Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Transkriptio

1 Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

2 MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen ja viljelyn kannattavuuden parantaminen.

3

4 Kiina 12 milj. tn

5 Kanada 9 milj. tn

6 Intia 6 milj. tn

7 %

8

9

10 Huom. Lajikelista jatkuu myöhäisemmillä lajikkeilla

11 Syysrapsin koetuloksia Inkoosta. Vuosittaista vaihtelua runsaasti.

12 Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981, Lähde:

13 SYYSRAPSI Syyslajikkeilla on pitkä kasvuaika. roteva ja kestävä Kehitys alkaa jo syksyllä, kun on kosteaa ja viileää. itäminen, tuholaiset Keväällä kasvi pystyy hyödyntämään vesivaroja tehokkaasti runsaan juuriston avulla.

14

15 Syysrapsin kylvö Ajoissa, heinä-elokuun vaihteessa Lannoitetta riittävästi Ohjaa kasvu vain muutamiin yksilöihin Vältä kilpailu yksilöiden välillä ( korkeus )

16 Tasainen taimettuminen Tavoitteena mahdollisimman tasainen kylvöalusta ja kylvö max 2 sentin syvyyteen kosteus, lämpö, nopea itäminen

17

18 Litujen tai palkojen suuri määrä ei ole tärkein, vaan siementen määrä/palko. Siementen määrä palossa laskee, kun palkoja on liikaa ja kasvusto on ylitiheä.

19

20 Kylvetty Kylvetty OS 190 Lajike-Kylvetty

21 Seppo ja Ilmari Hunsa selvittivät, millaiseen satoon ylletään todella tarkalla siemenen käytöllä. Kevätrapsin siemenmäärät olivat 1 kg/ha ja 4 kg/ha. Lisäksi verrattiin pahkahomeruiskutuksen vaikutusta satoon. Ilmavassa kasvustossa ei havaittu pahkahometta. Ruiskutuksella ei siten voitu saavuttaa sadonlisää. Tällä kertaa tuloksena oli vain tallaustappiota.

22

23

24

25

26 Koetulos kaudelta 2014: Rikkakasvit torjuttiin koelohkolta Galera 0,3 l/ha + Dassoil kiinnite 0,2 l/ha seoksella. Kirpparuiskutus Karatella 0,15 kg/ha. Aikaisessa nuppuvaiheessa Avaunt 170 ml/ha ja varrenkasvuvaiheessa Biscaya 0,3 l/ha.

27 Rypsin ja rapsin peltoon jääneet yksilöt kannattaa torjua mahdollisimman pian

28 Riviviljelyssä siemenet on kylvetty kylvökoneella joka kolmannella vantaalla, jolloin rivinväliksi muodostuu n. 37,5 cm. Lannoitevantaista suljetaan joka kolmas vannas jolloin siemenen vierellä olevaa lannoiteriviä saadaan väkevöityä kolmannes. Näin saadaan vahva kasvuun lähtö ja kirppaongelmaa pienemmäksi.

29 Kuvasarja rypsin juuren kasvuhäiriöistä, lähde; MTT

30

31

32 He-va Sub-Tillerin käyttökokemuksia K-maatalouden koetilalla / Paavo Ahvenniemi Kylvötiheys Taimitiheys kpl/m 2 Taimistuminen % Pituus cm Lako % Tuleentuminen vrk Sato kg/ha sl TJP sl Öljypitoisuus % kg/ha kpl/m 2 He-Va Sub-Tiller , ,8 Tume Nova Combi , ,6

33 Tuholaiset ja taudit hallinnassa

34 EU:n komissio kielsi huhtikuun lopussa kolmen neonikotinoidin käytön mehiläisiä kiinnostavien kasvien kasvinsuojelussa lähtien kahden vuoden määräajaksi. Näiden kasvien joukkoon kuuluvat Suomessa viljeltävät rypsi ja rapsi. Neonikotinoideja käytetään mm. öljykasvien siementen peittauksessa, suojaamaan kehittyviä taimia tuholaisia vastaan.

35 Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK haki Tukesilta poikkeuslupaa Poikkeuslupien yksi peruste on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alustavat tutkimustulokset, joiden mukaan neonikotinoidit eivät peittauskäytössä aiheuttaisi Suomessa vaaraa mehiläisille.

36 Tukes on päättänyt sallia Cruiser OSR, Elado FS 480 ja Modesto - valmisteilla peitatun rypsin- ja rapsinsiemenen myynnin, markkinoinnin ja käytön väliseksi ajaksi. Poikkeusluvat koskevat jo peitattujen siemenien käyttöä. Uusien siemenien peittaukseen Tukes ei anna lupaa. Poikkeusluvat myönnetään vakavien kirppatuhojen ehkäisemiseksi.

37 Neonikotinoidi- peittausaineiden jatko on auki...

38

39 Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti