Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Transkriptio

1 Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta Rovaniemi puh

2 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

3 Rehujen hankinta- ja tuotantostrategia 1. Ostetaan kaikki -ei tarvita peltoa -saatavuus? -hinta? -laatu? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

4 2. Sopimusviljely -ulkopuolinen tuottaja -määrä/laatu sovitaan -ei sidottuja pääomia -tietynasteinen rehuvarmuus -sopivan tuottajan löytyminen? -hintayksimielisyys? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

5 3. Paliskunnan johdolla -pelto ja koneet tarvitaan -keskitetty tuotannon suunnittelu ja toteutus -tuotantopanosten keskitetty hankinta -sitoutuminen? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

6 4. Jokainen tuottaa itse -ry-hinta? -määräysvalta omaan tuotantoon säilyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

7 NURMENVILJELYN SUUNNITTELU Rehujen tarve -ruokintapäivät ja eläinmäärä Tilan satotaso -keskisato (kg/ha tai ry/ha) Nurmien pinta-alatarve -nurmirehujen kokonaistarve jaetaan tilan keskisadolla Vuosittaisen satovaihtelun pienentäminen - nurmet eri-ikäisiä - viljelykierron valinta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

8 Varaudutaan heikkoihin satovuosiin tiedostetaan sato-ongelmat -talvituhot -nurmen perustamisen epäonnistuminen, -kasvukauden epäedulliset sääolot) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

9 NURMIKIERRON PITUUS -pidetään huolta pellon peruskunnosta -säilytetään nurmen satotaso -pienennetään vuotuisia satovaihteluita -varaudutaan heikkoihin satovuosiin -estetään talvituhot Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

10 LOGISTIIKAN SUUNNITTELU -tiellä liikkumisen minimointi -peltojen sijainti suhteessa talouskeskukseen -ajoteiden kunto -ajoreitit -peltoviljelyketjun rakenne ja mitoitus -rehun varastointi -rehun jakelu -työvoiman käytön suunnittelu, -hyvin suunnitellulla logistiikalla ratkaiseva merkitys ry-hintaan! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

11 Kasvilajien valintaan vaikuttaa(1): Kuningas talvi -viljelyalue -lumiolot pysyvä lumipeite ohut routa ei pakkasvaurioita talvituhosienet lumeton paksu routa pakkanen jääpolte -sopeutuminen =viljelyvarmuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

12 Kasvilajin valintaan vaikuttaa(2): sadon käyttötarkoitus laidun säilörehu heinä lisärehu sadon määrä ja laatu viljelykustannukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

13 Nurmen kasvukunnon ylläpito - ojitus kuntoon - pellon pinnanmuotoilu - viljavuustutkimus - kalkitus - hyvä kyntö - kestorikkakasvien torjunta luodaan edellytykset koko nurmikierron sadontuotolle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

14 Ojitus -huolehditaan pellon vesitaloudesta -liikavesi pois, märkyys haittaa kaikkia viljelytoimenpiteitä -ravinteiden hyväksikäyttö tehostuu -maaperän biologinen aktiivisuus lisääntyy, ilmava maa tuotantopanosten hyötysuhde kasvaa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

15 Pellon pinnan muotoilu - liika vesi pois pellolta - jääpolte! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

16 Viljavuustutkimus -maan ravinteikkuuden selvitys -muutokset ravinnevaroissa kasvin tarpeet lannoituksen suunnittelussa rehun laatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

17 Kalkitus - Ca ja Mg itsessään ravinteita - useimpien ravinteiden hyötysuhde kasvaa ph:n kohoamisen myötä - maaperän biologinen aktiivisuus lisääntyy -esim. suolaheinät viihtyvät happamassa maassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

18 Hyvä kyntö -perusta koko kylvömuokkaukselle -kylvöalustan tasaisuus, taimettuminen -pellon pinnan mikromuotoilu talvituhot rehun laatu, ei multaa korjuussa -rikkakasvien torjunta -suorakylvö ei nurmituotannossa pysty kokonaan korvaamaan kyntöä mätästyminen -> rehun laatu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

19 Kestorikkojen torjunta -rehunlaadun parantaminen -kyntö kaiken perusta -kalkitus (esim. suolaheinät) -kesannointi -kemiallinen torjunta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

20 Nurmen huolellinen perustaminen varmistaa koko nurmikierron sadonmuodostuksen -Oikea kylvötekniikka -Oikea kylvöajankohta varmistaa talvehtimista -Alueelle sopiva lajike -Siemenseoksen valinta maalaji talvehtimisominaisuudet kasvilajien kasvurytmi ja kasvilajien yhteensopivuus käyttötarkoitus nurmen käyttöikä -Suojakasvi -Siemenmäärä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

21 Nurmen vuotuislannoitus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

22 Mitoitus -nurmen käyttötarkoitus -sadonmäärä -kasvilaji ja seos -nurmen ikä -pellon viljavuus -maalaji Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

23 Lannoitusajankohta -Nurmen kasvu selkeästi alkanut -Nuoret ja kivennäismaan nurmet lannoitetaan ensimmäisinä ja turvemaan vanhat nurmet viimeisinä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

24 Sadon laadun varmistaminen - oikea lannoitus - sääolojen huomioiminen - kasvilajien kasvurytmin tuntemus - oikea korjuuajankohta - soveltuva korjuuteknologia - lajiseokset (apila) - sadon määrä ei yksistään ratkaise Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

25 Kustannustehokas nurmitalous - missä tuotetaan, siellä tuotetaan kunnolla - tuotantopanosten hyötysuhde korkealle Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT