Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Transkriptio

1 Eväitä paremman sadon tuottamiseen Marjo Keskitalo ja MTT:n Ylivoimainen kuminaketju tutkimusryhmä PAREMPAA SATOA KUMINASTA seminaariesitysten pohjalta

2 Ylivoimainen kuminaketju tutkimusryhmä ja tehtävät Yliopistonlehtori Asko Hannukkala, Helsingin Yliopisto/MTT Kasvintuotannon tutkimus (kasvitaudit) Vanhempi tutkija Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus (tilakierrokset, kasvintuholaiset) Biometrikko Lauri Jauhiainen, MTT Kasvintuotannon tutkimus (tutkimusten suunnittelu, tilastollinen käsittely) Asiakaspäällikkö Arjo Kangas (Markku Niskanen), MTT Kasvintuotannon tutkimus, Ylistaro (lajiketutkimukset, korjuuaika, N-porraskokeet) Tutkija Timo Karhula, MTT Taloustutkimus (tuotannon kannattavuus) Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus (lajiketutkimukset, kumina suojakasvissa, post-harvest, laatu, itäminen) Vanhempi tutkija Hannu Känkänen, MTT Kasvintuotannon tutkimus (suorakylvö, siemenmäärä) Tutkija Antti Laine, MTT Kasvintuotannon tutkimus (bioperäiset lannoitteet, P ja K-porraskokeet, hivenaineet) Asiakaspäällikkö Pentti Ruuttunen, MTT Kasvintuotannon tutkimus (rikkakasvien torjunta)

3 Ylivoimainen kuminaketju Superior caraway chain työpaketit (H) Tarkemmasta lohkotietopankista ja neuvonnan interaktiivisuudesta apua tulevaisuuden kuminan tuotantoon (A) T I E D O N S I I R T O B) Kartoitus satoa alentavien tekijöiden selvittämiseksi kuminatiloilla: Selvitetään kuminapeltojen kuntoa, kasvintuhoojien esiintymistä sekä viljelykäytäntöjä C) Keskisadon nosto & Satovaihteluiden vähentäminen uusien lajikkeiden avulla ja Kehittämällä tuholaistorjuntaa.. Havainnointi satomallikokeilla. D) Kuminan integrointi Viljanviljelyyn tuottamalla kokemusta ja tietoa kuminan esikasviarvoista ja kehittämällä viljelykiertoja. F) Siemenen haihtuvat öljyt ja mikrobiologinen laatu osana jatkojalostusta. G) Kuminatuotannon kannattavuusselvitykset tilamallien ja havainnollistavien satomallikokeiden avulla. E) Tuotantopanosten käytön optimointi kustannusten minimoimiseksi bioperäisillä lannoitteilla sekä siemenmäärää tarkistaen. Havainnointi satomallikokeilla. (A) T I E D O N S I I R T O (H) Uuutta tietoa kuminaopetukseen uusien tuottajien innostamiseksi

4 Ensimmäisen kuminasadon kannalta tärkeitä ovat A) Perustamisvuosi Sadon määrään voidaan vaikuttaa: - Kylvövaiheessa maassa tulee olla riittävästi kosteutta, mutta kylvön jälkeen ei saa olla liian kauan sateista ja kylmää, mikä saattaa heikentää itämistä ja taimettumista. - Kylvösiemenenä kannattaa käyttää varisematonta lajiketta ja hyvin itävää siementä. Tavanomaisessa kylvössä siemenmäärän lisääminen >15 kg/ha ei välttämättä tuo lisäkiloja ensimmäisen vuoden satoon. - Siemenmäärän tarve kasvaa kylvötavan mukaan: tavanomainen -> hajakylvö pintaan -> suorakylvö - Kuminaa voi kylvää myöhemminkin (Etelä-Suomessa vielä heinäkuun alussa). Onnistumiseen vaikuttaa se, saadaanko kylvön jälkeen riittävästi kostetutta itämisen vauhdittamiseksi ja kasvuston kehittymiseksi - Tavoitteena tasainen mutta ei liian tiheä kasvusto, jotta kumina saa kehittyä ilman liiallista kilpailua talvehtimisen ja seuraavan vuoden kukinnan mahdollistamiseksi. Suurijuurisuus tärkeää kukinnalle - Typpilannoitustarve riippuu maalajista, hyvillä eloperäisillä mailla typen tarve pieni (0-40 kg/ha), vähäravinteisilla mailla noin 60 kg/ha - Rikkakasvitorjunnan onnistuminen: Kylvön viivästyttäminen tai/ja Roundup käsittely ennen kylvöä parantaa torjuntatehoa. Yksivuotisten rikkakasvein torjuntaa voi tarvittaessa vahvistaa niittämällä ne elokuussa. - Lyhytaikaisesti kumina sietää kuivuutta, mutta pitkään jatkunut sadeton vaihe heikentää juurten kehittymistä ja seuraavan vuoden satoa Sadon laatuun voidaan vaikuttaa: Rikkakasvien torjunnan onnistuminen parantaa sadon puhtautta. Lajike vaikuttaa siemenen haihtuvien öljyjen määrään sekä siemenen painoon. Multamailla viljeltynä haihtuvan öljyn pitoisuudet jäävät kivennäismaita heikommaksi.

5 Ensimmäisen kuminasadon kannalta tärkeitä ovat B) Ensimmäinen satovuosi Sadon määrään vaikuttavat tai voidaan vaikuttaa - Typen kevätlannoitus aikaisin keväällä heti kun pelto kantaa. Eloperäisillä mailla riittää alle 60 kg/ha (0-60 kg/ha), vähäravinteisillä kivennäismailla kg/ha. - Mahdollinen rikkakasvien torjunta tulee tehdä hyvin aikaisin, jolloin kuminassa ei ole vioitukselle altista lehtipinta-alaa mutta torjuttavia rikkakasveja löytyy. Pahimmillaan torjunta heikentää satoa. - Kuminakoin torjunnasta kannattaa huolehtia kaikkina satovuosina, tosin oikea torjunta-aika voi vaihdella vuosittain. - Tärkeää on myös kasvukauden sää. Kukintavaiheen alussa liian korkea lämpötila (matala ilman kosteus) vioittaa kukkien muodostumista ta/ja kukintaa ja voi romahduttaa sadon. Sateinen ja pilvinen sää heinäkuussa heikentää satoa entisestään. - Kuminan versoutuminen kompensoi harvaa kasvustoa, mutta kuinka paljon - Vuosina, jolloin kuminan rengaspunkkia esiintyy, voivat satotappiot olla merkittäviä. Onneksi samat kasvustot voivat tuottaa vähintään kohtuullisen sadon seuraavana vuotena. - Kuminan taudit kuten pahkahome ja lehtilaikkutaudit saattavat pahimmillaan verottaa satoa - Oikea korjuuaika riippuu lajikkeesta ja voi tuoda lisäkiloja. Riittävän aikainen (varisevat lajikkeet) tai hieman tavanomaista myöhempään tehty korjuu (ei-varisevat lajikkeet) voi tuoda jopa satoja kiloja/hehtaari lisää Sadon laatuun vaikuttavat tai voidaan vaikuttaa: Rikkakasvien torjunnan onnistuminen parantaa sadon puhtautta. Liian aikainen korjuu saattaa heikentää siementen itämistä. Sateet ennen korjuuta voivat heikentää siemenen käyttöä elintarvikkeena.

6 Kuminatuotannon tilakohtaista kannattavuutta kannattaa tarkastella niin, että käytössä on tiedot ainakin kahdelta satovuodelta. Kannattavuuden parantamiseksi tulisi huomio kiinnittää erityisesti tuotannon kiinteisiin kustannuksiin, jotka kattavat suurimman osan tuotantokustannuksista. Toimenpiteet, joilla ensimmäinen satoa tuottamaton vuosi saadaan hyötykäyttöön, voivat parantaa tilannetta. Tästä esimerkkinä on kuminan perustaminen toisen satokasvin aluskasviksi, josta saadaan satoa ensimmäisenä vuotena ja kuminasta toisena. Bioperäisten lannoitevalmisteiden levittäminen perustamisvuotena. Lannoitevaikutuksen lisäksi levitetty aines voi parantaa pellon kosteusoloja sekä kuminatuotannon kannattavuutta. Toinen kuminasato riippuu yleensä ensimmäisestä. Mikäli ensimmäinen sato on heikko, on toinen sato yleensä hyvä ja päinvastoin. Suuret satovaihtelut ovat tavanomaisia kuminalle niin Suomessa kuin muissakin kuminan tuotantomaissa. Satovaihteluiden vähentämiseen tarvittavaa tietoa etsimme ja löydämme hankkeessa tehtävistä kenttäkokeista, jotka jatkuvat vielä vuoden 2013.

7 Kuminasadon ennustettavuuden vaikeus johtuu siitä, että kasvi on yleensä kaksivuotinen, mutta voi tuottaa toisinaan satoa vasta kolmantena vuotena. Sen sijaan kuminapellosta voidaan saada satoa kolmenakin vuotena peräkkäin (=neljäs kuminavuosi). Kasvustossa on samanaikaisesti eri kehitysvaiheessa olevia kasveja, joihin vaikuttaminen oikealla tavalla on haasteellista. Ensimmäisen sadon tuottamista ajatellen vaa ssa ovat a) perustamisvuoden ja b) satovuoden tuotannolliset tekijät sekä sääolot. Kysymys on siitä, kuinka paljon ja miten a ja b- kohdat vaikuttavat lopulliseen satoon. Tulosten mukaan näyttää siltä, että perustamisvuonna luodaan mahdollisuus tai pohja satomäärältään suuren kuminasadon tuottamiseksi. Ongelma on siinä, että syksyllä hyvältä näyttävä kasvusto ei kuitenkaan takaa hyvää ensimmäisen vuoden kuminasatoa. Hyvänkin kasvuston satopotentiaali voidaan menettää satovuonna. Kuminasato voi jäädä heikoksi (vaikka edellisenä syksyllä kasvusto näytti hyvältä) mm. seuraavista satovuoden tekijöistä: - syksyllä taimettunut ja piilossa pysynyt saunakukka ja sen torjumatta jättäminen - kesäkuun kukintavaiheessa liian korkea lämpötila/matala ilmankosteus ja heinäkuun sateet - kuminan rengaspunkin esiintyminen - kukintojen tai siementen surkastuminen (syy epäselvä, todennäköisesti useita tekijöitä) - sadon variseminen korjuun viivästymisen takia.

8 Paremman kuminasadon tuottamisessa painavat perustamisvuoden ja satovuoden tuotannolliset sekä säätekijät. Perustamisvuoden tuotannolliset tekijät ja sää Ensimmäisen satovuoden tuotannolliset tekijät ja sää