Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Transkriptio

1 Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS Gallup Oy:n lupaa. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto Tutkimusmenetelmä: informoitu puhelinhaastattelu DataLaarimaatilanimistön viljelijöille Kyselyajankohta: DataLaari on suomalaisia yli 5 peltohehtaarin tiloja edustava maatilanimistö Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa oikaistu painokertoimilla siten, että se vastaa koko maan tilarakennetta peltoalan sekä alueen mukaan Tulokset ovat vertailukelpoisia edellisten vuosien tutkimuksiin Haastatteluja tehtiin yhteensä 550 kpl Tulokset raportoidaan koko maan tasolla sekä suuntaa-antavasti viideltä suuralueelta 2

2 Tutkimusaineiston rakenne Alkuperäinen osuus Painotettu osuus Suuralue 550 kpl % % Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi Yhteensä peltoa, ha Alle 20 ha ha ha Tuotantosuunta Maidontuotanto Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto Kylvöpinta-viljasatokysely Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen 5 Pirkanmaan 6 Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon 8 Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 15 Lapin Pohjanmaa Pohjois-Suomi Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi 4

3 Tutkimuksen tulokset Viljasadon määrä Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan viime vuoteen verrattuna noin 200 milj. kg, ollen nyt hieman reilu 4,4 mrd. kg Vehnäsato kasvaa 14 %, 898 milj. kiloon Ohrasato kasvaa 5 % milj. kiloon, josta reilu 20 % mallasohraa Kaurasato kasvaa 1 % milj. kiloon Ruissato pienenee edelleen jopa 28 % 44 milj. kiloon Rypsin ja rapsin hehtaarisatotasot ovat hyviä, ja lisääntyneen viljelyalan ansiosta näiden öljykasvien yhteenlaskettu kokonaissato nousee jopa 50 % yhteensä 134 milj. kiloon 6

4 Viljojen kokonaissatoennuste KASVI Viljelyala 2009, 1000 ha Sato, kg/ha Sato 2009 milj.kg Kaura Vehnä Ohra Ruis Vilja yhteensä Rypsi ja rapsi Rehuviljojen satoennuste OHRA Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi Pohjanmaa Lounais- Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi KOKO MAA KAURA Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi Pohjanmaa Lounais- Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi KOKO MAA

5 Vehnän satoennuste KEVÄTVEHNÄ Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi KOKO MAA SYYSVEHNÄ Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi KOKO MAA VEHNÄ YHT. Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi KOKO MAA Rukiin ja rypsin satoennusteet RUIS Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi KOKO MAA RYPSI JA RAPSI Pinta-ala (1000 ha) kg/ha milj.kg 2009 milj.kg 2008 Muutos 08/09 (%) Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi KOKO MAA

6 Viljan kauppaantulo Viljelijöiltä tiedusteltiin heidän arviotaan kauppa- ja teollisuusliikkeille sekä teollisuudelle myytävistä viljamääristä sekä aiotusta myyntiajankohdasta Viljojen myyntiä koskeviin kysymyksiin saatujen vastausten määrät on erikseen merkitty taulukoihin kunkin viljelykasvin kohdalle Näillä havaintomäärillä kauppaantuloennusteen tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina Vastaajilta tuli myös tutkimuksen aikana jonkin verran negatiivista palautetta kauppaantulokysymyksiin liittyen ja osa ei näihin kysymyksiin halunnut vastata lainkaan Kaikista vastaajista vain 42 % ilmoitti jo myyneensä tai aikovansa myydä viljaa tai öljykasveja tämän vuoden sadosta. Viljanviljelyn päätuotantosuunnakseen ilmoittaneista tämän vuoden satoa aikoi myydä 74 % vastanneista Kyselyn tulosten antamien kauppaantulolukujen jälkeen mukaan on liitetty myös taulukko, josta näkyy edellisten vuosien TIKEn kauppaantulotilastojen ja satoennusteen avulla laskettu ennuste kauppaantulosta 11 Viljan kauppaantulo, kyselyn mukaan Viljelijöiden kyselyssä ilmoittamien myyntiaikomusten perusteella satokaudella KASVI Sato 2009 milj.kg Kauppa- ja välitysliikkeille milj.kg Suoraan teollisuuteen milj.kg Kauppaantulo yhteensä milj.kg Kaura (N=139) Vehnä (N=70) Mallasohra (N=30) Muu ohra (N=122) Ruis (N=8) Vilja yhteensä

7 Viljan kauppaantulo, laskennallinen ennuste Laskettuna satoennusteen ja TIKEn vanhan kauppaantulotilaston aiempien vuosien ( ) toteutuneiden kauppaantulomäärien perusteella KASVI Sato 2009 milj.kg Kauppaantulo yhteensä milj.kg Kaura Vehnä Mallasohra Muu ohra Ruis Vilja yhteensä Kauppaantulon jakautuminen eri ajanjaksoille myyntiaikomusten mukaan Kauppa- ja välitysliikkeille myytävä vilja Suoraan teollisuuteen myytävä vilja Loppuvuosi 2009 Tammihelmikuu 2010 Maaliskuu 2010 Loppuvuosi 2009 Tammihelmikuu 2010 Maaliskuu Kaura (N=86) 47 % 22 % 31 % 20 % 19 % 61 % Vehnä (N=63) 38 % 28 % 34 % 49 % 28 % 23 % Mallasohra (N=26) Muu ohra (N=70) 33 % 61 % 6 % 22 % 15 % 63 % 47 % 18 % 35 % 52 % 26 % 22 % 14

8 Sadon laatu Viljelijöiltä kysyttiin kuinka suuri osa kunkin kasvin sadosta on heidän arvionsa mukaan vähintään peruslaatuista ja kuinka moni on lähettänyt sadostaan ennakkonäytteen tutkittavaksi Tulosten mukaan kaikkien kasvien osalta sato on ollut hyvälaatuinen ja voidaan sanoa viljasadon olevan kokonaisuutena parempilaatuinen kuin viime vuonna Ennakkonäytteitä sadosta on yleisimmin lähetetty mallasohran (69 % viljelleistä vastaajista) ja kevätvehnän (54 % viljelleistä vastaajista) osalta 15 16

9 17 Viljelyalojen kehitys Viljelijöiltä tiedusteltiin heidän arviotaan eri viljelykasvien viljelyalojen muutoksesta heidän tilallaan ensi kasvukautena Rehukauran, rehuohran ja mallasohran viljelyalat olisivat tämän hetken aikomusten mukaan vähenemässä ja rypsin ja rapsin sekä kesannon tai luonnonhoitopellon alat kasvamassa Rehuohran ja rehukauran viljelyaloja vähentäviä on eniten Etelä- ja Lounais-Suomen alueilla, ja samoilla alueilla luonnonhoitopeltojen ja kesantojen alaa kasvattavien osuus on suurin Rypsin ja rapsin viljelyaloja kasvattavia löytyy eniten sikataloutta harjoittavien, viljanviljelijöiden sekä peltoalaltaan suurempien tilojen joukosta 18

10 19 20

11 21 22

12 23 24

13 25 26

14 27 28

15 29 30

16 Tuotantopanosten käytön muutosaikomukset Tuotantopanosten käytön muutosaikomukset ovat pääosin samansuuntaisia kuin viime vuoden syksyn kyselyn tuloksissa, joitakin eroja kuitenkin löytyy. Ostolannoitteen käyttöä ei nyt aiota vähentää yhtä innokkaasti kuin vuosi sitten Vastaavasti karjanlannan ja kalkin käyttöä lisäävien osuus on edellisvuotta hieman pienempi 31 32

17 Viljelysopimukset Sopimusviljely on yleisintä öljykasvien sekä mallasohran ja vehnän viljelyssä Kiinteähintaisia sopimuksia oli kyselyn mukaan suhteellisesti eniten öljykasvien ja kauran viljelyssä Viljaa myyvistä viljelijöistä 16 % on jatkossa kiinnostunut tekemään kiinteähintaisia sopimuksia Kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin on hieman edellisvuotta suurempaa, suhteellisesti eniten kiinnostuneita on Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen alueilla sekä viljanviljelijöiden ja peltoalaltaan suurempien tilojen joukossa 33 34

18 35 36