Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Transkriptio

1 Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3)

2 Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto Agropolis Oy, MTT ja ProAgria Kenttäkokeita, havaintokokeita ja kuminapeltokartoituksia MTT:ssä meneillään noin 20 kuminan kenttäkoetta Kokeita, joissa tuotetaan tietoa ja menetelmiä seuraavista aiheista lajikevertailu rikkakasvien ja tuholaisten torjunta, kuminan taudit N, P, K lannoitus, bioperäiset lannoitteet Siemenmäärä, eri kylvötavoista esikasvit, viljelykierto viljelyjärjestelmät (kuminan perustaminen suojakasviin, suorakylvö) kuminan kehittyminen (itäminen, taimettuminen, talvehtiminen, kukkiminen) tuotannon kannattavuus siemenen kuivatus sekä siemenen laatutekijät (mikrobiologinen, öljy, rasvat, lehtivihreä) => Tuloksia ja seminaariesitykset: Agronet/Kasvi/kumina

3 Tutkittavat kuminalajikkeet Lajike Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Alkuperämaa Liettua Puola Saksa Tsekki Tsekki Tanska Hollanti

4 Kokeiden perustaminen Kylvö: Jokioinen Ylistaro Siemenmäärä (itäviä siemeniä) 550 kpl/m2 eli kg/ha lajikkeesta riippuen Lannoitus: Jokioinen: kylvövuosi 60 kg N (PY ), satovuosina 80 kg N/ha (PY ) Ylistaro: kylvövuosi 40 kg N (multamaa) ja 50 kg N (kivennäismaa) (PY 4); 1.satovuosi 50 kg ja 65 kg N/ha (PY ) ja 2. satovuonna 50 kg ja 70 kg N/ha.

5 Kokeiden perustaminen ja korjuu Rikkakasvien torjunta: Jokioinen: Fenix ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1,5 + 1,0 l/ha). Satovuosina rikkakasveja ei torjuttu. Ylistaro: Perustamisvuosi Fenix 0,5 + Goltix 1,0 + Silwet Gold 0,005 l/ha (18.6), Agil 1,25 l/ha (6.7); 1.satovuosi Afalon 1 l/ha (19.5), 2. satovuosi Fenix 1,5 l/ha Kuminakoin torjunta: Jokioinen: Ruiskutus 2 x ennen kukintaa vuonna 2010 ja 2011 Ylistaro: 2010, 3 x Mavrik 0,3 l/ha, 1 x Kestac 0,2 l/ha (multamaa) ajalla ; 2011, 2 x ennen kukintaa Mavrik 0,2 l/ha Korjuu: Jokioinen: ja Ylistaro: ja

6 TULOKSIA

7 Kuva 1. Kuminalajikkeiden taimitiheyksien muutokset vuodesta 2009 lähtien Jokioisissa.

8 Kuva 2 ja 3. Kukkivien kasvien määrät kpl/m2 Jokioisissa vuosina 2010 ja 2011.

9 Kuva 5. Kukkineiden ja talven aikana tuhoutuneiden kasvien määrät Jokioisissa

10 TAULUKKO 1. Kukinnan alku- ja tuleentumispäivämäärät ensimmäisenä (2010) satovuonna Ylistarossa. 1. SATOVUOSI (kivennäismaa ja multamaa) LAJIKE KUKINTA ALKOI, pvm TULEENTUMINEN, pvm VRK, KUKINTA -> TULEENTUMINEN, Gintaras 9.6 ja ja ja 49 Konczewicki 15.6 ja ja ja 50 Niederdeutcher 11.6 ja ja ja 48 Prochan 16.6 ja ja ja 49 Record ja ja ja 51 Sylvia ja ja ja 49 Volhouden ja ja ja 50 Keskiarvo 14.6 ja ja ja 49

11 TAULUKKO 2. Kukinnan alku- ja tuleentumispäivämäärät toisena (2011) satovuonna Ylistarossa. 2. SATOVUOSI (kivennäismaa ja multamaa) LAJIKE KUKINTA ALKOI, TULEENTUMINEN, VRK, KUKINTA -> pvm pvm TULEENTUMINEN, Gintaras 2.6 ja ja ja 50 Konczewicki 6.6. ja ja ja 48 Niederdeutcher 3.6. ja ja ja 50 Prochan 6.6. ja ja ja 48 Record 6.6. ja ja ja 49 Sylvia 6.6. ja ja ja 49 Volhouden 6.6. ja ja ja 46 Keskiarvo 5.6 ja ja ja 48

12 Kuva 6-8. Korjatut sadot Jokioisten ja Ylistaron lajikekokeissa vuosina 2010 ja 2011.

13 Kuva Varisseiden siementen määrä Jokioisten ja Ylistaron lajikekokeissa vuosina 2010 ja 2011

14 Kuva 12 ja 13. Keskimääräiset kuminasadot (kg/ha) ja varisseiden siementen määrä (kg/ha)

15 Kuva 14. Haihtuvan öljyn pitoisuudet Jokioisten ja Ylistaron kokeissa 2010.

16 Taulukko 4. Haihtuvan öljyn pitoisuudet (100 x öljyn paino/siemenen kuiva paino g) Jokioisten ja Ylistaron kokeissa sekä vertailu Tammelan kokeeseen TAMMELA 2010 JOKIOINEN 2010 YLISTARO 2010 YLISTARO LAJIKE multamaa kivennäismaa kivennäismaa multamaa Keskiarvo Gintaras. 3,4 2,8 2,9 3,0 Konczewicki. 3,4 3,2 2,5 3,0 Niederdeutcher 4,8 4,3 3,4 3,2 3,6 Prochan. 3,5 3,1 2,9 3,2 Record 3,5 3,7 3,1 3,1 3,3 Sylvia 3,2 3,1 2,6 2,6 2,7 Volhouden. 3,4 2,8 2,6 2,9 Keskiarvo 3,9 3,6 3,0 2,9 3,2

17 KUKINTA ja VRK:n keskilämpötilat JOKIOINEN VRK keskilt VRK keskilt YLISTARO VRK keskilt VRK keskilt

18 KUKINTA ja ilman suhteellinen kosteus JOKIOINEN Suhteellinen kosteus Suhteellinen kosteus YLISTARO Suhteellinen kosteus Suhteellinen kosteus

19 Johtopäätökset 1 Maalaji: Kivennäismaalla kukinta ja tuleentuminen alkaa noin 2 vrk aikaisemmin kuin multamaalla. Satovuosi: Toisena satovuonna kukinta ja tuleentuminen alkoivat 7-13 vrk aikaisemmin kuin ensimmäisenä.

20 Johtopäätökset 2 Aika kukinnasta tuleentumiseen noin 50 vrk: 1 satovuosi 49 (multa) 51 (kivennäismaa), 2.satovuosi 48 vrk Lämpösummat Kukinnan alkaessa: 315 C (1 satovuosi) 236 C (2.satovuosi) Kukinnasta tuleentumiseen: 662 C (1. satovuosi) 598 C (2.satovuosi) Tuleentumisvaiheessa: 976 C (1.satovuosi) 834 C (2. satovuosi)

21 Johtopäätökset 3 Kahden vuoden jälkeen kokonaistaimimäärästä on: Tuhoutunut talvien aikana noin 25 % Tuottanut satoa noin puolet (40 75 %) Jäljellä kolmanteen satovuoteen noin 25 %

22 Johtopäätökset 4 LAJIKE Aikainen Variseminen Satoisuus Öljypitoisuus Talvenkestävyys Kukinta Gintaras +++ Konczewicki Niederdeutcher Prochan +++ Record +++ Sylvia Volhouden +++

23 Johtopäätökset 5 => Lajikevalinnalla ja korjuun ajoituksella voi parantaa kuminan keskisatoa 2 x

24 KIITOS