Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Transkriptio

1 Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke

2 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen -hanke Kohdistuu alituotantokasveihin, kasveihin, joiden tuotanto on liian pientä Alituotantokasveja koko EU:ssa ovat etenkin rehuvalkuaista tuottavat kasvit: öljykasvit valkuaisen osalta ja palkokasvit Suomessa alituotantokasveja ovat lisäksi esim. ruis ja myös öljyn osalta öljypellava Öljypellavan kehitystyö Satafoodissa tapahtuu toisen hankkeen, Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista, kautta

3 Hankkeeseen osallistuneet Hanketta rahoittaa Satakunnan, Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan ELY-keskukset Hanketta toteutetaan Hankkeeseen ovat osallistuneet Yritysrahoittajina Mildola Oy, Agrimarket (Suomen Rehu) ja Ravintoraisio Oy Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen viljelijät MTT kasvitautien määrittämiseen ja juuristoanalyysien suoritukseen MTT:n Rypsinoste projektin puitteissa

4 Hankkeen kasvit Kevätrypsi ja Kevätrapsi Pienessä määrässä syysrypsi ja syysrapsi Syys- ja kevätruis ja niiden vertailuna kevät- ja syysvehnä Härkäpapu ja herne vuodesta 2009

5 Kerätyt lohkotiedot ja suoritetut analyysit v Satonäytteitä on saatu seuraavasti: Kevätrypsi: 63 näytettä Kevätrapsi: 16 näytettä Syysruis: 28 näytettä Kevätruis: 8 näytettä Syysvehnä: 3 näytettä Kevätvehnä: 19 näytettä Herne: 7 näytettä Härkäpapu: 6 näytettä Näytteet analysoitu saatujen tarjousten perusteella Lohkotietoja on saatu yhteensä 302 lohkolta Kasvustonäytteitä kerätty kasvitautimäärityksiin 42 näytettä 27 viljelijältä

6 Viljelijöille annetut tiedot vuoden 2009 kasvustoista ja sadosta Kerättyjen kasvustonäytteiden kasvitautitiedot Analysoitujen näytteiden analyysitiedot Järjestetty viljelijämatka SKW Lochowin kasvinjalostuspaikoille Saksaan aiheina: hybridiruis, rapsi ja sokerijuurikas Pellonpiennarpäivät: Hybridipäivä (hybridiruis ja hybridirapsi) Nousiaisissa ja Härkäpavun pellonpiennarpäivä Porissa yhdessä Agrimarketin kanssa

7 Kevätrypsin satovaihtelu viljelijöiden lohkoilla vuonna 2009

8 Rypsin ja rapsin sato vuonna 2009 Öljykasvien sato oli hyvä vuonna 2009 Kevätrypsin sato oli keskimäärin 200 kg/ha korkeampi kuin vuonna 2008 hankkeeseen osallistuneiden viljelijöiden lohkoilla Kevätrapsin sato oli hiukan parempi keskimäärin kuin kevätrypsin

9 Kevätrypsilajikkeiden sato vuonna Kevätrypsilajikkeiden sato, kg/ha, vuonna 2009, viljelijöiden lohkoilla Sato, kg/ha 500 0

10 Kevätrypsilajikkeiden satovaihtelu vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla

11 Kevätrapsilajikkeiden sato vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla 3000 Kevätrapsilajikkeiden sato, kg/ha, vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla Sato, kg/ha Highlight Marie Dorothy Ilves Trapper

12 Kevätrapsilajikkeiden mediaanisadot ja satovaihtelu vuonna 2009

13 Rypsin ja rapsin satovaihtelu vuonna 2009

14 Rypsin sato eri viljelytavoissa v. 2009

15 Rypsin sato eri maakunnissa v. 2009

16 Kevätrypsin sato eri kylvötiheyksissä viljelijöiden lohkoilla v. 2009

17 Rypsin sato eri multavuustasoa olevilla mailla v. 2009

18 Rypsin sato eri ph-tasoa olevilla mailla v. 2009

19 Rypsin sato maan eri muokkaustavoissa v. 2009

20 Rypsin sadon riippuvuus kylvöpäivästä v. 2009

21 Rypsin satotason riippuvuus maan multavuudesta v. 2009

22 Rypsin satotason riippuvuus maan Catasosta v. 2009

23 Torjunta-aineiden käyttö rypsillä ja rapsilla v. 2009

24 Kevätrypsin sadon riippuvuus käytettyjen torjunta-aineiden määrästä viljelijöiden lohkoilla v. 2009

25 Kevätrypsin ja rapsin laatu v Kevätrypsinäytteiden laatu oli erinomainen: Öljypitoisuudet olivat korkeat Rikkapitoisuudet olivat keskimäärin hyvin matalat Lehtivihreäpitoisuudet olivat alhaalla Kevätrapsin laatu oli myös hyvä Öljypitoisuudet olivat korkeita Rikkapitoisuudet olivat matalat Lehtivihreäpitoisuus oli korkeampi kuin rypsillä, mutta ei ollut kovin korkeita arvoja

26 Kevätrypsilajikkeiden laatu vuoden 2009 viljelijänäytteissä Lajike Näytteitä Roskia Kosteus Valkuaispitoisuus Öljypitoisuus Lehtivihreä- % % % k. a. ravaton % k. a. 9 %.n pitoisuus, sato kosteus ppm % k. a. Kulta 1 3,0 7,7 19,2 36,6 47,6 43,3 1,8 Valo 2 2,8 8,3 21,8 38,0 42,6 38,8 5,7 Hohto 3 5,4 8,5 19,2 35,4 45,7 41,6 1,4 SW Petita 9 2,2 7,3 19,4 37,9 48,8 44,4 5,3 SW Rebus 4 1,9 7,7 20,9 34,0 45,4 41,3 1,55 Apollo 32 3,3 6,8 19,4 36,2 44,8 42,1 2,5 EOS 4 1,6 7,5 20,8 38,8 46,5 42,4 2,6 IMI ,6 7,5 22,7 40,3 43,7 39,8 3,0 Cordelia 1 0,1 7,6 19,9 38,9 48,8 44,4 1,8

27 50 Kevätrypsilajikkeiden rasvattoman sadon valkuaispitoisuus ja öljypitoisuus v viljelijänäytteissä Valkuaispitoisuus rasvaton sato, % k. a Öljypitoisuus, 9 % kosteus 0

28 Rapsilajikkeiden laatu v viljelijöiden näytteissä Lajike Näytteitä Roskia Kosteus Valkuaispitoisuus Öljypitoisuus Lehtivihreän % % % k. a. rasvaton % k. a. 9 % pitoisuus sato, kosteus ppm % k. a. Marie 2 1,8 7,4 23,3 43,2 46,2 42,1 6,3 Highlight 1 0,1 6,5 20,3 40,0 49,2 44,8 2,2 Dorothy 5 5,1 5,7 18,6 35,8 48,1 43,8 12,0 Ilves 2 3,1 7,9 21,1 40,8 48,0 43,7 2,8 Trapper 1 10,9 7,3 21,2 36,8 42,4 38,6 7,5

29 Kevätrapsilajikkeiden laatu v viljelijöiden näytteissä Öljypitoisuus, 9 %.n kosteus Valkuaispitois uus, rasvaton sato, % k. a. 5 0 Marie Highlight Dorothy Ilves Trapper

30 Syysruislajikkeiden sato vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla 5000 Syysruislajikkeiden sato, kg/ha Sato, kg/ha Akusti Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo

31 Syysruislajikkeiden satovaihtelu v. 2009

32 Kevät- ja syysruis- sekä syysvehnälajikkeiden sato vuonna Kevät- ja syysrukiin sekä syysvehnän sato, kg/ha, vuonna Sato, kg/ha Juuso Arantes Akusti Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Olivin Urho Kevätruis Syysruis Syysvehnä

33 Juuso Arantes Akusti Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Olivin Urho Kevät- ja syysruis- sekä syysvehnälajikkeiden kylvösiemenmäärä Kevät- ja syysruis- sekä syysvehnä-lajikkeiden kylvösiemenmäärä, kg/ha Kylvösiemenmäärä, kg/ha 0 Kevätruis Syysruis Syysvehnä

34 Kevätvehnälajikkeiden mediaanisadot ja satovaihtelu viljelijöiden lohkoilla vuonna 2009

35 Rukiin ja vehnän sadot viljelijöiden lohkoilla vuonna Rukiin ja vehnän sadot, kg/ha, vuonna 2009, viljelijöiden lohkoilla Sato, kg/ha Kevätruis Ei-hybridi syysruis Hybridisyysruis Syysvehnä Kevätvehnä

36 Syys- ja kevätrukiiden ja vehnien kylvösiemenmäärät viljelijöiden lohkoilla v Kylvösiemen, kg/ha Kylvösiemen, kg/ha 0

37 Käytettyjen torjunta-aineiden määrä kevät- ja syysrukiilla sekä kevät- ja syysvehnällä v

38 Syysrukiin sadon riippuvuus kylvöpäivästä viljelijöiden lohkoilla v

39 HYBRIDIRUKIIDEN SADON JA KYLVÖPÄIVÄN VÄLINEN RIIPPUVUUS V

40 Kylvösiemenmäärän ja sadon välinen suhde syysrukiilla vuonna 2009

41 Maan multavuuden vaikutus syysrukiin satoon vuonna 2009

42 Hybridirukiin viljely Hybridirukiin voi kylvää pienellä siemenmäärällä, noin kg/ha Kylvösiemenen hinta tulee samaksi kuin tavallisella rukiilla Hybridiruis on hyvä kylvää aikaisin, ennen 25.8., jolloin se ehtii pensastua Pensastuminen korvaa pienemmän kylvösiemenmäärän 5 tähkää/kylvetty siemen, hyvä pensastuminen

43 Syys- ja kevätruislajikkeiden laatu v viljelijöiden näytteissä Kasvi Lajike Näytteitä Roskia Kosteus Hl-paino Valkuais- Sakoluku n % % kg pitoisuus % k. a. Kevätruis Juuso 7 0,2 12,1 77,5 9,8 207 Arantes 1 0,4 11,8 77,4 9,8 182 Syysruis Riihi 2 0,2 12,1 75,5 9,8 159 Elvi 6 0,3 13,2 75,9 10,5 172 Amilo 7 0,4 13,4 78,1 9,3 262 Picasso 1 6,8 12,5 78,0 9,1 256 Evolo 6 1,4 12,5 77,1 9,5 262 Akusti 1 0,4 12,1 76,5 10,6 212 Walet 1 0,0 13,2 78,9 9,4 163

44 Juuso Arantes Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Aukusti Walet Kevät- ja syysruislajikkeiden valkuaispitoisuus vuonna 2009 viljelijöiden näytteissä 11 Valkuaispitoisuus, % k. a. 10,5 10 9,5 9 8,5 Valkuaispitoisuus, % k. a. 8 Kevätruis Syysruis

45 Kevät- ja syysruislajikkeiden hehtolitrapaino ja sakoluku v viljelijöiden näytteissä Hl-paino Sakoluku 50 0 Juuso Arantes Riihi Elvi Amilo Picasso Evolo Aukusti Walet Kevätruis Syysruis

46 Kevätvehnälajikkeiden sadot viljelijöiden lohkoilla v Sato, kg/ha Sato, kg/ha Anniina Kruunu Aino Quarna Amaretto Zebra Epos

47 Syys- ja kevätvehnälajikkeiden laatu v viljelijöiden näytteissä Kasvilaji Lajike Näytteitä Kosteus Hl-paino Valkuas- Sakoluku % kg pitoisuus NIR % k. a. Kevätvehnä Amaretto 7 12,7 83,3 10,9 254 Quarna 1 13,4 82,9 13,7 284 Anniina 3 12,9 83,0 13,0 329 Kruunu 3 12,6 52,9 11,9 257 Zebra 2 12,5 82,5 12,8 320 Epos 1 14,1 80,3 12,3 297 Aino 1 12,4 80,1 10,4 266 Tjalve 1 12,8 82,0 11,2 355 Syysvehnä Urho 2 12,5 82,8 11,2 347 Olivin 1 11,7 84,2 12,3 328

48 Herneen ja härkäpavun sato vuonna 2009 viljelijöiden lohkoilla 4000 Sato, kg/ha Sato, kg/ha Herne Härkäpapu

49 Herneen ja härkäpavun satovaihtelu viljelijöiden lohkoilla v. 2009

50 Hernelajikkeiden sato vuonna Sato, kg/ha Sato, kg/ha Karita Stok Hulda Keskiarvo

51 Herne- ja härkäpapulajikkeiden sato v viljelijöiden näytteissä 4000 Sato, kg/ha Sato, kg/ha Karita Stok Hulda Kontu Herne Härkäpapu

52 Herne- ja härkäpapulajikkeiden laatu v viljelijöiden näytteissä Kasvilaji Lajike Näytteitä Kosteus Raakavalkuais- % pitoisuus % kuiva-aine Herne Karita 3 11,4 22,6 Stok 2 12,2 23,7 Hulda 1 13,0 26,6 Härkäpapu Kontu 6 11,7 30,7

53 Rypsin ja rapsin kasvitautitilanne v viljelijöiden lohkoilla Kasvi Näyt- Pahkahome Kalkkihome Lehtihome Mustalaikku Härmä teitä Verso Lehdet lidut varret Lehdet Varret Lidut Lidut Varret kpl % max min % % % % % % % % % % Rypsi 40 14,7 42,6 0,0 0,2 0,0 0,1 1,0 0,0 19,9 48,0 3,7 2,2 0,7 Rapsi 3 28,3 48,0 13,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 4,2 24,3 3,3 0,2 0,0 Kasvi Näyt- Harmaahome Möhöjuuren esiintyminen Tyvi- Mustat juuret teitä Lidut Varret % näyt- Möhöjuuriset näytteet laikku Ei mus- Lievä Voimakas kpl % % teistä Ei Lievä Kohtalainen Voimakas % tia juuria Rypsi 40 9,5 5,9 32,5 74,7 2,7 3,2 19,3 8,7 79,4 15,0 5,3 Rapsi 3 21,4 2,4 33,3 94,0 2,0 4,0 0 12,9 78,1 17,7 4,2