Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Transkriptio

1 Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy

2 Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena on suomalaisen kuminaketjun kilpailukyvyn ja osaamisen parantaminen kuminan vientimahdollisuuksien turvaamiseksi. Kenelle hanke on tarkoitettu? Kohderyhmänä ovat nykyiset kuminanviljelijät, monipuolisuutta viljelykiertoihin etsivät kasvinviljelytilat sekä ammattioppilaitokset hankkeen kohdealueella eli Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten alueilla.

3 Hankkeen toteutusaika Hanke toteutetaan ajalla , eli käytännössä kolmen kasvukauden aikana. Hankkeen toteuttajat Kyseessä on Agrolis Oy:n, MTT:n ja ProAgrian yhteishanke.

4 Miten hankkeen tavoitteisiin päästään? Hankkeessa on kuusi tutkimuksellista työpakettia (B-G) ja näiden lisäksi tiedonsiirtoon (Tp A), neuvontaan (Tp H) ja hallintoon (Tp I) keskittyvät osiot. Tuotettujen ratkaisujen ja menetelmien avulla taataan korkeatasoisen kuminan tasainen saatavuus, tuotannon kannattavuus ja kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Nämä tekijät vahvistavat suomalaisen kumina-alan toimintamahdollisuuksia ja edistävät maailmanmarkkinaosuuden laajentamista entistään. Tutkimukset kuminan uusista käyttökohteista ovat silloin myös perusteltuja. Tämän saavuttamiseksi ratkaisuja tuotetaan seuraavista työpaketeista:

5 A) Hankkeessa keskitytään heti alusta lähtien tiedottamiseen, vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen eri kuminatoimijoiden kanssa. Tuottajille suunnattuun tiedon välitykseen panostetaan heti hankkeen alusta lähtien, kohdealueen sekä suomen- että ruotsinkielisillä ELY-keskusalueilla. Tutkimuksen tieto kootaan Agronet-portaaliin ( Kuminatieto tulee marraskuusta alkaen löytymään Agronetista osoitteesta:

6 B) Keskisatojen alentumisen sekä satovaihteluiden lisääntymisen syistä ja yhteyksistä viljelykäytäntöihin tarvitaan lisätietoa oikeiden johtopäätösten ja jatkotoimien tueksi. Tilakäyntien avulla kartoitetaan kuminaviljelysten kuntoa, satoa tuottavien kasvien määrää, tuholais- (mm. rengaspunkki), tauti- (mm. pahkahome) ja rikkakasvitilannetta sekä näiden yhteyttä viljelykäytäntöihin. Lisäksi määritetään ravinnetaseet, joiden perusteella päätellään kuminan sopivuus ravinteiden sieppauskasviksi huuhtouma- ja eroosioherkille pelloille.

7 C) Kuminan satovaihtelut ovat lisääntyneet ja hehtaarilta saatava sato on alentunut arvion mukaan paikoitellen jopa alle 500 kg:aan. Siksi: keskisatoa nostetaan ja satovaihteluita pienennetään tuottamalla tietoa ulkomaisten lajikkeiden satoisuudesta kuminan päätuotantoalueilla sekä menetelmiä monivuotisten rikkakasvien hallitsemiseksi (saunakukka). Monivuotisille leveälehtisille rikkakasveille (mm. ohdake, valvatti, voikukka, pujo) ei ole lainkaan kemiallista torjuntamenetelmää kuminaviljelyksillä, joten niiden torjunnan tulisi perustua viljelyteknisiin keinoihin. Myös muiden kasvintuhoojien (rengaspunkki, kuminakoi, pahkahome) hallinnan ratkominen tai lisätiedon saaminen on keskeinen tekijä koko hankkeessa ja siksi kasvintuhojiin liittyvää havainnointia tehdään myös hankkeen muissa osioissa (B, C, D, E).

8 D) Tilat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden ja kumina on osa tuotantoa. Tässä osiossa tuotetaankin menetelmiä kuminan integroimiseksi muuhun kasvintuotantoon synergiahyötyjen saamiseksi. Kuminan ja muiden kierrossa mahdollisten viljelykasvien esikasviarvoja selvitetään, joiden perusteella voidaan laatia parempia viljelykiertosuosituksia. Mahdollisuudet kuminan viljelystä aluskasvina viljan seassa selvitetään, jotta kuminan satoa tuottamaton ensimmäinen vuosi saataisiin hyötykäyttöön.

9 E) Paineet väkilannoitteiden hinnan noususta heikentävät myös kuminatuotannon kannattavuutta. Siksi: kuminan tuotantokustannuksia alennetaan tuottamalla tietoa ja ohjeistuksia edullisempien lannoitevaihtoehtojen, tarkennetun siemenmäärän sekä mekaanisen rikkakasvitorjunnan mahdollisuuksista. Vaihtoehtoisista lannoitteista tarkastellaan karjanlannan, mahdollisesti muiden bio-peräisten lannoitevalmisteiden sekä pelkän typpilannoituksen käyttöä kalliimpien seoslannoitteiden rinnalla.

10 F) Kuminasiemenen laatua heikentävät mm. siemenen pinnalla olevat mikrobit sekä öljypitoisuuden lasku alle laatukriteereiden (>2.5 % kuiva-aineesta). Siemenen kuivauksessa pyritään pinnassa esiintyvien mikrobien tuhoamiseen ilman, että helposti haihtuvien öljyjen määrään vaikutetaan. Osahankkeessa selvitetään sitä, voidaanko kuivurin kuivauslämpötilaa nostaa mikrobien tuhoamiseksi tehokkaammin, mutta kuitenkin niin ettei öljypitoisuus pienene. Lisäksi selvitetään parhaat lajikkeet ja lannoituskäytännöt mauste- ja öljykuminan tuottamiseksi sekä bio-peräisten lannoitevalmisteiden merkitystä siemenen hygieenisyyteen.

11 G) Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kuminan kilpailukyvyn parantaminen, minkä selvittämiseen saadaan tietoa eri tutkimusosioista. Miten kannattavuus tiloilla paranee ja kuinka paljon, kun keskisato nousee, kumina integroituu muuhun viljelyyn, tuotantokustannukset alenevat ja/tai siemenen laatu kohenee? Samalla etsitään muita kannattavuuteen vaikuttavia osatekijöitä. Kannattavuustarkasteluissa hyödynnetään tilamallilaskentaa, jonka avulla voidaan rakentaa ja simuloida eri tuotantovaihtoehtoja pääkasvin se tilalla harjoitettavan muun tuotannon välillä. Talouslaskennan tuloksia hyödynnetään tuotannon ohjeistuksissa sekä nettiin laitettavassa kustannuslaskurissa.

12 H) Mahdollisuudet kuminaneuvonnan antamiseen ovat olleet vähäiset satovaihteluihin vaikuttavan tiedon puuttumisen takia. Tuotettavien ammattilehtiartikkeleiden sekä Agronetin kuminasivustojen lisäksi tarvitaan uusia välineitä kuminaneuvontaan. Työpaketissa kehitetään ProAgrian lohkotietopankkia kuminan tuotantoa silmällä pitäen niin, että kerättävän tiedon avulla voidaan hankkeen päätymisen jälkeen seurata viljelykäytäntöjen yhteyttä satotasojen muutoksiin tarvittavien toimenpiteiden aloittamiseksi. Lisäksi ryhdytään kehittämään interaktiivisia menetelmiä kuminatilojen neuvontaan. Kaikesta materiaalista tuotetaan aina myös vähintään tiivistetty versio ruotsinkielisille tuottajille.

13 Hankkeen kokonaisbudjetti kolmelle vuodelle on euroa. Vientikasvi kuminan viljelyvarmuuden ja laadun kehittäminen on sen arvoista! Meillä ei ole montaa vientikasvia.

14 Muistakaa kuminan satokilpailu! Etsimme joukostanne suurimman sadon tuottajaa - sekä vuoden 2010 sadosta toukokuun 2011 loppuun mennessä viljelyttäjäyritysten punnitustietojen perusteella - että vuoden 2011 sadosta toukokuun 2012 loppuun mennessä viljelyttäjäyritysten punnitustietojen perusteella Parhaat palkitaan!