Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Transkriptio

1 Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari Hyvinkää, Ilmajoki

2 Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina ja maatalouden tuotot Taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Tuotot ja tuotantokustannukset Nettotappio Millä keskisadolla voitolliseen tuotantoon? Johtopäätökset ja kysymyksiä

3 Käytössä oleva maatalousmaa Muut viljelykasvit 9 % Muu käytössä oleva maatalousmaa Kesantoala 2 % 12 % Viljakasvit 48 % Nurmet alle 5 vuotta 29 % Yhteensä 2,3 milj. ha vuonna 2011

4 Käytössä oleva muu viljelyala Kumina 10 % Vihantavilja 3 % Ruokohelpi 8 % Öljy- ja kuitupellava 1 % Rapsi 7 % Puutarhakasvit 6 % Muut kasvit 1 % Peruna 12 % Rypsi 39 % Sokerijuurikas 7 % Herne 2 % Härkäpapu 4 % Kumina n ha vuonna 2011

5 Maatalouden tuotot vuonna 2010 Puutaha % Muut tuotot % Kotieläimet ilman maitoa % Tuet % Maito % Kasvinvilje ly % Yhteensä 4,4 mrd. vuonna 2010

6 Kasvinviljelyn markkinahintainen tuotto 2010 Kumina: Sokerijuurikas 19 5 % Kumina 5,2 1 % Peruna % 5 milj. 2010, arvio vuodelle 2011, 8,4 milj. Öljykasvit % Kaura % Herne 1 0 % Nurmikasvien siemenet 3 1 % Ruis 7 2 % Vehnä % Ohra %

7 Maataloustulon kehitys Nimellinen Reaalinen Suhdeluku

8 Ohran tuottajahinta /1000 kg

9 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi Sähkö Polttoaineet Lannoitteet Kasvinsuojelutuotteet =100, 3. vuosineljännes

10 Ohran hinta ja kustannukset Sähkö Polttoaineet Lannoitteet Kasvinsuojelutuotteet Ohran hinta

11 Taloudellinen kilpailukyky Laadittiin katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmia kuminalle taloudellisen kilpailukyvyn selvittämiseksi Valittiin vertailukasveiksi rehuohra ja rypsi Pohjalaskelmina käytettiin ProAgrian mallilaskelmia Tulokset vuoden 2011 hinnoin ja AB-tukialueen tuin Kumina monivuotinen kasvi tulokset kuvaavat satovuotta, jossa perustamisvuosi huomioitu Oletus: perustamisvuosi + 2 satovuotta Teoreettisia laskelmia, ei vielä kytketty esim. toteutuneisiin satotasoihin! Voidaan käyttää hyväksi, esim. suunniteltaessa ensi kesän kylvöjä

12 Laskentaoletuksia Yksikkö Rehuohra Rypsi Kumina satovuonna Laskentamalli A B C A B C A B C Sadon määrä t/ha ,5 2 0,5 0,8 1 Tuotot Sadon hinta - rahti /t Tuet /ha Keskeiset kustannukset Siemenen hinta /t Siemenen määrä kg/ha Lannoitteen hinta /t Lannoitteen määrä kg/ha Kalkitus /ha Kasvinsuojelukustannus /ha Energia, poltto- ja voiteluaineet /ha Työn hinta /ha Konekustannus /ha Rakennuskustannus /ha

13 Tuotot ja tuotantokustannus /ha 1000 Tuotot Tuotantokustannus Rehuohra 4 t/ha Rypsi 1,5 t/ha Kumina 0,8 t/ha

14 Tuotot ja tuotantokustannus 2,00 1,50 /kg 1,00 Tuotantokustannus Tuottajahinta Tuottajahinta + Tuet 0,50 0,00 Rehuohra, 4 tn/ha Kevätrypsi, 1,5 t/ha Kumina 0,8 t/ha

15 Nettotappio 0 Rehuohra, 4 t/ha Kevätrypsi, 1,5 t/ha Kumina 0,8 t/ha /ha

16 Kuminan tuotantokustannus vrt. tuottajahinta ja tuet 4,0 3,0 /kg 2,0 1,0 Tuet Tuottajahinta Tuotantokustannus 0,0 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 Sato, t/ha

17 Johtopäätökset Satovarmuudella (=hyvä satotaso vuodesta toiseen) suoria vaikutuksia taloudelliseen kilpailukykyyn Kiinteät kustannukset rasittavat tuotantoa myös silloin, kun satoa ei tule (perustamisvuosi ja katovuodet) Perustamisvuodelle satoa tuottava muu kasvusto kuminan rinnalle? Muuttuvat kustannukset todennäköisesti jo minimoitu tiloilla mahdollisimman hyvän sadon saamiseksi Annettuihin hintasuhteisiin sopeuduttava Vaikka tappiota syntyy, työlle ja pääomalle jää kuitenkin jonkinlainen korvaus

18 Kysymyksiä Sekaantumisvaaran riski hinnoiteltava kustannuksiin? Omat siilot kuivaamolle? Kuminan leviäminen? Työmäärä tavanomaisiin viljelykasveihin nähden? Viljavuusnäytteet otettava useammin Tuhoeläinten tarkkailumenetelmän käyttö lisää työpanosta (samalla tosin tukiakin) Puimurin, kuivaamon ja kuljetusvälineiden puhdistaminen Tasaa työhuippuja kasvinviljelytilalla