ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Transkriptio

1 Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen sisältö 1) Taselaskennan hyödyt ja erilaiset taselaskelmat 2) Taselaskentojen tuloksia eri aineisoissa 3) Taselaskelmien hyödyntäminen neuvonnassa ja keinoja taseiden parantamiseen Esityksessä käytetyt aineistot:, ProAgria, Greppa näringen, Hyötylanta Lähde mainittu dian alalaidassa KR

2 Taselaskennan hyödyt ja erilaiset taselaskennat KR i 3 Ravinnetaseet mittaavat ravinteiden hyödyntämisen tehokkuutta Lisätyt ravinteet Poistetut ravinteet Ravinnetase Ylijäämäinen ravinnetase= tuotantopanoksia ( ) mennyt hukkaan (valumat vesistöihin, hävikit ilmaan) KR

3 Erilaisia taselaskelmia Peltotase pellolle lannoitteissa ja kylvösiemenissä levitettyjen ravinteiden ja pellolta sadon mukana poistuvien ravinteiden erotus Karjantase rehussa annettujen ravinteiden ja kotieläimistä saatujen tuotosten sisältämien ravinteiden erotus Lantatase Lantaan erittyvien ja lannassa peltoon levitettyjen ravinteiden erotus Porttitase Maatilalle tulevien ravinteiden määrä suhteessa maatilalta poistuviin ravinteisiin; porttitase mittaa koko tuotannon tehokkuutta KR Eri peltotaselaskentojen eroja Ympäristötuen laskenta (esim. TEHOPlus aineistot) + Lannan typestä vain liukoinen osuus + Lannan fosforista 85% + Syyslevitetyn lannan liukoisesta typestä vain 75% Peltotase kokonaisravintein (laitatase) (esim. ProAgrian lohkotietopankin aineistot) + Lannan ravinteet kokonaan + Siementen ravinteet (viljoilla 4-5 kg N/ha) Pellon pinta-tase (esim. Greppa Näringen aineistot) + Biologinen typensidonta + Typen ilmalaskeuma (n. 2-3 kg/ha) KR

4 Miksi taseita kannattaa laskea? Tase antaa kuvan ravinteiden käytön tehokkuudesta ja siinä tapahtuvista muutoksista (ravinneyli/alijäämä kg/ha, hyväksikäyttöaste %, kg N/satotonni) Yksinkertainen tehdä ja esittää Tiloilla isot ravinnevirrat, isot vaikutukset taloudessa ja ravinnehuuhtoumariskissä (esim. N hyväksikäyttöaste 55%, tarve 100 kgn/ha, menetetään 80 kgn/ha = 8000 kg N/vuosi, jos tilalla 100 ha) Vertailu viitearvoihin ja benchmarkkaus muiden tilojen kanssa, miten tila sijoittuu vertailussa Laskelmia saatavilla eri toimijoilta ja hankkeista Laskelmia saatavilla tilatasolla, alueellisesti, koko maan tasolla, tuotantosuunnittain ym. KR Taselaskentojen tuloksia eri aineistoissa KR i 8 4

5 Satotasot eri aineistoissa ProAgria lohkotietopankki 9 ProAgria lohkotietopankki 10 5

6 TEHOPlus-tilat ProAgria lohkotietopankki 11 Kasvikohtaiset peltotaseet ProAgria Keskusten Liitto

7 Typpi: Käyttö, tase, hyötysuhde ProAgria lohkotietopankki 13 Taselaskennan keskiarvojen kertomaa Viljelykasvien väliset erot taseluvuissa suuria - Suurimmat typen ylijäämät syysvehnällä, rukiilla, öljykasveilla ja juurikkaalla - Pienimmät typen ylijäämät kauralla, mallasohralla ja ohralla - Fosforin ylijäämää perunalla, kaikilla muilla kasveilla fosforitase alijäämäinen TEHOPlussan aineistossa - Fosforin ylijäämää kauralla, ohralla ja kevätrukiilla ProAgrian aineistossa Vuosien väliset erot taseluvuissa suhteessa pienempiä kuin eri viljelykasvien väliset erot KR

8 Lannoituksen ja satotason suhde kevätvehnällä 15 Lannoituksen ja typpitaseen suhde kevätvehnällä 16 8

9 Lannoituksen ja satotason suhde syysvehnällä 17 Lannoituksen ja typpitaseen suhde syysvehnällä 18 9

10 Lannoituksen ja satotason suhde ohralla 19 Lannoituksen ja typpitaseen suhde ohralla 20 10

11 Kevätvehnän satotaso eri P-luokissa 21 Syysvehnän satotaso eri P-luokissa 22 11

12 Ohran satotaso eri P-luokissa 23 Syysvehnän sato eri ph-tasoilla 24 12

13 Ohran sato eri ph-tasoilla 25 Taselaskelmien hyödyntäminen neuvonnassa ja keinoja taseiden parantamiseen KR i 26 13

14 Pilot farms, Sweden Surplus N, kg/ha Greppa Näringen 27 Peltotase (Etelä-Savon maitotilat, Hyötylanta-hanke) N 10 kg/ha, P -1 kg/ha, K - 47 kg/ha (=ravinteiden yli/alijäämä pelloilla) 14

15 Erityisesti typpitaseiden tulkinnassa on aina otettava maalaji huomioon Typpi- ja fosforitaseet; viljat, tavanomainen viljely, maalajiryhmittäin ProAgria lohkotietopankki 29 Satotaso, valkuaispitoisuus, typpitase - esimerkkikasvina syysvehnä Sadon valkuaispitoisuus TEHOPlus aineistossa ravinnetaseet-lisätoimenpiteen taulukkoarvojen mukaan syysvehnä 12,5 % kevätvehnä 13,4 % sato kg/ha, syysvehnä typpilannoitus kg/ha valkuaispitoisuus % typpisato kg/ha typpitase kg/ha hyväksikäyttö-% KR

16 Typpitaseiden parantaminen 1) Lannoituksen mitoittaminen pellon tuottokyvyn, maalajin ja ravinteiden kotiuttamiskyvyn mukaan 2) Pellon kasvukunnon parantaminen 3) Lajikkeen ominaisuudet ja käyttötarkoitus tarkasteluun (leipä vs. rehuvehnä) 4) Typpilannoituksen jakaminen: esim. syysvehnälle typen ensimmäinen annos keväällä alennettu, lisätyppi kasvuston ja vuotuisten olosuhteiden mukaan 5) Syysviljojen syystyppilannoituksen vähentäminen 6) Esikasvivaikutuksen ja biologisen typensidonnan huomiointi 7) Lantatypen hyväksikäytön parantaminen - Levitysajankohta - Levitystekniikka 8) Lannan jälkivaikutuksen huomiointi KR Lannan ravinteet (Viljavuuspalvelu 2000) Viljavuuspalvelu 32 16

17 Typpilannoituksen tarkentaminen (Viljavuustutkimuksen tulkinta 2000) Viljavuuspalvelu 33 Lannan levitysajankohta (Viljavuuspalvelu 2000) Viljavuuspalvelu 34 17

18 Kolme keskeistä asiaa 1) Taseet ovat tarpeellinen työkalu viljelijälle ja neuvojalle tilan ravinnetehokkuuden seurannassa 2) Vuosien välinen vaihtelu on pienempää kuin viljelykasvien, tilojen ja lohkojen välinen vaihtelu => neuvonnalla on paljon annettavaa 3) Paras tase ja ravinteiden hyväksikäyttö saadaan kun annetut ravinteet ovat oikeassa suhteessa saavutettuun satoon KR KIITOS! Linkkejä: f html KR