Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Transkriptio

1 Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

2 MT

3 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä ja takana erittäin huono taloudellinen tulos Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2010

4 Viljelyn kustannusten nousu Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009

5 Viljely ei siedä yhtään ylimääräisiä kustannuksia Sadosta saatava hinta Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009

6 Markkinatilanteet ohjaavat viljelypäätöksiä Lähde: Tike 2010

7 Kannattavuusnäkymät 2010

8 Sadon määrän merkitys? Lähde: Tike 2010

9 Heikot sadot ja hyvä hinta 2010 mikä on lopputulos? Ennakkotulos valtakunnallisten ennakkosatotietojen mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2010

10 Miten tulos plussalle v. 2010? Vaaditaan noin kg/ha sato viljoilla, rypsi kg/ha, härkäpapu kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2010

11 Tuotannon lähtökohdat Sadon arvon tulisi kattaa muuttuvat kustannukset Tuotoilla (sato + tuet) tulisi saada katettua myös työkustannus, kiinteät kulut sekä mahdollistaa tuotannon kehittäminen

12 Ympäristötoimenpiteen käyttöönoton arviointi Toimenpiteen aiheuttama kustannus tai tulonmenetys Viljelijän talous, nettohyöty

13 Ympäristötuen toimenpiteiden korvausperuste Ympäristötuki on kustannusperusteinen Ympäristötuessa toimenpiteestä viljelijälle aiheutuneet nettokustannukset ja tulonmenetykset korvataan.

14 Riittääkö korvaus ympäristötoimenpiteen käyttöönottoon? Vastakkain: Helppo ratkaisu Tukien aiheuttama valvontapaine Todellinen hyöty Suurin pohdinta, jos toimenpide aiheuttaa sadon- tai tuotoksen menetystä korkeilla satotasoilla menetys suhteellisesti isompi Kuva: Jaana Petäinen

15 Ympäristötoimenpiteiden tavoitteena ympäristöhyöty ja parempi taloudellinen tulos Ympäristöhyöty & kustannussäästö Ravinnetaseiden laskenta ja seuranta Ravinteiden käytön hallinta Vesistökuormituksen vähentäminen Ympäristöriskien tunnistaminen

16 Viljelyn ympäristösuunnittelu Ympäristön ja talouden kannalta järkevä viljely Peltolohkon satotason mukainen lannoitus Viljelykierto Hankalille / tuottamattomille / kaukana oleville peltolohkoille muu käyttö Tukijärjestelmän tarjoamien vaihtoehtojen hyödyntäminen

17 Jotkin peltolohkot eivät vain tuota Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009

18 Ravinteiden käytön optimointi lohkon tuottokyvyn mukaan Kevätvehnä 2009 Paras neljännes Heikoin neljännes Sato kg/ha Typpilannoitus N kg/ha Satoa kg / käytetty typpikilo Typpitase kg/ha Typen käytön hyödyntäminen % Typen hukkaantuminen /ha 0 47 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009

19 Esikasvivaikutuksista puhutaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2009

20 Sadosta saatava hinta Typensitojaesikasvi Leipävehnä kg/ha Esikasvina vilja Leipävehnä kg/ha Esikasvina vilja Rehuvehnä kg/ha 180 /tn 180 /tn 150 /tn Satotuotot 900 /ha 900 /ha 900 /ha Lannoitus Lannoituskustannus Esikasvin vaikutus lannoitussäästön kautta noin 60 /ha 100 N kg/ha + 50 kg maasta 150 N kg/ha 150 N kg/ha * 127 /ha 190 /ha 190 /ha Kate A /ha 997 /ha 997 /ha *) maassa oleva typpi esikasvin jäljiltä olisi voinut varmistaa leipävehnälaadun, kate A 1117 /ha

21 Lohkot kaukana? - etäisyys syö polttoainetta Viljelyssä kuluu polttoainetta keskimäärin 60 l/ha, mutta vaihtelu on erittäin suurta Kulutus 38 l/ha kun pellot alle 10 km säteellä Kulutus 100 l/ha, kun pellot kauempana

22 Luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmi vaihtoehtoina 405 /ha (150 /tn) Rehuohra kg/ha 324 /ha (120 /tn) Viherlannoitus nurmi (2 v.) Luonnonhoitopelto, nurmi (2 v.) Riistapelto (1 v.) Tuet 532 /ha 532 /ha 575 /ha 705 /ha Satotuotot Muuttuvat kulut yht. 367 /ha 73 /ha 73 /ha 121 /ha Kate A 570 /ha 489 /ha 459 /ha 502 /ha 584 /ha

23 Viljelykierron monipuolistaminen vaikutus tilakohtaiseen tulokseen (100 ha tila) Vaihtoehto 1 Ala Hinta Vaihtoehto 2 Ala Hinta Kevätvehnä kg/ha 50 ha 180 /tn Kevätvehnä kg/ha 50 ha 180 /tn Rehuohra kg/ha 40 ha 150 /tn Rypsi kg/ha 20 ha 385 /tn LHP 10 ha Kumina 800 kg/ha 10 ha 0,75 /kg Viherlannoitusnurmi 20 ha Tarkoittaa 610 euroa lisätuloa (kate A) Jos rehuohran hinta 120 /tn euron lisätulo

24 Karjanlannan käytön tehostaminen maitotiloilla Säilörehun lannoitus (ravinteita yht. kg/ha) Suomensalpietari + lietelanta 1. sato (ravinteita kg/ha) 2. sato (ravinteita kg/ha) 100 kg N Lanta 20 m kg N salpietari Kustannus / ha hinnat 10/ = 153 / ha Salpietari + NK kg N 80 kg N = 209 / ha NY 1 + NK kg N 80 kg N = 276 / ha Karjanlannan hyödyntäminen 2. sadon lannoituksessa vähentää lannoituskustannuksia n / ha (levityskustannuksia 2-3 /m 3 ei huomioitu)

25 Tilakohtaisten ratkaisujen kautta ympäristöhyötyihin ja parempaan tulokseen Peltolohkon ominaisuus Kalteva pelto Eroosioherkkä pelto Vesitaloudellisesti huono pelto Miten vähennän ravinnehuuhtouman riskiä Suojavyöhyke, muokkauksen keventäminen, pelto monivuotiselle nurmelle Muokkauksen keventäminen, kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron monipuolistaminen, syväjuuristen kasvien viljely, ojituksen huoltaminen tai lisäojitus +Esikasvihyöty, +Polttoainesäästö, +Sadon parannus - Perustamiskustannus - Sadon menetys

26 Tilakohtaisessa viljelysuunnittelussa tärkeää Ravinteiden käytön tarkentaminen lohkon tuottokyvyn mukaan Ravinnetaseiden parantaminen Satotason nostaminen Maan rakenneongelmien selvittäminen Viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille

27 Kotieläinten ruokinnan ja lannan käytön suunnittelussa tärkeää Ostoravinteiden käytön ja ruokinnan suunnittelun tarkentaminen Karjanlannan käytön suunnittelu ja tehokas hyödyntäminen Lannan vaihtoehtoisten käyttökohteiden selvittäminen, mm. biokaasutus

28 Herkille lohkoille kohdennetut toimenpiteet Eroosion ja pintavalunnan vähentäminen erityisesti kaltevilla, vesistöihin rajoittuvilla pelloilla kerääjäkasvit, talviaikainen kasvipeitteisyys, muokkauksen keventäminen, suojavyöhykkeet, ei lannan syyslevitystä