PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kymmenen askelta huippusatoon

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminan perustaminen suojakasviin

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Nurmisiementuotannon kannattavuus

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Transkriptio:

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki

SUPERIOR CARAWAY CHAIN työpaketit (H) Tarkemmasta lohkotietopankista ja neuvonnan interaktiivisuudesta apua tulevaisuuden kuminan tuotantoon (A) T I E D O N S I I R T O B) Kartoitus satoa alentavien tekijöiden selvittämiseksi kuminatiloilla: Selvitetään kuminapeltojen kuntoa, kasvintuhoojien esiintymistä sekä viljelykäytäntöjä C) Keskisadon nosto & Satovaihteluiden vähentäminen uusien lajikkeiden avulla ja Kehittämällä tuholaistorjuntaa.. Havainnointi satomallikokeilla. D) Kuminan integrointi Viljanviljelyyn tuottamalla kokemusta ja tietoa kuminan esikasviarvoista ja kehittämällä viljelykiertoja. F) Siemenen haihtuvat öljyt ja mikrobiologinen laatu osana jatkojalostusta. G) Kuminatuotannon kannattavuusselvitykset tilamallien ja havainnollistavien satomallikokeiden avulla. E) Tuotantopanosten käytön optimointi kustannusten minimoimiseksi bioperäisillä lannoitteilla sekä siemenmäärää tarkistaen. Havainnointi satomallikokeilla. (A) T I E D O N S I I R T O (H) Uuutta tietoa kuminaopetukseen uusien tuottajien innostamiseksi

KUMINAN SATOKILPAILU 2012 Kilpailu vuoden 2012 parhaasta kuminasadosta Kilpailuun osallistujalta seuraavat tiedot: - Viljelyttäjäyrityksen todistukset toimitetun kuminan määrästä (kg) sekä lajitellun kuminan määrästä (kg) (Huom. Viljelijä toimittaa itse tiedot!) - Kuminan tuotantoala (ha) v. 2012 tukihakulomakkeesta - Lajike - Yhteystiedot (nimi, kotikunta, osoite, puh no, sähköpostiosoite) Tiedot sähköpostilla marjo.keskitalo@mtt.fi juhannukseen 2013 mennessä VOITTAJAJA PALKITAAN!!

KUMINAN VILJELYALAT SUOMESSA JA MAAILMALLA - ONKO UUSIA TUOTTAJAMAITA NÄKÖPIIRISSÄ?

1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 25000 20000 15000 10000 Kokonaisala Korjuuala 5000 0 Kuva 1. Kuminan tuotantoalat Suomessa 1996 2012 (LÄHDE TIKE/MAVI).

ha Kuva 2. Kuminan viljelyalat (ha) Suomessa ELY-keskuksittain 2002 2012 (LÄHDE TIKE/MAVI)

Kuva 3. Kuminan viljelyalat (ha) EU-maissa 2000-luvulla (ei Suomi!). V 2011 ja 2012 tulokset puuttuvat tilastoista (LÄHDE EUROSTAT).

9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 Kylvöala, ha Korjuuala, ha 2000 1000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Kuva 4. Kuminan viljelyalat (ha) Kanadassa 1997 2011 (1=1997, 15 = 2011) (LÄHTEET Statistics Canada ; http://www5.statcan.gc.ca/cansim/pick-choisir)

KUMINAN KESKISADOT SUOMESSA JA MAAILMALLA - OVATKO SUOMALAISET SADOT VERTAILUKELPOISIA?

KUMINAN KESKISADOT EU-MAISSA Kg/ha * Maan viljelyala > 1000 ha * * * * Kuva 5. Kuminan keskisadot (kg/ha) EU-maissa. Keskisadot on laskettu jakamalla kokonaisviljelyala satomäärällä! (LÄHDE EUROSTAT, Itävallan satotietoja ei ollut saatavilla?)

Kg/ha KUMINAN KESKISADOT PÄÄTUOTANTOMAISSA (viljelyala >1000 ha) 850 kg/ha 933 kg/ha 667 kg/ha 660 kg/ha Kuva 6. Kuminan keskisadot (kg/ha) Suomessa ja Kanadassa (korjattu ala/kokonaissato) sekä Tsekissä ja Liettuassa (koonaisviljlyala/kokonaissato?) (LÄHTEET Statistics Canada ; http://www5.statcan.gc.ca/cansim/pick-choisir; TIKE/MAVI; EUROSTAT).

Taulukko 1. Kuminan keskisadot eri maissa ja eri tilastolähteiden mukaan MAA Keskisato Min Max Vuodet HOLLANTI ** 1500 1000 2000 2000-2009 KANADA*** 555 320 850 1997-2006 LATVIA** 580 100 2000 2000-2005 LIETTUA** 434 200 667 2003-2009 SLOVAKIA** 853 120 1800 2000-2009 SUOMI* 470 310 660 2006-2011 TSEKKI** 789 696 933 2007-2009 X 740 392 1273 LÄHTEET: * TIKE/MAVI ** EUROSTAT ***Statistics Canada ; http://www5.statcan.gc.ca/cansim/pick-choisir;

KUMINAN JA VERTAILUKASVIEN KESKISADOT 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 -> Kuminan ja syysviljojen välillä ei ole yhteyttä. Kumina vs rypsi? -> Myös muiden satokasvien keskisadoissa vaihtelua vuosien välillä! 2006 2007 2008 2009 2010 2011 ruis syysvehnä kumina rypsi Kuva 7. Kuminan ja vertailukasvien keskisadot (kg/ha) Suomessa 2006 2011 (LÄHDE TIKE/MAVI).

2500 KUMINAN LAJITTELEMATON SATO ALUEITTAIN V 2011 TILAKYSELYSSÄ Kg/ha 2000 Y Data 1500 1000 500 920 kg/ha 638 kg/ha 957 kg/ha 1053 kg/ha 1411 kg/ha 0 Uusimaa V-S Häme E-P Pohjanmaa 0 1 2 3 4 5 6 X Data Kuva 8. Kuminan lajittelematon sato (kg/ha) ELY-keskuksittain v 2011 tilakyselyssä.

KUMINAN LAJITELTU SATO V. 2010 JA 2011 SATOKILPAILUSSA 2000 1800 2010 Antti ja Veli- Matti Tuppi (1869 kg/ha), Laihia Y Data 1600 1400 X=1474 kg/ha X= 1448 kg/ha 2011 Lauri Anttila (1699 kg/ha), Tyrnävä ONNNITTELUT! 1200 1000 2010 2011 0 1 2 3 X Data Kuva 10. Hankkeen vuosina 2010 ja 2011 järjestämien satokilpailujen viljelijäsadot (yli 1000 kg/ha ylittävät tulokset huomioitiin).

Taulukko 2. MTT:n eri koepaikkakunnilla tehtyjen kenttäkokeiden lajitellut keskisadot kg/ha. 2010 kokeita kpl 2011 kokeita kpl 2012 kokeita kpl Jokioinen 1880 4 532 4 760 2 Piikkiö 549 1 1222 4 Ylistaro 1594 2 883 3 -> Lajikkeina kokeissa ovat Sylvia, Niederdeutcher ja Bleija -> v 2012 satotiedoista puuttuu usean kenttäkokeen keskisadot

Onko uusia tuottajamaita näköpiirissä? Suomessa kuminan tuotanto edelleen yksittäisistä maista laajinta, mutta meidän on seurattava Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan tilannetta. Tsekki, Liettua, Kanada suurimmat tuottajamaat, myös Itävallassa ja Slovakiassa tuotantoa. Ongelmana on se, että muiden maiden kumina-alojen tilastoinnissa on epätarkkuutta tai lukuja ei ole saatavilla!

Ovatko Suomen keskisadot kilpailukykyisiä muiden maiden kanssa? Keskisatovaihtelut ovat tavanomaisia KAIKISSA kuminan tuottajamaissa Keskisadot sahaavat Suomen tavoin myös muissa maissa. Suomessa eri alueiden välillä esiintyy samantyyppistä vaihtelua vuosien välillä. Muiden maiden antamat keskisatomäärät ovat Suomessa saavutettavissa, ainakin alueellisesti. Koko maan osalta Suomen keskisadot olivat häntäpäässä! Kysymys: Ovatko Kanadan lisäksi myös muiden maiden antamat keskisatomäärät oikeita? Keskisadon ja tuotannon laajuuden välillä yhteys?! Tuotanto <1000 ha - > keskisato >1000 kg/ha Tuotanto >1000 ha - > keskisato < 1000 kg/ha

Parempaa satoa kuminasta Seminaari on jatkoa aikaisemmille seminaareille. Sisältö kuvaa myös hankkeen etenemistä aina kuminan perustamisesta lähtien 2010: Hyvä startti kuminalle 2011: Kuminan satovaihteluiden jäljillä 2012: Parempaa satoa kuminasta Panostamalla kasvinsuojeluun Lannoitusta tarkentaen Tuotantojärjestelmää kehittäen Kannattavuutta kohottaen

ANTOISAA SEMINAARI-ILTAPÄIVÄÄ! Esitelmät julkaistaan www.agronet/kumina -sivustoilla Hankkeen jatkoaika vuoden 2014 alkuun Kuva M. Keskitalo