Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Transkriptio

1 Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn? Sieppari Pellossa loppuseminaari Tuorilassa Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Markku Niskanen, Kirsi Raisio, Luonnonvarakeskus Timo Teinilä, Ammattiopisto Livia, Kaarina 1 Teppo Tutkija

2 Kuminakokeen muuttujat A) Lannoitus Väkilannoite, NPK, josta peltoon 6 kgn/ha (215 ) ja 8 kgn/ha (216 ja 217) Orgaaninen lannoite, 215 mädätejäännös, 4 m3/ha (N tot 1 kg/ha; N liuk 17 kg/ha; P liuk kg/ha 216 ja 217 rejektivesi/sianliete, josta peltoon 8 kgn/ha Syyslannoitus NPK tai rejektivesi/sianliete, tavoite 3 kg N/ha B) Kuminan perustaminen - Lajike, Record - Puhdaskasvustona ja ohran suojaan (ohran siemenmäärä 6 % tavanomaisesta) C) Kuminan siemenmäärä 7 kg/ha ja 15 kg/ha D) Rikkakasvien hallinta - Glyfosaatti, ennen kokeen perustamista Puhdaskasvusto 2x (Fenix + Sencor, Fenix + Lentagran) - Kumina 2 - suojaviljassa ilman rikkakasvien torjuntaa

3 Kumina, Sieppari Pellossa Livian kokeessa - pääruutuina lannoitus: NPK ja Orgaaninen - 4 koejäsentä, jokaisesta 2 x 1,5 x 1m ruutu - 3 toistoa suoja suoja ohra suoja suoja ohra suoja suoja ohra suoja suoja ohra suoja suoja ohra suoja suoja ohra

4 Kuvat Kirsi Raiskio Mädätejäännöksen levitystä keväällä 215 Tuorlassa

5 Kenttä kylvön jälkeen keväällä 215 Kuva Timo Teinilä

6 Typen niukkuus tuli esille erityisesti ohrassa, joka oli selvästi vaaleampaa mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa Kuvat Marjo Keskitalo

7 Kumina Tuorlassa ohran korjuun jälkeen, elokuu 215 Kuvat M. Keskitalo Kuva Marjo Keskitalo

8 Kuva Kirsi Raiskio Kumina 7kg/ha Kuminan juuret olivat pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa. Näytteet Tuorlan kokeesta

9 Kuva Timo Teinilä

10 Kuminarivit näkyvissä huhtikuun alussa Kuva Marjo Keskitalo

11 Rejektiveden levitystä keväällä 216 Tuorlassa Kuvat Marjo Keskitalo

12 Rejektiveden levitystä syksyllä Kuva Kirsi Raiskio, Luke

13 Kuminan kukinta alkoi vuonna 216 touko-kesäkuun Kuva Timo Teinilä

14 MÄDÄTEJÄÄNNÖS 215 elokuu Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha 216 kesäkuu Kuvat Marjo 14 Keskitalo

15 VÄKILANNOITE Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha MÄDÄTEJÄÄNNÖS Kuvat Marjo Keskitalo

16 Tuorlan opiskelijat olivat mukana näytteiden otossa

17 Series2 Sato 216 Series1 Sato kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Ylistaron kokeessa 17

18 Series2 Sato 216 Series1 Sato kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Ylistaron kokeessa 18

19 35 3 Sato 216 Series2 Series1 Sato kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Tuorlan kokeessa 19

20 35 3 Sato 216 Series2 Series1 Sato kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminasadot 216 ja 217 (kg/ha, 11 %) Tuorlan kokeessa 2

21 Series1 216 Series Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Tuorla Ylistaro Keskimääräiset kuukausilämpötilat (C) 216 ja 217, Kaarina (Yltöinen) ja Seinäjoki (Pelmaa)

22 Series1 216 Series Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Tuorla Ylistaro Kuukausisademäärät (mm) 216 ja 217, Kaarina (Yltöinen) ja Seinäjoki (Pelmaa)

23 6, 5, , 3, 2, 1,, 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheydet (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Ylistaron kokeessa

24 6, 5, , 3, 2, 1,, 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra 15 kumina 7 kumina 15 7 kumina kumina + + ohra ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheydet (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Ylistaron kokeessa

25 3, 25, , 15, 1, 5,, 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANINEN Kuminan taimitiheys (kpl/m) keväällä 216 ja 217 Tuorlan kokeessa

26 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANNEN Kuminan juurien halkaisija (mm) syksyllä 215 ja 216 Ylistaron kokeessa

27 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra NPK ORGAANNEN Kuminan juurien halkaisija (mm) syksyllä 215 ja keväällä 217 Tuorlan kokeessa

28 Sadon ja taimitiheyden yhteys Ylistaron kokeessa: 1. Ensimmäisenä satovuonna harva kasvusto tuottaa suurimman sadon 2. Toisena satovuonna paras sato saadaan, kun taimia on riittävästi

29 Sadon ja taimitiheyden yhteys Ylistaron kokeessa: 1. Ensimmäisenä satovuonna harva kasvusto tuottaa suurimman sadon 2. Toisena satovuonna paras sato saadaan, kun taimia on riittävästi

30 Sadon ja juuren koon (halkaisija, mm) yhteys Tuorlan kokeessa: Ensimmäisenä satovuonna juuren koon kasvaessa paranee myös sato 2. Toisena satovuonna päinvastoin???

31 NPK ORG NPK ORG KJ YHT YLISTARO 15 kumina kumina kumina + ohra kumina + ohra TUORLA 15 kumina kumina kumina + ohra kumina + ohra

32 KJ NPK ORG NPK ORG YHT YLISTARO 15 kumina kumina kumina + ohra kumina + ohra TUORLA 15 kumina kumina kumina + ohra kumina + ohra YHT

33 Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (1)? Kiertotalouden myötä kehittyy tuotantopanosten tarvetta vähentäviä menetelmiä 1) Orgaaniset lannoitevalmisteet käyttöön Järkevä vaihtoehto tiloille, joilla on mahdollisuus saada sitä. Positiivinen vaikutus satoon on usean tekijän summa (maan kosteus, org.aines+, P ja K, vesi) Väkilannoituksen tarve vähenee 2) Kuminan esikasviarvo osataan hyödyntää Kumina parantaa pellon vesitaloutta jättää sinne runsaasti orgaanista ainesta maamikrobien hajotettavaksi

34 Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (2)? 3) Kun kasvi opitaan tuntemaan, löydetään keinot sen sijoittelusta muiden yksivuotisten/monivuotisten kanssa, niin että satoa tuottamaton vuosi osataan hyödyntää. 4) Mahdollistaa luomuun soveltuvien menetelmien kehittymistä

35 Mitä hyötyä kiertotaloudesta on kuminaviljelylle (2)? Kysymyksiä/haasteita: - Lannoitevalmisteiden levityksen yksinkertaistaminen - Ravinnepitoisuuksia on vaikea tietää tarkasti - Tuotekehitys tärkeää! - Levityskustannusten huomioiminen kokonaistarkastelussa - Ohran kylvö-, siemen- ja niittokustannukset vs kemiallinen torjunta

36 Kiitos

37 YLISTARO NPK Orgaaninen 2 15 kumina 7 kumina 15 kumina + ohra 7 kumina + ohra TUORLA NPK Orgaaninen 15 kumina 7 kumina 15 kumina + 7 kumina + ohra ohra Juuren tyven halkaisija, mm kylvövuoden syksyllä

38

39 Sato kg/ha 25 2 Lanta Keino Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna

40 Sato kg/ha TAIMITIHEYS kpl/m2 216 Lanta Keino Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna

41 Sato kg/ha TAIMITIHEYS kpl/m Lanta Keino Suojaviljan seassa kumina taimettui paremmin, kun käytettiin kierrätysravinteita Taimia n 3 kpl/m2 enemmän kuin puhdaskasvustossa Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna

42 Sato kg/ha 25 9,9 Juuren halkaisija (mm) Lanta 2 7,63 Keino 15 9,35 8, ,14 3,9 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra 4,8 3,97 Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna

43 Sato kg/ha ,9 9,35 Juuren halkaisija (mm) ,63 8,2 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 216 Lanta Keino Kun kumina perustettiin suojaviljaan, kilpailu elintilasta verotti juuren kasvua. Voisiko kuminan siemenmäärä Pienentää entisestään? 5,14 3,9 4,8 3,97 Kumina 15 kg/ha + ohra

44 Sato kg/ha ÖLJYPITOISUUS: 3,2 w/w% 3,79 w/w% Lanta Keino 1 5 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna

45 Sato kg/ha ÖLJYPITOISUUS: 3,2 w/w% 3,79 w/w% Lanta Keino 1 Väkilannoitetun kuminan juuret pienempiä. Kärsivätkö kuivuudesta? Kuivuus voi tuottaa korkeamman öljypitoisuuden. 5 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna

46 Sato kg/ha 2 15 Lannoitus 216 satovuonna Sianliete (N8) NPK (N8) 1 5 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna

47 Sato kg/ha 2 Juuren halkaisija (mm) 215 Sianliete NPK (N8) 15 15,9 15,1 14,3 12,6 6,8 1 7,1 6,9 7,5 5 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 216 ja juuren ø (mm)

48

49 FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi ( ) TAVOITE: Viljanviljelyn monipuolistaminen ja tiedotus Täysin uudet vaihtoehdot Markkinalähtöiset vaihtoehdot Alkutuotannon ja ruoka-alan toimijoiden yhteistyön lisääminen Tiedottaminen Nettisivut - valmisteilla Twitter #futurecrops ALLOITUSSEMINAARI klo : Mitä ihmettä Suomessa viljellään? SARKA Suomen maatalousmuseo, Loimaa Vuonna 217 mukana eri ruoka- ja alkutuotannon tapahtumissa

50 Sato kg/ha 2 15 Lannoitus 216 satovuonna Sianliete (N8) NPK (N8) 1 5 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna

51 Sato kg/ha Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus Sianliete (N8) NPK (N8) kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna

52 Taimia kpl/m VÄKILANNOITUS Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina yksin Kumina + Ohra 25 2 MÄDÄTEJÄÄNNÖS 15 1 Kumina yksin Kumina + Ohra Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

53 Taimia kpl/m VÄKILANNOITUS Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina yksin Kumina + Ohra Mädätejäännöksellä lannoitettu ohra ei rehevöidy liikaa, jolloin kuminalle jää kasvutilaa MÄDÄTEJÄÄNNÖS Kumina yksin Kumina + Ohra Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

54 VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 215 Jokioinen Juuren tyvi (mm) MÄDÄTEJÄÄNNÖS kg/ha 15 kg/ha 7 kg/ha 15 kg/ha kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

55 Juuren tyvi (mm) VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 215 Jokioinen Ylistaro MÄDÄTEJÄÄNNÖS Koepaikkojen maalajit erosivat vaikutti kuminan kasvuun ,1 7 kg/ha 15 kg/ha 15,9 7,1 6,8 12,6 14,3 7,5 7 kg/ha 15 kg/ha 6,9 kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

56 VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 215 Jokioinen Juuren tyvi (mm) MÄDÄTEJÄÄNNÖS kg/ha 15 kg/ha 7 kg/ha 15 kg/ha kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

57 Kuva Kirsi Raiskio Kumina 7 kg/ha + ohra Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa

58 Kumina Kumina on kaksi monivuotinen maustekasvi Viljelyala kasvoi kymmenisen vuotta sitten nykyiseen 16-2 hehtaariin. Sopimusviljelyttäjät markkinoivat sadon pääosin ulkomaille, yli 4 maahan. Maailmalla myytävästä kuminasta 25 3 % on suomalaista. Kumina on yksi uusien viljelykasvien menetystarinoista. Viljelyn suosio perustuu mm. siihen, että kumina soveltuu viljajärjestelmiin, kuminanviljely hyödyttää viljoja ja viljat kuminaa, synergiahyötyjä Suurin osa nykyisestä kuminasta tuotetaan tavanomaisesti Jaana Nissi

59 Kierrätysravinteiden käytön mahdollisuudet kuminalla A) Tavanomaisessa viljelyssä korvamaan kylvölannoitusta, jolloin menetelmän tulee olla helppo, kustannustehokas ja tuotetun sadon määrä (& laatu) riittävä. B) Luomuviljelyssä, jolloin tuotetulle sadolle voisi avautua täysin uusia markkinoita, kokonaiskumina-alan lisääminen jo nyt mahdollista jos löytyy keinot luomukuminan tuottamiseen Luomukuminalla kysyntää ulkomailla, johon suomalaiset kuminatoimittajat eivät pysty vastaamaan. Kuminan vientitaidot muutoin hallussa, jolloin luomukumina voisi olla uusi vientiartikkeli tavanomaisen lisäksi

60 Luomukuminan viljely Haasteita erityisesti rikkakasvien ja kuminakoin hallinta Saunakukka ja muut monivuotiset ovat vaikeimmin hallittavissa, ongelmia myös tavanomaisessa. Kuminakoin hallintaan poistuva Bioruiskute S (luonnon pyretriini) sekä kuminakoin toukkasyöte, Turex (5 % Bacillus thuringiensis bakteeri) mahdollisia: ajoitus on tärkeä, ongelmana on valmisteiden korkea hinta /7 1 e/ha) verrattuna synteettisiin valmisteisin (3-5 e/ha). Yleensä luomukuminasta pyritään korjaamaan vain yksi sato, kun yleensä puitavaa satoa saadaan 2-3 vuotena Luomukuminan viljelyala korkeitaan muutamia kymmeniä hehtaareja Luomukuminan hinta 1,5 x tavanomainen ( tavanomaisen hinta 1,12 e/kg, luomukuminan hinta 1,68 e/kg)

61 Kiitos!