Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Transkriptio

1 Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari Hyvinkää, Ilmajoki

2 Kumina suojakasvissa kokeet 1 MTT Jokioisiin on perustettu seuraavat kokeet liittyen kuminan perustamiseen suojakasviin: Koe 1: V 2009 perustettu koe, jossa kuminaa kylvettiin vehnän suojaan vehnän kylvön yhteydessä sekä kuukautta myöhemmin rikkakasvien torjunnan jälkeen Koe 2: V 2010 perustettu koe, jossa suojakasvina olivat härkäpapu, herne, kevätvehnä, rehuohra ja pellava. Suojakasvit kylvettiin tavanomaista kylvösiemenmäärää käyttäen sekä vähemmän (-20% ja -40%) Koe 3: V 2011 perustettu koe, jossa suojakasvina olivat härkäpapu, herne, kevätvehnä, rehuohra ja pellava. Suojakasvit kylvettiin niin, että neljä kymmenestä kylvörivistä suljettiin

3 Kumina suojakasvissa kokeet 2 Koe 1: Kylvöaika touko- ja kesäkuu; Siemenmäärä, kevätvehnä (Kruunu) 240 kg/ha (680 kpl/m2), kumina (Sylvia) 23 kg/ha (660 kpl/m2). Lannoitus 100 kg N/ha, Rikkakasvien torjunta Primus (kj 2 ja 4); Sadonkorjuut; vehnät elokuun lopussa 2009, kumina elokuun alussa 2010 ja 2011 Koe 2: Kylvöaika touko-kesäkuun vaihde; Siemenmäärien perustasot, härkäpapu (Kontu) 240 kg/ha, herne (Hulda) 350 kg/ha, kevätvehnä (Kruunu) 270 kg/ha, rehuohra (Artturi) 140 kg/ha, pellava (Heljä) 60 kg/ha, kumina (Sylvia) 23 kg/ha (660 kpl/m2), joista tehtiin 0, 20 ja 40 %:et vähennykset. Suojakasvien lannoitus kg N/ha, samaan aikaan ristikkäin kylvetty kumina 20 kg N/ha. Sadonkorjuut: suojakasvien korjuu 2010 tuleentumisen mukaan (elokuu ->), kuminan korjuu elokuun alku 2011

4 Kumina suojakasvissa kokeet 3 Koe 3: Kylvöaika suojakasvit toukokuu (vk 19), kumina toukokuu (vk 19) tai kesäkuu (vk 23) riippuen suojakasvin rikkakasvien torjunta-ajankohdasta Siemenmäärät samat kuin 2010 kokeessa, niin että suojakasvin kylvössä neljä kymmenestä vantaasta tukittiin Kevätlannoitus; suojakasvit kg N/ha, kuminalle ennen kylvöä pklannoitus (15 ja 60 kg/ha), syksyllä kuminalle suojakasvin korjuun jälkeen 30 kg N/ha; Rikkakasvien torjunta; herne (& kumina) ennen ja jälkeen rikkakasvien taimettumista, härkäpapu (&kumina) ennen rikkakasvien taimettumista, viljoista ja pellavasta rikkakasvit torjuttiin ennen kuminan kylvöä, Sadonkorjuu; suojakasvien korjuu v 2011 tuleentumisen mukaan (elokuun alku syyskuu)

5 KOE 1 Kuva 1. Vuoden 2009 vehnäsadot ja vuosien 2010 & 2011 kuminasadot kokeessa, jossa kumina kylvettiin vehnän suojaan vuonna 2009.

6 KOE 2 Kuva 2. Suojakasvien vuoden 2010 sadot kokeessa, jossa kumina kylvettiin aluskasviksi samanaikaisesti keväällä Suojakasvit kylvettiin tavanomaisen siemenmäärän lisäksi harvempaan.

7 KOE 2 Kuva 3. Kuminasadot Kumina kylvettiin eri siementiheyksin kylvetyn suojakasvin aluskasviksi vuonna 2010.

8 KOE 2 Pelkkä kumina, sato 605 kg/ha Kumina ohran seassa, sato 395 kg/ha Suojakasvin kylvösiemenmäärän poikkeama tavanomaisesta Kuva 4. Suojakasvin vuonna 2010 ja kuminan vuonna 2011 korjatut sadot.

9 KOE 3 Kuva 5. Suojakasvien sadot vuonna 2011.

10 Kuva Marjo Keskitalo Kuva 6. Kuminakasvustot , kun suojakasvina kasvoi herne

11 Kuva 7. Kuminakasvustot , kun suojakasvina kasvoi härkäpapu Kuva Marjo Keskitalo

12 Kuva 8. Kuminakasvustot , kun suojakasvina kasvoi kevätvehnä. Kuva Marjo Keskitalo

13 Kuva 9. Kuminakasvustot , kun suojakasvina kasvoi rehuohra Kuva Marjo Keskitalo

14 Kuva Marjo Keskitalo Kuva 10. Kuminakasvustot , kun suojakasvina kasvoi pellava.

15 Johtopäätökset (1) Lopulliset johtopäätökset menetelmästä tehdään sitten, kun myös uusista kokeista saadaan tulokset Vuonna 2012 korjataan kokeen 3 kuminasato. Uutena kokeena on vuonna 2011 syksyllä perustettu syysviljakenttä, jonka suojaan kumina kylvetään.

16 Johtopäätökset (2) Tällä hetkellä näyttää siltä, että: Joudutaan tekemään kompromisseja, jolloin on päätettävä kumpi kasvi on pääkasvi. Täystiheässä eli nykyohjeiden mukaisissa suojakasvitiheyksissä kumina ei kehity riittävästi. Suojakasvin hehtaaria kohti kylvettävän siemenmäärän alentaminen on edellytys kuminan kehittymiselle Siemenmäärä voi madaltaa kylvämällä harvempaa tai sulkemalla kylvövantaita (=rivivälin leventäminen, niin että riviä kohti siementiheys pysyy samana) Rikkakasvien torjuntaan on paneuduttava entistä huolellisemmin, kun on huomioitava kahden satokasvin vaatimukset

17 Johtopäätökset (3) Harvempi kylvös ja rivivälin leventäminen saattaa vaikuttaa suojakasviin eri tavoin. Kauttaaltaan harvempi kylvös vaikutti hyvin vähän suojakasvin satoon kuivana vuonna Rivivälin leventäminen alensi vuonna 2011 suhteellisesti eniten palkokasvien satoja verrattuna viljoihin. Paras suojakasvi kuminalle oli ohra, jonka suojassa kumina tuotti 2/3 siitä sadosta, mikä saatiin kuminasta ilman suojakasvia. Toiseksi paras suojakasvi oli härkäpapu, jonka seassa kumina tuotti ½ siitä sadosta, mikä saatiin kuminasta ilman suojakasvia.