Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Transkriptio

1 Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.

2 Johdanto 1/2 Vesistöjen, erityisesti Itämeren, tilan heikkeneminen ajankohtainen ympäristöongelma Peltoviljelyn typpi- ja fosforikuormitus yksi merkittävimmistä maatalouden aiheuttamista ympäristöhaitoista Suomessa maatalouden pahin vesiensuojeluongelma ravinnepäästöt, torjunta-ainejäämien merkitys vähäisempi kuin EU:ssa keskimäärin Kasvinsuojelulla ja torjunta-aineiden käytöllä kuitenkin monitahoisia kytkentöjä maatalouden ympäristönsuojeluun Tuotantopanosten (lannoitteet, torjunta-aineet) käytön optimointi taloudellisesti ympäristönäkökohdat huomioiden

3 Johdanto 2/2 Kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit) alentavat satopotentiaalia monin tavoin Ilmaston lämpeneminen ja muutokset viljelytekniikassa voivat lisätä kasvinsuojelun merkitystä Kasvinsuojelun välillisiä vaikutuksia kasvin ravinteiden käyttöön ja ravinnekuormitukseen ei ole juurikaan huomioitu Jos kasvinsuojelusta ei huolehdita, kasvusto heikkenee tai jopa tuhoutuu, jolloin on todennäköistä, että osa ravinteista jää käyttämättä ja riski ravinnekuormitukselle kasvaa

4 Kasvinsuojelun välillisiä vaikutuksia ravinnekuormitukseen selvitetty MTT:llä v alkaneessa KARA-hankkeessa (Kasvinsuojelu vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäjänä) Hanke liittyy MTT:n Vesistöystävällinen maatalous tutkimusohjelmaan

5 Tavoitteet Mikä on kasvintuhoojien ja kasvinsuojelun potentiaalinen vaikutus satokomponenttien mukana poistuvaan ravinnemäärään ja ravinnetaseisiin? Verkkolaikkutartunnan vaikutus ohran ravinteiden käyttöön -ohra - ohran verkkolaikku - typpi ja fosfori Astiakoe Fungisidi-kenttäkokeiden ravinnelaskelmat

6

7 Kasvihuonekoe Astiakoe kasvihuoneessa ohran genotyyppiä, 4 verkkolaikun tasoa Rolfi (altis) Kontrolli Aikainen tartunta Myöhäinen tartunta Aikainen+myöhäinen t Rolfi x CI9819 (kestävä) Kontrolli Aikainen tartunta Myöhäinen tartunta Aikainen+myöhäinen t

8 Tulokset Verkkolaikun määrä astiakokeessa 60 Verkkolaikkuvioituksen voimakkuus orasv. oras- ja orasv. verkkolaikku % oras- ja Rolfi Rolfi x CI9819

9 Tulokset Jyväsato astiakokeessa Jyväsato (g) orasv. oras- ja orasv. sato/purkki g oras- ja Rolfi Rolfi x CI9819

10 Tulokset Ravinnepitoisuudet Ravinnepitoisuudet jyvissä jyvissä oljessa oljessa maassa N % ka P g/kg N % ka P g/kg P mg/g Rolfi orasv oras- ja Rolfi x CI orasv oras- ja Tilastolliset erot lajike * vl- *** * lajike x vl- ** Verkkolaikkuvioituksen voimakkuudella ei vaikutusta jyvien N- ja P-pitoisuuksiin, Oljen N- ja P-pitoisuus kasvoi verkkolaikkuvioituksen voimistuessa Rolfi-lajikkeella

11 Tulokset Sadon mukana poistuneet ravinteet jyvien typpisato Jyvien kokonais-n (mg) orasv. oras- ja orasv. oras- ja kokonais-n (mg) Rolfi Rolfi x CI9819 Jyvien mukana poistuva typpimäärä väheni verkkolaikkuvioituksen voimistuessa

12 Tulokset Sadon mukana poistuneet ravinteet jyvien fosforisato Jyvien kokonais-p (mg) orasv. oras- ja orasv. oras- ja kokonais-p (mg) Rolfi Rolfi x CI9819 Jyvien mukana poistuva fosforimäärä väheni verkkolaikkuvioituksen voimistuessa

13 Kenttäkokeet Fungisidikäsittelyn vaikutus verkkolaikun runsauteen ja ohran ravinteiden käyttöön MTT kasvinsuojelun torjunta-ainetarkastuksen kenttäkokeet Jokioisilla - kasvitautivioitukset ja sato - ravinne-analyysit (typpi ja fosfori) ) Protiokonatsoli (Proline) 1) Protiokonatsoli (Proline) 2) 2) Bifaxen +Protiokonatsoli 3) 4 toistoa, lohkoittain satunnaistettu koeasetelma

14 Tulokset Kenttäkoe 2007 fungisidi1 Tilastolliset erot verkkolaikku-% <0.001 *** sato (kg/ha) * N (% kuiva-aineesta) P (mg/kg) kokonais-n (kg/ha) kokonais-p (kg/ha) ** kg/ha N-sato fungisidi kg/ha P-sato fungisidi

15 Tulokset Kenttäkoe 2008 fungisidi1 fungisidi2 Tilastolliset erot verkkolaikku-% <0.001 *** sato (kg/ha) ** N (% kuiva-aineesta) P (mg/kg) kokonais-n (kg/ha) * kokonais-p (kg/ha) ** kg/ha N-sato kg/h P-sato fungisidi 1 fungisidi 2 fungisidi 1 fungisidi 2

16 Päätulokset Ohrasadon mukana poistuvat N- ja P- määrät pienenivät, kun ohranverkkolaikkutartunta voimistui >> vioittuneessa kasvustossa osa ravinteista jää käyttämättä ja kuormitusriski kasvaa Jyvien N- ja P-pitoisuuksissa ei eroa >> ravinnetaselaskelmat satomääriin perustuen Kasvitautien torjunnalla voi tehostaa ravinteiden käyttöä >> hallittu torjunta-aineiden käyttö ei lähtökohtaisesti ristiriidassa ympäristösuojelun tavoitteiden kanssa Lajikkeiden välillä eroa >> lajikevalinnalla voi vaikuttaa ravinteiden hyötysuhteeseen >> taudinkestävällä lajikkeella kem. torjunnalla ei lisähyötyä

17 Johtopäätökset Ravinteiden ja lannoitteiden tehokas hyväksikäyttö on tärkeää sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta Jotta annetut ravinteet tulisivat mahdollisimman hyvin viljelykasvin käyttöön on kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet, rikkakasvit) pidettävä kurissa sopivin keinoin (viljelykierto, resistentit lajikkeet, viljelytekniikka, biologinen, mekaaninen ja kemiallinen torjunta) Kasvinsuojelun merkitystä maatalouden ympäristönsuojelussa tarkasteltava kokonaisvaltaisesti * EU:n pestisidistrategian täytäntöönpano * Kansalliset IPM-ohjeistukset (2014-)

18 Kiitos!