Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Transkriptio

1 Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät Anssi Laamanen

2 Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun viljely Rypsi viljelykierrossa Rypsin viljely karjatilalla Valkuaisrehun tarve Sopimustuotanto vaihtoehtona Kotimaisen valkuaisrehun hinnoittelu Toimenpiteitä

3 Kannattavan maidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Omavaraisuus Riittävä peltopinta-ala: 3 ha/lypsylehmä + uudistus Korkea satotaso Korkea säilörehun laatu tärkein tekijä Aikainen korjuuajankohta D-arvo yli 69 % Valkuainen yli %/ka Yksivuotiset säilörehunurmet avuksi Monipuolinen väkirehuseos Kaura-ohra-vehnä Herne-härkäpapu-rypsi Karjanlannan tehokas käyttö säästää myös ympäristöä

4 Peltoviljelyn suunnittelu Hyvälaatuisen säilörehusadon turvaaminen Korjuussa huomioitava erilaatuiset sadot Riittävän viljasadon saaminen Leipäviljalaatuinen vilja markkinoille Seoskasvustojen suosiminen Herne-kaura, herne-vehnä Mahdollisuuksien mukaan rypsi viljelykiertoon

5 Herneen ja härkäpavun viljely Seoskasvustot tuovat viljelyvarmuutta Viljan suuri osuus seoksessa lisää viljelyvarmuutta, mutta vähentää herneen määrää Lajikkeet valittava sopiviksi Seos käy suoraan ruokintaan Murskesäilöntä edullisin säilöntämenetelmä Härkäpapu vaatii pitkän kasvukauden Palkokasvi kerran viljelykierrossa

6 Rypsi viljelykierrossa Ei saa olla juolavehnää => sato laskee huomattavasti 4-5 vuoden välein samalle lohkolle Maanrakenteelle eduksi Tauti katkaisu viljalle 1. Kevätrypsi + hs 2. Apilanurmi 3. Apilanurmi 4. Apilanurmi 5. Kevätvilja 6. Herne + kaura tai vehnä

7 Rypsin viljely karjatilalla Tasaa työhuippuja kevätrypsi kylvetään viimeiseksi, syysrypsi heinäkuun päivä Kevätrypsi suojakasvina, voidaan korjata säilörehuksi epäonnistuessaan Syysrypsi voidaan kylvää keväällä kevätviljaksi epäonnistuessaan Kevätvilja myös syysrypsin suojakasvina Rypsi tarvitsee vähemmän varastotilaa Sopimusviljely eduksi

8 Valkuaisrehun tarve Herne tai härkäpapu g/tuotettu maitolitra - Keskisadolla 2500 kg/ha => 0,4-0,5 ha/lypsylehmä - Kokonaisterve Suomessa n.4,5 milj. kg => 1800 ha - Vuonna 2013 viljelty ala 2749 ha (lähde: Evira) Rypsi g/tuotettu maitolitra - Keskisadolla 1000 kg/ha =>1 ha/lypsylehmä - Kokonaistarve Suomessa n. 4,5 milj. kg =>4,500 ha - Vuonna 2013 viljelty pinta-ala 1999 ha (lähde: Evira) Seosviljoja viljelty v ha

9 Sopimustuotanto vaihtoehtona Viljely- ja tuotantosopimus kasvinviljelytilan ja kotieläintilan välillä Sovitaan määrät, hinnat ja toimitusehdot Antaa varmuutta molemmille osapuolille Voidaan tehdä yhden tai useamman tilan välillä Tehokas logistiikka mahdollistaa alhaiset kustannukset ja suuremmat määrät

10 Valkuaisrehun välitys Suorat irtotoimitukset (Sopimus) Suorat suursäkkitoimitukset (Sopimus) Kasvinviljelytilat Irtotoimitus SOPIMUS Mahdollinen välivarastointi Irtotoimitus Suursäkkitoimitus SOPIMUS Kotieläintilat LASKUTUS Välittäjä LASKUTUS Säkkitoimitus Irtotoimitus Suursäkkitoimitus Rehun valmistaja Irtotoimitus Rypsinpuristajat Suorat toimitukset Suorat irtotoimitukset Kotieläintilat Suorat suursäkkitoimitukset

11

12 Kotimaisen valkuaisrehun hinnoittelu Ongelmana hintojen suuri vaihtelu Kokonaismarkkinan pienuus hankaloittaa markkinahinnan määrittelyä Mahdollisuus sitoa muiden viljelykasvien hintaan Maidon hinnan laskiessa vaikutus myös valkuaisrehujen hintaan alentavasti

13 Toimenpiteitä Luomuviljelyalan lisäämisen turvaaminen Valkuaiskasvien viljelyn kannustaminen Markkinahinta koko ketjulle, myös SV2 rehut Sopimusviljelyn edelleen kehittäminen Suunnittelu, varmuusvarastointi Tutkimuksen, jalostuksen ja neuvonnan lisääminen

14 KIITOS! Luomuisia syyspäiviä!