Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Porvoo Timo Aro 2012

Transkriptio

1 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro , Porvoo

2 I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä näkökulmasta II Porvoon muuttovetovoima muuttajien rakenteen näkökulmasta IV Porvoon muuttovetovoima kuntien välisessä kilpailussa

3 I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa

4

5 Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle -C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille

6 Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina

7 Muuttovetovoima korkein Vesilahdella, Limingalla, Pirkkalassa ja Maskussa!

8 Neljä kymmenestä kunnasta (137) sai muuttovoittoa työllisistä Muuttajien tulokertymä positiivinen 162 kunnassa

9 2. Helsingin vaikutusalueen jatkuva laajeneminen Porvoon suhteellinen sijainti- ja yhteysetu korostuu Huom! Pääkaupunkiseudun pendelöintialue on laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä vuosina ! Lähde:

10 10 Porvoon muuttajien määrään ja määrälliseen kehitykseen liittyvät tiedot vuosina Muuttajien rakenteeseen, tuloja lähtömuuttajien profiiliin liittyvät tiedot vuosina

11 II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä näkökulmasta

12 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin vuosina * Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus TASAPAINOINEN VÄESTÖNKEHITYS = Muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 53 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 47 % Kuntien välinen muuttoliike heijastaa viiveellä suhdannevaihteluita sekä asunto- ja tonttipolitiikassa tapahtuvia muutoksia Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella

13 Porvoon väkiluvun muutos vuosittain Porvoon väkiluvun muutos hlöä vuosina Väkiluvun muutos oli suurimmillaan vuosina 1984 ja 2004 Väkiluvun muutos (+73 hlöä) oli alhaisin vuoden 1980 jälkeen Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella

14 + Porvoon väkiluvun kasvu keskimäärin vuodessa vuosina

15 Porvoon luonnollinen väestönlisäys vuosina Luonnollinen väestönlisäys oli suurimmillaan vuonna 1991 ( +238 hlöä) Porvoon luonnollinen väestönlisäys hlöä vuosina eli keskimäärin hlöä vuodessa Luonnollinen väestönlisäys oli alhaismmillaan vuosina 1998 ja Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella

16 Porvoon muuttotase vuosina Porvoon muuttovoitto maassamuutosta hlöä ja siirtolaisuudesta hlöä vuosina Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Porvoon muuttotappio maassamuutosta 157 hlöä vuonna 2011, joka on toiseksi suurin muuttotappio vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella

17 Porvoon muuttoliike kvartaaleittain vuosina Maassamuutto Nettosiirtolaisuus I/2005 II III IV I/2006 II III IV I/2007 II III IV I/2008 II III IV I/2009 II III IV I/2010 II III IV I/2011 II III IV Porvoon muuttovoitto maassamuutosta hlöä ja siirtolaisuudesta hlöä vuosina Maassamuutto oli negatiivinen viidellä kvartaalilla peräkkäin, mutta nousi juuri ja juuri positiiviseksi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Maassamuuton käänne elokuussa 2010! Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella

18 Minne Porvoosta muutettiin vuosina Kotka 2 % Kouvola 2 % Tampere 3 % Lahti 3 % Kerava 2 % Lapinjärvi 2 % Järvenpää 2 % Jyväskylä 2 % Mäntsälä 1 % Helsinki 37 % 5828 Porvoosta muutti muuttajaa muihin kuntiin vuosien välisenä aikana: joka toinen muutti pääkaupunkiseudulle (Hki, Vantaa ja Espoo). Sipoo 4 % Turku 5 % Espoo 7 % Askola 8 % Vantaa 9 % Loviisa 12 % Lähde: Tilastokeskus

19 Mistä Porvooseen tultiin vuosina Tampere 2 % Turku 3 % Kotka 2 % Kouvola 2 % Lahti 2 % Kerava 2 % Järvenpää 2 % Jyväskylä 2 % Lappeenranta 2 % Pornainen 2 % Helsinki 38 % Porvooseen muutti uutta muuttajaa muista kunnista vuosien välisenä aikana: lähes kuusi kymmenestä tulijasta tuli pääkaupunkiseudulta Sipoo 6 % Askola 7 % Espoo 9 % Loviisa 9 % Vantaa 10 % 0 Lähde: Tilastokeskus

20 Porvoon nettomuutto kunnittain vuosina Loviisa Turku Askola Tampere Porvoo saa merkittävää muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista ja Sipoosta -78 Lahti Porvoo sai määrällisesti eniten muuttotappiota Loviisasta, Turusta ja Askolasta Kerava -11 Kouvola Jyväskylä Kotka Järvenpää 80 Espoo 359 Vantaa 419 Sipoo 453 Helsinki Lähde: Tilastokeskus

21 III Porvoon muuttovetovoima muuttajien rakenteen näkökulmasta

22 2 223 henkilöä muutti Porvooseen vuonna 2011: keskimäärin 185 hlöä kuukaudessa ja 6 henkilöä päivässä

23 Porvoon tuloja lähtömuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Lähtömuutto Tulomuutto - Työllisten määrä tärkein yksittäinen Tuntematon Muu työvoimaan kuulumaton Eläkeläinen Varusmies Opiskelija Lapsi (0-14 v.) muuttoliikkeen indikaattori: indikoi suoraan alueellisten työmarkkinoiden dynamiikkaa ja uusien työpaikkojen sijoittumista sekä alueen houkuttelevuutta uusien muuttajien, yritysten ja investointien näkökulmasta Porvoon tilanne optimaalinen muuttajien työmarkkina-aseman näkökulmasta: tulijat työllisiä ja lähtijät työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia Työtön Työllinen Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

24 Porvoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Varusmies: -19 hlöä Eläkeläinen: -28 hlöä Tuntematon: -10 hlöä Muu työvoimaan kuulumaton: 168 hlöä Opiskelija: -222 hlöä Työllinen 935 hlöä Lapsi (0-14 v.): 614 hlöä Työtön: -72 hlöä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

25 Miksi jokaisen kunnan kannattaa tavoitella työllisiä muuttajia? euroa Työllisen muuttajan tulot keskimäärin vuonna 2008 euroa Työvoiman ulkopuolella ja työttömien tulot keskimäärin vuonna 2008 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

26 Porvoon työllisten tuloja lähtömuuttajien määrä vuosina Työllisen muuttajan tulot keskimäärin euroa, muiden muuttajien euroa (2008) -Porvoon muuttovoitto työllisistä muuttovoittoa 935 hlöä vuosina eli 156 hlöä vuodessa - Työllisten tulokertymä 4,2 miljoonaa euroa positiivinen vuodessa Tulomuutto Lähtömuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

27 Porvoon työllisten tuloja lähtömuuttajien toimialasektori vuonna Tulomuutto Lähtömuutto Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

28 Porvoon tuloja lähtömuuttajan ikärakenne vuosina Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

29 Porvoon nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina vuotiaat: 24 hlöä vuotiaat: -73 hlöä Yli 65-vuotiaat: -8 hlöä vuotiaat: 451 hlöä Alle 15-vuotiaat: 613 hlöä vuotiaat: 885 hlöä vuotiaat: -576 hlöä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

30 Mitä kerrannaisvaikutuksia seuraa muuttajien ikärakenteesta? Muuttajien keskimääräiset tulot iän mukaan: vuotiaiden muuttajien keskimääräiset tulot (Porvoo hlöä) vuotiaiden (Porvoo +885 hlöä) vuotiaiden (Porvoo +451 hlöä) vuotiaiden (Porvoo +24 hlöä) vuotiaiden (Porvoo -73 hlöä) Yli 65-vuotiaiden (Porvoo -8 hlö)

31 Porvoon tuloja lähtömuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Korkea-aste Korkea-asteen koulutettujen muutot tärkeitä alueen kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella keskeinen merkitys alueen nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta Keskiaste Perusaste Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

32 Porvoon nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Korkea-aste: +857 hlöä Huom! Porvoo sai 14.nneksi eniten määrällistä muuttovoittoa korkeaasteen tutkinnon suorittaneista kaikista kunnista vuonna Perusaste: hlöä Keskiaste: -436 hlöä Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 Porvoon tuloja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina Tulomuuttajat Lähtömuuttajat - Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikissa tuloryhmissä (pl euroa ) - Taloudellisesti merkittävintä, että Porvoo saa muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista Ei tuloja Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 Porvoon tuloja lähtömuuttajien tulokertymä vuosina (miljoonaa euroa) - Tulokertymässä on laskettu yhteen kaikkien muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana - Porvoon muuttajien tulokertymä oli vahvasti positiivinen, keskimäärin 6,4 miljoonaa euroa vuo-dessa - Yli 5 miljoonan euron vuosittaiseen tulokertymään pääsi kaikkiaan vain 23 kuntaa (336) koko Suomessa vuosina miljoonaa euuroa Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Tulomuuttajien tulokertymä Lähtömuuttajien tulokertymä

35 Porvoon muuttajien tulokertymä yhteensä + 38,1 miljoonaa euroa vuosina eli tulokertymä positiivinen keskimäärin +6,4 miljoonaa euroa vuodessa! Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 Kuntaa, joissa muuttajien tulokertymä oli keskimäärin yli 5 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoossa keskimäärin 6,4 miljoonaa euroa (147 euroa per asukas) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

37 Muuttajien tulokertymästä hyötyi ylivoimaisesti eniten Espoo: tulomuuttajien tulokertymä oli keskimäärin 32 miljoonaa euroa suurempi vuodessa kuin lähtömuuttajien Yli 10 miljoonan euron positiiviseen tulokertymään vuodessa pääsivät lisäksi Kirkkonummi (+17,6 meuroa), Vantaa (+14,4), Kaarina (+14,1) ja Hämeenlinna (12,4) Yli 5 miljoonan tulokertymän vuodessa pääsi 23 kuntaa lähinnä Helsingin ja Tampereen vaikutusalueella + Seinäjoki + Kontiolahti: Kanta-Hämeessä Janakkala (+ 5,6 ja Riihimäki +4,9) Turku menetti muuttajien rakenteen vuoksi keskimäärin vuodessa -22,3, Tampere -14,5, Oulu -9,1 ja Kuopio noin -5 miljoonaa.

38 Tulokertymä asukasta kohden oli vuodessa suurin Vesilahdessa (+705 ), Kontiolahdessa (541 ), Limingalla (+499 ), Sipoossa (+494 ), Lempäälässä (+478 ) ja Kirkkonummella (476 ) Tulokertymä asukasta kohden vuodessa oli negatiivisin Kesälahdella (-1300 ), Juukassa (-599 ), Kökarissa (-460 ), Rääkkylässä (-458) ja Honkajoella (-327 )

39 Muuttajien tulokertymä asukasta kohden per vuosi ( ) Helsinki Porvoo Vihti Vantaa Tuusula Siuntio Nurmijärvi Nummi-Pusula Mäntsälä Lohja Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää Espoo Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

40 Porvoon tuloja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa euroa Porvoon tulomuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa vuosien välisenä aikana euroa Porvoon lähtömuuttajan keskimääräiset tulot vuodessa vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

41 Jokaisen porvoolaisen tuloja lähtömuuttajan keskimääräisten tulojen erotus vuodessa ( ) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

42 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot TOP 15 vuonna 2008 ja Keskimääräiset tulot (euroa) vuonna Tulomuuttajien keskimääräiset tulot euroa koko maassa - Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot euroa Keskimääräiset tulot (euroa) vuonna Tulomuuttajien keskimääräiset tulot euroa koko maassa - Porvoon tulomuuttajien keskimääraiset tulot euroa Kauniainen Puumala Siuntio Pyhäranta Sipoo Hirvensalmi Hailuoto Naantali Kustavi Kirkkonummi Tuusula Pirkkala Luumäki Sauvo Lemi Vihti Inkoo Pornainen Kaarina Nurmijärvi Maaninka Lieto

43

44 Opiskelijoita; 13 Työmarkkina-asema Eläkeläisiä; 5 Muita; 7 Työllisiä; vuotiaat; vuotiaat; 14 Ikärakenne Yli 55-vuotiaat; 7 Alle 15-vuotiaat; 16 Lapsia; 16 Työttömiä; vuotiaat; vuotiaat; 28 Tulotaso Ei tuloja; 17 Lähtökunta Porvooseen Muut kunnat; 21 Yli euroa; 58 Alle euroa; 33 Sipoo; 6 Helsinki; 38 Askola; euroa; euroa; 22 Loviisa; 9 Espoo; 9 Vantaa; 10

45 IV Porvoon muuttovetovoima kuntien välisessä kilpailussa

46 46 Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kaksi määrällistä (maassamuutto ja siirtolaisuus) ja neljä laadullista (työlliset, vuotiaat, korkea-asteen suorittaneet ja positiivinen tulokertymä) mittaria olivat positiivisia vuosina kuuden tähden kuntaa, joista: Uudellamaalla 23 kuntaa (28): PORVOO!!! Varsinais-Suomessa 14 kuntaa Pirkanmaalla 12 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaa Kanta-Hämeessä 6 kuntaa Ahvenanmaalla 6 kuntaa Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

47 Luokitus AAA AAA muuttoliikekunnat, kuuden tähden kunnat Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi- Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia, Nousiainen, Nummi- Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi

48 Yhteenveto Porvoon demografisesta kilpailukyvystä määrällisestä näkökulmasta Porvoon väestö on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 alkaen: keskimääräinen väestönlisäys on ollut merkittävä eli 325 asukasta vuodessa Väestönkehityksen osatekijät hyvässä tasapainossa: kasvu perustuu tasaisesti sekä muuttoliikkeeseen (53 %) että luonnolliseen väestönlisäykseen (47 %) Porvoo on ollut määrällisen muuttoliikkeen näkökulmasta yksi vetovoimaisimmista kunnista Suomessa keskipitkällä aikavälillä ( ) Maassamuutto heijastaa viiveellä taloudellisia suhdannevaihteluita: Porvoon luvuissa on selvä lasku sekä 1990-luvun alun laman jälkeen että uudelleen vuoden taantuman jälkeen. Vuosien kehitys huolestuttava verrattuna aikaisempaan trendiin. Maassamuuttotase on ollut negatiivinen viitenä kvartaalina peräkkäin, mutta kääntyi positiiviseksi vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla (+ 2 hlöä) Porvoon tuloja lähtömuuttojen suuntautumisessa korostuu vahva keskinäisriippuvuus pääkaupunkiseutuun: kuusi kymmenestä tulijasta tulee Helsingistä, Vantaalta ja Espoosta ja viisi kymmenestä lähtijästä hakeutuu em. kuntiin. Muuttovoitot tulevat kunnittain tarkasteltuna Helsingistä, Sipoosta, Vantaalta, Espoosta ja Järvenpäästä ja muuttotappiot Loviisasta, Turusta, Askolasta, Tampereelta ja Lahdesta.

49 Yhteenveto Porvoon demografisesta kilpailukyvystä laadullisesta näkökulmasta Porvoon tilanne optimaalinen muuttajien rakenteen näkökulmasta millä tahansa mittarilla tarkasteltuna: tulomuuttajat keskimääräistä useammin työssä olevia, aktiivi-ikäisiä, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia sekä lähtijät keskimääräistä useammin työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä, nuoria perusopinnot päättäneitä ja pienituloisia. Porvoo sai työllisistä muuttovoittoa 935 henkilöä viiden vuoden aikana. Työllisten muuttovoitolla on merkittävät positiiviset kerrannaisvaikutukset. Porvoon työllisten muuttovoitto oli määrällisesti 22. korkein 336 kunnan joukossa. Porvoon muuttovoitot keskittyvät aktiivi-ikäisiin vuotiaisiin ja lapsiin: toisin sanoen suuri osa tulijoista lapsiperheitä ja lähtijöissä nuoret ja ylioppilaat yliedustettuja. Porvoo saa muuttovoittoa sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista että pelkän perusasteen varassa olevista muuttajista. Porvoon muuttovoitto korkea-asteen tutkinnon suorittaneista oli 14. suurin määrällisesti kaikkien kuntien joukossa Porvoo saa muuttovoittoa lähes kaikista tuloryhmistä (pl ), mutta erityisesti keski- ja hyvätuloisista. Porvoon muuttoliikkeen tulokertymä oli positiivinen keskimäärin 6,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot olivat 614 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan. Timo Aro 2011

50 Summa summarum kaksi perusviestiä Porvoon demografinen kilpailukyky on erinomainen Tasainen ja tasapainoinen väestönkasvu, jonka perusta on terveellä pohjalla Sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta muuttoliikkeen rakenne optimaalinen Tulo- ja lähtömuuttajien profiloinnin avulla mahdollista edelleen vahvistaa vahvuuksia Porvoon sijaintiedun suhteellinen painoarvo kasvaa entisestään tulevina vuosina