Tilastoanalyysi Pietarsaaren vetovoimasta Statistikanalys om Jakobstads attraktionskraft

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastoanalyysi Pietarsaaren vetovoimasta Statistikanalys om Jakobstads attraktionskraft"

Transkriptio

1 Tilastoanalyysi Pietarsaaren vetovoimasta Statistikanalys om Jakobstads attraktionskraft Timo Aro ja Anna Laiho Joulukuu 2018 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

2 1. Analyysin toteuttaminen / Genomförandet av analysen

3 Analyysin toteuttaminen / Genomförandet av analysen Analyysin kohteena oli Pietarsaaren kaupungin määrällinen muuttoliike sekä tulo- ja lähtömuuttajien rakenne (profiili). Analyysin väestö- ja muuttoliikedata kerättiin Tilastokeskuksen maksuttomista ja maksullisista tietokannoista. Lisäksi Tilastokeskukselta tilattiin erillisaineisto Pietarsaaren ja Ruotsin välisistä tulo- ja lähtömuutoista. Analyysin aikajänteenä oli muuttoliikkeen määrällisten tietojen osalta vuosien kehitys ja muuttajien rakenteen osalta vuosien käytettävissä olevat tiedot. Alueluokitus perustuu alueluokitukseen Analysobjektet var den kvantitativa flyttningsrörelsen och strukturen (profilen) av in- och utflyttarna i Jakobstad Analysens befolknings- och flyttningsdata samlades från Statistikcentralens avgiftsfria och avgiftsbelagda databaser. Därtill beställdes en separat material om in- och utflytten mellan Jakobstad och Sverige från Statistikcentralen. Analysens tidsperiod var årens utveckling gällande flyttningsrörelsens kvantitativa data och datan tillgänglig från åren gällande flyttarnas struktur. Den regionala indelningen baserar sig på den regionala indelningen

4 2. Pietarsaaren määrällinen väestönkehitys / Jakobstads kvantitativa befolkningsutveckling

5 Pietarsaaren väestönkehitys osatekijöittäin vuosina / Jakobstads demografiska utveckling faktorvis åren Pietarsaaren väkiluku väheni noin -300 henkilöllä vuosien 2008 ja 2017 välillä eli keskimäärin -29 henkilöllä vuodessa. Pietarsaaren väestö väheni ylivoimaisesti eniten kuntien välisen nettomuuton tappioiden vuoksi (-1445) ja jonkin verran myös luonnollisen väestönlisäyksen (-80) negatiivisuuden seurauksena. Sen sijaan maahanmuutosta Pietarsaari sai muuttovoittoa ajanjakson aikana (+1371) Pietarsaaren kuntien välinen nettomuutto oli negatiivista koko ajanjakson ajan ja luonnollinen väestönlisäys vuodesta 2011 alkaen. Nettomaahanmuutosta kaupunki sai joka vuosi muuttovoittoa Nettomaahanmuutto / Nettoinvandring Kuntien välinen nettomuutto / Nettoflyttning mellan kommuner Luonnollinen väestönlisäys / Naturlig befolkningsökning Jakobstads invånarantal minskade med ca -300 personer mellan åren 2008 och 2017, dvs. i genomsnitt med -29 personer per år. Den absolut största minskningen kom från inflyttningsunderskottet till andra kommuner (-1445). Också den naturliga befolkningsökningen var negativ (-80). Nettoinvandringen till Jakobstad var positiv (+1371) under analysperioden. Jakobstad led av ett inflyttningsunderskott till andra kommuner hela analysperioden och den naturliga befolkningsökningen var negativ från och med år Nettoinvandringen var positiv varje år. Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestön ennakkotilasto

6 Pietarsaaren määrällinen väestönlisäys vuosina / Jakobstads kvantitativa befolkningsökning åren Pietarsaaren väestönlisäys oli positiivista vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2017 ja negatiivista muina tarkasteluvuosina. Määrällisessä väestönlisäyksessä on huomioitu luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettosiirtolaisuus. Väestönlisäys vaihteli ajanjakson aikana +106 asukkaasta (2008) -132 asukkaaseen (2015) Tilastokeskuksen väestön ennakkotilaston mukaan Pietarsaaren väestö väheni vuoden 2018 aikana -101 henkilöllä. Jakobstads befolkningsökning var positiv åren 2008, 2010, 2012 och 2017 och negativ resten av analysåren. I den kvantitativa befolkningsökningen har den naturliga befolkningsökningen, nettoflyttningen mellan kommunerna och nettoinvandringen tagits till hänsyn. Befolkningsökningen växlade under analysperioden mellan +106 invånare (2008) och -132 invånare (2015). Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter om befolkningen minskade Jakobstads befolkning med -101 personer under året Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestön ennakkotilasto

7 Pietarsaaren suhteellinen väestönlisäys vuosina / Jakobstads relativa befolkningsökning åren ,8 0,6 0,4 0,2 0,54 0,16 0,35 0,09 Kuntien ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään noin 0,5-1 %:n vuosittaista väestönlisäystä, joka mahdollistaa palvelurakenteen ja verkon sekä investointien hallitun kasvun. Kuntien haitallisena väestönlisäyksenä pidetään -0, %:n ja vahingollisena yli -1 %:n vuosittaista väestön vähenemistä. Pietarsaaren suhteellinen väestönlisäys oli vuosien aikana keskimäärin -0,08 % vuodessa eli väestön väheneminen oli hyvin maltillista. Väestönlisäys oli alhaisimmillaan vuonna 2015 (-0,68), joka oli ainoa vuosi kun väestönlisäys alitti haitallisen väestönlisäyksen rajan ja korkeimmillaan vuonna 2008 (+0,54), joka oli ainoa vuosi kun väestönlisäys ylitti ideaalin väestönlisäyksen rajan. 0-0,2-0,4-0,6-0, ,2-0,19-0,26-0,24-0,36-0,68 Den ideala kommunala befolkningsökningen anses vara en ökning på ca 0,5-1 % per år som möjliggör en kontrollerad tillväxt av servicestrukturen och nätet samt investeringarna. En harmlig kommunal befolkningsökning anses vara en minskning på -0, % per år och en skadlig kommunal befolkningsökning en minskning på över -1 % per år. Jakobstads relativa befolkningsökning var i genomsnitt -0,08 % per år mellan 2008 och 2017, dvs. befolkningsminskingen var mycket måttlig. Befolkningsökningen var allra lägst år 2015 (-0,68) som var det enda året då befolkningökningen föll under den harmliga befolkningsökningens gräns. Befolkningsökningen var allra högst år 2008 (+0,54) som var det enda året då befolkningsökningen översteg den ideala befolkningsökningens gräns. Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

8 Pietarsaaren asukkaiden kielet vuosina / Jakobstadsbornas språk åren ,4 56,4 56,4 56, , ,9 56,1 56,2 40,2 39,8 39,1 38,5 37,7 37,4 36,9 36,5 35,8 35,3 Pietarsaari on kaksikielinen kaupunki. Vuonna 2017 kaupungin asukkaista 56,2 % oli ruotsinkielisiä, 35,3 % suomenkielisiä ja 8,6 % vieraskielisiä. Vuosien 2008 ja 2017 välillä Pietarsaaren ruotsinkielisten asukkaiden osuudessa ei tapahtunut muutosta. Suomenkielisten asukkaiden osuus sen sijaan aleni -4,9 %-yksikköä ja vieraskielisten osuus kasvoi +5,2 %-yksikköä. Pietarsaaren suomenkielisten asukkaiden määrä vähentyi ajanjaksolla henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvoi +983 henkilöllä ,6 5,4 6,3 6,7 7,6 8,1 7,1 3,4 3,7 4, Suomenkielisten osuus, % / Andelen finskspråkiga, % Ruotsinkielisten osuus, % / Andelen svenskspråkiga, % Vieraskielisten osuus, % / Andelen främmandespråkiga, % Jakobstad är en tvåspråkig stad. År 2017 var 56,2 % av invånarna i Jakobstad svenskspråkiga, 35,3 % finskspråkiga och 8,6 % främmandespråkiga. Mellan åren 2008 och 2017 förändrades inte andelen svenskspråkiga invånare i Jakobstad. Däremot minskade andelen finskspråkiga med -4,9 %-enheter och andelen främmandespråkiga ökade med 5,2 %-enheter. Med andra ord minskade antalet finskspråkiga Jakobstadsbor med personer och antalet främmandespråkiga ökade med +983 personer under analysperioden. Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne

9 Pietarsaaren ja Ruotsin välinen nettomuutto kielen mukaan vuosina / Nettoflyttningen mellan Jakobstad och Sverige enligt språk åren Lähde: Tilastokeskus, erillisaineisto Muut kielet Ruotsi Suomi /andra språk svenska finska Graafissa on kuvattu Pietarsaaren kaupungin ja Ruotsin välistä nettomuuttoa vuosien aikana. Pietarsaari kärsi yhteensä -126 henkilön muuttotappion Ruotsille 2010 luvun aikana. Muuttotappiot olivat suurimmat vuosina Muuttoliike Pietarsaaren ja Ruotsin välillä piti sisällään lähinnä ruotsinkielisten muuttoja: ruotsinkielisten osuus oli 86 % tuloja lähtömuutoista. Pietarsaaren muuttotappiot Ruotsille olivat -128 henkilöä ruotsinkielisten osalta ja -9 vieraskielisten osalta (muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset). Pietarsaari sai sen sijaan 11 hlöä muuttovoittoa suomenkielisistä vuosina Suurin osa muuttotappioista kohdistui vuotiaisiin nuoriin. I grafen visas nettoflyttningen mellan Jakobstad och Sverige under åren Jakobstad har lidit ett inflyttningsunderskott på sammanlagt -126 personer till Sverige under 2010-talet. Inflyttningsunderskotten var störst åren Flyttningsrörelsen mellan Jakobstad och Sverige bestod främst av de svenskspråkigas flyttande som omfattade 86 % av in- och utflytten. Jakobstads inflyttningsunderskott till Sverige bestod av -128 svenskspråkiga och -9 främmandespråkiga personer (andra än finsk- och svenskspråkiga). Däremot fick Jakobstad ett inflyttningsöverskott på 11 personer av finskspråkiga åren Majoriteten av inflyttningsunderskottet kom från åringar.

10 Pietarsaaren tulomuutto kunnittain vuosina / Inflyttningen till Jakobstad per kommun åren tulomuuttoa keskimäärin vuodessa inflytt per år i genomsnitt 58,3 % kaikista tulomuutoista muista Pietarsaaren seudun kunnista sekä Vaasan seudulta av alla inflytt från andra kommuner i Jakobstadsregionen och från Vasaregionen 10,8 % kaikista tulomuutoista Helsingin seudulta av alla inflytt från Helsingforsregionen Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Kartta: Timo Aro 2018

11 Pietarsaaren lähtömuutto kunnittain vuosina / Utflyttningen från Jakobstad per kommun åren lähtömuuttoa keskimäärin vuodessa utflytt per år i genomsnitt 49,4 % kaikista lähtömuutoista muihin Pietarsaaren seudun kuntiin sekä Vaasan seudulle av alla utflytt till andra kommuner i Jakobstadsregionen och till Vasaregionen 14,8 % Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Kartta: Timo Aro 2018 kaikista lähtömuutoista Helsingin seudulle av alla utflytt till Helsingforsregionen

12 Pietarsaaren tulo- ja lähtömuutto kunnittain vuosina / Jakobstads in- och utflyttning per kommun åren ,6 % 9,4 % 14,4 % 8,6 % 22,7 % 17,1 % 7,0 % 5,9 % 3,9 % 8,1 % 5,4 % 4,8 % 18,3 % 6,3 % 3,9 % 2,2 % 2,7 % 1,7 % 1,5 % 1,7 % 1,4 % 0,9 % 16,9 % 7,2 % 3,8 % 2,9 % 2,7 % 2,1 % 2,1 % 1,7 % 1,2 % 1 % N= N= Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike;

13 Pietarsaaren nettomuutto kunnittain vuosina / Jakobstads nettoflyttning per kommun åren henkilöä muuttotappiota vuosina personer inflyttningsunderskott åren Eniten muuttovoittoa / Mest inflyttningsöverskott Pedersöre (+214), Uusikaarlepyy/Nykarleby (+109), Vöyri/Vörå (+103), Kruunupyy/Kronoby (+51), Närpiö/Närpes (+30), Mustasaari/Korsholm (+25) Eniten muuttotappiota /Mest inflyttningsunderskott Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; Kartta: Timo Aro 2018 Vaasa/Vasa (-513), Helsinki/Helsingfors (-305), Tampere/Tammerfors (-216), Kokkola/Karleby (-211), Turku/Åbo (-195), Vantaa/Vanda (-128), Espoo/Esbo (-101)

14 Pietarsaaren ja Vaasan tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina / In-, ut- och nettoflyttningen mellan Jakobstad och Vasa åren Tulomuutto Vaasasta / Inflyttningen från Vasa Lähtömuutto Vaasaan / Utflyttningen till Vasa Pietarsaaren ja Vaasan nettomuutto / Nettoflyttningen mellan Jakobstad och Vasa Pietarsaari kärsi kunnittain tarkasteltuna määrällisesti eniten muuttotappiota Vaasalle (-513) vuosina Pietarsaari kärsi muuttotappiota Vaasalle joka vuosi aikavälillä Pietarsaaren ja Vaasan välinen tulo- ja lähtömuutto oli suurimmillaan vuonna Pietarsaaren muuttotappio Vaasalle oli suurinta vuonna 2011 (-83) ja pienintä vuonna 2017 (-16). Pietarsaaren muuttotappio Vaasalle on alentunut vuosina edeltävään viiteen vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 muuttotappio oli enää -16 henkilöä. Jakobstad led kvantitativt sett av mest inflyttningsunderskott till Vasa (-513) åren Jakobstad fick ett inflyttningsunderskott till Vasa varje år under analysperioden Både inflyttningen från Vasa till Jakobstad och utflyttningen från Jakobstad till Vasa har varit störst år Jakobstads inflyttningsunderskott till Vasa var högst år 2011 (-83) och lägst år 2017 (-16). Jakobstads inflyttninsunderskott till Vasa har minskat under åren jämfört med de föregående fem åren. År 2017 var inflyttningsunderskottet endast -16 personer. Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

15 3. Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien rakenne / Strukturen av Jakobstads in- och utflyttare

16 Pietarsaaren kuntien välisen nettomuuton ikärakenne / Åldersstrukturen av nettoflyttningen mellan kommuner i Jakobstad Pietarsaaren kuntien välinen nettomuutto on kaksijakoinen: Pietarsaari sai muuttovoittoa 65 vuotta täyttäneistä muuttajista, mutta muuttotappiota kaikista muista ikäryhmistä vuosina Pietarsaaren muuttotappiot painottuivat erityisesti vuotiaisiin nuoriin ja vuotiaisiin nuoriin aikuisiin. Lisäksi Pietarsaari kärsi pienempää muuttotappiota vuotiaista ja lapsista Nettoflyttningen mellan kommuner är kluven i Jakobstad: Jakobstad fick ett inflyttningsöverskott av flyttare över 65 år men ett inflyttningsunderskott av alla andra åldersgrupper åren Jakobstads inflyttningsunderskott koncentrerades speciellt på åriga unga och åriga unga vuxna. Därtill fick Jakobstad ett mindre inflyttningsunderskott av åringar och barn Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

17 Pietarsaaren nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina / Jakobstads nettoflyttning efter huvudsaklig verksamhet åren Tuntematon / Okänd Muut työvoiman ulkopuolella olevat / Övriga personer utanför arbetskraften Eläkeläiset / Pensionärer Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet / Beväringar, civiltjänstepliktiga Muuttajien työmarkkina-asema on yksi tärkeimmistä muuttoliikkeen laadullisista mittareista. Kunnan kannalta ideaalitilanne on, jos työllisistä tulee muuttovoittoa samanaikaisesti kuin työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista tulee muuttotappiota. Pietarsaari kärsi muuttotappiota työllisistä muuttajista: työllisten muuttotappiot olivat -205 henkilöä vuosina Lisäksi Pietarsaari kärsi muuttotappiota työttömistä työnhakijoista, opiskelijoista ja lapsista sekä muista työvoiman ulkopuolella olevista. Eläkeläisistä Pietarsaari sai muuttovoittoa Opiskelijat, koululaiset / Studerande, skolelever vuotiaat / åringar Flyttarnas arbetsmarknadsstatus är en av de viktigaste kvalitativa indikatorerna inom flyttningsrörelsen. För kommunen är det idealt om den får ett inflyttningsöverskott av sysselsatta och samtidigt ett inflyttningsunderskott av arbetslösa och övriga personer utanför arbetskraften Työttömät / Arbetslösa -205 Työlliset / Sysselsatta Jakobstad led av ett betydligt inflyttningsunderskott av sysselsatta flyttare: de sysselsattas inflyttningsunderskott var -205 personer åren Dessutom fick Jakobstad ett inflyttningsunderskott av arbetslösa, studerande och barn samt övriga personer utanför arbetskraften. Av pensionärer fick Jakobstad fick ett inflyttningsöverskott. Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

18 Pietarsaaren nettomuutto koulutusasteen mukaan vuosina / Jakobstads nettoflyttning efter utbildningsnivån åren Perusasteen koulutus / Utbildning på grundnivå Keskiasteen koulutus / Utbildning på mellannivå 44 Korkea-asteen koulutus / Utbildning på högre nivå Graafissa on tarkasteltu Pietarsaaren kuntien välistä nettomuuttoa koulutusasteen mukaan vuosina Pietarsaari sai muuttovoittoa korkea-asteen koulutuksen suorittaneista (+44) vuosina , mutta kärsi muuttotappiota koulutustarjonnan rajallisuuden vuoksi keskiasteen koulutuksen suorittaneista (-348) ja perusasteen koulutuksen suorittaneista (-191) I grafen visas Jakobstads nettoflyttning efter utbildningsnivån åren Jakobstad fick ett inflyttningsöverskott av flyttare med en utbildning på högre nivå (+44) åren , men på grund av det begränsade utbildningsutbudet led Jakobstad av ett inflyttningsunderskott av flyttare med en utbildning på mellannivå (-348) och flyttare med en utbildning på grundnivå (-191) Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

19 Pietarsaaren tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina / Jakobstads nettoflyttning efter inkomststrukturen åren Graafissa on tarkasteltu Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien tulorakennetta tuloluokittain Pietarsaari kärsi muuttotappiota kaikista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa (+2) euroa vuodessa ansaitsevista. Vähiten muuttotappiota tuli hyvätuloisista tuloryhmistä I grafen visas inkomststrukturen av Jakobstads in- och utflyttare inkomstklassvis Jakobstad fick inflyttningsunderskott av alla inkomstklasser med undantag av ett litet inflyttningsöverskott (+2) av flyttare som tjänar euro per år. De minsta inflyttningsunderskotten kom från de högsta inkomstklasserna. 0 Tulomuuttajat / Inflyttare Lähtömuuttajat / Utflyttare Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

20 Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina / De genomsnittliga inkomsterna av Jakobstads in- och utflyttare åren Graafissa on tarkasteltu Pietarsaaren tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisiä tuloja vuosina Pietarsaaren tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa vuodessa vuosina Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulojen erotus oli -349 euroa. Pietarsaaren tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat suurimmillaan vuonna 2016 ja lähtömuuttajien vuonna I grafen visas de genomsnittliga inkomsterna av Jakobstads in- och utflyttare åren Tulomuuttajat / Inflyttare 2014 Lähtömuuttajat / Utflyttare 2014 Tulomuuttajat / Inflyttare 2015 Lähtömuuttajat / Utflyttare 2015 Tulomuuttajat / Inflyttare 2016 Lähtömuuttajat / Utflyttare 2016 De genomsnittliga inkomsterna av Jakobstads flyttare under åren var euro per år hos inflyttarna och euro per år hos utflyttarna. Skillnaden mellan in- och utflyttarnas genomsnittliga årinkomster var -349 euro. Jakobstads inflyttare hade de största inkomsterna år 2016 och utflyttarnas inkomster var störst år Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

21 Pietarsaaren kuntien välisen nettomuuton laskennallinen tulokertymä vuosina (miljoonaa euroa) / Totalinkomsten av Jakobstads nettoflyttning mellan kommuner åren (miljoner euro) 0,5 0-0,5-1 -0,2 0,06 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien tulot yhden kalenterivuoden aikana. Muuttoliikkeen tulokertymä voi olla positiivinen (kunta hyötyy muuttajien rakenteesta taloudellisesti) tai negatiivinen (muuttajien rakenteesta aiheutuu kunnalle menorasitetta). Pietarsaaren muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteensä -2,7 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin noin euroa vuodessa. Tulokertymä on negatiivinen, mutta luku on maltillinen ottaen huomioon Pietarsaaren muuttotappioiden määrällisen suuruuden. -1,5-2 -2,5-3 -2, Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta Flyttningsrörelsens beräknade totalinkomst innehåller inkomsterna av alla in- och utflyttare under ett kalenderår. Flyttningsrörelsens totalinkomst kan vara positiv (kommunen drar ekonomisk nytta av flyttarnas struktur) eller negativ (flyttarnas struktur förorsakar en utgiftsbörda till kommunen). Totalinkomsten av Jakobstads flyttningsrörelse var sammanlagt -2,7 miljoner euro under åren , dvs. i genomsnitt ca euro per år. Totalinkomsten är negativ, men siffran är måttlig när man tar hänsyn till Jakobstads stora inflyttningsunderskott.

22 Kiitos! Tack! MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA Tietoisku 3/2011 Kuva: Teija Jokiranta Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 aikana Espooseen muuttaneista oli nuoria vähemmän kuin koko

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013

ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 ESPOOSEEN MUUTTANEIDEN TAUSTOJA 2013 Tietoisku 3/2016 Kuva: Eemail/Lehdentekijät Hanna Jantunen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategia ja kehittäminen Vuonna 2013 Espooseen muutti yhteensä 18 307 henkeä,

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen

Lisätiedot

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017 Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 Liite 19b KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016)

Väestön pääasiallinen toiminta Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Väestön pääasiallinen toiminta LOHJA LOJO (vuoden 2016 aluerajat områdesindelningen år 2016) 8962 9014 9157 9284 9554 9719 9942 10168 10562 10741

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015

VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 VÄESTÖNMUUTOKSET 2015 Tietoisku 10/2016 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto supistui 2 Muuttovoitto Etelä- Suomesta kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013

VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 VÄESTÖNMUUTOKSET 2013 Tietoisku 7/2014 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto väheni hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Kauklahti

Lisätiedot

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN

TIETOISKU 11/2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN TIETOISKU 11/2006 24.11.2006 MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS ESPOON VÄESTÖRAKENTEESEEN Tiivistelmä Sisällys: Espoon muuttovoitto on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin nettomuutto romahti reiluun 500 henkeen.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012

VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 VÄESTÖNMUUTOKSET 2012 Tietoisku 7/2013 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi hieman 2 Muuttovoitto Helsingistä supistui 3 Muuttaneiden koulutustaso laski jälleen 4 Espoon sisällä Suur- Matinkylä

Lisätiedot

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

KUUMA. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Huhtikuu 2018 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017

SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Kesäkuu 2017 SASTAMALAN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Sastamalan määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys

Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007. Sisällys Väestönmuutokset 2006 TIETOISKU 8/2007 Sisällys 1 MUUTTOLIIKE 1.1 Muuttojen määrä 1.2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 1.3 Espoon sisäinen muuttoliike 1.4 Kokonaismuuttotase suuralueittain

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007

VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 VÄESTÖNMUUTOKSET 2007 Tietoisku 9/2008 Sisälly s Sisällys MUUTTOLIIKE 1 Muuttojen määrä 2 Kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus 3 Muuttaneiden koulutustaso 4 Espoon sisäinen muuttoliike 5 Kokonaismuuttotase

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Tietoisku 7/2011 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muualle Suomeen kääntyi voitoksi 3 Muuttaneiden koulutustaso nousi 4 Espoon sisällä SuurEspoonlahti

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

KUUMA. KUUMA-johtokunta liite 19. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset

KUUMA. KUUMA-johtokunta liite 19. kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset KUUMA-johtokunta 11.4.2018 19 liite 19 KUUMA kuntien muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset Asiantuntijat, VTT Timo Aro ja FM Susanna Haanpää Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Helmikuu

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2014 Tietoisku 8/2014 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pysynyt ennallaan 2. Perheiden keskikoko hieman pienentynyt 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste KUUMA kuntien väestöennuste 2018-2040 KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13l Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 141 361 + 31 949 + 23 591 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12

Lisätiedot

TIETOISKU 9/

TIETOISKU 9/ TIETOISKU 9/2006 2.10.2006 VÄESTÖNMUUTOKSET 2005 Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa Espoossa oli 231 704 asukasta. Vuodessa espoolaisten määrä oli lisääntynyt 4 232 hengellä. Lisäyksestä oli muuttovoittoa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011

VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2011 Tietoisku 7/2012 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui ja muuttovoitto kasvoi 2 Muuttotappio muulle Helsingin seudullepieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laski

Lisätiedot

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017

Espoon väestönmuutokset vuonna 2017 Espoon väestönmuutokset vuonna 217 Tietoisku 1/219 Kuva: Taru Turpeinen Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Noora Sipilä 9.1.219 Vuoden 217 aikana Espoon väestö kasvoi 4 461 asukkaalla eli

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014

VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 VÄESTÖNMUUTOKSET 2014 Tietoisku 8/2015 Sisällys 1 Espoon saama muuttovoitto kasvoi 1000 hengellä 2 Muuttovoitto EteläSuomessa kasvoi 3 Muuttaneiden koulutustaso kohosi 4 Espoon sisällä SuurKauklahti muuttovoittaja

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008

VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 VÄESTÖNMUUTOKSET 2008 Tietoisku 9/2009 Sisällys 1 Espooseen muutto vilkastui, kunnan sisäiset muutot vähenivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen pieneni, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso on

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2011 / 2012 Tietoisku 6/2012 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää

Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää Uusimaa 2050 väestöprojektion toteutumisen arviointi (tiivistelmä) Timo Aro Rasmus Aro Susanna Haanpää RAPORTIN SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Alue- ja väestörakenteen tulevaisuuskuva muutostrendien

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009

VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 VÄESTÖNMUUTOKSET 2009 Tietoisku 6/2010 Sisällys 1 Espooseen muutto laantui, kunnan sisäiset muutot lisääntyivät 2 Muuttotappio muualle Suomeen kasvoi, ulkomailta voittoa 3 Muuttaneiden koulutustaso laskenut

Lisätiedot

Kotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin muuttoliikeanalyysi

Kotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin muuttoliikeanalyysi 01 Kotka-Haminan seudun ja Kotkan kaupungin 02 Sisältö 01 02 03 04 05 Muuttoliike alueellisena muutosvoimana Kotka-Haminan seudun muuttoliike pähkinänkuoressa Kotkan kaupungin muuttoliike määrällisestä

Lisätiedot

TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto

TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT. Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto TAMPEREEN KASVUSKENAARIOT Asiantuntija, Valtiotieteen tohtori Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro TAMPEREELLA ON SUPERLATIIVIMAINE VETOVOIMAISIN MUUTTOHALUTUIN OPISKELIJAYSTÄVÄLLISIN

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2009 Tietoisku 10/2009 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin asuvia 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017 LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018

Espoon väestönmuutokset vuonna 2018 Espoon väestönmuutokset vuonna 218 Tietoisku 7/219 Kuva: Janne Ketola Espoon kaupunki Konsernihallinto Tutkimus ja tilastot Sanna Jaatinen 2.9.219 Vuoden 218 aikana Espoon väestö kasvoi 4 588 asukkaalla

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e

MÄNTSÄLÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE13e MÄNTSÄLÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE13e Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN

KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/2017 Kokonaismuuttoliike on ollut Kemissä tappiollista viime vuosina. Kuntien välinen muuttoliike on ollut kokonaisuudessa

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2015 / 2016 Tietoisku 8/2016 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c

KERAVAN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13c KERAVAN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13c Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f

NURMI- JÄRVEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13f NURMI- JÄRVEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13f Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a

HYVINKÄÄN. kuntien väestöennuste. KUUMA-johtokunta / Liite 13a HYVINKÄÄN kuntien väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / Liite 13a Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g

PORNAISTEN. väestöennuste. KUUMA-johtokunta / LIITE 13g PORNAISTEN väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13g Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2010 Tietoisku 8/2010 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten pieniä asuntokuntia 2. Lapsettomien parien osuus perheistä kasvaa 3. Yksinhuoltajaperheiden osuus pysynyt ennallaan 4.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13j. Vihdin. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13j Vihdin väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 24.11.2014 Pendelöinti Vaasaan ja Vaasasta vuosina 1995 2013 *) Vaasasta pendelöivien lukumäärän

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste

KUUMA-johtokunta / LIITE 13h SIPOON. väestöennuste KUUMA-johtokunta 23.5.2019 13 / LIITE 13h SIPOON väestöennuste Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2015

TILASTOKATSAUS 2:2015 TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan

Lisätiedot

tilastotiedotus statistisk rapport ISSN

tilastotiedotus statistisk rapport ISSN # tilastotiedotus statistisk rapport ISSN 0355-2365 Tilastokeskus 978 Statistikcentralen Tiedustelut-Förfrdgningar Päiväys-Datum N:o-Nr Pekka Myrskylä 5.4.978 VÄ 978:6 Hannele Sauli Ossi Honkanen 90-6022

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 11:2015

TILASTOKATSAUS 11:2015 TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle

Lisätiedot