YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Transkriptio

1 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi suositellaan kg/ha, mutta varsinaisia tutkimuksia on asiasta tehty vähän. Suurinta siemenmäärää suositellaan silloin, kun halutaan varmistaa riittävä taimimäärä mahdollisimman monelle satovuodelle. Alempaa siemenmäärää suositellaan käytettävän silloin, jos lohkolta ei ole tarvetta korjata satoa kahta vuotta enempää. Siemenmäärällä katsotaan siten olevan merkitystä satovuosien määrään, mutta vaikutusta vuosittain korjattavaan sadon määrään ei asiaa ole paljolti selvitetty. TUTKITTAVAT ASIAT Kokeessa selvitetään eri kylvösiemenmäärien, kahden kylvömenetelmän sekä rikkakasvien torjuntamenetelmien merkitystä kuminan taimettumiseen sekä sadon muodostukseen. Rikkakasviruiskutus jätettiin tekemättä osassa ruutua sen takia, että silloin saadaan tietää kuinka paljon kylvövuonna rikkakasvit vaikuttavat kuminan taimettumiseen ja sadon muodostumiseen. Tutkittavina siemenmäärinä ovat 185, 370, 555, 741, 926 ja 1100 siementä/m2, jotka vastaavat Sylvia-lajikeella (tsp 2,7 g) 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 kg/ha. Luvuilla tarkoitetaan itävän siemenen määrää. Kylvömenetelminä käytettiin sijoitusta sekä hajakylvöä. Koeruudut kylvettiin tavanomaista pidemmiksi (16 m), mikä mahdollisti kahden rikkatorjuntamenetelmän mukaan ottamisen. NÄIN KOE TEHTIIN Koe kylvettiin MTT Jokioisiin Sijoitettuna siemen kylvettiin 1-2 cm syvyyteen ja hajakylvössä siemenet jäivät maan pintaan. Hajakylvö suoritettiin siten, että ruutukylvökoneesta irrotettiin vantaisiin menevät putket kylvölaatikon alta, jolloin siemenet tippuivat maahan tavallista leveämpänä kaistana. Kylvövantaiden väli oli 12,5 cm, mutta hajakylvössä riviväli oli tätä kapeampi sijoituskylvöä leveämmän taimettumiskaistan takia. Lannoituksena käytettiin kylvövuonna PY6:sta ( ) ja satovuosina PY3:sta tai PY1:stä, joissa peltoon sijoitettiin 60 (kylvövuosi) tai 80 (satovuosi) kg N/ha. Kylvövuonna rikkakasvit torjuttiin ennen ja jälkeen kuminan taimettumista ruutujen toisesta päästä 7 m pituudelta. Ensimmäinen ruiskutus tehtiin käyttäen Fenixin (0,7 l /ha) ja Goltixin (1 kg/ha) seosta ja toisella kertaa pelkällä Fenixillä (1 l/ha). Ruudun toista päätä ei kemiallisesti käsitelty vaan rikkakasvit niitettiin elokuussa. Seuraavan kerran rikkakasveja torjuttiin keväällä 2012 kahteen kertaan annetulla Fenix-ruiskutuksella.

2 2 TUTKIMUSTULOKSIA Taimimäärät 2010 ja 2011 Taimimäärän kehitystä seurataan vuosittain. Tulokset vuosilta 2010 ja 2011 on esitetty kuvissa 1 ja 2. Kuva 1 esittää ruudun osa, josta rikkakasvit torjuttiin kylvövuonna kahteen kertaan kemiallisesti ja kuva 2 puolestaan sitä ruudun osaa, josta rikkakasvit pelkästään niitettiin. Kuva 1. Kuminataimien määrä (kpl/m2), kun rikkakasvit torjuttiin ennen ja jälkeen kuminan taimettumista kylvövuonna Sanat haja ja sijo viittaavat joko haja- tai sijoituskylvöön ja luku niiden perässä käytettyyn siemenmäärään. Ensimmäisen kerran taimet laskettiin ja toisen kerran Vihreä pylväs osoittaa taimimäärän silloin, jos kaikki kylvösiemenet olisivat itäneet. Kuva 2. Kuminataimien määrä (kpl/m2), kun rikkakasvit torjuttiin vain niittämällä elokuussa Sanat haja ja sijo viittaavat joko haja- tai sijoituskylvöön ja luku niiden perässä käytettyyn siemenmäärään. Ensimmäisen kerran taimet laskettiin ja toisen kerran Vihreä pylväs osoittaa taimimäärän silloin, jos kaikki kylvösiemenet olisivat itäneet.

3 3 Rikkakasvien torjunta ja kuminan taimimäärät Ensimmäisenä vuonna (kuvissa siniset pylväät) sijoituskylvö & rikkakasvien niitto elokuussa tuotti suurilla siementiheyksillä tiheämmän kasvuston kuin kemiallinen ruiskutus. Hajakylvössä saatiin hieman tiheämmät kasvustot kemiallisen rikkakasvitorjunnan saaneista koejäsenistä. Toisen vuoden (kuvissa punaiset pylväät) keväällä tehdyssä laskussa sijoituskylvöjen taimitiheydet olivat hyvin samanlaiset riippumatta rikkakasvien torjuntamenetelmästä. Hajakylvön kohdalla taimitiheydet olivat hieman tiheämpiä niissä koeruuduissa, joista rikat oli torjuttu vain niittämällä verrattuna kemiallisen torjunnan saaneisiin ruutuihin. Mistä varsin suuri taimimäärä ruiskuttamattomissa koeruuduissa voi johtua? Koska kaikki taimimäärät laskettiin rikkakasvitorjunnan jälkeen, emme voi pois sulkea sitä että osa taimista saattoi kuolla kemiallisen torjunnan tuloksena, sillä eri kylvötavoilla taimet saattoivat olla eri kehitysvaiheissa. Pohdittavaksi jää vielä se, että taimettuuko kumina muiden kasvien alla jopa paremmin kuin yksin viljeltäessä. Rikkakasvit saattavat pitää maanpintaa pidempään kosteana, jolloin kuminan taimettumiselle jää enemmän aikaa. Rikkakasvien esiintymistä ei kuitenkaan tule tämän takia suosia, vaan ilmiölle tulee löytää muu hyödyntämisvaihtoehto. Yksi näistä on kuminan kylvö yksivuotisten viljelykasvien aluskasviksi, jota selvitetään muissa MTT:n tutkimuksissa. Rikkakasvien torjunta ja rikkakasvien määrä Kylvövuoden 2010 kasvuolot olivat haasteelliset sekä kuminan taimettumiselle että rikkakasvien torjunnalle. Kuminan kylvöjen jälkeen kentän kuorettuminen hidastutti kuminan kehittymistä, joskin rikkakasvit saivat silloin etumatkaa. Kemiallinen torjunta tehosi kesällä 2010 taimettuneisiin yksivuotisiin rikkakasveihin, mutta syksyllä ruutuihin taimettui saunakukkaa, mikä heikensi 2011 satoa. Niittämällä tehdyissä koeruuduissa rikkakasveja oli selvästi enemmän kuin kemiallisen torjunnan saaneissa koejäsenissä vuonna 2010 ja 2011, eikä kokeen perusteella suositella rikkakasvien niittoa yksinomaisena torjuntamenetelmänä. Haja- vai sijoituskylvö Hajakylvettynä kuminataimia oli jonkin verran vähemmän pinnalla elokuun 2010 laskuissa kuin sijoitettuna. Ruiskuttamattomissa hajakylvösruuduissa kuminaa taimettui myöhemmin kuin sijoituskylvössä sekä ruiskutetuissa ruuduissa. Tämän voi havaita vertailtaessa vuosien 2010 ja 2011 laskentoja, jolloin vain ruiskuttamattomissa hajakylvösruuduissa kuminataimimäärät lisääntyivät. Ensimmäisen vuoden taimettumista silmällä pitäen kumina kannattaa siten kylvää sijoitettuna vaikka pintaan jäävät siemenet itävät lähes yhtä varmasti joskin myöhemmin. Satovuoden 2011 kevään tilannetta tarkasteltaessa havaitaan erityisesti ruiskuttamattomissa koejäsenissä tasoittumista haja- ja sijoituskylvöjen taimimäärien välillä. Tämä puoltaa sitä, että tavanomaisessa sijoituskylvössä ei haittaa vaikka osa siemenistä jäisikin pintaan, sillä ne voivat itää ja tuuheuttaa kasvustoa vielä myöhemmin. Kylvösiemenmäärän merkitys Siemenmäärän lisääminen lisäsi myös taimettuneiden määrää, mutta taimimäärä ei noussut samassa suhteessa. Ensimmäisenä vuotena ruiskutetussa koelohkossa, johon oli kylvetty 5 kg sijoitettuna, taimettui 113 kpl/m2 kun taas 30 kg sijoittaen tuotti 517 tainta/m2. Mikäli taimimäärä olisi kasvanut siemenmäärän lisäyksen kanssa suoraviivaisesti, olisi taimia pitänyt olla 678 tainta/m2.

4 4 Kylvetystä siemenestä taimettui suhteellisesti eniten pientä siemenmäärää käyttäen. Esimerkiksi viidestä maahan sijoitetusta kilosta taimettui % (ruiskutettu ruiskuttamaton koejäsen) kun taas suurimmalla, 30 kg/ha, siemenmäärällä taimettui % (ruiskutettu ruiskuttamaton koejäsen). Kylvetystä siemenmäärästä jäi käyttämättä joka tapauksessa varsin suuret määrät. Tässä tutkimuksessa maahan turhaan kylvettyjen siemenkilojen määrä vaihteli 1,26 kg/ha (sijoituskylvö 5 kg/ha, ruiskuttamaton) 21.9 kg/ha (hajakylvö 30 kg/ha, ruiskutettu) välillä. Sato vuonna 2011 Kuva 3. Siemensato (kg/ha) eri siementiheyksin koeruuduissa, joista rikat oli kemiallisesti torjuttu kylvövuonna Siemenmäärät 1= 5 kg/ha, 2= 10 kg/ha, 3= 15 kg/ha, 4= 20 kg/ha, 5= 35 kg/ha ja 6= 30 kg/ha. Ruudut oli kylvetty sekä sijoittaen että hajakylvönä. Kuva 4. Siemensato (kg/ha) eri siementiheyksin koeruuduissa, joista rikat torjuttiin vain niittämällä kylvövuonna Siemenmäärät 1= 5 kg/ha, 2= 10 kg/ha, 3= 15 kg/ha, 4= 20 kg/ha, 5= 35 kg/ha ja 6= 30 kg/ha. Ruudut oli kylvetty sekä sijoittaen että hajakylvönä.

5 5 Vuoden 2011 siemensadot on esitetty kuvissa 3 ja 4. Matalat siemensadot johtuivat kuminan rengaspunkkivioituksista sekä tavanomaista kuumemmista vuorokausikeskilämpötiloista kesäkuussa kuminan kukintavaiheessa. Absoluuttisten satotulosten sijaan koetta tulee tarkastella eri koejäseniä vertaamalla. Eri kylvömenetelmät tuottivat satoa eri tavoin riippuen rikkakasvien torjuntamenetelmästä. Kemiallista torjuntaa käyttäen hajakylvömenetelmä tuotti satoa parhaiten muissa siemenmäärissä paitsi kj 6 (30 kg/ha) ensimmäisenä satovuonna. Syynä voi olla se, että hajakylvettynä neliötä kohti lasketut taimimäärät olivat hieman pienempiä kuin sijoituskylvössä. Sen sijaan koeruuduissa, joissa rikkakasvit vain niitettiin kylvövuoden elokuussa, parhaat - joskin erittäin matalat, sadot saatiin sijoituskylvöistä kj6 (30 kg/ha) lukuun ottamatta. Yhteenveto kokeesta ensimmäisen satovuoden jälkeen Eri siemenmäärin haja- ja sijoituskylvettynä tehtyä koetta jatketaan vuonna Kevään laskennoista käy ilmi, että pienimmällä 5 kg/ha kylvösiemenmäärällä tehdyt koeruudut ovat nyt toisen satovuoden alkaessa hyvin harvoja. Myös 10 kg/ha kylvöksissä nähdään muita koejäseniä enemmän harvoja kohtia. Sen sijaan yli 15 kg/ha kylvökset ovat tuuheita. Taimitiheydet oli nähtävissä jo syksyllä 2012 (Kuva 5 ja 6). Koska kumina kompensoi harvaa kasvustoa runsaammalla sarjojen muodostuksella, korjataan elokuussa 2012 kokeesta toinen sato ennen johtopäätösten tekemistä. Kuva 5. Kuminakasvustot noin kolme viikkoa puinnin jälkeen ( ), kun kylvömääränä käytettiin 5 kg/ha. Vasemmanpuoleinen ruutu on kylvetty sijoittaen ja oikeanpuoleinen hajakylvönä pintaan. Koejäsenistä torjuttiin rikkakasvit kemiallisesti kylvövuonna. Kuva 6. Kuminakasvustot noin kolme viikkoa puinnin jälkeen ( ), kun kylvömääränä käytettiin 25 kg/ha. Vasemmanpuoleinen ruutu on kylvetty sijoittaen ja oikeanpuoleinen hajakylvönä pintaan. Koejäsenistä torjuttiin rikkakasvit kemiallisesti kylvövuonna. (Kuvat Marjo Keskitalo).

6 Kuva 7. Kuminakasvustot keväällä 2012 (29.5), jolloin kukkavarsien kehittyminen on alkanut. Vasemmanpuoleinen kuva, siemenmäärä 5 kg/ha ja oikeanpuoleinen yli 20 kg/ha. (Kuvat Marjo Keskitalo) 6