Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla"

Transkriptio

1 Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana.

2 Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseutujen 52 kuntaa (6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa). Selvitysalueella asuu joka neljäs suomalainen (1,4 miljoonaa asukasta, 26,3 % koko väestöstä) Väestönlisäys yhteensä henkilöä vuosina Positiivisesti vino otos suomalaisista kunnista: maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa 45 kuntaa, maahanmuutosta 51 kuntaa ja luonnollisesta väestönlisäyksestä 38 kuntaa

3 Selvityksen toteuttamisen vaiheet 12 kaupunkiseudun yleinen kilpailukykyanalyysi 6 kaupunkiseudun määrällinen muuttoliikeanalyysi 6 kaupunkinseudun rakenteellinen muuttoliikeanalyysi YHTEENVETO JA TULKINNAT

4

5 2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteet 1. KESKITTYMISKEHITYKSEN KIIHTYMINEN 2. VALIKOIVA MUUTTOLIIKE 3. LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO

6 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 1. Keskittymiskehityksen kiihtyminen Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla Yhdeksän kymmenestä asui taajamissa, jotka peittävät alle 3 % maapinta-alasta 12 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys henkilöä vuosina , joista 2/3 muuttoliikkeen vaikutuksesta Muuttovoittoa sai keskimäärin joka kolmas kunta tai seutukunta Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Sijainti ja saavutettavuus korostuivat kaikessa. Kaikki nopeimmin kasvavat kunnat sijaitsevat joko maantie- tai rautatieverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden vaikutusalueella Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Tampere (9836), Oulu (7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189) Kunnittain eniten muuttovoittoa suhteessa keskiväkilukuun saivat Liminka (Oulun seutu), Pirkkala (Tampereen seutu), Vesilahti (Tampereen seutu) ja Masku (Turun seutu).

7 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 2. Valikoiva muuttoliike Muuttoliike on perusluonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa. Muuttoliikkeen valikoivuus tarkoittaa sitä, että alueen tulo- ja lähtömuuttajat poikkeavat merkittävästi toisistaan työmarkkina-asemaltaan, taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä ominaisuuksiltaan. Vuosittain keskimäärin muuttoa, joista kaksi kolmesta kunnan sisäisiä muuttoja ja vain yksi kolmesta ylittää kuntien välisen rajan. Kuntien rajat ylittävistä muutoista noin puolet työssäkäyntialueen/kaupunkiseudun sisäisiä muuttoja Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikissa ikäryhmissä. Kaksi kolmesta muuttajista on nuoria ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Muutot kytkeytyvät pääsääntöisesti elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin. Kaikkien ikäryhmien muuttoalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 1995 jälkeen. Nuorempien ikäryhmien (15 19, 20 24) muutot suhteessa ikäryhmän kokoon kaksinkertaistuivat luvun puoliväliin verrattuna.

8 Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla 3. Lisääntyvä maahanmuutto Maahanmuutto noussut usealla alueella ainoaksi väestönkehityksen dynaamiseksi osatekijäksi Maahanmuuton nettomuutto oli suurempaa kuin koskaan aikaisemmin vuosina 2011 ja 2012 Maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys. Maahanmuutosta saavat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois lukien noin 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen muuttotappion siirtolaisuudesta). Vieraskieliset keskittyneet kantaväestöä enemmän: neljässä asukasluvultaan suurimmassa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa) asuu noin 25 % väestöstä, mutta noin puolet vieraskielisistä.

9 Kuuden kaupunkiseudun määrällinen väestönkehitys 2000-luvulla

10 Väestönlisäys kaupunkiseuduilla Helsingin seutu hlöä 6 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion hlöä 5 kaupunkiseutua (Porin, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan) hlöä Muu Suomi hlöä

11 Väestönlisäys kuudella kaupunkiseudulla vuosina Turun seutu Tampereen seutu hlöä Kuopion seutu hlöä Oulun seutu Lahden seutu hlöä Jyväskylän seutu hlöä

12 Luonnollinen väestönlisäys kaupunkiseuduittain Oulun seudun erityispiirre oli luonnollisen väestönlisäyksen keskeinen osuus Lahden Jyväskylän Kuopion Tampereen Lahden seudun kehyskunnissa väkiluku laski 7 kehyskunnassa 10:stä ensisijaisesti luonnollisen väestönkehityksen vuoksi Oulun Turun 6 963

13 Maan sisäinen muuttoliike kaupunkiseuduittain Kuopion Tampereen seudun muuttovetovoima oli poikkeuksellisen suuri Lahden Jyväskylän Kuusi kaupunkiseutua jakautuivat muuttovetovoiman osalta kolmeen ryhmään: Tampereen ja Oulun seudut vetovoimaisimpia Oulun Turun Tampereen

14 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Kuopion kehyskunnat Kuopio Jyväskylän kehyskunnat Jyväskylä Lahden kehyskunnat Lahti Oulun kehyskunnat Oulu Turun kehyskunnat Turku Tampereen kehyskunnat Tampere Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettosiirtolaisuus

15 Kuuden kaupunkiseudun suhteellinen väestönkehitys 2000-luvulla

16 Kuuden kaupunkiseudun ja metropolialueen suhteellinen väestönlisäys (promillea per vuosi keskiväkiluvusta) 18 Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus Oulun seudun väestönlisäys oli suhteessa väkilukuun korkeampi kuin metropolialueella ja muilla kaupunkiseuduilla Lahden seutu poikkesi muista: maahanmuutto tärkein väestönkehityksen osatekijä ja kuolleisuus ylitti syntyvyyden ,7 6,6 3,6 1,7 2,7 1,8 1,1 5,8 9,9 1,5 0,9-0,4 1,4 4,6 4,5 1 0,8 3 2,7 1,8 4,9

17 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Kuopion kehyskunnat 4,5 0,7 0,6 Kuopio 2,6 0,8 1,1 Jyväskylän kehyskunnat 2,2 5 0,9 Jyväskylä 5,3 4,5 2,1 Lahden kehyskunnat -0,4 2,2 0,5 Lahti 5,3 2,3 1,7 Oulun kehyskunnat 12,8 7,8 0,3 Oulu 8,2 4,6 1,6 Turun kehyskunnat 3,7 6,1 0,7 Turku 0,50,2 2,5 Tampereen kehyskunnat 4,7 10,2 0,9 Tampere 2,8 4 2, Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus

18 Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupunkien ja kehyskuntien suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Keskuskaupunkien väestönlisäyksessä maahanmuutolla yhä dynaamisempi merkitys ja kehyskunnilla maassamuutolla Siirtolaisuus Maan sisäinen muuttoliike 3,9 11,2 16,4 35,7 Suhteellisesti eniten väestöään lisäsivät Oulun ja Tampereen seudun kehyskunnat ja vähiten Lahden kehyskunnat ja Turun kaupunki. Luonnollinen väestönlisäys 26,7 19, Kehyskunnat (46) Keskuskaupungit (6)

19 Muuttajien pääasiallinen toiminta (työmarkkina-asema) vuosina

20 Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduittain Tampereen seudun muuttovetovoima oli työllisten suhteen täysin omaa luokkaansa Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat muuttotappiota työllisistä. Työttömistä saivat muuttovoittoa kaikki seudut Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion Työlliset Työttömät

21 Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa Työllisistä sai muuttovoittoa vain Lahden seutu. Tampereen tilanne tasa-painoinen verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Työttömien muuttovirrat kohdistuvat keskuskaupunkeihin ( ). Tampere ja Oulu saavat eniten muuttovoittoa työttömistä Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio Työlliset Työttömät

22 Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa Kehyskunnat saivat työllisistä muuttovoittoa yhteensä noin henkilöä Työlliset 173 Työttömät 5000 Työllisen muuttajan keskimääräiset tulot vuodessa ja muiden keskimäärin vuodessa Tampereen kehyskunnat Turun kehyskunnat Oulun kehyskunnat Lahden kehyskunnat Jyväskylän kehyskunnat Kuopion kehyskunnat

23 Työllisten nettomuutto vuosina (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Pirkkala, Liminka ja Vesilahti olivat vetovoimaisimpia työllisten muuttovirtojen suhteen Keskuskaupungeissa työllisten muuttotappiot suhteessa väkilukuun suurimmat Kuopiossa, Turussa ja Jyväskylässä -2,4-2,4-3,1 Pirkkala Liminka Vesilahti Mäntsälä Kirkkonummi Lempäälä Vihti Pornainen Nurmijärvi Masku Sipoo Nokia Kempele Ylöjärvi Tuusula Kiiminki Kangasala Lieto Nousiainen Nokia Tyrnävä Sauvo Muurame Espoo Vantaa Helsinki Lahti -0,1 Tampere -1,5 Oulu Jyväskylä Turku Kuopio 0,4 3 4,1 4 8,9 8,9 8,8 8,7 8,2 7,9 7,6 7,4 7,3 7,1 7 6,5 6,2 6 5,9 5,9 5,8 10,2 9,8 9,8 13, ,5

24 Muuttajien ikärakenne vuosina

25 Muuttajien ikärakenne kuudella kaupunkiseudulla Kuusi kaupunkiseutua saivat muuttovoittoa nuorista aikuisista Kaupunkiseutu Alle Yli 65 Tampereen Turun Oulun Tampereen ja Oulun seudut saivat muutto-voittoa kaikista ikäryhmistä: neljä viidesosaa muuttovoitosta vuotiaista Lahden Jyväskylän Kuopion YHT

26 Esimerkki muuttajien ikärakenteesta Tampereen kaupungin ja Tampereen kehyskuntien osalta vuosina Tampereen muuttovoitot perustuvat käytännössä vain yhteen ikäryhmään eli hlöä vuotiaisiin Tampereen kehyskunnat saavat muuttovoittoa kaikista muista ikäryhmistä kuin vuotiaista hlöä hlöä Tampere hlöä Tampereen kehyskunnat hlöä Alle Yli 65

27 Aktiivi-ikäisten (25-44-vuotiaat) nettomuutto vuosina (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Liminka, Pirkkala ja Vesilahti saivat aktiivi-ikäisistä (25-44-vuotiaat) suhteellisesti eniten muuttovoittoa Kaikki keskuskaupungit saivat muut-totappiota aktiivi-ikäisistä muuttajista: Turku suhteellisesti eniten -7,2-4,4-4,9-5,3 Liminka Pirkkala Vesilahti Lempäälä Masku Nousiainen Ylöjärvi Sauvo Kiiminki Kangasala Kempele Nokia Tyrnävä Haukipudas Rusko Petäjävesi Muurame Laukaa Uurainen Kaarina -0,8 Lahti -3,1 Kuopio Oulu Tampere Jyväskylä Turku 11,6 10,8 10 9,9 9,9 9,8 9,6 9,4 9,3 8,8 8,5 8,5 8,5 8 7,2 7,1 12,9 17,3 16,4 15,8

28 Muuttajien koulutusrakenne vuosina

29 Muuttajien koulutusrakenne kuudella kaupunkiseudulla vuosina Tampereen ja Oulun seudut saivat muuttovoittoa kaikista koulutusasteen muuttajista Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista saivat muuttotappiota Turun, Jyväskylän ja Kuopion seudut Kaupunkiseutu Perusaste Keski-aste Korkea-aste Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion YHTEENSÄ

30 Muuttajien koulutusrakenne keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina Keskuskaupungit saavat muuttovoittoa perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista sekä tappiota korkea-asteen suoritta-neista Kehyskuntien muuttovoitot perustuvat korkeaja perusasteen tutkinnon suorittaneisiin Peruaste Keskiaste Korkea-aste hlöä hlöä hlöä Keskuskaupungit Kehyskunnat

31 Korkea-asteen nettomuutto keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat muuttovoittoa korkeaasteen tutkinnon suorittaneista hlöä Keskuskaupungeista korkeaasteen suorittaneista sai muuttovoittoa vain Espoo, Vantaa ja Lahti Helsingin kehyskunnat Tampereen kehyskunnat Turun kehyskunnat 5227 Espoo 5192 Oulun kehyskunnat 4688 Vantaa 2332 Lahden kehyskunnat 1744 Jyväskylän kehyskunnat 1863 Kuopion kehyskunnat 743 Lahti Kuopio Oulu Jyväskylä Tampere Turku Helsinki

32 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Pirkkala 12,1 Pirkkala, Vesilahti ja Li-minka hyötyivät suhteessa asu- kaslukuun eniten korkeaasteen suorittaneiden muuttovirroista Liminka Vesilahti Lempäälä Kangasala Lieto Kempele Muurame Nokia 6,6 6,5 6,4 6,2 5,9 9 8,9 10,7 Kiiminki 5,8 Masku 5,8 Ylöjärvi 5,5 Keskuskaupungeista Turku ja Jyväskylä menettivät suhteellisesti eniten korkea-asteen muuttajia -4,6-3,5-2,4-2,6-2,6 Haukipudas Lahti Kuopio Oulu Jyväskylä Turku Tampere 0,3 5,

33 Muuttajien tulorakenne ja keskimääräiset tulot vuosina

34 Muuttajien tulorakenne tuloryhmittäin keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Kehyskunnat saivat muuttovoittoa kaikista muista tuloryhmistä paitsi tulottomista ja pienituloisista hlöä Keskuskaupungit kehyskunnat Keskuskaupunkien muutto-voitot painot-tuvat vain tulottomiin ja pienituloisiin Yli 42000

35 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina Tulomuuttajien tulot olivat keskuskaupungeissa muut-tajaa kohden euroa alhaisem-mat kuin lähtömuuttajien Kuopion kehyskunnat Jyväskylän kehyskunnat Lahden kehyskunnat Oulun kehyskunnat Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Kuopio Jyväskylä Lahti Tulo- ja lähtömuuttajien tulojen erotus oli suurin Tam-pereen Oulu Turun kehyskunnat ja Turun kaupunkiseu-duilla kes-kuskaupungin ja kehyskuntien välillä Turku Tampereen kehyskunnat Tampere Tulomuuttajien keskimääräiset tulot

36 Tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Kaarinassa, Pirkkalassa ja Naantalissa. Keskuskaupunkien tulomuut-tajien keskimää-räiset tulot vaihtelivat euron välillä Kaarina Pirkkala Naantali Masku Vesilahti Lieto Lempäälä Sauvo Kangasala Ylöjärvi Rusko Oulunsalo Nokia Hailuoto Nousiainen Hollola Muurame Lahti Turku Tampere Oulu Kuopio Jyväskylä

37 Lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Kaarinassa, Raisiossa ja Pirkkalassa Tampereen lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat 4:nneksi korkeimmat ja Turun 7:nneksi korkeimmat Kaarina Raisio Pirkkala Tampere Muhos Naantali Turku Nokia Kangasala Ylöjärvi Lieto Masku Oulunsalo Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio

38 Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina Jokaisen tamperelaisen lähtömuuttajan olivat keskimäärin euroa korkeam-mat kuin tulo-muuttajan Kauniainen Sipoo Maaninka Vesilahti Sauvo Pornainen Kirkkonummi Laukaa Petäjävesi Mynämäki Liminka Tyrnävä Kerava Vantaa Espoo Raisio Lahti Kuopio Muhos Jyväskylä Helsinki Oulu Turku Tampere Jokaisen kauniaislaisen tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat euroa korkeam-mat kuin lähtömuuttajan

39 Keski- ja hyvätuloisten (yli /v) nettomuutto (promillea keskiväkiluvusta per vuosi) Keski- ja hyvätuloisista saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun Pirkkala, Masku ja Vesilahti Pirkkala Masku Vesilahti Lempäälä Liminka Sauvo Kangasala Muurame 4 3,8 3,5 5 5,4 5,7 7 7,5 Lieto 3,3 Nousiainen 3,2 Ylöjärvi 3,2 Keskuskaupungeista Jyväskylä menetti eniten keski- ja hyvätuloisia muut-tajia. Lahti sai pientä muutto-voittoa -3,9-2,2-2,4 Nokia Lahti -0,4 Kuopio -1,3 Oulu Tampere Turku Jyväskylä 0,

40 Muuttajien laskennallinen tulokertymä vuosina

41 Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina Kuuden kaupunkiseudun 46 kehyskunnan muuttajien tulokertymä keskimäärin yhteensä 101 miljoonaa euroa vuodessa Kuuden keskuskaupungin muuttajien tulokertymä keski-määrin yhteensä -52,7 miljoonaa euroa vuodessa Keskuskaupungit ja keskuskaupunkien kehyskunnat Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi Tampere -11,4-56 Tampereen kehyskunnat 43,2 291 Turku -29,3-168 Turun kehyskunnat 21,3 169 Oulu -5,5-42 Oulun kehyskunnat 18,5 240 Lahti 4,5 46 Lahden kehyskunnat 7,9 78 Jyväskylä -6,3-51 Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185 Kuopio -4,7-50 Kuopion kehyskunnat 2,5 105 Muuttajien tulokertymä per asukas per vuosi

42 Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina Turun kaupungin tulokertymä oli selvästi negatiivisin Pirkkala Kauniainen Vesilahti Liminka Sipoo Kirkkonummi Lempäälä Pornainen Mäntsälä Vihti Kempele Masku Sauvo Paimio Nousiainen Kangasala Kaarina Hailuoto Ylöjärvi Espoo Vantaa Lahti Hartola Oulu Helsinki Kuopio Jyväskylä Tampere Raisio Turku Pirkkalan, Kauniaisten ja Vesilahden tulokertymä oli korkein asukasta kohden lasket-tuna Keskuskaupungeista tulokertymä oli posi-tiivinen vain Espoossa, Vantaalla ja Lahdesa 565

43 Muuttosuunnat ja pendelöinti vuosina

44 Keskuskaupungin tulomuuttajien osuus (%) kaikista kehyskuntaan muuttaneista vuosina kehyskuntaa oli sellaisia, joista vähintään joka toinen tulomuuttaja tuli oman kaupunkiseudun keskuskaupun-gista Esimerkiksi Toivakan kaikista tulomuuttajista kahdeksan kymmenestä tuli Jyväskylästä! Toivakka Muurame Kaarina Kiiminki Rusko Hollola Haukipudas Pirkkala Laukaa Lieto Kangasala Lempäälä Oulunsalo Siilinjärvi Ylöjärvi Nastola Uurainen Kempele Petäjävesi Raisio Nokia Muhos Masku Liminka Hailuoto Naantali 45,2 44,4 43,2 43,2 41, ,7 62, ,1 60,2 60,2 59,2 58, ,9 55,5 55,5 53,5 52,2 51,8 51,7 50,8 49,7 Keskuskaupunkien osuus kehyskuntien kaikista tulomuutoista vaihteli 9,7 %:in (Hartola) ja 79,3 %:in välillä (Toivakka) ,3

45 Keskuskaupunkiin suuntautuneiden lähtömuuttojen osuus (%) kaikista lähtömuutoista vuosina kehyskunnassa joka toinen lähtömuuttaja muutti oman seutunsa keskuskaupunkiin Esimerkiksi Muuramen lähtömuuttajista kuusi kymme-nestä muutti Jyväskylään! Muurame Kiiminki Hollola Haukipudas Laukaa Hailuoto Rusko Kangasala Nastola Kaarina Toivakka Lieto Ylöjärvi Petäjävesi Siilinjärvi Muhos Pirkkala Oulunsalo Raisio Lempäälä Nokia Uurainen Naantali 40,4 51,2 49,8 49,8 49,6 49, ,5 47,3 46,3 46,1 44,8 43,7 43,5 43, ,4 52,8 52,7 52,7 56,1 54,

46 Kehyskuntien absoluuttinen riippuvuus suhteessa oman seutunsa keskuskaupunkiin (kaikkien tulomuuttojen osuus % ja pendelöintiaste) 26 kehyskuntaa ylittää 35 %:in pendelöintirajan keskuskaupun-kiin 16 kehyskunnassa tulomuuttojen ja pendelöinnin yhteenlaskettu osuus ylittää 100 %:in rajan (=absoluuttinen riippuvuus) Kiiminki Muurame Pirkkala Toivakka Kaarina Rusko Oulunsalo Haukipudas Hollola Lieto Kangasala Kempele Lempäälä Laukaa Siilinjärvi Ylöjärvi Raisio Petäjävesi Uurainen Nokia Nastola Masku Liminka Muhos Naantali ,7 52,2 49,7 53,5 44,4 43,2 45,2 41,5 62, ,2 79,3 63, ,9 60,2 61,1 58, , ,2 55,5 55,5 50, Pendelöinti % Tulomuuttojen osuus %

47 Yhteenveto

48 Yhteenveto 1 (4) Selvityksessä läpikäytiin 6 kaupunkiseudun yleistä ja väestöllistä kilpailukykyä vuosien välisenä aikana. Muuttoliike oli yksi tulokulma alueellisessa kilpailukyvyssä Kuudella kaupunkiseudulla asuu joka neljäs suomalainen (26,3 %). Kuuden kaupunkiseudun väestönlisäys oli henkilöä vuosina Kuudella kaupunkiseudulla 52 kuntaa, joista 6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa. Analyysin otos on positiivisesti vino suomalaisesta kuntakentästä, sillä suurin osa kunnista on väestökehityksen osatekijöiden osalta koko maan parhaimmistoa metropolialueen kehyskuntien ohella. Esimerkiksi 52 selvityksen kunnasta muuttovoittoa sai maan sisäisestä muuttoliikkeestä 45 kuntaa ja maahanmuutosta 51 kuntaa Kaupunkiseutujen yleistä kilpailukykyä mitattiin kuuden muuttujan avulla: työllisyysaste, kouluttautuneisuus, teollisuusvaltaisuus, tuottavuus, yritysdynamiikka ja muuttovetovoima. Jokaiselle seudulle laskettiin muuttujakohtainen indeksiarvo, jota verrattiin kaikkien seutujen (71) mediaaniin. Jokaisen muuttujan indeksiarvon perusteella laskettiin kokonaiskilpailukykyindeksi. Parhaimman kokonaiskilpailukykyarvon saivat Oulun, Tampereen ja Turun seudut.

49 Yhteenveto 2 (4) Jokaisen kaupunkiseudun kilpailukyky oli demografisesta näkökulmasta erittäin hyvä: kaupunkiseudut voidaan jakaa määrällisen muuttovetovoiman osalta kolmeen luokkaan. Ensimmäisessä ryhmässä olivat Tampereen ja Oulun seudut, toisessa Turun ja Jyväskylän seudut ja kolmannessa Kuopion ja Lahden seudut. Tampereen ja Oulun yhteenlaskettu väestönlisäys oli noin henkilöä vuosina Väestönlisäys jakautui keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä tasapainoisimmin Tampereen ja Oulun seuduilla. Muilla neljällä kaupunkiseudulla väestönlisäys oli epätasapainoinen keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä, mutta jokaisella seudulla eri syistä. Kaupunkiseutujen demografista kilpailukykyä analysoitiin määrällisestä ja rakenteellisesta (laadullisesta näkökulmasta). Määrällistä kehitystä analysoitiin väestönkehityksen osatekijöiden kautta jokaisen seudun ja kunnan osalta. Rakenteellista kehitystä arvioitiin muuttajien laadullisten taustaominaisuuksien perusteella jokaisen seudun ja kunnan osalta. Vain määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistämisen perusteella voidaan tehdä luotettavia tulkintoja muuttoliikkeen syy- ja seuraussuhteista sekä vaikutuksista kaupunkiseutujen sisäiseen kehitykseen.

50 Yhteenveto 3 (4) Rakenteellisesta näkökulmasta (muuttajien taustaominaisuuksien perusteella) erot olivat erittäin merkittäviä kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä. Muuttoliikkeen valikoivuus kaupunkiseutujen sisällä tuli esille kaikkien käytettyjen muuttujien kohdalla (työmarkkina-asema, ikärakenne, koulutusaste, tulorakenne, keskimääräiset tulot, tulokertymä, muuttojen suuntien yhteys pendelöintiin). Kolme esimerkkiä rakenteellisesta railosta keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä: Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli 581 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina eli keskimäärin noin 52,8 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli vastaavasti 1,1 miljardia euroa positiivinen vuosina Muuttojen vilkkaus ja työssäkäynnin (pendelöinti) suuntautuminen keskuskaupunkiin olivat vahvassa yhteydessä toisiinsa: mitä suurempi osuus kehyskunnan tulomuutosta perustuu keskuskaupunkiin, sitä korkeampi on myös pendelöintiaste keskukseen. Toisin sanoen kehyskunnan tulo- ja lähtömuutto- sekä pendelöinti on riippuvainen keskuskaupungista, jolloin kehyskunta hyötyy samanaikaisesti sekä muuttajien profiilissa olevista eroista että kerää pendelöijien verotulot. Muuttajien työmarkkina-asema poikkeaa rajusti keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä. Keskuskaupungit saavat samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista ja muuttovoittoa työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista. Kehyskunnissa tilanne on päinvastainen. Rakenteellinen epätasapaino aiheuttaa kumuloituvia positiivisia kerrannaisvaikutuksia kehyskunnille ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia keskuskaupungeille. Keskuskaupungit saivat työllisistä muuttotappiota noin henkilöä ja työttömistä muuttovoittoa henkilöä.

51 Yhteenveto 4 (4) Kaupunkiseutujen sisäinen muuttoliike on luonteeltaan joko tervettä tai epätervettä kunnan hyötyposition mukaan: yleisesti kehyskunnat kokevat kilpailun terveenä ja keskuskaupungit haitallisena. Kehyskuntien näkökulmasta muuttoliikkeen määrällinen ja rakenteellinen kehitys on normaalia kuntien välistä kilpailua uusista asukkaista, yrityksistä, investoinneista jne. Tämän logiikan mukaista on se, että kuntien kuuluukin kilpailla keskenään veronmaksajista. Keskuskaupunkien näkökulmasta kehitys näyttäytyy päinvastaisena, vähintään epäterveenä ja oikeudenmukaisena. Keskuskaupunkien näkökulmasta alueen kokonaisetu on keskeinen tekijä ja kollektiivisen yhteisvastuun pitäisi koskea kaikkia saman toiminnalliseen alueen kuntia eli toisin sanoen muuttajien rakenteesta aiheutuvat epäsymmetriset edut ja haitat pitäisi yhteisesti kyetä tasoittamaan tavalla tai toisella kaupunkiseutujen sisällä. Kahdesta edellä kuvatusta, toisilleen vastakkaisesta näkökulmasta seuraa, että kehyskuntien intressinä on säilyttää nykytilanne ennallaan ja muuttumattomana niin pitkään kuin mahdollista ja keskuskaupunkien intressistä jokainen muutos merkitsee parannusta aikaisempaan kehitykseen. Muuttoliikkeen kaksoismekanismi aiheuttaa ajan kanssa kehyskunnille hyvän ja keskuksilla huonon kierteen: kehyskuntien tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin aktiivi-ikäisiä, työssä olevia, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia ja lähtömuuttajat ovat työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja muita pienituloisia ryhmiä. Lisääntyvä maahanmuutto vahvistaa edelleen valikoivaa muuttoliikettä kaupunkiseutujen sisällä luvulla eli keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välinen eriytyminen tulee kiihtymään. Jokaisen kaupunkiseudun määrälliset ja rakenteelliset erityispiirteet on analysoitu erikseen selvitysraportissa.

52 K I I T O S!!! VTT Timo Aro

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka

Kaupunkiseutujen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Kaupunkijen muuttoliikkeen rakenteellinen dynamiikka Tausta Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet suuriin

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.-12.8.2011, Seinäjoki 877 226 muuttoa vuonna 2010 3 Timo Aro 2011 4 joista saman kunnan sisällä muutti65%

Lisätiedot

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima

Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima Kansalaisten liikkuvuus ja kuntien elinvoima VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 13.10.2011, Hattula Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 Timo Aro 2011 877 226 muuttoa

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN. VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8. MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS KUNTIEN ELINVOIMAAN VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Kuntajohtajapäivät 2011 11.8.2011, Seinäjoki Tilastoanalyysi muuttoliikkeestä eniten hyötyvistä kunnista Analyysin

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013 MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 ::

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Raision väestökehitys ja muuttoliike

Raision väestökehitys ja muuttoliike Raision kaupunki Raision väestökehitys ja muuttoliike Taustatietoja koko kaupungin strategiatyötä varten Kaupunginhallitus 7.10.2013 Sisällysluettelo 1. Väestörakenne ja väestörakenteen muutokset... 2

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro 27.1.2011 SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Tuotetunnus Hinta Alv 0%

Tuotetunnus Hinta Alv 0% ELISA ADSL HINNASTO YRITYKSILLE 1.7.2015 ALKAEN 1/7 ELISA ADSL HINNASTO YRITYKSILLE 1.7.2015 ALKAEN HINNAT ALV 0% 1M/512k 2M/512k 8M/1M Full rate 24M/1M Full rate Helsingin seutu (sis. Helsinki, Espoo,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA

ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA 2 1 4 214 ÄÄNEKOSKEN TILANNEKUVA MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN NÄKÖKULMASTA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 24.6.214 24.6.214 ÄÄNEKOSKEN KEHITYKSEN TAUSTALLA 21-LUVUN ALUEKEHITYKSEN ISO ISO KUVA Suomen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKYANALYYSI 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA Alueiden väestönkehitys perustuu kolmeen osatekijään: luonnolliseen väestönlisäykseen (syntyvyyskuolleisuus),

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

Tekemise Pori eikä meinaamise

Tekemise Pori eikä meinaamise Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori Ai, onko Yyteri muka Porissa? Kun muutin tänne,

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN ALUEELLINEN JA VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1. MUUTTOLIIKKEEN

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 1 muuttoliike, asuminen, rakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultit: Suomen

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C18:2003 Etelä-Suomi Espoo 73 33 92 32 Pakkala 24 14 Ulkomaat 122 316 Muu seutu 51 65 99 Helsinki 522 290 43 72 Muu Vantaa Muu Suomi Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

Lisätiedot