Tilastoanalyysi Pietarsaaren vetovoimasta Statistikanalys om Jakobstads attraktionskraft
|
|
- Sari Hyttinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastoanalyysi Pietarsaaren vetovoimasta Statistikanalys om Jakobstads attraktionskraft Timo Aro ja Anna Laiho Joulukuu 2018 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
2 1. Analyysin toteuttaminen / Genomförandet av analysen
3 Analyysin toteuttaminen / Genomförandet av analysen Analyysin kohteena oli Pietarsaaren kaupungin määrällinen muuttoliike sekä tulo- ja lähtömuuttajien rakenne (profiili). Analyysin väestö- ja muuttoliikedata kerättiin Tilastokeskuksen maksuttomista ja maksullisista tietokannoista. Lisäksi Tilastokeskukselta tilattiin erillisaineisto Pietarsaaren ja Ruotsin välisistä tulo- ja lähtömuutoista. Analyysin aikajänteenä oli muuttoliikkeen määrällisten tietojen osalta vuosien kehitys ja muuttajien rakenteen osalta vuosien käytettävissä olevat tiedot. Alueluokitus perustuu alueluokitukseen Analysobjektet var den kvantitativa flyttningsrörelsen och strukturen (profilen) av in- och utflyttarna i Jakobstad Analysens befolknings- och flyttningsdata samlades från Statistikcentralens avgiftsfria och avgiftsbelagda databaser. Därtill beställdes en separat material om in- och utflytten mellan Jakobstad och Sverige från Statistikcentralen. Analysens tidsperiod var årens utveckling gällande flyttningsrörelsens kvantitativa data och datan tillgänglig från åren gällande flyttarnas struktur. Den regionala indelningen baserar sig på den regionala indelningen
4 2. Pietarsaaren määrällinen väestönkehitys / Jakobstads kvantitativa befolkningsutveckling
5 Pietarsaaren väestönkehitys osatekijöittäin vuosina / Jakobstads demografiska utveckling faktorvis åren Pietarsaaren väkiluku väheni noin -300 henkilöllä vuosien 2008 ja 2017 välillä eli keskimäärin -29 henkilöllä vuodessa. Pietarsaaren väestö väheni ylivoimaisesti eniten kuntien välisen nettomuuton tappioiden vuoksi (-1445) ja jonkin verran myös luonnollisen väestönlisäyksen (-80) negatiivisuuden seurauksena. Sen sijaan maahanmuutosta Pietarsaari sai muuttovoittoa ajanjakson aikana (+1371) Pietarsaaren kuntien välinen nettomuutto oli negatiivista koko ajanjakson ajan ja luonnollinen väestönlisäys vuodesta 2011 alkaen. Nettomaahanmuutosta kaupunki sai joka vuosi muuttovoittoa Nettomaahanmuutto / Nettoinvandring Kuntien välinen nettomuutto / Nettoflyttning mellan kommuner Luonnollinen väestönlisäys / Naturlig befolkningsökning Jakobstads invånarantal minskade med ca -300 personer mellan åren 2008 och 2017, dvs. i genomsnitt med -29 personer per år. Den absolut största minskningen kom från inflyttningsunderskottet till andra kommuner (-1445). Också den naturliga befolkningsökningen var negativ (-80). Nettoinvandringen till Jakobstad var positiv (+1371) under analysperioden. Jakobstad led av ett inflyttningsunderskott till andra kommuner hela analysperioden och den naturliga befolkningsökningen var negativ från och med år Nettoinvandringen var positiv varje år. Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestön ennakkotilasto
6 Pietarsaaren määrällinen väestönlisäys vuosina / Jakobstads kvantitativa befolkningsökning åren Pietarsaaren väestönlisäys oli positiivista vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2017 ja negatiivista muina tarkasteluvuosina. Määrällisessä väestönlisäyksessä on huomioitu luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettosiirtolaisuus. Väestönlisäys vaihteli ajanjakson aikana +106 asukkaasta (2008) -132 asukkaaseen (2015) Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan Pietarsaaren väestö väheni vuoden 2018 aikana -101 henkilöllä. Jakobstads befolkningsökning var positiv åren 2008, 2010, 2012 och 2017 och negativ resten av analysåren. I den kvantitativa befolkningsökningen har den naturliga befolkningsökningen, nettoflyttningen mellan kommunerna och nettoinvandringen tagits till hänsyn. Befolkningsökningen växlade under analysperioden mellan +106 invånare (2008) och -132 invånare (2015). Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter om befolkningen minskade Jakobstads befolkning med -101 personer under året Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestön ennakkotilasto
7 Pietarsaaren suhteellinen väestönlisäys vuosina / Jakobstads relativa befolkningsökning åren ,8 0,6 0,4 0,2 0,54 0,16 0,35 0,09 Kuntien ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5-1 %:n vuosittaista väestönlisäystä, joka mahdollistaa palvelurakenteen ja verkon sekä investointien hallitun kasvun. Kuntien haitallisena väestönlisäyksenä pidetään -0, %:n ja vahingollisena yli -1 %:n vuosittaista väestön vähenemistä. Pietarsaaren suhteellinen väestönlisäys oli vuosien aikana keskimäärin -0,08 % vuodessa eli väestön väheneminen oli hyvin maltillista. Väestönlisäys oli alhaisimmillaan vuonna 2015 (-0,68), joka oli ainoa vuosi kun väestönlisäys alitti haitallisen väestönlisäyksen rajan ja korkeimmillaan vuonna 2008 (+0,54), joka oli ainoa vuosi kun väestönlisäys ylitti ideaalin väestönlisäyksen rajan. 0-0,2-0,4-0,6-0, ,2-0,19-0,26-0,24-0,36-0,68 Den ideala kommunala befolkningsökningen anses vara en ökning på ca 0,5-1 % per år som möjliggör en kontrollerad tillväxt av servicestrukturen och nätet samt investeringarna. En harmlig kommunal befolkningsökning anses vara en minskning på -0, % per år och en skadlig kommunal befolkningsökning en minskning på över -1 % per år. Jakobstads relativa befolkningsökning var i genomsnitt -0,08 % per år mellan 2008 och 2017, dvs. befolkningsminskingen var mycket måttlig. Befolkningsökningen var allra lägst år 2015 (-0,68) som var det enda året då befolkningökningen föll under den harmliga befolkningsökningens gräns. Befolkningsökningen var allra högst år 2008 (+0,54) som var det enda året då befolkningsökningen översteg den ideala befolkningsökningens gräns. Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
8 Pietarsaaren asukkaiden kielet vuosina / Jakobstadsbornas språk åren ,4 56,4 56,4 56, , ,9 56,1 56,2 40,2 39,8 39,1 38,5 37,7 37,4 36,9 36,5 35,8 35,3 Pietarsaari on kaksikielinen kaupunki. Vuonna 2017 kaupungin asukkaista 56,2 % oli ruotsinkielisiä, 35,3 % suomenkielisiä ja 8,6 % vieraskielisiä. Vuosien 2008 ja 2017 välillä Pietarsaaren ruotsinkielisten asukkaiden osuudessa ei tapahtunut muutosta. Suomenkielisten asukkaiden osuus sen sijaan aleni -4,9 %-yksikköä ja vieraskielisten osuus kasvoi +5,2 %-yksikköä. Pietarsaaren suomenkielisten asukkaiden määrä vähentyi ajanjaksolla henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi +983 henkilöllä ,6 5,4 6,3 6,7 7,6 8,1 7,1 3,4 3,7 4, Suomenkielisten osuus, % / Andelen finskspråkiga, % Ruotsinkielisten osuus, % / Andelen svenskspråkiga, % Vieraskielisten osuus, % / Andelen främmandespråkiga, % Jakobstad är en tvåspråkig stad. År 2017 var 56,2 % av invånarna i Jakobstad svenskspråkiga, 35,3 % finskspråkiga och 8,6 % främmandespråkiga. Mellan åren 2008 och 2017 förändrades inte andelen svenskspråkiga invånare i Jakobstad. Däremot minskade andelen finskspråkiga med -4,9 %-enheter och andelen främmandespråkiga ökade med 5,2 %-enheter. Med andra ord minskade antalet finskspråkiga Jakobstadsbor med personer och antalet främmandespråkiga ökade med +983 personer under analysperioden. Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne
9 Pietarsaaren ja Ruotsin välinen nettomuutto kielen mukaan vuosina / Nettoflyttningen mellan Jakobstad och Sverige enligt språk åren Lähde: Tilastokeskus, erillisaineisto Muut kielet Ruotsi Suomi /andra språk svenska finska Graafissa on kuvattu Pietarsaaren kaupungin ja Ruotsin välistä nettomuuttoa vuosien aikana. Pietarsaari kärsi yhteensä -126 henkilön muuttotappion Ruotsille 2010 luvun aikana. Muuttotappiot olivat suurimmat vuosina Muuttoliike Pietarsaaren ja Ruotsin välillä piti sisällään lähinnä ruotsinkielisten muuttoja: ruotsinkielisten osuus oli 86 % tuloja lähtömuutoista. Pietarsaaren muuttotappiot Ruotsille olivat -128 henkilöä ruotsinkielisten osalta ja -9 vieraskielisten osalta (muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset). Pietarsaari sai sen sijaan 11 hlöä muuttovoittoa suomenkielisistä vuosina Suurin osa muuttotappioista kohdistui vuotiaisiin nuoriin. I grafen visas nettoflyttningen mellan Jakobstad och Sverige under åren Jakobstad har lidit ett inflyttningsunderskott på sammanlagt -126 personer till Sverige under 2010-talet. Inflyttningsunderskotten var störst åren Flyttningsrörelsen mellan Jakobstad och Sverige bestod främst av de svenskspråkigas flyttande som omfattade 86 % av in- och utflytten. Jakobstads inflyttningsunderskott till Sverige bestod av -128 svenskspråkiga och -9 främmandespråkiga personer (andra än finsk- och svenskspråkiga). Däremot fick Jakobstad ett inflyttningsöverskott på 11 personer av finskspråkiga åren Majoriteten av inflyttningsunderskottet kom från åringar.
10 Pietarsaaren tulomuutto kunnittain vuosina / Inflyttningen till Jakobstad per kommun åren tulomuuttoa keskimäärin vuodessa inflytt per år i genomsnitt 58,3 % kaikista tulomuutoista muista Pietarsaaren seudun kunnista sekä Vaasan seudulta av alla inflytt från andra kommuner i Jakobstadsregionen och från Vasaregionen 10,8 % kaikista tulomuutoista Helsingin seudulta av alla inflytt från Helsingforsregionen Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Kartta: Timo Aro 2018
11 Pietarsaaren lähtömuutto kunnittain vuosina / Utflyttningen från Jakobstad per kommun åren lähtömuuttoa keskimäärin vuodessa utflytt per år i genomsnitt 49,4 % kaikista lähtömuutoista muihin Pietarsaaren seudun kuntiin sekä Vaasan seudulle av alla utflytt till andra kommuner i Jakobstadsregionen och till Vasaregionen 14,8 % Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Kartta: Timo Aro 2018 kaikista lähtömuutoista Helsingin seudulle av alla utflytt till Helsingforsregionen
12 Pietarsaaren tulo- ja lähtömuutto kunnittain vuosina / Jakobstads in- och utflyttning per kommun åren ,6 % 9,4 % 14,4 % 8,6 % 22,7 % 17,1 % 7,0 % 5,9 % 3,9 % 8,1 % 5,4 % 4,8 % 18,3 % 6,3 % 3,9 % 2,2 % 2,7 % 1,7 % 1,5 % 1,7 % 1,4 % 0,9 % 16,9 % 7,2 % 3,8 % 2,9 % 2,7 % 2,1 % 2,1 % 1,7 % 1,2 % 1 % N= N= Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;
13 Pietarsaaren nettomuutto kunnittain vuosina / Jakobstads nettoflyttning per kommun åren henkilöä muuttotappiota vuosina personer inflyttningsunderskott åren Eniten muuttovoittoa / Mest inflyttningsöverskott Pedersöre (+214), Uusikaarlepyy/Nykarleby (+109), Vöyri/Vörå (+103), Kruunupyy/Kronoby (+51), Närpiö/Närpes (+30), Mustasaari/Korsholm (+25) Eniten muuttotappiota /Mest inflyttningsunderskott Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Kartta: Timo Aro 2018 Vaasa/Vasa (-513), Helsinki/Helsingfors (-305), Tampere/Tammerfors (-216), Kokkola/Karleby (-211), Turku/Åbo (-195), Vantaa/Vanda (-128), Espoo/Esbo (-101)
14 Pietarsaaren ja Vaasan tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina / In-, ut- och nettoflyttningen mellan Jakobstad och Vasa åren Tulomuutto Vaasasta / Inflyttningen från Vasa Lähtömuutto Vaasaan / Utflyttningen till Vasa Pietarsaaren ja Vaasan nettomuutto / Nettoflyttningen mellan Jakobstad och Vasa Pietarsaari kärsi kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttotappiota Vaasalle (-513) vuosina Pietarsaari kärsi muuttotappiota Vaasalle joka vuosi aikavälillä Pietarsaaren ja Vaasan välinen tulo- ja lähtömuutto oli suurimmillaan vuonna Pietarsaaren muuttotappio Vaasalle oli suurinta vuonna 2011 (-83) ja pienintä vuonna 2017 (-16). Pietarsaaren muuttotappio Vaasalle on alentunut vuosina edeltävään viiteen vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 muuttotappio oli enää -16 henkilöä. Jakobstad led kvantitativt sett av mest inflyttningsunderskott till Vasa (-513) åren Jakobstad fick ett inflyttningsunderskott till Vasa varje år under analysperioden Både inflyttningen från Vasa till Jakobstad och utflyttningen från Jakobstad till Vasa har varit störst år Jakobstads inflyttningsunderskott till Vasa var högst år 2011 (-83) och lägst år 2017 (-16). Jakobstads inflyttninsunderskott till Vasa har minskat under åren jämfört med de föregående fem åren. År 2017 var inflyttningsunderskottet endast -16 personer. Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
15 3. Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien rakenne / Strukturen av Jakobstads in- och utflyttare
16 Pietarsaaren kuntien välisen nettomuuton ikärakenne / Åldersstrukturen av nettoflyttningen mellan kommuner i Jakobstad Pietarsaaren kuntien välinen nettomuutto on kaksijakoinen: Pietarsaari sai muuttovoittoa 65 vuotta täyttäneistä muuttajista, mutta muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä vuosina Pietarsaaren muuttotappiot painottuivat erityisesti vuotiaisiin nuoriin ja vuotiaisiin nuoriin aikuisiin. Lisäksi Pietarsaari kärsi pienempää muuttotappiota vuotiaista ja lapsista Nettoflyttningen mellan kommuner är kluven i Jakobstad: Jakobstad fick ett inflyttningsöverskott av flyttare över 65 år men ett inflyttningsunderskott av alla andra åldersgrupper åren Jakobstads inflyttningsunderskott koncentrerades speciellt på åriga unga och åriga unga vuxna. Därtill fick Jakobstad ett mindre inflyttningsunderskott av åringar och barn Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
17 Pietarsaaren nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina / Jakobstads nettoflyttning efter huvudsaklig verksamhet åren Tuntematon / Okänd Muut työvoiman ulkopuolella olevat / Övriga personer utanför arbetskraften Eläkeläiset / Pensionärer Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet / Beväringar, civiltjänstepliktiga Muuttajien työmarkkina-asema on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen laadullisista mittareista. Kunnan kannalta ideaalitilanne on, jos työllisistä tulee muuttovoittoa samanaikaisesti kuin työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista tulee muuttotappiota. Pietarsaari kärsi muuttotappiota työllisistä muuttajista: työllisten muuttotappiot olivat -205 henkilöä vuosina Lisäksi Pietarsaari kärsi muuttotappiota työttömistä työnhakijoista, opiskelijoista ja lapsista sekä muista työvoiman ulkopuolella olevista. Eläkeläisistä Pietarsaari sai muuttovoittoa Opiskelijat, koululaiset / Studerande, skolelever vuotiaat / åringar Flyttarnas arbetsmarknadsstatus är en av de viktigaste kvalitativa indikatorerna inom flyttningsrörelsen. För kommunen är det idealt om den får ett inflyttningsöverskott av sysselsatta och samtidigt ett inflyttningsunderskott av arbetslösa och övriga personer utanför arbetskraften Työttömät / Arbetslösa -205 Työlliset / Sysselsatta Jakobstad led av ett betydligt inflyttningsunderskott av sysselsatta flyttare: de sysselsattas inflyttningsunderskott var -205 personer åren Dessutom fick Jakobstad ett inflyttningsunderskott av arbetslösa, studerande och barn samt övriga personer utanför arbetskraften. Av pensionärer fick Jakobstad fick ett inflyttningsöverskott. Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
18 Pietarsaaren nettomuutto koulutusasteen mukaan vuosina / Jakobstads nettoflyttning efter utbildningsnivån åren Perusasteen koulutus / Utbildning på grundnivå Keskiasteen koulutus / Utbildning på mellannivå 44 Korkea-asteen koulutus / Utbildning på högre nivå Graafissa on tarkasteltu Pietarsaaren kuntien välistä nettomuuttoa koulutusasteen mukaan vuosina Pietarsaari sai muuttovoittoa korkea-asteen koulutuksen suorittaneista (+44) vuosina , mutta kärsi muuttotappiota koulutustarjonnan rajallisuuden vuoksi keskiasteen koulutuksen suorittaneista (-348) ja perusasteen koulutuksen suorittaneista (-191) I grafen visas Jakobstads nettoflyttning efter utbildningsnivån åren Jakobstad fick ett inflyttningsöverskott av flyttare med en utbildning på högre nivå (+44) åren , men på grund av det begränsade utbildningsutbudet led Jakobstad av ett inflyttningsunderskott av flyttare med en utbildning på mellannivå (-348) och flyttare med en utbildning på grundnivå (-191) Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
19 Pietarsaaren tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina / Jakobstads nettoflyttning efter inkomststrukturen åren Graafissa on tarkasteltu Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien tulorakennetta tuloluokittain Pietarsaari kärsi muuttotappiota kaikista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa (+2) euroa vuodessa ansaitsevista. Vähiten muuttotappiota tuli hyvätuloisista tuloryhmistä I grafen visas inkomststrukturen av Jakobstads in- och utflyttare inkomstklassvis Jakobstad fick inflyttningsunderskott av alla inkomstklasser med undantag av ett litet inflyttningsöverskott (+2) av flyttare som tjänar euro per år. De minsta inflyttningsunderskotten kom från de högsta inkomstklasserna. 0 Tulomuuttajat / Inflyttare Lähtömuuttajat / Utflyttare Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
20 Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina / De genomsnittliga inkomsterna av Jakobstads in- och utflyttare åren Graafissa on tarkasteltu Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja vuosina Pietarsaaren tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa vuodessa vuosina Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulojen erotus oli -349 euroa. Pietarsaaren tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat suurimmillaan vuonna 2016 ja lähtömuuttajien vuonna I grafen visas de genomsnittliga inkomsterna av Jakobstads in- och utflyttare åren Tulomuuttajat / Inflyttare 2014 Lähtömuuttajat / Utflyttare 2014 Tulomuuttajat / Inflyttare 2015 Lähtömuuttajat / Utflyttare 2015 Tulomuuttajat / Inflyttare 2016 Lähtömuuttajat / Utflyttare 2016 De genomsnittliga inkomsterna av Jakobstads flyttare under åren var euro per år hos inflyttarna och euro per år hos utflyttarna. Skillnaden mellan in- och utflyttarnas genomsnittliga årinkomster var -349 euro. Jakobstads inflyttare hade de största inkomsterna år 2016 och utflyttarnas inkomster var störst år Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta
21 Pietarsaaren kuntien välisen nettomuuton laskennallinen tulokertymä vuosina (miljoonaa euroa) / Totalinkomsten av Jakobstads nettoflyttning mellan kommuner åren (miljoner euro) 0,5 0-0,5-1 -0,2 0,06 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulot yhden kalenterivuoden aikana. Muuttoliikkeen tulokertymä voi olla positiivinen (kunta hyötyy muuttajien rakenteesta taloudellisesti) tai negatiivinen (muuttajien rakenteesta aiheutuu kunnalle menorasitetta). Pietarsaaren muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä -2,7 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin noin euroa vuodessa. Tulokertymä on negatiivinen, mutta luku on maltillinen ottaen huomioon Pietarsaaren muuttotappioiden määrällisen suuruuden. -1,5-2 -2,5-3 -2, Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta Flyttningsrörelsens beräknade totalinkomst innehåller inkomsterna av alla in- och utflyttare under ett kalenderår. Flyttningsrörelsens totalinkomst kan vara positiv (kommunen drar ekonomisk nytta av flyttarnas struktur) eller negativ (flyttarnas struktur förorsakar en utgiftsbörda till kommunen). Totalinkomsten av Jakobstads flyttningsrörelse var sammanlagt -2,7 miljoner euro under åren , dvs. i genomsnitt ca euro per år. Totalinkomsten är negativ, men siffran är måttlig när man tar hänsyn till Jakobstads stora inflyttningsunderskott.
22 Kiitos! Tack! MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotHamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %
Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013
ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen
LisätiedotValkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017
Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 Liite 19b KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741
LisätiedotVäestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen
Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2015
VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2013
VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti
LisätiedotTIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN
TIETOISKU 11/2006 24.11.2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen.
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2012
VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä
LisätiedotKUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotSASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017
SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin
LisätiedotPIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ
PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori
LisätiedotVäestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys
Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotFORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI
FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2007
VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ
LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2010
VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla
LisätiedotKUUMA. KUUMA-johtokunta liite 19. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset
KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 liite 19 KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu
LisätiedotMot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa
Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotKUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste
KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12
LisätiedotTIETOISKU 9/
TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotYLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash
YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus
LisätiedotKuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla
Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,
LisätiedotULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007
ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2011
VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2017
Espoon väestönmuutokset vuonna 217 Tietoisku 1/219 Kuva: Taru Turpeinen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 9.1.219 Vuoden 217 aikana Espoon väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2014
VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja
LisätiedotSpråkbarometern Kielibarometri 2012
Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste
LisätiedotMETROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI
METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2008
VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotUusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää
Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää RAPORTIN SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Alue- ja väestörakenteen tulevaisuuskuva muutostrendien
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotVÄESTÖNMUUTOKSET 2009
VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut
LisätiedotKotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin muuttoliikeanalyysi
01 Kotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin 02 Sisältö 01 02 03 04 05 Muuttoliike alueellisena muutosvoimana Kotka-Haminan seudun muuttoliike pähkinänkuoressa Kotkan kaupungin muuttoliike määrällisestä
LisätiedotTAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto
TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro TAMPEREELLA ON SUPERLATIIVIMAINE VETOVOIMAISIN MUUTTOHALUTUIN OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIN
LisätiedotValtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012
Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50
LisätiedotPORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI
PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen
LisätiedotLAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017
LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotEspoon väestönmuutokset vuonna 2018
Espoon väestönmuutokset vuonna 218 Tietoisku 7/219 Kuva: Janne Ketola Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen 2.9.219 Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi 4 588 asukkaalla
LisätiedotVIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA
VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50
LisätiedotTIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku
TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden
LisätiedotMÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e
MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotPOHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012
POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN
KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/2017 Kokonaismuuttoliike on ollut Kemissä tappiollista viime vuosina. Kuntien välinen muuttoliike on ollut kokonaisuudessa
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä
ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle
LisätiedotKirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät
Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /
LisätiedotTILASTOKATSAUS 22:2016
TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
LisätiedotKERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c
KERAVAN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13c Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotNURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f
NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotKymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty
Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotHYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a
HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotPORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g
PORNAISTEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13g Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010
ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.
LisätiedotKYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA
KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13j Vihdin väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotPendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla
Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 24.11.2014 Pendelöinti Vaasaan ja Vaasasta vuosina 1995 2013 *) Vaasasta pendelöivien lukumäärän
LisätiedotKymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
LisätiedotKUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste
KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13h SIPOON väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2015
TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan
Lisätiedottilastotiedotus statistisk rapport ISSN
# tilastotiedotus statistisk rapport ISSN 0355-2365 Tilastokeskus 978 Statistikcentralen Tiedustelut-Förfrdgningar Päiväys-Datum N:o-Nr Pekka Myrskylä 5.4.978 VÄ 978:6 Hannele Sauli Ossi Honkanen 90-6022
LisätiedotSvarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.
Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotTILASTOKATSAUS 11:2015
TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle
Lisätiedot