Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Transkriptio

1 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

2 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue maatilaa 9000 asiakasta ha peltoa 160 toimihenkilöä

3 Viljatilan johtaminen/kannattavuus yrityksen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi aina yrityskohtaisia mitä mittaat, sitä voit parantaa aikajänteet/näkökulmat 1) tilan kehittäminen investointien avulla 2) nykyisen tuotannon kehittäminen 3) maksuvalmius satokaudella 2015/6 >

4 Viljatilan kassavirta 2015/16, /ha Rahaa tilille 1000 Juoksevat menot 500 Ylläpitoinvestoinnit 100 Lainanhoitomenot 100 Verot 50 Omaan käyttöön jää 250

5 Laajentaminen ja kassavirta? 100 ha => 100 * 250 = ha => 200 * 200 = ha => 300 * 173 = ha => 500 * 150 =

6

7 Tuotot, kulut ja voitto/tappio Nettotappio Tuet Sato Tuotot Pelto, ojitus Koneet, rakenn. Työ Muut. kust. Kulut

8 Ennakkolaskelma, kevätvehnä 2016 Neljännekset satotuoton mukaan Euroja 1. neljännes (keskisato 5,78 tn) 4.neljännes (keskisato 3,39 tn) Tuotot Satotuotot Tuet Yhteensä Kustannukset Muuttuvat Kate A Työ Kate B Konekust Rakennuskust Yleiskust Kate C Pellon kust Nettovoitto/tappio Hinta /tn, jolla päästään nettovoittoon Sato jolla päästään nettovoittoon hinnalla 145 /tn 6,32 tn (+9 % v satoon 5,08 tn (+ 50 % v satoon)

9 Ennakkotulos 2015: öljy-, palko- ym. erikoiskasveilla viljoja parempi tulos (Kate A) Luken satoarvio 2015 Hinnat 1/2016 Lähde: Ennakkotulokset 2015, ProAgria Lohkotietopankki

10 Tulos 3. vuosi peräkkäin tappiolle valtakunnan keskisadoilla Oman pääoman korkovaatimus laskettu 5 %:n mukaan. Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

11 Mikä on kannattavan viljantuotannon satotaso vuodenvaihteen hintasuhteilla? Hinta /tn Satovaatimus kg/ha Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Rehuohra Mallasohra Kaura Rypsi/rapsi Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Viljantuotanto ei lyö leiville keskisatoja tuottamalla

12 Kokonaiskustannusten tarkastelu 30 % Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

13 Viljelyn kannattavuus nousuun? 1. Sato Viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille Viljelykierrosta nostetta satoihin Syysmuodot Hyvä sato on poikkeuksetta ollut yhteydessä parempaan taloudelliseen tulokseen (ProAgria Lohkotietopankki) 2. Maan rakenne ja vesitalous kuntoon 3. Hinta? 3. Viljelytekniikka ajoitus Kevätkylvöt aikaisin mieluummin aikaisin kuin liian myöhään? 4. Yhteistyö Koneyhteistyöllä kiinteitä kuluja alas Rehuviljayhteistyö: korjuu murskesäilöntään

14 yrittäjyys: seuranta, oppiminen, benchmarkkaus maan rakenne tautitorjunta ph ravinteet lajikkeet Keskisadot 2015, kg/ha: vehnä 3930 ohra 3470 kaura 3670 öljyk Copyright: J. Salopelto

15 Viljan hintakehitys ennuste jatkossa?

16 Toteutuneita viljan hintoja tiloittain, Etelä-Suomen ViljelyKasvu-tiloja, /tn 50 0 Syysvehnä Kevätvehnä Syysruis

17 Vaikutus myös tuotantokustannuksiin: Enemmän kiloja jakamassa kustannuksia Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

18 Luomu ja tavanomainen Luomu Tavan.

19 Luomu ja tavanomainen Luomu 160 ha Tavanomainen, 130 ha

20 Vertailuesimerkki Kymenlaaksosta

21 Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu miksi? Pelkästään kevätviljoihin perustuvassa viljelyssä on paljon riskejä sääriski, satoriski, laaturiski, hintariski Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta Satotasojen on noustava Ylijäämäviljasta pois Tuotetaan käyttötarkoituksen mukaan Viljelyn kannattavuus paranee Hyötyjä pitkällä tähtäimellä

22 Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu miksi?

23 Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu, erityisesti jos lohkolla matala sadontuottokyky Viljan sato kg/ha Rypsi, rapsi kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki

24 Miten reagoida? Peltolohkojen arviointi Hyväkuntoiset lohkot (viljasato > kg/ha) keskitä näille varsinaisten viljelykasvien viljely ylläpidä ja paranna niiden hyvää kasvukuntoa Keskivertolohkot ( kg/ha) selvitä syy, miksi lohkot eivät tuota enempää lähde parantamaan lohkojen kasvukuntoa Heikkokuntoiset ja tiivistyneet lohkot (< kg/ha) arvioi kannattaako lohkojen kunnostus pidä lohkot reservissä, jossa samaan aikaan niiden kasvukunto elpyy

25

26 Viljelykiertoesimerkit 100 ha tila Kate A /ha Kate A 749 /ha Kate A 453 /ha Öljy- tai palkokasvi 1 v. Syysvilja- tai öljykasvi 1-2 v. Viherlannoitus nurmi 1-2 v. / kumina Kevätvilja 1 v. Viherlannoitus/ apilanurmi 2 v. Syysvilja 1 v. Apilasinimailasnurmi Apilasinimailasnurmi Luonnon hoitopelto nurmi 40 ha 50 ha 10 ha Luonnon hoitopelto nurmi Kevätvilja 1-2 v. Keskimäärin Öljy- tai palkokasvi 1 v. Syysvilja tai -öljykasvi 1 v. Viljaa ha/v Öljy- ja palkokasveja ha/v Nurmea/monivuotista 20 ha/v Muokkaus retiisi / Riistapelto Koko viljelyalalle kate A = 774 /ha/v, vaikka 20 ha peltoa nurmihoidossa

27 Aikainen / myöhäinen lajike: esimerkki myyntihinnan ja kuivauskustannusten kannalta Aikainen Myöhäinen Sato kg/ha kg/ha Hinta 150 / 175 /tn 150 /tn Satotuotot 750 / 875 /ha 900 /ha Korjuukosteus 20 % 23 % / 30 % Kuivauskustannus (öljyn hinta 0,64 /l) Satotuotot - kuivauskulut 40 /ha 75 / 147 /ha 710 / 835 /ha 825 / 753 /ha

28 ViljelyKasvu-tilat Etelä-Suomessa 2015 Tavanomainen viljely Luomu Tilojen keskipinta-ala noin 140 ha.

29 ViljelyKasvun vuosikello = tiedotteet kasvukaudesta ja kasvinsuojelusta = tiedotteet viljojen markkinatilanteesta Kasvintuotannon kustannuslaskelmat Taloustulosten purkutilaisuudet Viljelysuunnitelman tarkennus, ennakkolaskelmat Alustava viljelysuunnitelma, lannoitteiden hankinta Pellonpiennartilaisuudet Kasvustokäynti

30

31 Kasvustokäynnit kasvinsuojelu ravinteet, lisätyppi maan rakenne - esim. kuoppatesti lajikkeet

32

33 ProViljelys-ryhmien yhteistoiminta

34 ProAgrian talouspalvelut viljatilalle ViljelyKasvu/TalousWisu Tukipuntari optimoi tukivaihtoehdot Kassabudjetti tasapainottaa maksuvalmiutta LIKWIn päivitys kertoo maatilan talouden kokonaisuuden Tulevaisuuskeskustelu auttaa hahmottamaan tulevaisuuden vaihtoehtoja

35 Talouden tasapainotus 2015/6 lainoille lyhennysvapaa ennakkoverojen alennus ylläpitoinvestoinnit seis tuotevarastojen tasaus turhan tavaran myynti siirrä kalkitukset ym. palkattu väki pois Rahat ei laskemalla lisäänny, mutta aloita kassabudjetointi seuraa sen toteutumista riittävä käyttörahoitus pankista (= ei yliaikakorkoja) oma pankkitili maatilalle tee vain suunniteltuja investointeja (onko tarpeen vai tekeekö vain mieli )