Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla
|
|
- Sanna-Kaisa Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana.
2 Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen 52 kuntaa (6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa). Selvitysalueella asuu joka neljäs suomalainen (1,4 miljoonaa asukasta, 26,3 % koko väestöstä) Väestönlisäys yhteensä henkilöä vuosina Positiivisesti vino otos suomalaisista kunnista: maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa 45 kuntaa, maahanmuutosta 51 kuntaa ja luonnollisesta väestönlisäyksestä 38 kuntaa
3 Selvityksen toteuttamisen vaiheet 12 kaupunkiseudun yleinen kilpailukykyanalyysi 6 kaupunkiseudun määrällinen muuttoliikeanalyysi 6 kaupunkinseudun rakenteellinen muuttoliikeanalyysi YHTEENVETO JA TULKINNAT
4
5 2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteet 1. KESKITTYMISKEHITYKSEN KIIHTYMINEN 2. VALIKOIVA MUUTTOLIIKE 3. LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO
6 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 1. Keskittymiskehityksen kiihtyminen Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla Yhdeksän kymmenestä asui taajamissa, jotka peittävät alle 3 % maapinta-alasta 12 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys henkilöä vuosina , joista 2/3 muuttoliikkeen vaikutuksesta Muuttovoittoa sai keskimäärin joka kolmas kunta tai seutukunta Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Sijainti ja saavutettavuus korostuivat kaikessa. Kaikki nopeimmin kasvavat kunnat sijaitsevat joko maantie- tai rautatieverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden vaikutusalueella Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Tampere (9836), Oulu (7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189) Kunnittain eniten muuttovoittoa suhteessa keskiväkilukuun saivat Liminka (Oulun seutu), Pirkkala (Tampereen seutu), Vesilahti (Tampereen seutu) ja Masku (Turun seutu).
7 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 2. Valikoiva muuttoliike Muuttoliike on perusluonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa. Muuttoliikkeen valikoivuus tarkoittaa sitä, että alueen tulo- ja lähtömuuttajat poikkeavat merkittävästi toisistaan työmarkkina-asemaltaan, taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä ominaisuuksiltaan. Vuosittain keskimäärin muuttoa, joista kaksi kolmesta kunnan sisäisiä muuttoja ja vain yksi kolmesta ylittää kuntien välisen rajan. Kuntien rajat ylittävistä muutoista noin puolet työssäkäyntialueen/kaupunkiseudun sisäisiä muuttoja Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikissa ikäryhmissä. Kaksi kolmesta muuttajista on nuoria ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Muutot kytkeytyvät pääsääntöisesti elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin. Kaikkien ikäryhmien muuttoalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 1995 jälkeen. Nuorempien ikäryhmien (15 19, 20 24) muutot suhteessa ikäryhmän kokoon kaksinkertaistuivat luvun puoliväliin verrattuna.
8 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 3. Lisääntyvä maahanmuutto Maahanmuutto noussut usealla alueella ainoaksi väestönkehityksen dynaamiseksi osatekijäksi Maahanmuuton nettomuutto oli suurempaa kuin koskaan aikaisemmin vuosina 2011 ja 2012 Maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Maahanmuutosta saavat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois lukien noin 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen muuttotappion siirtolaisuudesta). Vieraskieliset keskittyneet kantaväestöä enemmän: neljässä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa) asuu noin 25 % väestöstä, mutta noin puolet vieraskielisistä.
9 Kuuden kaupunkiseudun määrällinen väestönkehitys 2000-luvulla
10 Väestönlisäys kaupunkiseuduilla Helsingin seutu hlöä 6 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion hlöä 5 kaupunkiseutua (Porin, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan) hlöä Muu Suomi hlöä
11 Väestönlisäys kuudella kaupunkiseudulla vuosina Turun seutu Tampereen seutu hlöä Kuopion seutu hlöä Oulun seutu Lahden seutu hlöä Jyväskylän seutu hlöä
12 Luonnollinen väestönlisäys kaupunkiseuduittain Oulun seudun erityispiirre oli luonnollisen väestönlisäyksen keskeinen osuus Lahden Jyväskylän Kuopion Tampereen Lahden seudun kehyskunnissa väkiluku laski 7 kehyskunnassa 10:stä ensisijaisesti luonnollisen väestönkehityksen vuoksi Oulun Turun 6 963
13 Maan sisäinen muuttoliike kaupunkiseuduittain Kuopion Tampereen seudun muuttovetovoima oli poikkeuksellisen suuri Lahden Jyväskylän Kuusi kaupunkiseutua jakautuivat muuttovetovoiman osalta kolmeen ryhmään: Tampereen ja Oulun seudut vetovoimaisimpia Oulun Turun Tampereen
14 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Kuopion kehyskunnat Kuopio Jyväskylän kehyskunnat Jyväskylä Lahden kehyskunnat Lahti Oulun kehyskunnat Oulu Turun kehyskunnat Turku Tampereen kehyskunnat Tampere Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettosiirtolaisuus
15 Kuuden kaupunkiseudun suhteellinen väestönkehitys 2000-luvulla
16 Kuuden kaupunkiseudun ja metropolialueen suhteellinen väestönlisäys (promillea per vuosi keskiväkiluvusta) 18 Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus Oulun seudun väestönlisäys oli suhteessa väkilukuun korkeampi kuin metropolialueella ja muilla kaupunkiseuduilla Lahden seutu poikkesi muista: maahanmuutto tärkein väestönkehityksen osatekijä ja kuolleisuus ylitti syntyvyyden ,7 6,6 3,6 1,7 2,7 1,8 1,1 5,8 9,9 1,5 0,9-0,4 1,4 4,6 4,5 1 0,8 3 2,7 1,8 4,9
17 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Kuopion kehyskunnat 4,5 0,7 0,6 Kuopio 2,6 0,8 1,1 Jyväskylän kehyskunnat 2,2 5 0,9 Jyväskylä 5,3 4,5 2,1 Lahden kehyskunnat -0,4 2,2 0,5 Lahti 5,3 2,3 1,7 Oulun kehyskunnat 12,8 7,8 0,3 Oulu 8,2 4,6 1,6 Turun kehyskunnat 3,7 6,1 0,7 Turku 0,50,2 2,5 Tampereen kehyskunnat 4,7 10,2 0,9 Tampere 2,8 4 2, Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus
18 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupunkien ja kehyskuntien suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Keskuskaupunkien väestönlisäyksessä maahanmuutolla yhä dynaamisempi merkitys ja kehyskunnilla maassamuutolla Siirtolaisuus Maan sisäinen muuttoliike 3,9 11,2 16,4 35,7 Suhteellisesti eniten väestöään lisäsivät Oulun ja Tampereen seudun kehyskunnat ja vähiten Lahden kehyskunnat ja Turun kaupunki. Luonnollinen väestönlisäys 26,7 19, Kehyskunnat (46) Keskuskaupungit (6)
19 Muuttajien pääasiallinen toiminta (työmarkkina-asema) vuosina
20 Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduittain Tampereen seudun muuttovetovoima oli työllisten suhteen täysin omaa luokkaansa Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat muuttotappiota työllisistä. Työttömistä saivat muuttovoittoa kaikki seudut Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion Työlliset Työttömät
21 Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa Työllisistä sai muuttovoittoa vain Lahden seutu. Tampereen tilanne tasa-painoinen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Työttömien muuttovirrat kohdistuvat keskuskaupunkeihin ( ). Tampere ja Oulu saavat eniten muuttovoittoa työttömistä Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Työlliset Työttömät
22 Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa Kehyskunnat saivat työllisistä muuttovoittoa yhteensä noin henkilöä Työlliset 173 Työttömät 5000 Työllisen muuttajan keskimääräiset tulot vuodessa ja muiden keskimäärin vuodessa Tampereen kehyskunnat Turun kehyskunnat Oulun kehyskunnat Lahden kehyskunnat Jyväskylän kehyskunnat Kuopion kehyskunnat
23 Työllisten nettomuutto vuosina (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Pirkkala, Liminka ja Vesilahti olivat vetovoimaisimpia työllisten muuttovirtojen suhteen Keskuskaupungeissa työllisten muuttotappiot suhteessa väkilukuun suurimmat Kuopiossa, Turussa ja Jyväskylässä -2,4-2,4-3,1 Pirkkala Liminka Vesilahti Mäntsälä Kirkkonummi Lempäälä Vihti Pornainen Nurmijärvi Masku Sipoo Nokia Kempele Ylöjärvi Tuusula Kiiminki Kangasala Lieto Nousiainen Nokia Tyrnävä Sauvo Muurame Espoo Vantaa Helsinki Lahti -0,1 Tampere -1,5 Oulu Jyväskylä Turku Kuopio 0,4 3 4,1 4 8,9 8,9 8,8 8,7 8,2 7,9 7,6 7,4 7,3 7,1 7 6,5 6,2 6 5,9 5,9 5,8 10,2 9,8 9,8 13, ,5
24 Muuttajien ikärakenne vuosina
25 Muuttajien ikärakenne kuudella kaupunkiseudulla Kuusi kaupunkiseutua saivat muuttovoittoa nuorista aikuisista Kaupunkiseutu Alle Yli 65 Tampereen Turun Oulun Tampereen ja Oulun seudut saivat muutto-voittoa kaikista ikäryhmistä: neljä viidesosaa muuttovoitosta vuotiaista Lahden Jyväskylän Kuopion YHT
26 Esimerkki muuttajien ikärakenteesta Tampereen kaupungin ja Tampereen kehyskuntien osalta vuosina Tampereen muuttovoitot perustuvat käytännössä vain yhteen ikäryhmään eli hlöä vuotiaisiin Tampereen kehyskunnat saavat muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin vuotiaista hlöä hlöä Tampere hlöä Tampereen kehyskunnat hlöä Alle Yli 65
27 Aktiivi-ikäisten (25-44-vuotiaat) nettomuutto vuosina (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Liminka, Pirkkala ja Vesilahti saivat aktiivi-ikäisistä (25-44-vuotiaat) suhteellisesti eniten muuttovoittoa Kaikki keskuskaupungit saivat muut-totappiota aktiivi-ikäisistä muuttajista: Turku suhteellisesti eniten -7,2-4,4-4,9-5,3 Liminka Pirkkala Vesilahti Lempäälä Masku Nousiainen Ylöjärvi Sauvo Kiiminki Kangasala Kempele Nokia Tyrnävä Haukipudas Rusko Petäjävesi Muurame Laukaa Uurainen Kaarina -0,8 Lahti -3,1 Kuopio Oulu Tampere Jyväskylä Turku 11,6 10,8 10 9,9 9,9 9,8 9,6 9,4 9,3 8,8 8,5 8,5 8,5 8 7,2 7,1 12,9 17,3 16,4 15,8
28 Muuttajien koulutusrakenne vuosina
29 Muuttajien koulutusrakenne kuudella kaupunkiseudulla vuosina Tampereen ja Oulun seudut saivat muuttovoittoa kaikista koulutusasteen muuttajista Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista saivat muuttotappiota Turun, Jyväskylän ja Kuopion seudut Kaupunkiseutu Perusaste Keski-aste Korkea-aste Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion YHTEENSÄ
30 Muuttajien koulutusrakenne keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina Keskuskaupungit saavat muuttovoittoa perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista sekä tappiota korkea-asteen suoritta-neista Kehyskuntien muuttovoitot perustuvat korkeaja perusasteen tutkinnon suorittaneisiin Peruaste Keskiaste Korkea-aste hlöä hlöä hlöä Keskuskaupungit Kehyskunnat
31 Korkea-asteen nettomuutto keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat muuttovoittoa korkeaasteen tutkinnon suorittaneista hlöä Keskuskaupungeista korkeaasteen suorittaneista sai muuttovoittoa vain Espoo, Vantaa ja Lahti Helsingin kehyskunnat Tampereen kehyskunnat Turun kehyskunnat 5227 Espoo 5192 Oulun kehyskunnat 4688 Vantaa 2332 Lahden kehyskunnat 1744 Jyväskylän kehyskunnat 1863 Kuopion kehyskunnat 743 Lahti Kuopio Oulu Jyväskylä Tampere Turku Helsinki
32 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Pirkkala 12,1 Pirkkala, Vesilahti ja Li-minka hyötyivät suhteessa asu- kaslukuun eniten korkeaasteen suorittaneiden muuttovirroista Liminka Vesilahti Lempäälä Kangasala Lieto Kempele Muurame Nokia 6,6 6,5 6,4 6,2 5,9 9 8,9 10,7 Kiiminki 5,8 Masku 5,8 Ylöjärvi 5,5 Keskuskaupungeista Turku ja Jyväskylä menettivät suhteellisesti eniten korkea-asteen muuttajia -4,6-3,5-2,4-2,6-2,6 Haukipudas Lahti Kuopio Oulu Jyväskylä Turku Tampere 0,3 5,
33 Muuttajien tulorakenne ja keskimääräiset tulot vuosina
34 Muuttajien tulorakenne tuloryhmittäin keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat muuttovoittoa kaikista muista tuloryhmistä paitsi tulottomista ja pienituloisista hlöä Keskuskaupungit kehyskunnat Keskuskaupunkien muutto-voitot painot-tuvat vain tulottomiin ja pienituloisiin Yli 42000
35 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Tulomuuttajien tulot olivat keskuskaupungeissa muut-tajaa kohden euroa alhaisem-mat kuin lähtömuuttajien Kuopion kehyskunnat Jyväskylän kehyskunnat Lahden kehyskunnat Oulun kehyskunnat Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Kuopio Jyväskylä Lahti Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus oli suurin Tam-pereen Oulu Turun kehyskunnat ja Turun kaupunkiseu-duilla kes-kuskaupungin ja kehyskuntien välillä Turku Tampereen kehyskunnat Tampere Tulomuuttajien keskimääräiset tulot
36 Tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Kaarinassa, Pirkkalassa ja Naantalissa. Keskuskaupunkien tulomuut-tajien keskimää-räiset tulot vaihtelivat euron välillä Kaarina Pirkkala Naantali Masku Vesilahti Lieto Lempäälä Sauvo Kangasala Ylöjärvi Rusko Oulunsalo Nokia Hailuoto Nousiainen Hollola Muurame Lahti Turku Tampere Oulu Kuopio Jyväskylä
37 Lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Kaarinassa, Raisiossa ja Pirkkalassa Tampereen lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat 4:nneksi korkeimmat ja Turun 7:nneksi korkeimmat Kaarina Raisio Pirkkala Tampere Muhos Naantali Turku Nokia Kangasala Ylöjärvi Lieto Masku Oulunsalo Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio
38 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina Jokaisen tamperelaisen lähtömuuttajan olivat keskimäärin euroa korkeam-mat kuin tulo-muuttajan Kauniainen Sipoo Maaninka Vesilahti Sauvo Pornainen Kirkkonummi Laukaa Petäjävesi Mynämäki Liminka Tyrnävä Kerava Vantaa Espoo Raisio Lahti Kuopio Muhos Jyväskylä Helsinki Oulu Turku Tampere Jokaisen kauniaislaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat euroa korkeam-mat kuin lähtömuuttajan
39 Keski- ja hyvätuloisten (yli /v) nettomuutto (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Keski- ja hyvätuloisista saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun Pirkkala, Masku ja Vesilahti Pirkkala Masku Vesilahti Lempäälä Liminka Sauvo Kangasala Muurame 4 3,8 3,5 5 5,4 5,7 7 7,5 Lieto 3,3 Nousiainen 3,2 Ylöjärvi 3,2 Keskuskaupungeista Jyväskylä menetti eniten keski- ja hyvätuloisia muut-tajia. Lahti sai pientä muutto-voittoa -3,9-2,2-2,4 Nokia Lahti -0,4 Kuopio -1,3 Oulu Tampere Turku Jyväskylä 0,
40 Muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina
41 Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina Kuuden kaupunkiseudun 46 kehyskunnan muuttajien tulokertymä keskimäärin yhteensä 101 miljoonaa euroa vuodessa Kuuden keskuskaupungin muuttajien tulokertymä keski-määrin yhteensä -52,7 miljoonaa euroa vuodessa Keskuskaupungit ja keskuskaupunkien kehyskunnat Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi Tampere -11,4-56 Tampereen kehyskunnat 43,2 291 Turku -29,3-168 Turun kehyskunnat 21,3 169 Oulu -5,5-42 Oulun kehyskunnat 18,5 240 Lahti 4,5 46 Lahden kehyskunnat 7,9 78 Jyväskylä -6,3-51 Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185 Kuopio -4,7-50 Kuopion kehyskunnat 2,5 105 Muuttajien tulokertymä per asukas per vuosi
42 Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina Turun kaupungin tulokertymä oli selvästi negatiivisin Pirkkala Kauniainen Vesilahti Liminka Sipoo Kirkkonummi Lempäälä Pornainen Mäntsälä Vihti Kempele Masku Sauvo Paimio Nousiainen Kangasala Kaarina Hailuoto Ylöjärvi Espoo Vantaa Lahti Hartola Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Tampere Raisio Turku Pirkkalan, Kauniaisten ja Vesilahden tulokertymä oli korkein asukasta kohden lasket-tuna Keskuskaupungeista tulokertymä oli posi-tiivinen vain Espoossa, Vantaalla ja Lahdesa 565
43 Muuttosuunnat ja pendelöinti vuosina
44 Keskuskaupungin tulomuuttajien osuus (%) kaikista kehyskuntaan muuttaneista vuosina kehyskuntaa oli sellaisia, joista vähintään joka toinen tulomuuttaja tuli oman kaupunkiseudun keskuskaupun-gista Esimerkiksi Toivakan kaikista tulomuuttajista kahdeksan kymmenestä tuli Jyväskylästä! Toivakka Muurame Kaarina Kiiminki Rusko Hollola Haukipudas Pirkkala Laukaa Lieto Kangasala Lempäälä Oulunsalo Siilinjärvi Ylöjärvi Nastola Uurainen Kempele Petäjävesi Raisio Nokia Muhos Masku Liminka Hailuoto Naantali 45,2 44,4 43,2 43,2 41, ,7 62, ,1 60,2 60,2 59,2 58, ,9 55,5 55,5 53,5 52,2 51,8 51,7 50,8 49,7 Keskuskaupunkien osuus kehyskuntien kaikista tulomuutoista vaihteli 9,7 %:in (Hartola) ja 79,3 %:in välillä (Toivakka) ,3
45 Keskuskaupunkiin suuntautuneiden lähtömuuttojen osuus (%) kaikista lähtömuutoista vuosina kehyskunnassa joka toinen lähtömuuttaja muutti oman seutunsa keskuskaupunkiin Esimerkiksi Muuramen lähtömuuttajista kuusi kymme-nestä muutti Jyväskylään! Muurame Kiiminki Hollola Haukipudas Laukaa Hailuoto Rusko Kangasala Nastola Kaarina Toivakka Lieto Ylöjärvi Petäjävesi Siilinjärvi Muhos Pirkkala Oulunsalo Raisio Lempäälä Nokia Uurainen Naantali 40,4 51,2 49,8 49,8 49,6 49, ,5 47,3 46,3 46,1 44,8 43,7 43,5 43, ,4 52,8 52,7 52,7 56,1 54,
46 Kehyskuntien absoluuttinen riippuvuus suhteessa oman seutunsa keskuskaupunkiin (kaikkien tulomuuttojen osuus % ja pendelöintiaste) 26 kehyskuntaa ylittää 35 %:in pendelöintirajan keskuskaupun-kiin 16 kehyskunnassa tulomuuttojen ja pendelöinnin yhteenlaskettu osuus ylittää 100 %:in rajan (=absoluuttinen riippuvuus) Kiiminki Muurame Pirkkala Toivakka Kaarina Rusko Oulunsalo Haukipudas Hollola Lieto Kangasala Kempele Lempäälä Laukaa Siilinjärvi Ylöjärvi Raisio Petäjävesi Uurainen Nokia Nastola Masku Liminka Muhos Naantali ,7 52,2 49,7 53,5 44,4 43,2 45,2 41,5 62, ,2 79,3 63, ,9 60,2 61,1 58, , ,2 55,5 55,5 50, Pendelöinti % Tulomuuttojen osuus %
47 Yhteenveto
48 Yhteenveto 1 (4) Selvityksessä läpikäytiin 6 kaupunkiseudun yleistä ja väestöllistä kilpailukykyä vuosien välisenä aikana. Muuttoliike oli yksi tulokulma alueellisessa kilpailukyvyssä Kuudella kaupunkiseudulla asuu joka neljäs suomalainen (26,3 %). Kuuden kaupunkiseudun väestönlisäys oli henkilöä vuosina Kuudella kaupunkiseudulla 52 kuntaa, joista 6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa. Analyysin otos on positiivisesti vino suomalaisesta kuntakentästä, sillä suurin osa kunnista on väestökehityksen osatekijöiden osalta koko maan parhaimmistoa metropolialueen kehyskuntien ohella. Esimerkiksi 52 selvityksen kunnasta muuttovoittoa sai maan sisäisestä muuttoliikkeestä 45 kuntaa ja maahanmuutosta 51 kuntaa Kaupunkiseutujen yleistä kilpailukykyä mitattiin kuuden muuttujan avulla: työllisyysaste, kouluttautuneisuus, teollisuusvaltaisuus, tuottavuus, yritysdynamiikka ja muuttovetovoima. Jokaiselle seudulle laskettiin muuttujakohtainen indeksiarvo, jota verrattiin kaikkien seutujen (71) mediaaniin. Jokaisen muuttujan indeksiarvon perusteella laskettiin kokonaiskilpailukykyindeksi. Parhaimman kokonaiskilpailukykyarvon saivat Oulun, Tampereen ja Turun seudut.
49 Yhteenveto 2 (4) Jokaisen kaupunkiseudun kilpailukyky oli demografisesta näkökulmasta erittäin hyvä: kaupunkiseudut voidaan jakaa määrällisen muuttovetovoiman osalta kolmeen luokkaan. Ensimmäisessä ryhmässä olivat Tampereen ja Oulun seudut, toisessa Turun ja Jyväskylän seudut ja kolmannessa Kuopion ja Lahden seudut. Tampereen ja Oulun yhteenlaskettu väestönlisäys oli noin henkilöä vuosina Väestönlisäys jakautui keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä tasapainoisimmin Tampereen ja Oulun seuduilla. Muilla neljällä kaupunkiseudulla väestönlisäys oli epätasapainoinen keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä, mutta jokaisella seudulla eri syistä. Kaupunkiseutujen demografista kilpailukykyä analysoitiin määrällisestä ja rakenteellisesta (laadullisesta näkökulmasta). Määrällistä kehitystä analysoitiin väestönkehityksen osatekijöiden kautta jokaisen seudun ja kunnan osalta. Rakenteellista kehitystä arvioitiin muuttajien laadullisten taustaominaisuuksien perusteella jokaisen seudun ja kunnan osalta. Vain määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistämisen perusteella voidaan tehdä luotettavia tulkintoja muuttoliikkeen syy- ja seuraussuhteista sekä vaikutuksista kaupunkiseutujen sisäiseen kehitykseen.
50 Yhteenveto 3 (4) Rakenteellisesta näkökulmasta (muuttajien taustaominaisuuksien perusteella) erot olivat erittäin merkittäviä kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä. Muuttoliikkeen valikoivuus kaupunkiseutujen sisällä tuli esille kaikkien käytettyjen muuttujien kohdalla (työmarkkina-asema, ikärakenne, koulutusaste, tulorakenne, keskimääräiset tulot, tulokertymä, muuttojen suuntien yhteys pendelöintiin). Kolme esimerkkiä rakenteellisesta railosta keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä: Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli 581 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina eli keskimäärin noin 52,8 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vastaavasti 1,1 miljardia euroa positiivinen vuosina Muuttojen vilkkaus ja työssäkäynnin (pendelöinti) suuntautuminen keskuskaupunkiin olivat vahvassa yhteydessä toisiinsa: mitä suurempi osuus kehyskunnan tulomuutosta perustuu keskuskaupunkiin, sitä korkeampi on myös pendelöintiaste keskukseen. Toisin sanoen kehyskunnan tulo- ja lähtömuutto- sekä pendelöinti on riippuvainen keskuskaupungista, jolloin kehyskunta hyötyy samanaikaisesti sekä muuttajien profiilissa olevista eroista että kerää pendelöijien verotulot. Muuttajien työmarkkina-asema poikkeaa rajusti keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä. Keskuskaupungit saavat samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista ja muuttovoittoa työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista. Kehyskunnissa tilanne on päinvastainen. Rakenteellinen epätasapaino aiheuttaa kumuloituvia positiivisia kerrannaisvaikutuksia kehyskunnille ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia keskuskaupungeille. Keskuskaupungit saivat työllisistä muuttotappiota noin henkilöä ja työttömistä muuttovoittoa henkilöä.
51 Yhteenveto 4 (4) Kaupunkiseutujen sisäinen muuttoliike on luonteeltaan joko tervettä tai epätervettä kunnan hyötyposition mukaan: yleisesti kehyskunnat kokevat kilpailun terveenä ja keskuskaupungit haitallisena. Kehyskuntien näkökulmasta muuttoliikkeen määrällinen ja rakenteellinen kehitys on normaalia kuntien välistä kilpailua uusista asukkaista, yrityksistä, investoinneista jne. Tämän logiikan mukaista on se, että kuntien kuuluukin kilpailla keskenään veronmaksajista. Keskuskaupunkien näkökulmasta kehitys näyttäytyy päinvastaisena, vähintään epäterveenä ja oikeudenmukaisena. Keskuskaupunkien näkökulmasta alueen kokonaisetu on keskeinen tekijä ja kollektiivisen yhteisvastuun pitäisi koskea kaikkia saman toiminnalliseen alueen kuntia eli toisin sanoen muuttajien rakenteesta aiheutuvat epäsymmetriset edut ja haitat pitäisi yhteisesti kyetä tasoittamaan tavalla tai toisella kaupunkiseutujen sisällä. Kahdesta edellä kuvatusta, toisilleen vastakkaisesta näkökulmasta seuraa, että kehyskuntien intressinä on säilyttää nykytilanne ennallaan ja muuttumattomana niin pitkään kuin mahdollista ja keskuskaupunkien intressistä jokainen muutos merkitsee parannusta aikaisempaan kehitykseen. Muuttoliikkeen kaksoismekanismi aiheuttaa ajan kanssa kehyskunnille hyvän ja keskuksilla huonon kierteen: kehyskuntien tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin aktiivi-ikäisiä, työssä olevia, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia ja lähtömuuttajat ovat työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja muita pienituloisia ryhmiä. Lisääntyvä maahanmuutto vahvistaa edelleen valikoivaa muuttoliikettä kaupunkiseutujen sisällä luvulla eli keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välinen eriytyminen tulee kiihtymään. Jokaisen kaupunkiseudun määrälliset ja rakenteelliset erityispiirteet on analysoitu erikseen selvitysraportissa.
52 K I I T O S!!! VTT Timo Aro timokaro@gmail.com
Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012
Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotElinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla
Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
LisätiedotMETROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI
METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotMUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki
MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki 877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011 4 joista saman kunnan sisällä muutti65%
LisätiedotKaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka
Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin
LisätiedotKansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima
Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.
MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.2011, Seinäjoki Tilastoanalyysi muuttoliikkeestä eniten hyötyvistä kunnista Analyysin
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotFORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 Liite 19b KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotMikä kehyskuntia yhdistää ja millaisin kriteerein kehyskuntaverkostoon voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä
Mikä kehyskuntia yhdistää ja millaisin kriteerein kehyskuntaverkostoon voidaan ottaa mukaan uusia jäseniä Työvaliokunnan pohdintaa Tapahtuma, kirjoita päivämäärä Etunimi Sukunimi Mikä on kehyskunta? Millainen
LisätiedotValkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys
LisätiedotKuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky
Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013 MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 ::
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotVäestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu
muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotSASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017
SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Maaliskuu 2019
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-3/2019 20 18 16 14 12 10 11,0 2016 2017 2018 2019 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotTyöttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015
Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
LisätiedotMULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?
MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotKAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu
KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotTURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:
LisätiedotMuuttoliike vuonna 2014
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotKUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015
KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Helmikuu 2018
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016 2/2018 19 18 17 16 15 % 14 13 12,6 12 11 2016 2017 2018 10 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Manner-Suomen kaksitoista korkeimman
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2016
Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu 2016
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi
LisätiedotKUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Toukokuu 2015
Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
LisätiedotUusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää
Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää RAPORTIN SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Alue- ja väestörakenteen tulevaisuuskuva muutostrendien
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2017
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2015 7/2017 20 19 18 17 % 16 15 14 13 12 16,1 2015 2016 2017 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Manner-Suomen kaksitoista korkeimman
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu 2015
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9
LisätiedotMetropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio
Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotKuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa
Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017
2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotKUUMA. KUUMA-johtokunta liite 19. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 liite 19 KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu 2015
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Lokakuu 2015
Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Syyskuu 2015
Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015
2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu 2015
Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten
LisätiedotKAUPUNKISEUDUN VÄESTÖENNUSTE
versio 1.0.2 10 KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖENNUSTE Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestöennusteesta vuosina 2018 2040 SISÄLTÖ 1. Miten väestöennuste toteutettiin 2. Väestöennusteet seuduittain 10 kaupunkiseudun
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019
Tilastoja 2019:6 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 31036300
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015
2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016
2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018
2018:9 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotTIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku
TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu 2017
Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2015 8/2017 20 19 18 17 % 16 15 14 13 12 2015 2016 2017 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Manner-Suomen kaksitoista korkeimman ja
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015
2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestö ja väestön muutokset 2013
Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018
2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen
Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016
2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Joulukuu 2016
Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Tammikuu 2017
Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa tammikuussa 2017 Posio 21,4 Kivijärvi 21,0 Salla 21,0 Ilomantsi 20,7 Saarijärvi 20,6 Lieksa 20,5 Pelkosenniemi 20,1 Suomussalmi 19,9
LisätiedotTilastokatsaus 3:2014
Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotTILASTOKATSAUS 11:2015
TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotTilastokatsaus 2:2010 B2:2010
Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista
LisätiedotHÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI
HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET
Lisätiedot