Raision väestökehitys ja muuttoliike

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raision väestökehitys ja muuttoliike"

Transkriptio

1 Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset Ikä Pääasiallinen toiminta Sosioekonominen rakenne Raision asuntokuntien koko Kieli ja kansalaisuus Koulutustaso Tulot Muuttoliike Muuttoliikkeen suunnat Muuttajien ikä Muuttajien työmarkkina-asema Kieli ja kansalaisuus Koulutusrakenne Tulojen mukaan (Aro) Yhteenveto väestö- ja muuttoliikekehityksestä Liitteet Lähteet

3 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset 1.1. Ikä 1.1 Ikärakenteen nykytila Demografinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä ( vuotiasta) kohti. Raisiossa demografinen huoltosuhde on muuttunut seuraavasti: , , , , ,54 Turun seutukunnassa väestöllinen huoltosuhde oli vuonna ,51 ja koko maassa 0,54. Raisio on varttuneempien keski-ikäisten kaupunki. Suurimmat ikäluokat löytyvät vuotiaista. Myös varttuneiden työikäisten ikäluokka ( vuotiaat) on suuri. 2

4 Ikä 95 Väestö 2012 (henkilöä) Miehet Naiset 1.2 Väestömuutokset ikäluokittain v Raision ikärakenteessa on vuodesta 2005 alkaen havaittavissa selkeä piirre: alle 15 - vuotiaiden lasten ja vuotiaiden määrä on vähentynyt, vaikka väestön kokonaismäärä on kasvanut. Tarkasteltaessa koko ajanjaksoa väestönkasvua on vuotiaissa ja varsinkin 65 vuotta täyttäneissä ikäluokissa. Liite 1 Väestönmuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Kun tarkastellaan ikärakenteen muutosta v , havaitaan vähenemistä myös vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokissa. Viimeksi mainitun ikäryhmän kohdalla taustalla on paitsi viimeaikainen yleinen kehitys kuolleisuudessa niin myös se, että Raisio on kokenut muuttotappiota viiden viime vuoden aikana ikäryhmässä vuotiaat (vajaat 100 henkilöä). Sen sijaan 25 3

5 34 -vuotiaiden väheneminen viime vuosina on johtunut pelkästään ikärakenteen muuttumisesta eli tarkemmin sanottuna siitä, että em. ikäryhmästä poistuneet ikäluokat ovat olleet suurempia kuin heidät korvaavat ikäluokat. Tilastokeskuksesta saadun selvityksen mukaan ikärakenteen vaikutus pienentää vuotiaiden määrää ainakin viitenä seuraavana vuotena. Liite 2 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Liite 3 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan v Väestöennuste Tilastokeskus julkaisi uuden kuntakohtaisen väestöennusteen syksyllä Vuosien kuolleisuuskehityksen seurauksena 65 vuotta täyttäneiden määrä on uusimman ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2040 vajaat 3 prosenttia alhaisempi verrattuna vuonna 2009 julkistettuun ennusteeseen. Raision kohdalla ao. muutos on koko maata jyrkempi. Aiempien ennusteiden luvut ovat v. ikäryhmässä olleet Raision kohdalla vuoden 2012 lopussa toteutumaan verrattuna on runsaat 100 henkilöä yläkanttiin. Tuoreimmassa ennusteessa on otettu huomioon myös viimeaikaisen vuotiaiden kehitys muuttoliikkeessä, mikä osaltaan vaikuttaa v. ja vuotiaiden määrään tulevaisuudessa. Ennuste osoittaa, millainen väestökehitys on luvassa, jos viimeaikainen muuttoliike- ja kuolleisuuskehitys jatkuisivat muuttumattomina. Varmaa kuitenkin on, että Raision kohdalla 65- vuotta täyttäneiden osuudet ja lukumäärä tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Oheinen ikärakennevertailu kertoo, että 65 vuotta täyttäneitä on 30 % raisiolaisista vuonna 2035, kun heidän osuutensa on nykytilanteessa 18 %. Kaikkien muiden ikäryhmien osuudet supistuvat. 4

6 Ikäjakautuma (%) Yhteensä Uuden ennusteen ikäryhmittäiset kokonaisluvut ja prosenttijakautumat vuosina 2015, 2020, 2025,2030,2035 ja 2040 on esitetty liitteessä 4. Kaiken kaikkiaan uusi ennuste poikkeaa vanhasta varsin paljon. Väestönkasvu kokonaisuudessaan on uudessa ennusteessa arvioitu selvästi hitaammaksi. Uudessa ennusteessa lasten, nuorten ja keski-ikäisten määrä on suurempi, kun taas keski-ikäisten ja varsinkin varttuneempien määrät ovat uudessa aiempaa pienemmät. Oheisessa asetelmassa esitetään uuden ennusteen poikkeamat aiempaan ennusteeseen nähden ikäluokittain: 5

7 Uuden ennusteen poikkeamat nykyisestä Yhteensä Pääasiallinen toiminta Kun tarkastellaan Raision koko väestöä vuoden 2011 lopussa, havaitaan, että työllisiä on 45 %. Eläkeläisiä on noin 24 %, vuotiaita lapsia on 16 % ja opiskelijoita on 7 %. Työttömien osuus koko väestöstä on 4 %. Oheisessa taulukossa on vertailutiedot lähikunnista. Raisiossa työttömien osuus on Turun jälkeen suurin vertailukunnista. Työllisten osuus on vain Turussa ja Mynämäellä pienempi kuin Raisiossa, Naantalissa heidän osuutensa on yhtä suuri kuin Raisiossa. 6

8 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Opiskelijat, Varusmiehet Muut työvoiman Yhteensä Työlliset Työttömät vuotiaat koulul. Eläkeläiset siviilipalv.mieh. ulkop. olevat Kaarina 46,1 2,9 19,6 6,8 21,4 0,2 3,0 100,0 Lieto 46,6 2,7 21,3 7,3 19,3 0,2 2,5 100,0 Masku 48,1 2,8 22,6 6,5 17,7 0,2 2,1 100,0 Mynämäki 44,3 3,2 16,8 6,9 26,2 0,1 2,4 100,0 Naantali 45,2 3,5 16,8 6,7 24,5 0,3 3,0 100,0 Nousiainen 47,7 2,4 21,3 6,3 19,8 0,3 2,2 100,0 Raisio 45,2 4,0 16,4 7,0 23,6 0,3 3,4 100,0 Rusko 47,4 2,7 21,3 7,8 18,7 0,4 1,8 100,0 Turku 43,7 6,2 12,9 9,2 23,8 0,4 3,8 100,0 Muutokset asemassa työmarkkinoilla ilmenevät oheisesta kaaviosta: Henkilöä Työllinen työvoima Työttömät Työvoiman ulkopuolella Tarkasteluajanjakson jälkeen työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2013 alusta, sen sijaan merkittävää muutosta ei tapahtunut vuoden 2012 aikana. 7

9 1.3. Sosioekonominen rakenne Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Henkilöt luokitellaan oman toimintansa perusteella lukuun ottamatta vuotiaita ja ryhmää "muut työvoimaan kuulumattomat" (lähinnä omaa kotitaloutta hoitavat), jotka saavat asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomisen aseman. Tuorein käytettävissä oleva tieto on vuodelta Kaikista raisiolaisista palkansaajia on yhteensä 55 %, yrittäjiä 5 %, eläkeläisiä 24 %. Ryhmä muut muodostuu työttömistä ja varusmiehistä. Tuntematon 3 % Muut 7 % Raision sosioekonominen rakenne 2010 Yrittäjät 5 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 24 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Opiskelijat 6 % Työntekijät 20 % 2000-luvun puolivälin jälkeen Raisiossa on suurin muutos tapahtunut työntekijöiden määrässä. Työntekijöiden osuus on pienentynyt 5 prosenttiyksikköä ja heidän lukumääränsä on vähentynyt 1000 henkilöllä. Myös ylemmissä toimihenkilöissä on havaittavissa vähenemistä (noin 100). Ylempien toimihenkilöiden väheneminen alkoi vuonna 2009 eli selvästi myöhemmin kuin työntekijöiden. Eläkeläisten osuus on kasvanut 3 prosenttiyksikköä, vuositasolla keskimäärin noin 150 henkilöä. Ryhmässä muut (pääosin työttömiä) on myös kasvua: osuus on kasvanut 2 prosenttiyksikköä ja vuositasolla runsaat 100 henkilöä. 8

10 Liitteenä 6 kaaviokuva sosioekonomisesta rakenteesta v Raision asukkaiden sosioekonomisesta asemasta on saatavissa tietoja myös syntyperän mukaan (liite 7 ja 8). Syntyperä tarkoittaa vanhempien syntymämaata (henkilö itse voi olla syntynyt joko Suomessa tai ulkomailla). Syntyperältään ulkomaalaisissa on yrittäjien osuus yhtä suuri kuin suomalaissyntyisilläkin eli 5 %. Syntyperältään ulkomaalaisissa on palkansaajia yhteensä 44 %, vastaava suomalaisten osuus on 56 %. Opiskelijoiden osuus on ulkomaalaistaustaisilla 11 % ja suomalaisilla 6 %. Eläkeläisiä on suomalaisissa neljännes, kun heitä on ulkomailla syntyneissä 11 %. Ulkomaalaista oli työttömiä 14 % vuonna 2010 ja syntyperäisistä suomalaisista 6 %. Sosioekonomiselta asemaltaan tuntemattomia oli ulkomaalaistaustaisissa 15 %, kun heitä oli suomalaissyntyisissä vain 2 % Raision asuntokuntien koko Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntien keskimääräinen henkilömäärä on merkittävästi pienentynyt koko maassa ja Raisiossakin, nopeinta kasvu on ollut yhden hengen asuntokuntien määrässä. Yhden henkilön asuntokunta on nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi: 38,4 % kaikista asuntokunnista (Turun kaupunkiseudulla keskimäärin 44,1 %). Kahden hengen asuntokuntia on 34,1 % ja kolmen henkilön on 12,4 %. Neljän hengen asuntokuntia, joihin isä, äiti ja kaksi lasta tyyppiset perheetkin kuuluvat, on 10,9 % (Turun kaupunkiseudulla keskimäärin 8,9 %). 9

11 Asuntokuntien koon kehitys Raisiossa 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä Liitteenä 5 on kaaviokuva asuntokuntien koon muutoksesta pitkällä aikavälillä vuodesta 1985 vuoteen Kieli ja kansalaisuus Suomen kansalaisia oli vuoden 2012 lopulla 96, 2 % kaikista Raisiossa asuvista ja ulkomaan kansalaisten osuus 3,8 %. Kymmenen vuotta aiemmin ulkomaan kansalaisia oli 2,3 %. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli vuoden 2012 lopulla 5,3 %. Kymmenen vuotta aiemmin vieraskielisiä oli 2,7 %. Kaiken kaikkiaan Raisiossa puhutaan noin 50 eri kieltä. Yleisimmät muut kuin kotimaiset kielet ovat venäjä, bosnia, albania, serbokroatia ja viro. Ohessa on tarkasteltu väestökehityksestä kielen mukaan 2000-luvulla. 10

12 Raision väestökehitys kielen mukaan Suomenkieliset Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Vuonna 2012 suomenkielisten määrä väheni Raisiossa (-107), kuten Varsinais-Suomen kunnista myös Salossa, Uudessakaupungissa, Loimaalla, Naantalissa ja Mynämäellä. Samaan aikaan vieraskielisten määrä kasvoi niin Raisiossa kuin kaikissa em. kunnissa ja koko Suomessa. Vieraskieliset eivät keskity enää Turkuun, Saloon ja Raisioon, vaan heitä asuu yhä enemmän maakunnan pienissä maaliskunnissa (Mervi Kylmälä ) Koulutustaso 11

13 Raisiossa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä on 66,6 %. Osuus pienempi kuin lähiseudulla: Maskussa (71,5 %), Turussa (71,1 %), Kaarinassa (70,6 %), Liedossa (70,1 %), Ruskolla (69,6 %) ja Naantalissa (69,3 %). Tutkinnon suorittaminen on yleistynyt Raisiossa tasaisesti. Vuonna 1998 heitä oli 58,8, 5 ja vuonna ,4 % Tulot Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna raisiolaisten valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet, mutta kasvu on ollut hitaampaa kuin Kaarinassa, Naantalissa ja Maskussa. Oheinen tarkastelu osoittaa, että keskimääräiset tulot olivat Raisiossa nelikon korkeimmat vuonna 1995, minkä jälkeen muut, erityisesti Masku ovat kasvattaneet etumatkaa Mediaanitulon kehitys (euroa/tulonsaaja) Kaarina Raisio Naantali Masku 12

14 2. Muuttoliike 2.1. Muuttoliikkeen suunnat Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista; pitkällä aikavälillä muuttoja joko Raisioon ja Raisiosta pois on ollut yli 3000 vuosittain. Raisioon on muuttanut vuodessa keskimäärin 1565 uutta asukasta ja Raisiosta on muuttanut pois 1501 asukasta. Vuotuiset vaihtelut ovat olleet huomattavia. Valtaosa muuttoliikettä on ollut ns. kuntien välistä muuttoa ja maahan ja maastamuuton merkitys on ollut vähäinen. Pitkällä aikavälillä tulomuutosta 96,4 % on ollut ns. kuntien välistä maassamuuttoa ja lähtömuutosta vastaavasti 97,9 % on suuntautunut Suomen muihin kuntiin Raision muuttoliike pitkällä aikavälillä Alueelle muuttaneet yhteensä Alueelta muuttaneet yhteensä Maahanmuuttaneet yhteensä Maastamuuttaneet yhteensä Raisio Muuttovoitto ulkomailta on ollut väestönkasvun kannalta Raisiolle 2000-luvulla keskimäärin reilusti kaksinkertainen (29 henkilöä) verrattuna keskimääräiseen muuttovoittoon kotimaasta (13 henkilöä). Muuttoliike kotimaasta on ollut useana vuonna tappiollista ja vain vuosina 2004, 2005 ja 2010 muuttovoitto kotimaasta oli 100 asukasta tai enemmän. Huomattakoon tässä, että Raisiossa väestönkasvun merkittävin osatekijä on luonnollinen väestökasvu. Syntyneitä on ollut 2000-luvulla keskimäärin vuodessa 73 henkilöä enemmän kuin kuolleita. Tilanne on toinen koko maan tasolla. Timo Aro toteaa selvityksessään 1, 13

15 että maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Väestömuutosten osatekijät Raisiossa Kuntien välinen nettomuutto Syntyneiden enemmyys Netto siirtolaisuus Väestömuutos yhteensä 2.2. Muuttajien ikä Timo Aron tutkimuksen mukaan v Raision nettomuutto jakaantui iän mukaan seuraavasti: 14

16 Raision nettomuutto iän mukaan (Timo Aro) Henkilöä Raisio on saanut eniten muuttovoittoa ikäluokissa vuotiaat, alle 15 -vuotiaat ja vuotiaat. Pienintä muuttovoitollista ryhmää edustavat eläkeikäiset. Muuttotappiota on ollut opiskeluikäisissä nuorissa, mikä on ollut tyypillistä Raisiolle myös aiempina vuosina. Myös kaupunkiseutu on kokonaisuudessaan muuttovoitollinen, mutta aktiivi-ikäisten vuotiaiden muuttoliike on tappiollista, mikä on keskeinen ero esimerkiksi Tampereen seutuun. Aron mukaan kaikki suuret keskuskaupungit kärsivät aktiivi-ikäisten muuttotappiosta, mutta muutot patoutuvat yleensä kaupunkiseudulle. Turun seudulla näin ei ole käynyt. Kuten aiemmin todettiin, viimeisen viiden vuoden aikana Raisio on kokenut muuttotappiota vuotiaiden osalta (vajaat 100 henkilöä), kun edelliseltä 5-vuotisjaksolta Raisio sai ko. ikäryhmässä muuttovoittoa. Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan Raisio on menettänyt vuotiaita asukkaita eniten Naantaliin ja Turkuun. Poismuutossa on havaittavissa vuodesta 2009 alkaen pientä kasvua 65 vuotta täyttäneissä ja selvää notkahdusta on havaittavissa Raisioon muuttaneissa 65 +:ssa vuodesta Seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei näy merkkejä tilastoissa. Liite 9 Yli 64 -vuotiaiden muutot 15

17 2.3. Muuttajien työmarkkina asema Timo Aron tutkimuksessa tarkasteltiin myös muuttajien työmarkkina-asemaa. suurilla kaupunkiseuduilla. Raisio on saanut muuttovoittoa v eniten työllisistä muuttajista ja lapsista. Työttömiä on sen sijaan muuttanut Raisiosta pois enemmän kuin heitä on muuttanut Raisioon. Raision nettomuutto muuttajien pääasiallisen toiminnan mukaan 1 : 400 Raision nettomuutto muuttajan pääasiallisen toiminnan mukaan (Timo Aro) Aron tutkimuksen mukaan Raisiossa työllisten nettomuuton suhde väestöpohjaan osoittautui kehyskuntien pienimmäksi Kieli ja kansalaisuus Raisioon vuonna 2011 muuttaneista 92 % puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia ja 8 % muita kieliä, joista yleisimmät olivat albania, viro ja venäjä. Raisiosta pois muuttaneista 93 %:lla oli kotimainen äidinkieli ja 7 %:lla muu äidinkieli, joista yleisimmät olivat venäjä, albania ja viro. 16

18 Raisioon vuonna 2010 muuttaneista oli ulkomaan kansalaisia 8 %, Raisiosta pois muuttaneista heitä oli 4 % 2.5. Koulutusrakenne Yleisesti ottaen koulutustaso vaikuttaa muuttoalttiuteen: mitä korkeampi koulutustaso sitä herkemmin ja useammin muutetaan. Timo Aron tutkimuksen 1 mukaan Raision nettomuutto jakaantui tarkasteluajanjaksolla seuraavasti: 800 Raision nettomuutto koulutusasteen mukaan v (Timo Aro) Keskiaste korkea-aste Perusaste

19 Raision muuttoliiketutkimuksessa vuodelta 2002 näkyi sama rakenne muuttoliikkeessä kuin yllä olevassa jakautumassakin. Raisiosta vuotaa ulos keskiasteen suorittaneita ja Raisio saa muuttovoittoa perusasteen ja korkea-asteen suorittaneista. Keskiasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot, 1-3 -vuotiset ammatilliset tutkinnot ja ammatilliset perustutkinnot (esim. sähköasentaja, lähihoitaja ja merkonomi). Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Koko kaupunkiseudun tasolla muuttoliikkeen rakenne on epäedullinen koulutusrakenteen näkökulmasta. Turun kaupunkiseutu menettää korkeasti koulutettuja seudun ulkopuolelle; Turun koulutettujen muuttotappio ei siis käänny kehyskuntien voitoksi, kuten tapahtuu Tampereen seudulla. Lisäksi Aron mukaan Turun seudun aivovuoto on pahentunut koko ajan 2000-luvulla Tulojen mukaan (Aro) Timo Aro selvitti em. tutkimuksessa 1 myös muuttajien jakautumista tuloryhmittäin kaupunkiseutujen kunnissa. Aro on sisällyttänyt tulokertymätarkasteluunsa kaikki verottajan tiedossa olevat tulot. Taulukossa ei ole huomioitu niitä, joilla ei ole ollut verotettavia tuloja. Tulokertymätietojen avulla voidaan Aron mukaan suuntaa antavasti arvioida hyötyykö alue taloudellisesti muuttajien tulorakenteesta. Ohessa tiedot Raision nettomuuton rakenteesta vuosina tuloluokittain (keskimäärin e/vuosi): 18

20 Raision muuttajien rakenne tuloryhmittäin Timo Aro Tulot Tulot Tulot Tulot Tulot Kaikki kehyskunnat saavat muuttotappiota pienituloisista ja keskuskunnat saavat heistä muuttovoittoa. Raisioon muuttaneiden tulorakenne poikkeaa kuitenkin muista kehyskunnista. Raisio on saanut muuttotappiota alle e ja yli e ansaitsevien ryhmissä, kun muut seudun kehyskunnat saivat muuttovoittoa kaikissa muissa kuin pienituloisten ryhmässä. Kun tarkastellaan vain vuosia , havaitaan muuttotappiota vain tuloryhmässä Muuttovoittoa on keskituloisten luokissa huomattavan paljon ja selvästi enemmän kuin tarkasteltaessa koko lukua. Liite 10 Tulo- ja lähtömuuttajien lukumäärien erotukset tuloluokittain Seuraavassa taulukossa esitetään Timo Aron raporttiin sisältyvä vertailu tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisistä tuloista kaupunkiseudun kunnissa. 19

21 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat suurimmat Kaarinassa, Naantalissa ja Maskussa. Raision tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat olleet 2000-luvulla alhaisemmat kuin lähtömuuttajien. Muuttajien tulokertymävaikutus on ollut Raisiolle epätasapainoinen. Timo Aron selvityksen mukaan Raision muuttajien tulokertymä eli kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus vuosina oli yhteensä -37,1 miljoonaa euroa, mikä on keskimäärin -3,4 miljoonaa euroa vuodessa. Asukaslukuun suhteutettuna Raision tulokertymän negatiivisuus on lähellä Turun lukuja. 20

22 Tulomuuttajien tulojen enemmyys lähtömuuttajiin verrattuna oli suurinta Kaarinassa. Kehyskunnissa keskimääräinen vuotuinen tulokertymä oli yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettu tulokertymä oli korkein Mynämäellä, Maskussa, Sauvossa, Nousiaisissa ja Paimiossa, mutta luvut ovat selvästi alhaisemmat kuin esim. Tampereen seudun kehyskunnissa. Vuosia koskeva tarkastelu osoittaa, että Raisiossa muuttajien keskimääräisissä tuloissa ja tulokertymissä on sellaisia yllättäviä piirteitä, jotka viittaavat yksittäisiin muuttajiin, joilla on poikkeuksellisen suuret tulot. 3. Yhteenveto väestö ja muuttoliikekehityksestä Kasvutekijät Raision väkiluku on kasvanut 2000-luvulla noin 1400 henkilöllä. Vuotuiset kasvuprosentit ovat vaihdelleet 0,9-0,01 %:n välillä, keskimääräinen vuosikasvu on ollut 0,5 %. kasvu on jäänyt alle strategiassa määritellyn tavoitetason 1 %/ vuosi. 21

23 2000-luvulla väkiluvun kasvusta 48 % on johtunut kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Muita kieliä puhuvien merkitys väestönkasvun kannalta on voimistunut luvun puolivälin jälkeen. Vuosina väkiluvun kasvusta enää 21 % selittyy kotimaisia kieliä puhuvien kasvulla. Eero Holstila 3 toteaa selvityksessään Kaupunki oman onnensa seppänä, että Suomen kaupunkien kasvu perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Luonnollinen väestönkasvu on ollut Raisiossa merkittävin kasvun osatekijä. Syntyneitä on ollut koko 2000-luvun jatkuvasti reilusti kuolleita enemmän. Ikääntyminen Vaikka seniori-ikäisten ryntäyksestä Raisioon ei näykään merkkejä tilastoissa, vanhenee väestö Raisioissakin. Varttuneiden keskiikäisten Raisio tulee varmuudella harmaantumaan. Edelleen on odotettavissa, että yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa. Tuoreimman väestöennusteen mukaan vanhempien ikäluokkien määrä ei kasva Raisiossa tulevaisuudessa kuitenkaan niin paljon kuin viime strategiakauden ennusteessa oletettiin. Tuorein väestöennuste antaakin aihetta selvittää, onko esim. hoito- ja hoivapalveluohjelmassa tarkistamisen tarvetta. Eläköityminen näkyy myös Raision sosioekonomisessa rakenteessa: eläkeläisten osuus on kasvanut 2000-luvun jälkipuoliskolla 21 %:sta 24 %:iin. Samaan aikaan on tapahtunut suuri muutos myös työntekijöiden lukumäärässä, joka on pienentynyt 1000 henkilöllä. Pienet asuntokunnat Yhden hengen talous on jo nyt Raision yleisin asuntokuntatyyppi (38 % asuntokunnista). Sinkkutalouksien kasvu on ollut viime vuosina kaikkein nopeinta. Neljän hengen asuntokuntia on noin 11 %. Muuttoliikkeen vaikutus Vilkas muuttoliike on Raisiolle ominaista. Muuttoja Raisioon ja Raisiosta pois on ollut vuosittain yli Ikärakenteen ja työllisyyskehityksen kannalta muuttoliike on Raisiolle edullinen: Raisio saa muuttovoittoa nuorten aktiivi-ikäisten ikäluokissa ja työllisissä. Mutta muuttoliikkeessä on Raision kannalta myös epätasapainottavia piirteitä. Muuttoliikkeen tulokertymävaikutus on Raisiolle epäedullinen, sillä tulomuuttajien keskimääräiset tulot ovat pienemmät kuin lähtömuuttajilla. Päinvastoin kuin muut seudun kehyskunnat Raisio on saanut muuttotappiota pienituloisten lisäksi myös tuloluokassa e/vuosi ja suurituloisista. Toinen epäedullinen piirre on siinä, että Raisio kärsii muuttotappiota keskiasteen suorittaneista. Muuttoliikkeellä ei ole valitettavasti ollut Raision tulorakennetta nostattavaa vaikusta, sillä valtionveron alaiset tulot ovat kasvaneet Raisiossa selvästi hitaammin kuin naapurikunnissa. 22

24 Liitteet 23

25 Liite 1 Väestönmuutos ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

26 Liite 2 Väestömuutos ikäryhmittäin sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

27 Liite 3. Väestönmuutos ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan Raisiossa Naiset Miehet Ikäluokat yhteensä

28 Liite 4. Raision väestöennuste 2013 ikäryhmittäin Lähde tilastokeskus (2012) Väkilukuu % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 707 % 80 % 90 % 100 %

29 45 Liite 5. Asuntokuntien koon muutos Raisiossa (%-jakautumat vuosittain) % osuudet henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7 henkilöä

30 Liite 6.Raision sosioekonominen rakenne 2005 aton Yrittäjät 5 % Tuntem Muut 2 % 5 % Ylemmät toimihenkilöt 13 % Eläkeläiset 21 % Opiskelijat 6 % Alemmat toimihenkilöt 23 % Työntekijät 25 % 29

31 Liite 7. Syntyperältään ulkomaalaisten sosioekonominen jakautuma Raisiossa 2010 Yrittäjät Ylemmät 5 % toimihenkilöt Tuntematon 3 % 15 % Alemmat toimihenkilöt 9 % Työttömät 14 % Eläkeläiset 11 % Työntekijät 32 % Opiskelijat 11 % 30

32 Liite 8. Syntyperältään suomalaisten sosioekonominen jakautuma Raisiossa 2010 Työttömät 6 % Tuntematon 2 % Yrittäjät 5 % Ylemmät toimihenkilöt 12 % Eläkeläiset 25 % Alemmat toimihenkilöt 24 % Opiskelijat 6 % Työntekjät 20 % 31

33 Liite 9. Kotimaisten yli 64 vuotiaiden muuttoliike Raisioon ja Raisiosta Alueelle muuttaneet yli 64 vuotiaat Alueelta muuttaneet yli 64 vuotiaat 32

34 Liite 10 Tulo ja lähtömuuttajien lukumäärien erotukset tuloluokittain Henkilöä

35 Lähteet Timo Aro: Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky (valtiovarainministeriölle vuonna 2013 toimitettu taustaselvitys) Mervi Kylmälä: Vieraskielisten määrän kasvu voimistuu (Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnalle valmisteltu selvitys) Eero Holstila: Kaupunki oman onnensa seppänä (Suomen Kuntaliitto 2012) 34

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Väestön toiminta Sipoossa

Väestön toiminta Sipoossa henkilöitä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Väestön toiminta Sipoossa 1990 1 1995 2 2000 3 2006 4 Työlliset Työttömät 0-14 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet Eläkeläiset

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä?

Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Mitä viime vuosien tilastot kertovat Hämeen väestöstä? Johdanto 2 l Muuttoliike 3 l Työssäkäynti 4 l Ulkomaalaiset 8 l Väestön koulutusrakenne 11 l Väestön määrä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttaja- ryhmät Suomessa Jarmo Partanen 2010 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Vipusen uutiskirje. Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi! 3.11.2015 Vipusen uutiskirje Tässä numerossa 1 Vipusen uutiskirje 2 Esittelyssä Sosioekonominen asema 3 Raportit 4 Katsaus tulevaan 4 Tärkeitä päivämääriä Huoltokatkot Tervetuloa Vipusen uutiskirjeen lukijaksi!

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4

Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot