Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Transkriptio

1 Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja

2 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo Vientimaat Asema kotimaassa Markkinahintainen tuotto Tuotantokustannukset Yksikkötuotot ja -tuotantokustannukset Kasvinviljelytilamalleja Johtopäätökset

3 Kuminan viennin arvo Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt koko viime vuosikymmenen ajan Suomalainen kumina on hyvin vientisuuntautunut kasvi, sillä lähes koko sato viedään ulkomaille Viennin arvo on ollut voimakkaassa kasvussa Lähde: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013

4 Kuminan viennin arvo Suomalaisella kuminalla on viennin arvolla mitattuna jopa 31 % markkinaosuus maailmalla Määrälläkin mitattuna markkinaosuus on peräti 28 % Lähde: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013

5 Kuminan vienti kohdemaittain Suomalaisesta kuminasta Eurooppaan viedään noin 40 % ja USA 20 % Vientiä on ympäri maapallon yli 40 eri maahan Suomalainen kumina on menestystarina, mihin vain harva pohjoismainen maatalous- tai elintarviketuote yltää! Lähde: Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013

6 milj. Kuminan markkinatuottojen kehitys Suomessa Markkinatuotot kuvaa sitä kokonaisrahamäärää, mikä on maksettu kuminanviljelijöille tuottamastaan ja myymästään sadosta, ilman tukia Markkinatuotot ovat olleet laskussa parina viime vuotena, lähinnä kokonaissadon pienenemisen vuoksi

7 Suomen maatilojen tuotot Muu tuotto 222 milj. 4 % Rahoitustuotto 13 milj. 0 % Kasvihuoneja avomaatuotto 545 milj. 10 % Kaikki tuet 2058 milj. 37 % Kasvinviljelytuotto 675 milj. 12 % Kumina 0,1 % Kotieläintuotto 2052 milj. 37 % Lähde: Taloustohtori

8 Kuminan osuus kasvinviljelytuotosta Kaura ja muut viljat 24 % Ohra 33 % Öljykasvit 5 % Nurmirehut 6 % Peruna ja sokerijuurikas 6 % Ruis ja vehnä 24 % Palkokasvit jsa muut kasvit 1 % Kumina 1 %

9 Kuminan tuotantokustannus Muut kustannukset Peltopääoma ja perusparannukset 26 % Lannoite 10 % Siemen Kasvinsuojelu 1 % ja kalkitus 6 % Polttoaine ja energia 2 % Työ 8 % Rakennuskustannus 10 % Konekustannus 31 %

10 /kg Kuminan yksikkötuotot ja -tuotantokustannus 5,0 4,0 3,0 2,0 Tuet Tuottajahinta Tuotantokustannus 1,0 0,0 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 1,2 1,3 Sato, t/ha

11 Kumina kasvinviljelytilalla, muuttuvat kustannukset /tila poltto- ja voiteluaineet sähkö kasvinsuojelu lannoitteet siemenkustannus rehuvilja 1 rehuvilja 2 leipävilja 1 leipävilja 2 kumina 1 kumina 2 kumina 3

12 /tila Kumina kasvinviljelytilalla, kiinteät kustannukset vakuutukset - salaojitusten korjaus- ja kunnossapito - koneiden korjaus- ja kunnossapito - rakennusten korjaus- ja kunnossapito - salaojitusten poisto - kone- ja kalustoomaisuuden poisto - rakennusomaisuuden poisto rehuvilja 1 rehuvilja 2 leipävilja 1 leipävilja 2 kumina 1 kumina 2 kumina 3

13 Kannattavuuskerroin Kumina kasvinviljelytilalla, kannattavuuskerroin 1,00 Tavoite =1 0,80 Tingitään noin 60 % jää noin 6 /työtunti ja 3 % omalle pääomalle 0,60 0,40 0,20 0,00 rehuvilja 1 rehuvilja 2 leipävilja 1 leipävilja 2 kumina 1 kumina 2 kumina 3

14 Johtopäätökset Suomalainen kumina on menestystarina pohjoisissa olosuhteissamme Viennin arvo on nousujohteinen Merkittävä markkina-asema maailmalla Ainoa kasvi jonka lähes koko sato viedään ympäri maapallon Kumina on taloudellisesti kilpailukykyinen kasvi Jos alhaisesta satotasosta ja vuosien välisestä satovaihtelusta päästään eroon Noin 750 kg hehtaarisadolla saavutetaan kannattavuustavoitteet Tavoitteet oltava pitkällä aikavälillä kuitenkin kg/ha paikkeilla Kasvinviljelytilalla varteenotettava kasvi viljelykierrossa

15 Väärissä kohdissa säästäminen heikentää kuminanviljelyn kannattavuutta Säästökohteita nähdään usein vain muuttuvissa kustannuksissa (esim. lannoitus ja kasvinsuojelu) Aiheuttaako säästö keskeisissä panoksissa kuitenkin satotason alenemisen ja sadon myyntitulojen pienenemisen? Kuminalla erityishuomio kiinteisiin kustannuksiin Kiinteät kustannukset syntyvät täysimääräisinä, vaikka satoa ei saada lainkaan (perustamisvuosi, katovuodet) Hankkeessa etsittiin ratkaisu kylvämällä kumina suojaviljaan -> tuotantokustannuksia laskeva vaikutus

16 Tulevaisuuden haasteita kuminan viljelylle Viljan hinta vaikuttaa viljelyhalukkuuteen Kilpailee samasta peltoalasta öljykasvien kanssa Miten laskevat tuet vaikuttaa viljelypinta-aloihin? Miksi kuminaa viljellään juuri Suomessa? Laadukas sato ja viljelykierron monipuolistaminen Työmäärä alhaisempi kuin viljoilla Samat koneet kuin viljoilla Toimiva tuotantoketju aina pellolta vientimarkkinoille asti Hyvä tuote, kumina, on menestyksen toinen puoli, markkinointi ja palvelu sekä vakaan, integroidun ketjun luoma toimintatausta on menestyksen toinen puoli!!

17 KIITOS! Kuva. Nina Onttonen