Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla"

Transkriptio

1 Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana.

2 Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen 52 kuntaa (6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa). Selvitysalueella asuu joka neljäs suomalainen (1,4 miljoonaa asukasta, 26,3 % koko väestöstä) Väestönlisäys yhteensä henkilöä vuosina Positiivisesti vino otos suomalaisista kunnista: maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa 45 kuntaa, maahanmuutosta 51 kuntaa ja luonnollisesta väestönlisäyksestä 38 kuntaa

3 Selvityksen toteuttamisen vaiheet 12 kaupunkiseudun yleinen kilpailukykyanalyysi 6 kaupunkiseudun määrällinen muuttoliikeanalyysi 6 kaupunkinseudun rakenteellinen muuttoliikeanalyysi YHTEENVETO JA TULKINNAT

4

5 2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteet 1. KESKITTYMISKEHITYKSEN KIIHTYMINEN 2. VALIKOIVA MUUTTOLIIKE 3. LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO

6 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 1. Keskittymiskehityksen kiihtyminen Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla Yhdeksän kymmenestä asui taajamissa, jotka peittävät alle 3 % maapinta-alasta 12 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys henkilöä vuosina , joista 2/3 muuttoliikkeen vaikutuksesta Muuttovoittoa sai keskimäärin joka kolmas kunta tai seutukunta Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Sijainti ja saavutettavuus korostuivat kaikessa. Kaikki nopeimmin kasvavat kunnat sijaitsevat joko maantie- tai rautatieverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden vaikutusalueella Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Tampere (9836), Oulu (7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189) Kunnittain eniten muuttovoittoa suhteessa keskiväkilukuun saivat Liminka (Oulun seutu), Pirkkala (Tampereen seutu), Vesilahti (Tampereen seutu) ja Masku (Turun seutu).

7 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 2. Valikoiva muuttoliike Muuttoliike on perusluonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa. Muuttoliikkeen valikoivuus tarkoittaa sitä, että alueen tulo- ja lähtömuuttajat poikkeavat merkittävästi toisistaan työmarkkina-asemaltaan, taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä ominaisuuksiltaan. Vuosittain keskimäärin muuttoa, joista kaksi kolmesta kunnan sisäisiä muuttoja ja vain yksi kolmesta ylittää kuntien välisen rajan. Kuntien rajat ylittävistä muutoista noin puolet työssäkäyntialueen/kaupunkiseudun sisäisiä muuttoja Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikissa ikäryhmissä. Kaksi kolmesta muuttajista on nuoria ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Muutot kytkeytyvät pääsääntöisesti elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin. Kaikkien ikäryhmien muuttoalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 1995 jälkeen. Nuorempien ikäryhmien (15 19, 20 24) muutot suhteessa ikäryhmän kokoon kaksinkertaistuivat luvun puoliväliin verrattuna.

8 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 3. Lisääntyvä maahanmuutto Maahanmuutto noussut usealla alueella ainoaksi väestönkehityksen dynaamiseksi osatekijäksi Maahanmuuton nettomuutto oli suurempaa kuin koskaan aikaisemmin vuosina 2011 ja 2012 Maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Maahanmuutosta saavat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois lukien noin 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen muuttotappion siirtolaisuudesta). Vieraskieliset keskittyneet kantaväestöä enemmän: neljässä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa) asuu noin 25 % väestöstä, mutta noin puolet vieraskielisistä.

9 Kuuden kaupunkiseudun määrällinen väestönkehitys 2000-luvulla

10 Väestönlisäys kaupunkiseuduilla Helsingin seutu hlöä 6 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion hlöä 5 kaupunkiseutua (Porin, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan) hlöä Muu Suomi hlöä

11 Väestönlisäys kuudella kaupunkiseudulla vuosina Turun seutu Tampereen seutu hlöä Kuopion seutu hlöä Oulun seutu Lahden seutu hlöä Jyväskylän seutu hlöä

12 Luonnollinen väestönlisäys kaupunkiseuduittain Oulun seudun erityispiirre oli luonnollisen väestönlisäyksen keskeinen osuus Lahden Jyväskylän Kuopion Tampereen Lahden seudun kehyskunnissa väkiluku laski 7 kehyskunnassa 10:stä ensisijaisesti luonnollisen väestönkehityksen vuoksi Oulun Turun 6 963

13 Maan sisäinen muuttoliike kaupunkiseuduittain Kuopion Tampereen seudun muuttovetovoima oli poikkeuksellisen suuri Lahden Jyväskylän Kuusi kaupunkiseutua jakautuivat muuttovetovoiman osalta kolmeen ryhmään: Tampereen ja Oulun seudut vetovoimaisimpia Oulun Turun Tampereen

14 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Kuopion kehyskunnat Kuopio Jyväskylän kehyskunnat Jyväskylä Lahden kehyskunnat Lahti Oulun kehyskunnat Oulu Turun kehyskunnat Turku Tampereen kehyskunnat Tampere Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettosiirtolaisuus

15 Kuuden kaupunkiseudun suhteellinen väestönkehitys 2000-luvulla

16 Kuuden kaupunkiseudun ja metropolialueen suhteellinen väestönlisäys (promillea per vuosi keskiväkiluvusta) 18 Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus Oulun seudun väestönlisäys oli suhteessa väkilukuun korkeampi kuin metropolialueella ja muilla kaupunkiseuduilla Lahden seutu poikkesi muista: maahanmuutto tärkein väestönkehityksen osatekijä ja kuolleisuus ylitti syntyvyyden ,7 6,6 3,6 1,7 2,7 1,8 1,1 5,8 9,9 1,5 0,9-0,4 1,4 4,6 4,5 1 0,8 3 2,7 1,8 4,9

17 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Kuopion kehyskunnat 4,5 0,7 0,6 Kuopio 2,6 0,8 1,1 Jyväskylän kehyskunnat 2,2 5 0,9 Jyväskylä 5,3 4,5 2,1 Lahden kehyskunnat -0,4 2,2 0,5 Lahti 5,3 2,3 1,7 Oulun kehyskunnat 12,8 7,8 0,3 Oulu 8,2 4,6 1,6 Turun kehyskunnat 3,7 6,1 0,7 Turku 0,50,2 2,5 Tampereen kehyskunnat 4,7 10,2 0,9 Tampere 2,8 4 2, Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus

18 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupunkien ja kehyskuntien suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Keskuskaupunkien väestönlisäyksessä maahanmuutolla yhä dynaamisempi merkitys ja kehyskunnilla maassamuutolla Siirtolaisuus Maan sisäinen muuttoliike 3,9 11,2 16,4 35,7 Suhteellisesti eniten väestöään lisäsivät Oulun ja Tampereen seudun kehyskunnat ja vähiten Lahden kehyskunnat ja Turun kaupunki. Luonnollinen väestönlisäys 26,7 19, Kehyskunnat (46) Keskuskaupungit (6)

19 Muuttajien pääasiallinen toiminta (työmarkkina-asema) vuosina

20 Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduittain Tampereen seudun muuttovetovoima oli työllisten suhteen täysin omaa luokkaansa Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat muuttotappiota työllisistä. Työttömistä saivat muuttovoittoa kaikki seudut Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion Työlliset Työttömät

21 Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa Työllisistä sai muuttovoittoa vain Lahden seutu. Tampereen tilanne tasa-painoinen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Työttömien muuttovirrat kohdistuvat keskuskaupunkeihin ( ). Tampere ja Oulu saavat eniten muuttovoittoa työttömistä Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Työlliset Työttömät

22 Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa Kehyskunnat saivat työllisistä muuttovoittoa yhteensä noin henkilöä Työlliset 173 Työttömät 5000 Työllisen muuttajan keskimääräiset tulot vuodessa ja muiden keskimäärin vuodessa Tampereen kehyskunnat Turun kehyskunnat Oulun kehyskunnat Lahden kehyskunnat Jyväskylän kehyskunnat Kuopion kehyskunnat

23 Työllisten nettomuutto vuosina (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Pirkkala, Liminka ja Vesilahti olivat vetovoimaisimpia työllisten muuttovirtojen suhteen Keskuskaupungeissa työllisten muuttotappiot suhteessa väkilukuun suurimmat Kuopiossa, Turussa ja Jyväskylässä -2,4-2,4-3,1 Pirkkala Liminka Vesilahti Mäntsälä Kirkkonummi Lempäälä Vihti Pornainen Nurmijärvi Masku Sipoo Nokia Kempele Ylöjärvi Tuusula Kiiminki Kangasala Lieto Nousiainen Nokia Tyrnävä Sauvo Muurame Espoo Vantaa Helsinki Lahti -0,1 Tampere -1,5 Oulu Jyväskylä Turku Kuopio 0,4 3 4,1 4 8,9 8,9 8,8 8,7 8,2 7,9 7,6 7,4 7,3 7,1 7 6,5 6,2 6 5,9 5,9 5,8 10,2 9,8 9,8 13, ,5

24 Muuttajien ikärakenne vuosina

25 Muuttajien ikärakenne kuudella kaupunkiseudulla Kuusi kaupunkiseutua saivat muuttovoittoa nuorista aikuisista Kaupunkiseutu Alle Yli 65 Tampereen Turun Oulun Tampereen ja Oulun seudut saivat muutto-voittoa kaikista ikäryhmistä: neljä viidesosaa muuttovoitosta vuotiaista Lahden Jyväskylän Kuopion YHT

26 Esimerkki muuttajien ikärakenteesta Tampereen kaupungin ja Tampereen kehyskuntien osalta vuosina Tampereen muuttovoitot perustuvat käytännössä vain yhteen ikäryhmään eli hlöä vuotiaisiin Tampereen kehyskunnat saavat muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin vuotiaista hlöä hlöä Tampere hlöä Tampereen kehyskunnat hlöä Alle Yli 65

27 Aktiivi-ikäisten (25-44-vuotiaat) nettomuutto vuosina (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Liminka, Pirkkala ja Vesilahti saivat aktiivi-ikäisistä (25-44-vuotiaat) suhteellisesti eniten muuttovoittoa Kaikki keskuskaupungit saivat muut-totappiota aktiivi-ikäisistä muuttajista: Turku suhteellisesti eniten -7,2-4,4-4,9-5,3 Liminka Pirkkala Vesilahti Lempäälä Masku Nousiainen Ylöjärvi Sauvo Kiiminki Kangasala Kempele Nokia Tyrnävä Haukipudas Rusko Petäjävesi Muurame Laukaa Uurainen Kaarina -0,8 Lahti -3,1 Kuopio Oulu Tampere Jyväskylä Turku 11,6 10,8 10 9,9 9,9 9,8 9,6 9,4 9,3 8,8 8,5 8,5 8,5 8 7,2 7,1 12,9 17,3 16,4 15,8

28 Muuttajien koulutusrakenne vuosina

29 Muuttajien koulutusrakenne kuudella kaupunkiseudulla vuosina Tampereen ja Oulun seudut saivat muuttovoittoa kaikista koulutusasteen muuttajista Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista saivat muuttotappiota Turun, Jyväskylän ja Kuopion seudut Kaupunkiseutu Perusaste Keski-aste Korkea-aste Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion YHTEENSÄ

30 Muuttajien koulutusrakenne keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina Keskuskaupungit saavat muuttovoittoa perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista sekä tappiota korkea-asteen suoritta-neista Kehyskuntien muuttovoitot perustuvat korkeaja perusasteen tutkinnon suorittaneisiin Peruaste Keskiaste Korkea-aste hlöä hlöä hlöä Keskuskaupungit Kehyskunnat

31 Korkea-asteen nettomuutto keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat muuttovoittoa korkeaasteen tutkinnon suorittaneista hlöä Keskuskaupungeista korkeaasteen suorittaneista sai muuttovoittoa vain Espoo, Vantaa ja Lahti Helsingin kehyskunnat Tampereen kehyskunnat Turun kehyskunnat 5227 Espoo 5192 Oulun kehyskunnat 4688 Vantaa 2332 Lahden kehyskunnat 1744 Jyväskylän kehyskunnat 1863 Kuopion kehyskunnat 743 Lahti Kuopio Oulu Jyväskylä Tampere Turku Helsinki

32 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Pirkkala 12,1 Pirkkala, Vesilahti ja Li-minka hyötyivät suhteessa asu- kaslukuun eniten korkeaasteen suorittaneiden muuttovirroista Liminka Vesilahti Lempäälä Kangasala Lieto Kempele Muurame Nokia 6,6 6,5 6,4 6,2 5,9 9 8,9 10,7 Kiiminki 5,8 Masku 5,8 Ylöjärvi 5,5 Keskuskaupungeista Turku ja Jyväskylä menettivät suhteellisesti eniten korkea-asteen muuttajia -4,6-3,5-2,4-2,6-2,6 Haukipudas Lahti Kuopio Oulu Jyväskylä Turku Tampere 0,3 5,

33 Muuttajien tulorakenne ja keskimääräiset tulot vuosina

34 Muuttajien tulorakenne tuloryhmittäin keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat muuttovoittoa kaikista muista tuloryhmistä paitsi tulottomista ja pienituloisista hlöä Keskuskaupungit kehyskunnat Keskuskaupunkien muutto-voitot painot-tuvat vain tulottomiin ja pienituloisiin Yli 42000

35 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Tulomuuttajien tulot olivat keskuskaupungeissa muut-tajaa kohden euroa alhaisem-mat kuin lähtömuuttajien Kuopion kehyskunnat Jyväskylän kehyskunnat Lahden kehyskunnat Oulun kehyskunnat Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Kuopio Jyväskylä Lahti Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus oli suurin Tam-pereen Oulu Turun kehyskunnat ja Turun kaupunkiseu-duilla kes-kuskaupungin ja kehyskuntien välillä Turku Tampereen kehyskunnat Tampere Tulomuuttajien keskimääräiset tulot

36 Tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Kaarinassa, Pirkkalassa ja Naantalissa. Keskuskaupunkien tulomuut-tajien keskimää-räiset tulot vaihtelivat euron välillä Kaarina Pirkkala Naantali Masku Vesilahti Lieto Lempäälä Sauvo Kangasala Ylöjärvi Rusko Oulunsalo Nokia Hailuoto Nousiainen Hollola Muurame Lahti Turku Tampere Oulu Kuopio Jyväskylä

37 Lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Kaarinassa, Raisiossa ja Pirkkalassa Tampereen lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat 4:nneksi korkeimmat ja Turun 7:nneksi korkeimmat Kaarina Raisio Pirkkala Tampere Muhos Naantali Turku Nokia Kangasala Ylöjärvi Lieto Masku Oulunsalo Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio

38 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina Jokaisen tamperelaisen lähtömuuttajan olivat keskimäärin euroa korkeam-mat kuin tulo-muuttajan Kauniainen Sipoo Maaninka Vesilahti Sauvo Pornainen Kirkkonummi Laukaa Petäjävesi Mynämäki Liminka Tyrnävä Kerava Vantaa Espoo Raisio Lahti Kuopio Muhos Jyväskylä Helsinki Oulu Turku Tampere Jokaisen kauniaislaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat euroa korkeam-mat kuin lähtömuuttajan

39 Keski- ja hyvätuloisten (yli /v) nettomuutto (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Keski- ja hyvätuloisista saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun Pirkkala, Masku ja Vesilahti Pirkkala Masku Vesilahti Lempäälä Liminka Sauvo Kangasala Muurame 4 3,8 3,5 5 5,4 5,7 7 7,5 Lieto 3,3 Nousiainen 3,2 Ylöjärvi 3,2 Keskuskaupungeista Jyväskylä menetti eniten keski- ja hyvätuloisia muut-tajia. Lahti sai pientä muutto-voittoa -3,9-2,2-2,4 Nokia Lahti -0,4 Kuopio -1,3 Oulu Tampere Turku Jyväskylä 0,

40 Muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina

41 Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina Kuuden kaupunkiseudun 46 kehyskunnan muuttajien tulokertymä keskimäärin yhteensä 101 miljoonaa euroa vuodessa Kuuden keskuskaupungin muuttajien tulokertymä keski-määrin yhteensä -52,7 miljoonaa euroa vuodessa Keskuskaupungit ja keskuskaupunkien kehyskunnat Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi Tampere -11,4-56 Tampereen kehyskunnat 43,2 291 Turku -29,3-168 Turun kehyskunnat 21,3 169 Oulu -5,5-42 Oulun kehyskunnat 18,5 240 Lahti 4,5 46 Lahden kehyskunnat 7,9 78 Jyväskylä -6,3-51 Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185 Kuopio -4,7-50 Kuopion kehyskunnat 2,5 105 Muuttajien tulokertymä per asukas per vuosi

42 Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina Turun kaupungin tulokertymä oli selvästi negatiivisin Pirkkala Kauniainen Vesilahti Liminka Sipoo Kirkkonummi Lempäälä Pornainen Mäntsälä Vihti Kempele Masku Sauvo Paimio Nousiainen Kangasala Kaarina Hailuoto Ylöjärvi Espoo Vantaa Lahti Hartola Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Tampere Raisio Turku Pirkkalan, Kauniaisten ja Vesilahden tulokertymä oli korkein asukasta kohden lasket-tuna Keskuskaupungeista tulokertymä oli posi-tiivinen vain Espoossa, Vantaalla ja Lahdesa 565

43 Muuttosuunnat ja pendelöinti vuosina

44 Keskuskaupungin tulomuuttajien osuus (%) kaikista kehyskuntaan muuttaneista vuosina kehyskuntaa oli sellaisia, joista vähintään joka toinen tulomuuttaja tuli oman kaupunkiseudun keskuskaupun-gista Esimerkiksi Toivakan kaikista tulomuuttajista kahdeksan kymmenestä tuli Jyväskylästä! Toivakka Muurame Kaarina Kiiminki Rusko Hollola Haukipudas Pirkkala Laukaa Lieto Kangasala Lempäälä Oulunsalo Siilinjärvi Ylöjärvi Nastola Uurainen Kempele Petäjävesi Raisio Nokia Muhos Masku Liminka Hailuoto Naantali 45,2 44,4 43,2 43,2 41, ,7 62, ,1 60,2 60,2 59,2 58, ,9 55,5 55,5 53,5 52,2 51,8 51,7 50,8 49,7 Keskuskaupunkien osuus kehyskuntien kaikista tulomuutoista vaihteli 9,7 %:in (Hartola) ja 79,3 %:in välillä (Toivakka) ,3

45 Keskuskaupunkiin suuntautuneiden lähtömuuttojen osuus (%) kaikista lähtömuutoista vuosina kehyskunnassa joka toinen lähtömuuttaja muutti oman seutunsa keskuskaupunkiin Esimerkiksi Muuramen lähtömuuttajista kuusi kymme-nestä muutti Jyväskylään! Muurame Kiiminki Hollola Haukipudas Laukaa Hailuoto Rusko Kangasala Nastola Kaarina Toivakka Lieto Ylöjärvi Petäjävesi Siilinjärvi Muhos Pirkkala Oulunsalo Raisio Lempäälä Nokia Uurainen Naantali 40,4 51,2 49,8 49,8 49,6 49, ,5 47,3 46,3 46,1 44,8 43,7 43,5 43, ,4 52,8 52,7 52,7 56,1 54,

46 Kehyskuntien absoluuttinen riippuvuus suhteessa oman seutunsa keskuskaupunkiin (kaikkien tulomuuttojen osuus % ja pendelöintiaste) 26 kehyskuntaa ylittää 35 %:in pendelöintirajan keskuskaupun-kiin 16 kehyskunnassa tulomuuttojen ja pendelöinnin yhteenlaskettu osuus ylittää 100 %:in rajan (=absoluuttinen riippuvuus) Kiiminki Muurame Pirkkala Toivakka Kaarina Rusko Oulunsalo Haukipudas Hollola Lieto Kangasala Kempele Lempäälä Laukaa Siilinjärvi Ylöjärvi Raisio Petäjävesi Uurainen Nokia Nastola Masku Liminka Muhos Naantali ,7 52,2 49,7 53,5 44,4 43,2 45,2 41,5 62, ,2 79,3 63, ,9 60,2 61,1 58, , ,2 55,5 55,5 50, Pendelöinti % Tulomuuttojen osuus %

47 Yhteenveto

48 Yhteenveto 1 (4) Selvityksessä läpikäytiin 6 kaupunkiseudun yleistä ja väestöllistä kilpailukykyä vuosien välisenä aikana. Muuttoliike oli yksi tulokulma alueellisessa kilpailukyvyssä Kuudella kaupunkiseudulla asuu joka neljäs suomalainen (26,3 %). Kuuden kaupunkiseudun väestönlisäys oli henkilöä vuosina Kuudella kaupunkiseudulla 52 kuntaa, joista 6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa. Analyysin otos on positiivisesti vino suomalaisesta kuntakentästä, sillä suurin osa kunnista on väestökehityksen osatekijöiden osalta koko maan parhaimmistoa metropolialueen kehyskuntien ohella. Esimerkiksi 52 selvityksen kunnasta muuttovoittoa sai maan sisäisestä muuttoliikkeestä 45 kuntaa ja maahanmuutosta 51 kuntaa Kaupunkiseutujen yleistä kilpailukykyä mitattiin kuuden muuttujan avulla: työllisyysaste, kouluttautuneisuus, teollisuusvaltaisuus, tuottavuus, yritysdynamiikka ja muuttovetovoima. Jokaiselle seudulle laskettiin muuttujakohtainen indeksiarvo, jota verrattiin kaikkien seutujen (71) mediaaniin. Jokaisen muuttujan indeksiarvon perusteella laskettiin kokonaiskilpailukykyindeksi. Parhaimman kokonaiskilpailukykyarvon saivat Oulun, Tampereen ja Turun seudut.

49 Yhteenveto 2 (4) Jokaisen kaupunkiseudun kilpailukyky oli demografisesta näkökulmasta erittäin hyvä: kaupunkiseudut voidaan jakaa määrällisen muuttovetovoiman osalta kolmeen luokkaan. Ensimmäisessä ryhmässä olivat Tampereen ja Oulun seudut, toisessa Turun ja Jyväskylän seudut ja kolmannessa Kuopion ja Lahden seudut. Tampereen ja Oulun yhteenlaskettu väestönlisäys oli noin henkilöä vuosina Väestönlisäys jakautui keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä tasapainoisimmin Tampereen ja Oulun seuduilla. Muilla neljällä kaupunkiseudulla väestönlisäys oli epätasapainoinen keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä, mutta jokaisella seudulla eri syistä. Kaupunkiseutujen demografista kilpailukykyä analysoitiin määrällisestä ja rakenteellisesta (laadullisesta näkökulmasta). Määrällistä kehitystä analysoitiin väestönkehityksen osatekijöiden kautta jokaisen seudun ja kunnan osalta. Rakenteellista kehitystä arvioitiin muuttajien laadullisten taustaominaisuuksien perusteella jokaisen seudun ja kunnan osalta. Vain määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistämisen perusteella voidaan tehdä luotettavia tulkintoja muuttoliikkeen syy- ja seuraussuhteista sekä vaikutuksista kaupunkiseutujen sisäiseen kehitykseen.

50 Yhteenveto 3 (4) Rakenteellisesta näkökulmasta (muuttajien taustaominaisuuksien perusteella) erot olivat erittäin merkittäviä kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä. Muuttoliikkeen valikoivuus kaupunkiseutujen sisällä tuli esille kaikkien käytettyjen muuttujien kohdalla (työmarkkina-asema, ikärakenne, koulutusaste, tulorakenne, keskimääräiset tulot, tulokertymä, muuttojen suuntien yhteys pendelöintiin). Kolme esimerkkiä rakenteellisesta railosta keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä: Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli 581 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina eli keskimäärin noin 52,8 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vastaavasti 1,1 miljardia euroa positiivinen vuosina Muuttojen vilkkaus ja työssäkäynnin (pendelöinti) suuntautuminen keskuskaupunkiin olivat vahvassa yhteydessä toisiinsa: mitä suurempi osuus kehyskunnan tulomuutosta perustuu keskuskaupunkiin, sitä korkeampi on myös pendelöintiaste keskukseen. Toisin sanoen kehyskunnan tulo- ja lähtömuutto- sekä pendelöinti on riippuvainen keskuskaupungista, jolloin kehyskunta hyötyy samanaikaisesti sekä muuttajien profiilissa olevista eroista että kerää pendelöijien verotulot. Muuttajien työmarkkina-asema poikkeaa rajusti keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä. Keskuskaupungit saavat samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista ja muuttovoittoa työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista. Kehyskunnissa tilanne on päinvastainen. Rakenteellinen epätasapaino aiheuttaa kumuloituvia positiivisia kerrannaisvaikutuksia kehyskunnille ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia keskuskaupungeille. Keskuskaupungit saivat työllisistä muuttotappiota noin henkilöä ja työttömistä muuttovoittoa henkilöä.

51 Yhteenveto 4 (4) Kaupunkiseutujen sisäinen muuttoliike on luonteeltaan joko tervettä tai epätervettä kunnan hyötyposition mukaan: yleisesti kehyskunnat kokevat kilpailun terveenä ja keskuskaupungit haitallisena. Kehyskuntien näkökulmasta muuttoliikkeen määrällinen ja rakenteellinen kehitys on normaalia kuntien välistä kilpailua uusista asukkaista, yrityksistä, investoinneista jne. Tämän logiikan mukaista on se, että kuntien kuuluukin kilpailla keskenään veronmaksajista. Keskuskaupunkien näkökulmasta kehitys näyttäytyy päinvastaisena, vähintään epäterveenä ja oikeudenmukaisena. Keskuskaupunkien näkökulmasta alueen kokonaisetu on keskeinen tekijä ja kollektiivisen yhteisvastuun pitäisi koskea kaikkia saman toiminnalliseen alueen kuntia eli toisin sanoen muuttajien rakenteesta aiheutuvat epäsymmetriset edut ja haitat pitäisi yhteisesti kyetä tasoittamaan tavalla tai toisella kaupunkiseutujen sisällä. Kahdesta edellä kuvatusta, toisilleen vastakkaisesta näkökulmasta seuraa, että kehyskuntien intressinä on säilyttää nykytilanne ennallaan ja muuttumattomana niin pitkään kuin mahdollista ja keskuskaupunkien intressistä jokainen muutos merkitsee parannusta aikaisempaan kehitykseen. Muuttoliikkeen kaksoismekanismi aiheuttaa ajan kanssa kehyskunnille hyvän ja keskuksilla huonon kierteen: kehyskuntien tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin aktiivi-ikäisiä, työssä olevia, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia ja lähtömuuttajat ovat työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja muita pienituloisia ryhmiä. Lisääntyvä maahanmuutto vahvistaa edelleen valikoivaa muuttoliikettä kaupunkiseutujen sisällä luvulla eli keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välinen eriytyminen tulee kiihtymään. Jokaisen kaupunkiseudun määrälliset ja rakenteelliset erityispiirteet on analysoitu erikseen selvitysraportissa.

52 K I I T O S!!! VTT Timo Aro

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa elokuussa 2016 Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Pelkosenniemi 22,5 Muonio 20,9 Posio 20,5 Kotka 19,5 Ilomantsi 18,7 Salla 18,4 Saarijärvi

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016 Työttömyyskatsaus Heinäkuu Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa heinäkuussa Muonio 22,4 Pelkosenniemi 22,2 Kotka 21,4 Kolari 21,0 Posio,9 Joensuu,5 Kemi,4 Tohmajärvi,3

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa marraskuussa 2016 Lieksa 20,5 Posio 20,0 Pelkosenniemi 19,7 Salla 19,6 Ilomantsi 19,3 Kotka 19,3 Saarijärvi 18,8 Outokumpu 18,4 Kannonkoski

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola 0400 996 067 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2015 2016 5.1.2017 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina

TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina TIMO ARO 22.2.2012 Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina 2000-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 22.2.2013 LAPPEENRANNAN

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kolmannes vuosineljännes touko-elokuu 2016 Porin kaupungin strategiaympäristö Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Porin kaupungin strategiaympäristö Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen

Hinnasto. Sonera Ethernet. Julkinen 1.1.2017 1 (6) Sonera Ethernet Yleistä Tämä hinnasto sisältää Sonera Ethernet Operator ja Sonera Ethernet Capacity -tuotteet. Ethernet Operator - tuote koostuu nieluliittymästä (MEOD) ja siihen kytkettävistä

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot