Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Transkriptio

1 Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari Jokioinen, Ilmajoki

2 Kylvövaiheen suunnittelua Miten siemenmäärä kylvössä vaikuttaa Taimitiheyteen Kukkimiseen Juuren kasvuun Satoon Mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon lajikevalintaa tehtäessä?

3 Kylvövaiheen suunnittelua Miten siemenmäärä kylvössä vaikuttaa Taimitiheyteen Kukkimiseen Juuren kasvuun Satoon Mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon lajikevalintaa tehtäessä? Millainen kuminakasvusto tuottaa hyvän sadon?

4 Kuminasato kg/ha Kuminasato kasvaa kukkivien yksilöiden määrän lisääntyessä Kukkivia kuminayksilöitä kpl/m2 Kuva 1. Kuminan kukkimistiheyden (kpl kukkivia /m2) merkitys kuminasatoon (kg/ha).

5 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto?

6 500 1.Satovuosi 400 Kuva 2. Taimitiheys 300 Taimitiheyden ja kpl/m2 kukkivien yksilöiden 200 välinen yhteys siemenmääräkokeessa 1. (ylin 100 kuva) ja 2. (alin 0 Kukkiminen riippuu 0,00 taimitiheydestä kuva) satovuonna 50,00 eri tavoin ,00 ja 2. satovuonna 150,00 -> 1.satovuonna 500kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Kukkivat yksilöt kpl/m2 2. Satovuosi

7 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana

8 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa?

9 Taimitiheys kpl/m > 1. Taimitiheys kasvaa, kun siemenmäärää lisätään kylvössä -> 2. Kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä 1000 On mahdollista, 800 että kylvömäärä 5 kg/ha tuottaa yhtä paljon/vähän taimia kuin 30 kg/ha 600 Vain noin 55 % Siemenmäärästä itää Kylvömäärä kg/ha Kuva 3. Kylvösiemenmäärän (kg/ha) vaikutus taimitiheyteen (kpl/m2) kylvövuoden syksyllä.

10 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä

11 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna?

12 Sato kg/ha Satovuosi > 1. Satovuoden kasvustotiheydellä 200 ei suoraa 400 yhteyttä satoon 600 -> 2. Satovuonna tiheä kasvusto tuottaa eniten satoa Taimitiheys kpl/m2 Kuva 4. Taimitiheyden yhteys satoon 1. ja 2. satovuonna Jokioisten lajikekokeessa TAPAUS 1: Paras sato saadaan 1. satovuotena 2. Satovuosi

13 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava kpl/m

14 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä?

15 Taimimäärä syksyllä, kpl/m Syksy kpl/m Syksy kpl/m Taimimäärä keväällä kpl/m2 Kuva 5. Edellisen syksyn ja seuraavan kevään taimitiheyksien yhteys siemenmääräkokeessa

16 Sarjojen määrä, kpl/kasvi 35 -> Kun kuminajuuren tyvi on halkaisijaltaan 5-6 mm edellisenä syksynä, kukkii kumina seuraavana vuonna -> Sarjojen muodostuminen lisääntyy juuren koon kasvaessa ,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Juuren tyven halkaisija, mm Kuva 6. Juuren tyven halkaisija (mm, edellisenä syksynä) merkitys kuminan kukkimiseen seuraavana vuonna. Lajikekoe, Sylvia.

17 Sarjojen määrä, kpl/kasvi 35 -> Kun kuminajuuren tyvi on halkaisijaltaan 5-6 mm edellisenä syksynä, kukkii kumina seuraavana vuonna -> Sarjojen muodostuminen lisääntyy juuren koon kasvaessa Suurijuurisilla runsaasti sarjoja Kun juuren tyven halkaisija on syksyllä 5-6 mm -> kumina muodostaa vähintään yhden sarjan eli kukkii seuraavana kesänä 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Juuren tyven halkaisija, mm Kuva 6. Juuren tyven halkaisija (mm, edellisenä syksynä) merkitys kuminan kukkimiseen seuraavana vuonna. Lajikekoe, Sylvia.

18 Kasvulehtien määrä kpl/kasvi > Jotta kuminan juuren tyven halkaisija olisi n 6 mm, tulee kasvissa olla AINAKIN 6 kasvulehteä -1 mm juuressa vastaa noin 1-1,5 kasvulehteä Kuminan juuren niskan halkaisija, mm Kuva 7. Kuminan juurentyven halkaisijan ja kasvulehtien lukumäärän välinen yhteys syksyllä

19 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä? -> Talvikuolleisuuden varalle taimia neliöllä noin enemmän kuin yllä -> Juuren tyvi > 5-6 mm ja ruusukkeessa lehtiä saman verran

20 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä? -> Talvikuolleisuuden varalle taimia neliöllä noin enemmän kuin yllä -> Juuren tyvi > 5-6 mm ja ruusukkeessa lehtiä saman verran Mikä kylvösiemenmäärä tuottaa oikeanlaisen kasvuston?

21 Taimitiheys kpl/m > Tavoiteltu ensimmäisen vuoden kasvustotiheys kpl/m2 Saavutettiin kylvöäärillä kg/ha Kylvömäärä kg/ha Kuva 8. Kylvösiemenmäärän (kg/ha) vaikutus kuminan taimitiheyteen (kpl/m2) kylvövuoden syksyllä.

22 Sato kg/ha > 15 kg/ha voi olla oikea kylvömäärä Sato 2012, sijoituskylvö Sato 2011, sijoituskylvö (5) (10) (15) (20) 926 (25) (30) Kylvömäärä kg/ha Kuva 9. Kylvösiemenmäärän merkitys ensimmäisen ja toisen vuoden satoon

23 Sato kg/ha > Yli 15 kg/ha ei parantanut satoa Sato 2012, sijoituskylvö Sato 2011, sijoituskylvö (5) (10) (15) (20) 926 (25) (30) Kylvömäärä kg/ha Kuva 9. Kylvösiemenmäärän merkitys ensimmäisen ja toisen vuoden satoon

24 Sato kg/ha -> Voisiko 10 kg/ha toimia sellaisen kasvuston muodostajana, josta saadaan kaksi samansuuruista satoa? Taimitiheys kylvövuoden syksyllä 200 kpl/m2 - >Kokonaissato jää heikommaksi Sato 2012, sijoituskylvö Sato 2011, sijoituskylvö (5) (10) (15) (20) 926 (25) (30) Kylvömäärä kg/ha Kuva 9. Kylvösiemenmäärän merkitys ensimmäisen ja toisen vuoden satoon

25 Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä? -> Talvikuolleisuuden varalle taimia neliöllä noin enemmän kuin yllä -> Juuren tyvi > 5-6 mm ja ruusukkeessa lehtiä saman verran Mikä kylvösiemenmäärä tuottaa oikeanlaisen kasvuston? 1. Yksi sato: 5-10 kg/ha 2. Kaksi satoa: kg/ha

26 Kylvötiheyden suunnittelu 1 Käytä hyvin itävää siementä. Tarkkaa kylvötiheysoptimia ei ole mahdollista antaa, koska kasvustot taimettuvat hyvin eri tavoin. MTT:n kokeessa tavoitetaimitiheys (kylvövuoden syksyllä) yli 300 tainta neliöllä saavutettiin 15 kg/ha kylvösiemenmäärällä. Kun tavoitellaan suurinta yhteissatoa kahdelta vuodelta (kylvösiemenmäärä 15 kg/ha ->) satovaihtelut ovat todennäköisiä kasvuston rakenteesta johtuen. Harvempi kasvusto (10 kg/ha) voi tuottaa satoa tasaisemmin, mutta kahden vuoden yhteissato voi jäädä heikommaksi verrattuna tiheään kylvökseen. Kylvö 5 kg/ha siemenmäärällä voi tuottaa hyvän yhden vuoden sadon. Kuminakasvustossa kukkivia yksilöitä kahden vuoden aikana yhteensä noin kpl/m2

27 Kylvötiheyden suunnittelu 2 Taimitiheydet kannattaa laskea muutamalta riviltä Syyslaskennasta selviää: Seuraavan vuoden satopotentiaali Onko taimia riittävästi: perustamisvuoden syksyllä 300 tai enemmän, ja ensimmäisen satovuoden syksyllä vähintään noin 100 Kuminaruusukkeiden kasvulehtien määrä: 1 kasvulehti = noin 1-1,5 mm juuren paksuudessa Muista, että talven aikana kuolee tainta/m2 Kesälaskennasta selviää: Kukkivien kuminoiden määrä Jos suurin osa kuminoista kukkii, tulossa on kasvuston pääsato Kukkivia korkeintaan kahden vuoden aikana 250 kmpl/m2 Pellon käyttö tulevan sadon jälkeen: jos kukkimattomia taimia on alle 100 kpl/m2, ja kasvustossa rikkakasveja, tulee pohtia kasvuston hävittämistä syksyllä.

28 Kylvötiheyden suunnittelu 3 Jos pellollasi kasvaa esimerkkitiheyksiä vähemmän taimia, älä panikoi! Esitelmässä tarkasteltu kuminasadon muodostusta kukkivien yksilöiden suhteen Harvassa kasvustossa kumina muodostaa enemmän sivusarjoja, jotka voivat kompensoida taimitiheyttä ainakin ensimmäisenä satovuonna.

29 Lajikkeen valinnassa huomioitavaa Varisevia: Niederdeutscher, Volhouden, Konczewicki ja Gintaras Puinti ennen tuleentumista. Sadonlisä kg/ha. Varisemattomia: Prochan, (Record), Sylvia Puintia voi siirtää ja joskus sato voi jopa kasvaa loppumetreillä Muita lajikevalintaan mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä Niederdeutscher: aikainen, talvenkestävä, siemenessä runsaasti haihtuvaa öljyä Konczewicki voi olla erityisen talvenkestävä (suuri juuri!)

30 Lajikkeen valinta Lajike Aikainen Talvenkestävä (1 Runsaasti kukkiva (2 Suuri siemen Gintaras xxx xxx Konczewicki xxx Suuri Niederdeutscher xxx xxx xxx xxx Prochan xxx xxx xxx xxx Record xxx xxx xxx Sylvia xxx xxx xxx Volhouden 1) Ensimmäinen talvi 2) Ensimmäinen satovuosi Varisematon satopotentiaali Siemenessä haihtuvaa öljyä

31 KIITOS!