Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Transkriptio

1 Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213

2 Esitykset sekä muutakin kuminatietoa löytyy Ylivoimainen kuminaketju hankkeen sivuilta -> Parhaiten löydät sivun kirjoittamalla googleen Agronet ja kumina Marjo Keskitalo MTT

3 KUMINAN SATOKILPAILU 212 Kilpailu vuoden 212 parhaasta kuminasadosta Kilpailuun osallistujalta seuraavat tiedot: - Viljelyttäjäyrityksen todistukset toimitetun kuminan määrästä (kg) sekä lajitellun kuminan määrästä (kg) (Huom. Viljelijä toimittaa itse tiedot!) - Kuminan tuotantoala (ha) v. 212 tukihakulomakkeesta - Lajike - Yhteystiedot (nimi, kotikunta, osoite, puh no, sähköpostiosoite) Tiedot sähköpostilla marjo.keskitalo@mtt.fi juhannukseen 213 mennessä VOITTAJAJA PALKITAAN!! Marjo Keskitalo MTT 213

4 KUMINAN KESKISADOT EU-MAISSA Kg/ha * Kuminan viljelyala > 1 ha * * * * Kuva 1. Kuminan keskisadot (kg/ha) EU-maissa. Keskisadot on laskettu jakamalla kokonaissato viljelyalalla! (LÄHDE EUROSTAT, Itävallan satotietoja ei ollut saatavilla?) Marjo Keskitalo MTT 213

5 Kg/ha KUMINAN KESKISADOT PÄÄTUOTANTOMAISSA (viljelyala >1 ha) 85 kg/ha 933 kg/ha 667 kg/ha 66 kg/ha Kuva 2. Kuminan keskisadot (kg/ha) Suomessa ja Kanadassa (sato/korjattu ala) sekä Tsekissä ja Liettuassa (LÄHTEET Statistics Canada ; TIKE/MAVI; EUROSTAT). Marjo Keskitalo MTT 213

6 Pohdittavia tekijöitä lajikevalinnalle: 1) Suuri satopotentiaali 2) Resurssit korjuuhetkellä 3) Laatusiemenen tuottaminen (korkea haihtuvan öljyn pitoisuus, siemenen itävyys) 4) Siemenen pidempiaikainen varastointi 5) Talvenkestävyys Ym Marjo Keskitalo 213 MTT

7 TALVENKESTÄVYYS, KASVUSTON PITKÄIKÄISYYS Marjo Keskitalo 213 MTT

8 talvikuolleisuus Kuva 3. Kuminalajikkeiden taimitiheyksien muutokset vuodesta 29 lähtien Jokioisissa. Marjo Keskitalo 213 MTT

9 Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena (koe 823, talvi 29-21) Record Gintaras Volhouden Niederdeutcher Prochan Sylvia Konczewicki -> talvikuolleisuus väheni juuren kuivapainon kasvaessa juuren kuivapaino (g) ensimmäisenä satovuonna (212, koe 833) Kuva 4. Ensimmäisenä talvena kuolleiden taimien määrän (koe 823, kpl/m2) yhteys juuren kuivapainoon ensimmäisenä satovuonna (koe 833, g ka/1 juurta) Marjo Keskitalo MTT 213

10 14 Kpl/m Talvena kuolleisuus vähäisintä Konczewicki, Prochan ja Sylvialla -lajikkeilla talvi (29-21) 2. talvi (21-211) Osuus kylvömäärästä (%) 2 Kuva 5. Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisen (29-21) ja toisen (21 211) talven aikana sekä osuus (%) kylvömäärästä (55 kpl/m2) kuminan lajikekokeessa (823) Jokioisilla. Marjo Keskitalo MTT 213

11 1 juuren kuiva-paino, g -> Keskimäärin kukkivien ja kukkimattomien yksilöiden juuret olivat lähes yhtä painavia, mutta lajikkeiden välillä oli eroja -> Konczewickin juuret muita painavampia varmistaa talvenkestävyyden! 14, 12, 1, 8, 6, 4, kukkimattomat kukkivat 2,, Kuva 6. Kehitysvaiheen (kukkiva/kukkimaton) vaikutus ensimmäisen satovuoden juuren kuivapainoon (1 juuren yhteispaino, g) heinäkuussa 212. Marjo Keskitalo MTT 213

12 SATOPOTENTIAALI Marjo Keskitalo 213 MTT

13 21 Vuosittain taimista kukkii 3 5 % TAIMIA kpl/m2 21 KUKKIVIA kpl/m2 211 TAIMIA kpl/m2 211 KUKKIVIA kpl/m2 Kuva 7. Taimi- ja kukkivien kasvien määrät (kpl/m2) Jokioisten lajikekokeessa (823) vuosina TAIMIA kpl/m2 212 KUKKIVIA kpl/m2 Uusia taimia runsaasti kukkivia 213? Marjo Keskitalo 213 MTT

14 TAIMIA kpl/m2 21 KUKKIVIA kpl/m2 211 TAIMIA kpl/m2 211 KUKKIVIA kpl/m2 Kuva 7. Taimi- ja kukkivien kasvien määrät (kpl/m2) Jokioisten lajikekokeessa (823) vuosina TAIMIA kpl/m2 212 KUKKIVIA kpl/m2 Helposti varisevat lajikkeet uudistuvat osittain itse! Marjo Keskitalo 213 MTT

15 5 Kg/ha 4 Puitu sato kg/ha/3 v Kg/ha Puitu sato 212 Puitu sato 211 Puitu sato 21 Satopotentiaali kg/ha/3 v 212 Satopotentiaali (puitu + varisseet) 211 Satopotentiaali 2 (puitu 2 x + varisseet) 21 Satopotentiaali (puitu + varsisseet) Kuva 8 ja 9. Jokioisten lajikekoe 1:n (Koe 823) puidun sadon yhteismäärä (yläkuva) sekä suurin satopotentiaali (alakuva). Marjo Keskitalo 213 MTT

16 Sato kg/ha Puintiaika ( ) 2. Puintiaika ( ) 3. Puintiaika ( ) Kuva 1. Ylistaron korjuuaikakokeen puitu sato (kg/ha) vuonna 212 (Markku Niskanen ja Arjo Kangas). Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas 213 MTT

17 Sadon menetykset voivat olla suuria, jos korjuu tehdään väärään aikaan Kokeessa satotappiot kg/ha riippuen lajikkeesta Varhainen korjuuaika oli muilla paitsi Prochan ja Record lajikkeilla paras Kg/ha Puintiaika 1 ( ) Puintiaika 2 ( ) Puintiaika 3 ( ) Kuva 11. Jokioisten korjuuaikakokeen puitu sato (kg/ha) vuonna 212. Marjo Keskitalo 213 MTT

18 VILJELIJÄKYSELYN LAJITTELEMATON SATO LAJIKKEITTAIN V Kg/ha 2 Niderdeutcher Sylvia Ei tiedossa 15 Y Data 1 X = 127 kg/ha X= 931 kg/ha X=122 kg/ha X Data Kuva 12. Viljelijäkyselyn lajittelematon sato (kg/ha) lajikkeittain v 211 (keskisato 989 kg/ha). Lajikkeet =Bleija, 2=Konczewichi, 3= Niederdeutcher (tiloja 3 kpl), 4= Prochan, 6=Sylvia (tiloja 4 kpl), 7=Volhouden, 8= ei tiedossa Marjo Keskitalo MTT 213

19 PUINTIKOSTEUS Marjo Keskitalo 213 MTT

20 Korjuu C 7 C 1 C Wile Wile kosteusmittari antaa kaappikokeita kuivempia tuloksia, kun kosteus 2 3 % Korjuu C 7 C 1 C Wile Wile kosteusmittari antaa kaappikokeita kosteampia tuloksia, kun kosteus n 15 C Kuva 14. Korjuuajan, lajikkeen ja kuivatuslämpötilan vaikutus siemenen puintikosteuteen Marjo Keskitalo MTT 213

21 SIEMENEN ÖLJYPITOISUUS Marjo Keskitalo 213 MTT

22 Haihtuvaa öljyä % Niederdeutcherin siemen sisältää eniten haihtuvaa öljyä Öljypitoisuus on osatekijä sadon hinnoittelussa Jokioinen 211 Jokioinen Kuva 15. Jokioisten lajikekokeen (823) siementen haihtuvan öljyn pitoisuudet vuosien 21 ja 211 sadosta [(öljyn paino g/siemenpaino g)*1]. Marjo Keskitalo 213 MTT

23 3,55 3,5 3,45 3,4 3,35 3,3 3,25 3,2 3,15 Miksi vähennys vain näin pieni? Öljypitoisuus % Öljyn laadussa ei muutoksia, vaikka Kuivatuslämpötila oli korkea? Karvoni % öljystä Limoneeni % öljystä Kuva 16. Kuivatuslämpötilan vaikutus haihtuvan öljyn pitoisuuteen [(öljyn paino g/siemenpaino g)*1] sekä öljyfraktioiden osuuksiin. Marjo Keskitalo MTT 213

24 KORJATUN SIEMENSADON ITÄVYYS Marjo Keskitalo 213 MTT

25 Korjuuajankohta vaikuttaa itävyyteen. Itävyys paranee tuleentumisen edistyessä Niederdeutcherin itävyys oli paras ja Volhoudenin heikoin 7 6 Siementen itävyys % Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden Korjuuaika Kuva 17. Kuminalajikkeiden itävyydet elokuussa 212 heti korjuun jälkeen. Marjo Keskitalo 213 MTT

26 -> Niederdeutcherilla havaittiin vähiten homehtumista itämisen yhteydessä Homehtuneita Siemeniä % Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden 1 1.korjuu 2.korjuu 3.korjuu Kuva 18. Homehtuneiden siementen määrä elokuussa 212 heti korjuun jälkeen Marjo Keskitalo 213 MTT

27 Puintikosteus oli ensimmäisessä korjuussa ( ) 3 45 %! Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Kuva 19. Korjuuajan vaikutus lajikkeiden puintikosteuteen vuonna 212 Jokioisilla Marjo Keskitalo MTT 213

28 Puintikosteus oli kolmannessa korjususa ( ) < 15 % Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Kuva 19. Korjuuajan vaikutus lajikkeiden puintikosteuteen vuonna 212 Jokioisilla Marjo Keskitalo MTT 213

29 Niederdeutcher iti parhaiten syksyllä n 3,5 kk korjuun jälkeen Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden 1 21 sato ( ) 211 sato ( ) Kuva 2. Vuonna 21 ja 211 korjatun sadon itävyys-% noin 3,5 kk korjuun jälkeen eri lajikkeilla Marjo Keskitalo 213 MTT

30 Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden 21 sato ( ) 211 sato ( ) Kuva 21. Vuonna 21 ja 211 korjatun sadon homehtuminen idätettäessä eri lajikkeilla Marjo Keskitalo 213 MTT

31 SADON VARASTOINTI JA ITÄVYYS Marjo Keskitalo 213 MTT

32 Itävyys säilyy keskimäärin lähes samanlaisena toisen vuoden kevääseen. Sadon käyttö siemeneksi on siten mahdollista ainakin 2 vuotta korjuun jälkeen Niederdeutcher iti kokeissa parhaiten Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Rekord Sylvia Volhouden Kuva 22. Vuonna 21 korjatun sadon itävyyden muutokset eri lajikkeilla Marjo Keskitalo 213 MTT

33 Varastointi ei lisää siementen homehtumista, mutta lisää itämättömien siementen määrää Niederdeutcherin siemenet homehtuivat idätyksen yhteydessä vähiten Gintaras 2 Konczewicki 18 Niederdeutcher 16 Prochan 14 Rekord 12 Sylvia 1 Volhouden Kuva 23. Vuonna 21 korjatun sadon homehtumisen muutokset idätyksen yhteydessä eri lajikkeilla Marjo Keskitalo 213 MTT

34 NIEDERDEUTCHER SYLVIA MUU LAJIKE Kuva 24. Tiloilta saatujen siemennäytteiden itävyydet (%) vuoden 211 sadosta (määritys tehtiin kesällä 212) Marjo Keskitalo MTT 213

35 KOKEIDEN PERUSTAMINEN, HOITO JA KORJUU Marjo Keskitalo 213 MTT

36 Tutkittavat kuminalajikkeet Lajike Gintaras Konczewicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Alkuperämaa Liettua Puola Saksa Tsekki Tsekki Tanska Hollanti Marjo Keskitalo MTT 213

37 Jokioisten lajikekoe 1:n perustaminen, hoito ja korjuu Kylvö , 55 itävää siementä/m2 (vastasi kg/ha lajikkeesta riippuen) Lannoitus: kylvövuosi 6 kg N/Ha (PY ), satovuosina 8 kg N/ha (PY3:sta ) Rikkakasvien torjunta 29 Fenixillä ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1,5 + 1, l/ha). Satovuosina 21 ja 211 rikkakasveja ei torjuttu. V 212 keväällä aikainen Fenixruiskutus 2x. Kuminakoin torjunta: Satovuosina 2x ennen kukintaa Korjuut: 1) ) ) Marjo Keskitalo MTT 213

38 Jokioisten ja Ylistaron korjuuaikakokeiden perustaminen, hoito ja korjuu Kylvö (Jokioinen), , 55 itävää siementä/m2 (vastasi kg/ha lajikkeesta riippuen). Ylistarossa kylvössä käytettiin 5 itävää siementä/m2 Lannoitus (Jokioinen): kylvövuosi 6 kg N/ha (PY ), 1. satovuonna 8 kg N/ha (PY3:sta ) Rikkakasvien torjunta (Jokioinen) 211 Fenix + Goltix ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1l + 1 kg sekä,5 l + 1 kg/ha). Kuminakoin torjunta: 2 x ennen kukintaa Korjuuajat Jokioinen: 31.7., 8.8. ja Korjuuajat Ylistaro: 6.8., ja Marjo Keskitalo MTT 213

39 JOHTOPÄÄTÖKSET Marjo Keskitalo 213 MTT

40 Johtopäätökset Kuminan rooli tilan koko tuotantosysteemissä vaikuttaa lajikevalintaan Record, Sylvia, Prochan mahdollisia lajikkeita, kun Tavoitteena on mahdollisimman suuri siemensato mahdollisimman pienellä varisemisriskillä Tarkkaa korjuuhetkeä ei ole mahdollista määrittää tai tilalla ei ole omaa puimuria Satoa ei ole tarkoitus varastoida useita vuosia Niederdeucher mahdollinen lajike, kun Tavoitteena on laatusiemenen tuottaminen Korkean öljypitoisuuden tuoma mahdollisuus hinnanmuodostuksessa halutaan hyödyntää Tilalla on oma puimuri ja oikean korjuuhetken vaatimaa tarkkailua on mahdollista tehdä Omaa satoa on tarkoitus varastoida useamamman vuoden kylvösiemeneksi Marjo Keskitalo 213 MTT

41 Johtopäätökset LAJIKE Satoisa Gintaras +++ (+++) Aikainen Varisematon Öljypitoinen Talvenkestävä Konczewicki +++ Tuottaa itävää siementä Niederdeutcher Painava siemen Prochan Record Sylvia Volhouden +++ Marjo Keskitalo MTT 213

42 KIITOS