Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Transkriptio

1 Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys , joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen 10:00 Johdatus päivän aiheisiin Toiminnanjohtaja Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi 10:30 Kasvinsuojelun haasteet poikkeuksellisina kasvukausina, Markkinointipäällikkö, Lasse Matikainen Berner Oy 11:45 Tauko 12:15 Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK 13:30 Mitä tapahtuu viljamarkkinoilla 2012? MTK:n vilja-asiamies Max Schulman 14:45 Viljelijän puheenvuoro Kalle Hankamäki 15:00 Päivän päätös

2 Viljamarkkinat vrt. osakemarkkinat viime vuodet on käytännössä eletty ns. hintaputkessa Lähde: VYR Mikä merkitys hintavaihtelulla on? Jos kauran/ohran hinta on syksyllä 2012 alle 100 e/t, niin keskimääräisillä satotasoilla ei saada katettua edes muuttuvia kustannuksia (lannoite, polttoaine, kasvinsuojelu) Syksystä 2009 syksyyn 2010 rehuviljojen hinta nousi noin 90 e/t Noin 130 kuution viljavaraston arvo nousi vuodessa yli e Tällaisessa tilanteessa varastosiilon takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt Tuotantopanosten, lähinnä lannoitteiden hinta muuttuu edellisen satokauden viljan hintojen mukaan, joten viljan hintojen noustessa viljelijä väliaikaisesti hyötyy ja toisaalta viljan hintojen laskiessa kantaa riskin, ellei ole suojautunut viljan hintojen laskulta Hintavaihtelut ovat suhteessa huomattavasti suurempia kuin raakapuukaupassa

3 Viljojen ja öljykasvien maailmanmarkkinahinnat Leipäviljan tuottajahinta Suomessa Kiinteän hinnan tarjoukset syksylle 2012 ovat tällä hetkellä n. 175 e/t Vehnä Ruis

4 Rehuviljan tuottajahinta Suomessa Kiinteän hinnan tarjoukset syksylle 2012 ovat tällä hetkellä n. 160 e/t

5

6 Miten suojautua hintavaihteluilta? Jakamalla hintariskiä Futuurikauppa Kiinteähintainen viljelysopimus (laatu- ja määräriski) Ei viljelysopimusta -> voi hakea myyntiajankohdan ja ostajan vapaasti Avohintainen viljelysopimus -> mikä on tosiasiallinen hyöty viljelijälle??? Lisäksi muita hinnoitteluvaihtoehtoja Riittävät varastointitilat -> myynnin siirto seuraavalle satokaudelle Kasvilajivalikoimalla Tuotantopanosten oston ajoituksella Suunnittelemalla tuotanto markkinalähtöisesti Markkinoihin sovitettu tuotannon määrä ja laatu Satokauden aikana hintakehitys on erilainen yli- ja alituotantotilanteessa Hyvä maksuvalmius on oleellinen edellytys Riskinsietokyky on yksilöllistä, joten ei ole mitään yleissääntöä riskienhallintaan Toisaalta, jos ei suojaudu, niin silloinkin kantaa itse vastuun, eikä voi syyttää muita Esimerkkejä hinnan kiinnityksen vaikutuksesta Rehukauraa 40 t sopimus 3/2011 kiinteä hinta 160 e/t ja markkinahinta 2/ e/t Erotus -600 e koko sopimusmäärässä 1/2007 kiinteä hinta 130 e/t ja markkinahinta 3/ e/t Erotus e koko sopimusmäärässä Mallasohraa 40 t 4/2008 kiinteä hinta 233 e/t ja markkinahinta 2/ e/t Erotus e koko sopimusmäärässä 3/2011 kiinteä hinta 175 e/t ja markkinahinta 11/ e/t Erotus e koko sopimusmäärässä

7 Viljojen loppuvarasto satokauden päättyessä Maailma mrd. kg ja Suomi milj. kg Maailma E Keskiarvo Erotus Vehnä ,62 % Ruis 1,2 1,6 2,5 2,8 1,8 1,5 1,9-21,05 % Ohra yht ,10 % Kaura 2,9 3,4 4,8 4,5 3,2 3,5 3,7-5,83 % Suomi E Keskiarvo Erotus Vehnä ,78 % Ruis ,75 % Ohra yht ,49 % Kaura ,07 % Varastotilanne yhdessä satoennusteiden kanssa määrää markkinoiden suuntaa Yhteenvetoa markkinoilta verrattuna edellisvuoteen (maailma) tai keskiarvoihin (FI) Maailma Tuotanto 11/12 Vienti 11/12 Loppuvarasto e Vehnä Kasvaa Kas vaa Kasvaa Ruis Kasvaa Alenee Alenee Ohra Kasvaa Ennallaan Alenee Kaura Kasvaa Alenee Kasvaa Suomi Tuotanto 2011 Vienti 11/12 Loppuvarasto e Vehnä Yli Yli Yli Ruis Alle Alle Yli Ohra Alle Alle Alle (Huom!) Kaura Yli Alle Alle

8 Muita markkinoita sotkevia tekijöitä Venäjä Sijoitusrahastot Politiikka Euron ja dollarin vaihtosuhde Jne. Mitä opimme vuodelta 2011 Kokonaisviljelyala pysyi hallinnassa Suositeltiin vehnää, jota saatiin laarit täyteen Näkynee hinnoissa ja myös tarjonnassa vielä tulevalla satokaudella Futuurit toimivat erityisesti vehnällä Ohran sato pettymys niin määrällisesti kuin laadullisesti Markkinat kysynnän puolella, mikä on turvannut hinnat Sama tilanne mallasohralla Rypsillä huono satovuosi Talven kiinteät hinnat olivat lähellä syksyn hintoja Lannoitteiden hinnat ovat edelleen nousseet

9 Viljelyn kannattavuus Kustannukset öljy +0,20 e/l alv 0% lannoitteet +100 e/t alv 0 % Viljan hinnan pitäisi nousta n. 30 e/t nykytasosta, jotta kate pysyy ennallaan Kiinteät hinnat nyt: Ruis 175, mallasohra 190, kaura 165, rypsi 415, rehuohra 155 e/t ja vehnä 170 e/t

10 Esimerkkejä katelaskelmista Kate 1 = (myyntitulot + tuet) - muuttuvat kustannukset Katteella on katettava oma palkka + koneet + rakennukset + pellon kustannus Myyntihinnat Raision hintoja kiinteät hinnat 2012 Kate 1 B Sato t/ha 2011 e/ha 2012e e/ha Muutos e/ha Vehnä 4, Ruis 3, Mallasohra 3, Rehuohra 3, Kaura 3, Rypsi 1, Kate 1 C1 Sato t/ha 2011 e/ha 2012e e/ha Muutos e/ha Vehnä 4, Ruis 3, Mallasohra 3, Rehuohra 3, Kaura 3, Rypsi 1, Mitä satotaso tai myyntihinta vaikuttaa katteeseen? Jos edellisen esimerkin mukaan 2012 Rypsin sato nousee 400 kg/ha -> 135 e/ha Rypsin sato alenee 400 kg/ha ja hinta +50 e/t -> -210 e/ha Rypsin kate on vehnää parempi, vaikka vehnän sato olisi 3 t/ha suurempi Kauran sato alenee 800 kg/ha -> -116 e/ha Kauran keskisato on tilatasolla 3,3 t/ha ja rehuohran 4,0 t/ha niin tällöin rehuohra on kannattavampi viljelykasvi Rukiin keskisato on 4,0 t/ha ja hinta +40 e/t -> +250 e/ha Rukiin keskisato on 2,0 t/ha -> -200 e/ha Satotasovaihtelussa saattaa tuotantopanosten käyttö olla lähes identtinen, mutta pellon kasvukunto ja kasvinsuojelu vaikuttavat huomattavasti lopputulokseen

11 Lähde: VYR Markkinariskin hallinta 2011/12 Tuotantopanosten oston ajoitus, valittavan kasvin valinta, kasvinsuojelu ja myyntiajankohta Väitän vaihteluvälin olleen enimmillään yli 500 e/ha Ja hyvinkin pienillä päätöksillä 150 e/ha Miten satokaudella 2012/13? Edellisen lisäksi pellon kasvukunto vaikuttaa riskienhallintaan erityisesti erilaisten kasvukausien välillä Taloudellinen optimi on eri asia suurin mahdollinen sato

12 Mitä päätöksiä viljelijät tekevät keväälle 2012? Kauran ja ohran hinta on ollut odotuksia parempi Vehnän hinta oli puolestaan pettymys Rypsillä on nyt kaksi perättäistä huonoa satovuotta Lannoitteiden hinnannousu syö viljelyintoa Kokonaisviljelyala kasvanee maltillisesti Kauran ja mallas/rehuohran viljely lisääntynee Vehnän viljelyala pienenee Rypsin viljelyalaa lienee vaikea kasvattaa Kannattaa seurata tilannetta myös kylvöalaennusteen osalta (vyr.fi) ja muistaa, että kotimaan viljankulutus on edelleen laskussa