna ,4 % Tulot Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna raisiolaisten valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet, mutta kasvu on ollut hitaampaa kuin Kaarinassa, Naantalissa ja Maskussa. Oheinen tarkastelu osoittaa, että keskimääräiset tulot olivat Raisiossa nelikon korkeimmat vuonna 1995, minkä jälkeen muut, erityisesti Masku ovat kasvattaneet etumatkaa Mediaanitulon kehitys (euroa/tulonsaaja) Kaarina Raisio Naantali Masku 12

14 2. Muuttoliike 2.1. Muuttoliikkeen suunnat Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista; pitkällä aikavälillä muuttoja joko Raisioon ja Raisiosta pois on ollut yli 3000 vuosittain. Raisioon on muuttanut vuodessa keskimäärin 1565 uutta asukasta ja Raisiosta on muuttanut pois 1501 asukasta. Vuotuiset vaihtelut ovat olleet huomattavia. Valtaosa muuttoliikettä on ollut ns. kuntien välistä muuttoa ja maahan ja maastamuuton merkitys on ollut vähäinen. Pitkällä aikavälillä tulomuutosta 96,4 % on ollut ns. kuntien välistä maassamuuttoa ja lähtömuutosta vastaavasti 97,9 % on suuntautunut Suomen muihin kuntiin Raision muuttoliike pitkällä aikavälillä Alueelle muuttaneet yhteensä Alueelta muuttaneet yhteensä Maahanmuuttaneet yhteensä Maastamuuttaneet yhteensä Raisio Muuttovoitto ulkomailta on ollut väestönkasvun kannalta Raisiolle 2000-luvulla keskimäärin reilusti kaksinkertainen (29 henkilöä) verrattuna keskimääräiseen muuttovoittoon kotimaasta (13 henkilöä). Muuttoliike kotimaasta on ollut useana vuonna tappiollista ja vain vuosina 2004, 2005 ja 2010 muuttovoitto kotimaasta oli 100 asukasta tai enemmän. Huomattakoon tässä, että Raisiossa väestönkasvun merkittävin osatekijä on luonnollinen väestökasvu. Syntyneitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin vuodessa 73 henkilöä enemmän kuin kuolleita. Tilanne on toinen koko maan tasolla. Timo Aro toteaa selvityksessään 1, 13

15 että maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Väestömuutosten osatekijät Raisiossa Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys Netto siirtolaisuus Väestömuutos yhteensä 2.2. Muuttajien ikä Timo Aron tutkimuksen mukaan v Raision nettomuutto jakaantui iän mukaan seuraavasti: 14

16 Raision nettomuutto iän mukaan (Timo Aro) Henkilöä Raisio on saanut eniten muuttovoittoa ikäluokissa vuotiaat, alle 15 -vuotiaat ja vuotiaat. Pienintä muuttovoitollista ryhmää edustavat eläkeikäiset. Muuttotappiota on ollut opiskeluikäisissä nuorissa, mikä on ollut tyypillistä Raisiolle myös aiempina vuosina. Myös kaupunkiseutu on kokonaisuudessaan muuttovoitollinen, mutta aktiivi-ikäisten vuotiaiden muuttoliike on tappiollista, mikä on keskeinen ero esimerkiksi Tampereen seutuun. Aron mukaan kaikki suuret keskuskaupungit kärsivät aktiivi-ikäisten muuttotappiosta, mutta muutot patoutuvat yleensä kaupunkiseudulle. Turun seudulla näin ei ole käynyt. Kuten aiemmin todettiin, viimeisen viiden vuoden aikana Raisio on kokenut muuttotappiota vuotiaiden osalta (vajaat 100 henkilöä), kun edelliseltä 5-vuotisjaksolta Raisio sai ko. ikäryhmässä muuttovoittoa. Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan Raisio on menettänyt vuotiaita asukkaita eniten Naantaliin ja Turkuun. Poismuutossa on havaittavissa vuodesta 2009 alkaen pientä kasvua 65 vuotta täyttäneissä ja selvää notkahdusta on havaittavissa Raisioon muuttaneissa 65 +:ssa vuodesta Seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei näy merkkejä tilastoissa. Liite 9 Yli 64 -vuotiaiden muutot 15

17 2.3. Muuttajien työmarkkina asema Timo Aron tutkimuksessa tarkasteltiin myös muuttajien työmarkkina-asemaa. suurilla kaupunkiseuduilla. Raisio on saanut muuttovoittoa v eniten työllisistä muuttajista ja lapsista. Työttömiä on sen sijaan muuttanut Raisiosta pois enemmän kuin heitä on muuttanut Raisioon. Raision nettomuutto muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan 1 : 400 Raision nettomuutto muuttajan pääasiallisen toiminnan mukaan (Timo Aro) Aron tutkimuksen mukaan Raisiossa työllisten nettomuuton suhde väestöpohjaan osoittautui kehyskuntien pienimmäksi Kieli ja kansalaisuus Raisioon vuonna 2011 muuttaneista 92 % puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia ja 8 % muita kieliä, joista yleisimmät olivat albania, viro ja venäjä. Raisiosta pois muuttaneista 93 %:lla oli kotimainen äidinkieli ja 7 %:lla muu äidinkieli, joista yleisimmät olivat venäjä, albania ja viro. 16

18 Raisioon vuonna 2010 muuttaneista oli ulkomaan kansalaisia 8 %, Raisiosta pois muuttaneista heitä oli 4 % 2.5. Koulutusrakenne Yleisesti ottaen koulutustaso vaikuttaa muuttoalttiuteen: mitä korkeampi koulutustaso sitä herkemmin ja useammin muutetaan. Timo Aron tutkimuksen 1 mukaan Raision nettomuutto jakaantui tarkasteluajanjaksolla seuraavasti: 800 Raision nettomuutto koulutusasteen mukaan v (Timo Aro) Keskiaste korkea-aste Perusaste

19 Raision muuttoliiketutkimuksessa vuodelta 2002 näkyi sama rakenne muuttoliikkeessä kuin yllä olevassa jakautumassakin. Raisiosta vuotaa ulos keskiasteen suorittaneita ja Raisio saa muuttovoittoa perusasteen ja korkea-asteen suorittaneista. Keskiasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot (esim. sähköasentaja, lähihoitaja ja merkonomi). Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Koko kaupunkiseudun tasolla muuttoliikkeen rakenne on epäedullinen koulutusrakenteen näkökulmasta. Turun kaupunkiseutu menettää korkeasti koulutettuja seudun ulkopuolelle; Turun koulutettujen muuttotappio ei siis käänny kehyskuntien voitoksi, kuten tapahtuu Tampereen seudulla. Lisäksi Aron mukaan Turun seudun aivovuoto on pahentunut koko ajan 2000-luvulla Tulojen mukaan (Aro) Timo Aro selvitti em. tutkimuksessa 1 myös muuttajien jakautumista tuloryhmittäin kaupunkiseutujen kunnissa. Aro on sisällyttänyt tulokertymätarkasteluunsa kaikki verottajan tiedossa olevat tulot. Taulukossa ei ole huomioitu niitä, joilla ei ole ollut verotettavia tuloja. Tulokertymätietojen avulla voidaan Aron mukaan suuntaa antavasti arvioida hyötyykö alue taloudellisesti muuttajien tulorakenteesta. Ohessa tiedot Raision nettomuuton rakenteesta vuosina tuloluokittain (keskimäärin e/vuosi): 18

20 Raision muuttajien rakenne tuloryhmittäin Timo Aro Tulot Tulot Tulot Tulot Tulot Kaikki kehyskunnat saavat muuttotappiota pienituloisista ja keskuskunnat saavat heistä muuttovoittoa. Raisioon muuttaneiden tulorakenne poikkeaa kuitenkin muista kehyskunnista. Raisio on saanut muuttotappiota alle e ja yli e ansaitsevien ryhmissä, kun muut seudun kehyskunnat saivat muuttovoittoa kaikissa muissa kuin pienituloisten ryhmässä. Kun tarkastellaan vain vuosia , havaitaan muuttotappiota vain tuloryhmässä Muuttovoittoa on keskituloisten luokissa huomattavan paljon ja selvästi enemmän kuin tarkasteltaessa koko lukua. Liite 10 Tulo- ja lähtömuuttajien lukumäärien erotukset tuloluokittain Seuraavassa taulukossa esitetään Timo Aron raporttiin sisältyvä vertailu tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisistä tuloista kaupunkiseudun kunnissa. 19

21 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat suurimmat Kaarinassa, Naantalissa ja Maskussa. Raision tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat olleet 2000-luvulla alhaisemmat kuin lähtömuuttajien. Muuttajien tulokertymävaikutus on ollut Raisiolle epätasapainoinen. Timo Aron selvityksen mukaan Raision muuttajien tulokertymä eli kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus vuosina oli yhteensä -37,1 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin -3,4 miljoonaa euroa vuodessa. Asukaslukuun suhteutettuna Raision tulokertymän negatiivisuus on lähellä Turun lukuja. 20

22 Tulomuuttajien tulojen enemmyys lähtömuuttajiin verrattuna oli suurinta Kaarinassa. Kehyskunnissa keskimääräinen vuotuinen tulokertymä oli yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettu tulokertymä oli korkein Mynämäellä, Maskussa, Sauvossa, Nousiaisissa ja Paimiossa, mutta luvut ovat selvästi alhaisemmat kuin esim. Tampereen seudun kehyskunnissa. Vuosia koskeva tarkastelu osoittaa, että Raisiossa muuttajien keskimääräisissä tuloissa ja tulokertymissä on sellaisia yllättäviä piirteitä, jotka viittaavat yksittäisiin muuttajiin, joilla on poikkeuksellisen suuret tulot. 3. Yhteenveto väestö ja muuttoliikekehityksestä Kasvutekijät Raision väkiluku on kasvanut 2000-luvulla noin 1400 henkilöllä. Vuotuiset kasvuprosentit ovat vaihdelleet 0,9-0,01 %:n välillä, keskimääräinen vuosikasvu on ollut 0,5 %. kasvu on jäänyt alle strategiassa määritellyn tavoitetason 1 %/ vuosi. 21

23 2000-luvulla väkiluvun kasvusta 48 % on johtunut kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Muita kieliä puhuvien merkitys väestönkasvun kannalta on voimistunut luvun puolivälin jälkeen. Vuosina väkiluvun kasvusta enää 21 % selittyy kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Eero Holstila 3 toteaa selvityksessään Kaupunki oman onnensa seppänä, että Suomen kaupunkien kasvu perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Luonnollinen väestönkasvu on ollut Raisiossa merkittävin kasvun osatekijä. Syntyneitä on ollut koko 2000-luvun jatkuvasti reilusti kuolleita enemmän. Ikääntyminen Vaikka seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei näykään merkkejä tilastoissa, vanhenee väestö Raisioissakin. Varttuneiden keskiikäisten Raisio tulee varmuudella harmaantumaan. Edelleen on odotettavissa, että yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa. Tuoreimman väestöennusteen mukaan vanhempien ikäluokkien määrä ei kasva Raisiossa tulevaisuudessa kuitenkaan niin paljon kuin viime strategiakauden ennusteessa oletettiin. Tuorein väestöennuste antaakin aihetta selvittää, onko esim. hoito- ja hoivapalveluohjelmassa tarkistamisen tarvetta. Eläköityminen näkyy myös Raision sosioekonomisessa rakenteessa: eläkeläisten osuus on kasvanut 2000-luvun jälkipuoliskolla 21 %:sta 24 %:iin. Samaan aikaan on tapahtunut suuri muutos myös työntekijöiden lukumäärässä, joka on pienentynyt 1000 henkilöllä. Pienet asuntokunnat Yhden hengen talous on jo nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi (38 % asuntokunnista). Sinkkutalouksien kasvu on ollut viime vuosina kaikkein nopeinta. Neljän hengen asuntokuntia on noin 11 %. Muuttoliikkeen vaikutus Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista. Muuttoja Raisioon ja Raisiosta pois on ollut vuosittain yli Ikärakenteen ja työllisyyskehityksen kannalta muuttoliike on Raisiolle edullinen: Raisio saa muuttovoittoa nuorten aktiivi-ikäisten ikäluokissa ja työllisissä. Mutta muuttoliikkeessä on Raision kannalta myös epätasapainottavia piirteitä. Muuttoliikkeen tulokertymävaikutus on Raisiolle epäedullinen, sillä tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin lähtömuuttajilla. Päinvastoin kuin muut seudun kehyskunnat Raisio on saanut muuttotappiota pienituloisten lisäksi myös tuloluokassa e/vuosi ja suurituloisista. Toinen epäedullinen piirre on siinä, että Raisio kärsii muuttotappiota keskiasteen suorittaneista. Muuttoliikkeellä ei ole valitettavasti ollut Raision tulorakennetta nostattavaa vaikusta, sillä valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet Raisiossa selvästi hitaammin kuin naapurikunnissa. 22

24 Liitteet 23

25 Liite 1 Väestönmuutos ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

26 Liite 2 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

27 Liite 3. Väestönmuutos ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

28 Liite 4. Raision väestöennuste 2013 ikäryhmittäin Lähde tilastokeskus (2012) Väkilukuu % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 707 % 80 % 90 % 100 %

29 45 Liite 5. Asuntokuntien koon muutos Raisiossa (%-jakautumat vuosittain) % osuudet henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7 henkilöä

30 Liite 6.Raision sosioekonominen rakenne 2005 aton Yrittäjät 5 % Tuntem Muut 2 % 5 % Ylemmät toimihenkilöt 13 % Eläkeläiset 21 % Opiskelijat 6 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Työntekijät 25 % 29

31 Liite 7. Syntyperältään ulkomaalaisten sosioekonominen jakautuma Raisiossa 2010 Yrittäjät Ylemmät 5 % toimihenkilöt Tuntematon 3 % 15 % Alemmat toimihenkilöt 9 % Työttömät 14 % Eläkeläiset 11 % Työntekijät 32 % Opiskelijat 11 % 30

32 Liite 8. Syntyperältään suomalaisten sosioekonominen jakautuma Raisiossa 2010 Työttömät 6 % Tuntematon 2 % Yrittäjät 5 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 25 % Alemmat toimihenkilöt 24 % Opiskelijat 6 % Työntekjät 20 % 31

33 Liite 9. Kotimaisten yli 64 vuotiaiden muuttoliike Raisioon ja Raisiosta Alueelle muuttaneet yli 64 vuotiaat Alueelta muuttaneet yli 64 vuotiaat 32

34 Liite 10 Tulo ja lähtömuuttajien lukumäärien erotukset tuloluokittain Henkilöä

35 Lähteet Timo Aro: Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky (valtiovarainministeriölle vuonna 2013 toimitettu taustaselvitys) Mervi Kylmälä: Vieraskielisten määrän kasvu voimistuu (Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnalle valmisteltu selvitys) Eero Holstila: Kaupunki oman onnensa seppänä (Suomen Kuntaliitto 2012) 34

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Raision kaupungin strategialuonnos

Raision kaupungin strategialuonnos Raision kaupungin strategialuonnos Kaupunginhallituksen strategiaseminaari 26.8.13 Seminaarin ryhmätyöosuudessa rasteilla arvioidaan: 1. Strategiakokonaisuutta a. Onko Raision kohtalonkysymykset huomioitu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot