Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Transkriptio

1 Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari Loimaa, Ilmajoki

2 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö kyntö, tasaus, jyrsinkylvö 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 kg/ha itävää siementä (Record, 56 %) Kylvöjen ajoitus onnistui, maa murenevaa molemmilla kylvötavoilla. Kylvö silti samana päivänä, Muokkaamattoman maan pintakerros kosteampaa, kuten yleensäkin. Muokatussa maassa siemen tuli pääosin n. 2 cm syvyyteen. Suorakylvön tavoitteena matalampi, 1 (-2) cm syvyys. Melko jäykkää hiuesavea, viljavuusarvot hyvät, loiva etelärinne. Suorakylvöalueilla oli jo yhdeksäs muokkaamaton vuosi. Esikasvi kevätvehnä, olki tasaisesti levittynyt.

3 Kasvitiheys kylvövuonna ja seuraavana keväänä sekä 2. satovuotta edeltävänä syksynä kasveja kpl/m Suorakylvö Muokattu maa itäviä siemeniä kg/ha

4 Kasvitiheys kylvökesän kuluessa Siemenmäärät: Suorakylvetty (S) 25 ja 30 kg/ha, muokattu maa (M) 10 ja 15 kg/ha S25 S30 M10 M koleaa, kosteaa kuumaa, kuivaa sateista

5 Miksi muokkaamaton taimettui vähemmän? Ilmiö on tuttu muista kasveista, mutta lievempänä. Kauran orastuminen vähentynyt alle 10 %, ohran 10 %, kevätvehnän %. Pieni siemen ja savimaa vaativa yhdistelmä Rypsin ja camelinan taimettuminen vähentynyt lähes 50 % (useita kokeita) Lannoiterakeen läheisyys? Osasyy rypsin huonoon taimettumiseen: jää itämättä tai itu vioittuu. Testattiin kuminalla idätyspaperilla: Ei vähentänyt itämistä. Sää? Alussa kosteaa ja koleaa, taimettuminen kesti pitkään. Sen jälkeen pari viikkoa kuivaa ja kuumaa: osa itäneistä kuivettui?

6 Suorakylvön kiri alkaa Kasvi hyödyntää saamaansa tilaa kasvamalla suuremmaksi Kuminan peittävyys-% ja Suorakylvö Muokattu syksy 2011 kevät 2012 itäviä siemeniä kg/ha

7 Syksyllä 2011 samasta kasvutiheydestä löytyi suurempia juuria, kun maata ei oltu muokattu Muokattu maa ( kpl/m 2 ) Suorakylvetty

8 Tiheimmät vuoden 2011 kylvöt seuraavana keväänä, (pinnassa näkyy kevätlannoituksen rakeita) Suorakylvö Kynnetyn maan kylvö

9 Tiheimmät vuoden 2011 kylvöt Muokatun maan kylvö Suorakylvö

10 Ensimmäisen satovuoden kasvuun kylvötapa ja -tiheys aiheuttivat joitakin eroja Tihenevä kasvusto siirsi kukinnan alkua hieman Suorakylvössä noin 2 päivällä (5. -> 7. kesäkuuta) Muokatussa maassa noin 4 päivällä (3. -> 7. kesäkuuta) Samassa kasvutiheydessä suorakylvetty aloitti kukintansa pari päivää myöhemmin Kasvusto oli suorakylvettynä hieman korkeampaa Keskiarvo 89 cm, kun muokatun maan keskiarvo oli 84 cm. Kylvötapojen ero näkyi myös samoista kasvutiheyksistä otetuista näytteistä. Myös kasvutiheys vaikuttaa: tiheämmässä kasvit olivat lyhyempiä.

11

12 Kuminan 1. siemensato muokaten ja muokkaamatta alustava tulos, Jokioinen 2012 kg/ha Suorakylvö Muokattu maa keskim. kylvösiemenen määrä, kg/ha

13 Suurin 1. satovuoden siemensato syntyi eri kylvötavoilla erilaisista kasvutiheyksistä kg/ha (alustavat siemensadot) (10) 240 (15) 110 (20) 130 (25) Suorakylvö Muokattu maa kasvutiheys, kpl/m 2 kesällä 2012 (kylvösiemenen määrä, kg/ha)

14 Toisen syksyn kasvustossa pienehköjä eroja Suorakylvetyt kasvit hieman isompia Juurten paksuus (suorakylvö muokattu) 7,8-7 mm Juurten kuivapaino 0,70 0,53 g/kasvi Lehtien kuivapaino 0,47 0,37 g/kasvi Lehtien lukumäärä 6,8 5,7 kpl/kasvi Kasvutiheyden vaikutus vähäisempi ja vaihteleva Juuret hieman suurempia tiheämmässä Lehdet hieman pienempiä tiheämmässä Vaihtelu suurta, vaatii tarkempaa tarkastelua

15 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 1 Taimitiheys jää usein pienemmäksi, kun maata ei muokata Tässä kokeessa kuminalla noin kolmasosaan Lähimmäs muokatun maan taimitiheyttä päästään, kun Maa on sopivimmillaan murustuakseen eikä olkikatetta ole liiaksi Sää on melko lämmin, sataa jonkin verran mutta ei paljon Kokeessa ensimmäinen kohta toteutui, toinen ei Paljon riippuu pellon pintakerroksen ominaisuuksista Muokatuissakin maissa optimaaliset sademäärät ovat erilaisia Kumina täyttää hyvin saamaansa kasvutilaa Kasvu kompensoi harvaa taimitiheyttä Kokeessa suorakylvetty kumina käytti kasvutilan erityisen hyvin

16 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä oli yleisesti ns. huono suorakylvövuosi Kumina päinvastoin menestyi erinomaisesti muokkaamattomassa maassa. Korjuun mahdollinen viivästyminen ei ole kuminan kohdalla ongelma. Optimaalinen kasvutiheys oli pienempi muokkaamattomassa Toisaalta ruutujen välinen satovaihtelu oli kylvötiheyksien sisälläkin suurta. Toisen satovuoden (2013) tulokset täydentävät tiedon Syksyn taimitiheyksien perusteella on mahdollista, että kylvötiheyksien välinen paremmuus 1. ja 2. satovuoden välillä vaihtelee suorakylvetyssä koejäsenessä vähemmän kuin muokatussa maassa. Tulevatkin vuodet kiinnostaisivat Kuminan ominaisuudet viittaavat hyvään viljelykiertovaikutukseen. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten voimakkaat juuret, niiden jäänteet ja juurikanavat vaikuttavat, kun maata ei kuminan jälkeen muokata

17 Kiitos!