Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012
|
|
- Helmi Palo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012 Erja Huusela-Veistola, Asko Hannukkala, Noora Pietikäinen & Marjo Segerstedt MTT Kasvintuotannontutkimus TRANS FARM OY Kuminan viljelypäivät Riihimäki, Loimaa
2 SUPERIOR CARAWAY CHAIN Ylivoimainen Kuminaketju -hanke Kuminan tuotannon kehittämisen yhteishanke Rahoitus: 5 ELY-keskuksen yhteisrahoitus (Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa) Toteuttajina (Agropolis Oy), MTT ja ProAgria Keskusten liitto Koetoiminnasta vastaa MTT Kasvintuotannon tutkimus Hankkeen tavoitteena on suomalaisen kuminaketjun kilpailukyvyn ja osaamisen parantaminen kuminan vientimahdollisuuksien turvaamiseksi Osana hanketta tilakartoitus 5 ELY-keskuksen alueella
3 Ylivoimainen Kuminaketju -hanke (H) Tarkemmasta lohkotietopankista ja neuvonnan interaktiivisuudesta apua tulevaisuuden kuminan tuotantoon (A) T I E D O N S I I R T O B) Kartoitus satoa alentavien tekijöiden selvittämiseksi kuminatiloilla: Selvitetään kuminapeltojen kuntoa, kasvintuhoojien esiintymistä sekä viljelykäytäntöjä C) Keskisadon nosto & Satovaihteluiden vähentäminen uusien lajikkeiden avulla ja Kehittämällä tuholaistorjuntaa. Havainnointi satomallikokeilla. D) Kuminan integrointi Viljanviljelyyn tuottamalla kokemusta ja tietoa kuminan esikasviarvoista ja kehittämällä viljelykiertoja. E) Tuotantopanosten käytön optimointi kustannusten minimoimiseksi bioperäisillä lannoitteilla sekä siemenmäärää tarkistaen. Havainnointi satomallikokeilla. F) Siemenen haihtuvat öljyt ja mikrobiologinen laatu osana jatkojalostusta. G) Kuminatuotannon kannattavuusselvitykset tilamallien ja havainnollistavien satomallikokeiden avulla. (A) T I E D O N S I I R T O (H) Uutta tietoa kuminaopetukseen uusien tuottajien innostamiseksi
4 Tilakierroksen tavoitteet Selvittää satovaihteluiden ja sadon alenemisen syyt ja yhteydet viljelykäytäntöihin Kartoittaa kuminapeltojen kunto, kasvintuhoojien esiintyminen & viljelykäytännöt Kuva J. Grahn Vuorovaikutusta ja tiedonsiirtoa Ongelmakohdat? Uudet ratkaisut? Parempi satotaso & viljelyvarmuus Esiselvitys kesällä 2010 Varsinainen toteutus 2011 ja 2012
5 Tilakierrosten toteutus Otanta: v lohkoja 102 v lohkoja 85 Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 1., 2. ja 3. satovuoden lohkoja Mukana pääosin samat viljelijät kumpanakin vuonna Muutamia lohkovaihdoksia Tilakäynnit Havainnot, mittaukset & maanäytteet tilakäynnin yhteydessä Viljelytietolomake jätettiin viljelijälle täytettäväksi ja palautettavaksi satonäytteen kanssa
6 Kuminakierrostilat Kuminan viljelyala ha Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Koko Suomi Lähde: Tike ennakkotilastot Kuva H. Ojanen
7 Kuminakierrostilat Havainnoidut kuminalohkot 1.satovuosi 2.satovuosi 3.satovuosi yhteensä Havainnoidut kuminalohkot satovuosi 2.satovuosi 3.satovuosi yhteensä Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Uusimaa yhteensä
8 Yleistä tilakierroslohkojen viljelytoimista Kevytmuokkaus tai suorakylvö 32 % lohkoista Yleisimmät lajikkeet Sylvia ja Niederdeutcher Kylvömäärä keskimäärin 17 kg/ha (10-30 kg/ha) Satoarvio (lajittelematon) 2011 keskiarvo 980 kg/ha ( kg/ha) 2012 keskiarvo 840 kg/ha ( kg/ha)
9 Kuminan kasvintuhoojien havainnointi Lohkokohtaiset yleisarviot & havainnot 10 näytealalta/lohko Kuminakoi Kuminan pahin tuhoeläin Kuminanrengaspunkki Kuminan viljelyn uusi uhka Erittäin runsaasti v Pahkahome Kuminan tunnetuin kasvitauti Versolaikku (2012) Kuminan yleinen kasvitautioire Rikkakasvit Saunakukka, voikukka, juolavehnä
10 Muut kasvustosta tehdyt havainnot Lohkokohtaiset yleisarviot Kukinnan runsaus Kasvuston peittävyys Kasvuston tiheys Kasvuston kehityksen tasaisuus Kuva J. Grahn Näytealakohtaiset havainnot Kasvuston korkeus Kasvuston tiheys Kukkivien kasvien määrä Varisseista siemenistä itäneet pikkutaimet
11 2011 kasvukausi Kuumaa ja kuivaa! Edelliskesän kuivuus vaikeutti uusien kasvustojen perustamista ja kasvuun lähtöä Keväästä alkaneet hellejaksot nopeuttivat punkkien lisääntymistä Kasvintuhoojien kannalta: Kuminanrengaspunkki, vuoden 2011 kasvintuhooja Kirvoja paikoin runsaasti Katkenneita kukintoja monin paikoin, aiheuttaja jäi epäselväksi, luteet, kaskaat? Surkastumia?
12 2012 Ihan erilainen kesä kuin edellinen Märkää ja sateista! Reheviä kasvustoja (etenkin 1. satovuoden kasvustot) Erilainen myös kasvintuhoojien kannalta: Pahkahometta enemmän Versolaikkua yleisemmin Rikkakasvitkin rehottivat paikoin Punkit pysyttelivät piilossa Kuminakoita paikoin jonkin verran Kirvoja ei näkynyt Lehtokotiloitakin löytyi!
13 Tilakierrokset 2012 Luonnon asettamista haasteista huolimatta homma hoitui aikataulussa
14 Tilakierrokset 2011 & 2012 Kuminakoi vioitusta noin 85 %:lla tutkituista lohkoista kumpanakin vuonna tavallisesti vain yksittäisissä kasveissa 2012 vain 7 %:lla lohkoista kauttaaltaan kasvustossa Kuminakoin vioitusta (% lohkoista) ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan % 47.1 % 7.8 % 29.4 % % 68.2% 9.4% 7.1% Kuminakoin vioitus % Pohjanmaa % (0-19) % (0-60) Etelä-Pohjanmaa % (0-32) % (0-40) Häme % (0-14) % (0-30) Varsinais-Suomi % (0-56) % (0-35) Uusimaa % (0-72) % (0-30)
15 Tilakierrokset 2011 & 2012 Kuminanrengaspunkki vioitusta 2012 selvästi edellisvuotta vähemmän Rengaspunkin vioitusta (% lohkoista) ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan % 27 % 16 % 42 % % 59 % 11 % 1 % Rengaspunkkia lohkolla (% näytealoista) Pohjanmaa 45 % 23 % Etelä-Pohjanmaa 27 % 21 % Häme 78 % 17 % Varsinais-Suomi 87 % 24 % Uusimaa 64 % 28 % vioitus-%
16 Tilakierrokset 2011 & 2012 Rikkakasvit Pahoja rikkakasviongelmia osalla lohkoista Rikkakasvien yleisyys ei lainkaan / vähän pesäkkeinä / melko paljon paljon koko lohkolla % 54.9 % 16.7 % % 56.5% 23.5% Selvästi yleisimmät rikkakasvit: Juolavehnä Saunakukka Ohdake Rikkakasvien tiheys kpl/m2 saunakukka (0-78) (0-648) juolavehnä (0-84) (0-512) voikukka (0-190) (0-464)
17 Uusimaa Häme Varsinais- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Tilakierrokset 2011 & 2012 Pahkahome Pahkahomeen oireet 2012 edellisvuotta selvemmät Pahkahometta (% lohkoista) ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan % 15 % 9 % 3 % % 15 % 15 % 0 % Pahkahome-% keskimäärin Pohjanmaa 0.8% (0-3) 2.1% (0-30) Etelä-Pohjanmaa 1.5% (0-19) 0.4% (0-15) Häme 0.1% (0-1) 0.0% (0-1) Varsinais-Suomi 0.7% (0-2) 0.3% (0-15) Uusimaa 0.2% (0-3) 0.0% (0-0) Pahkahomeen pahkoja sadossa % siemennäytteistä 100 Pahkahometta kartoituslohkoilla ei lainkaan yksittäin pesäkkeinä kauttaaltaan Pohjanmaa % 37 % 16 % 5 % % 35 % 35 % Etelä-Pohjanmaa % 9 % 5 % 9 % % 28 % Häme % 19 % % 29 % Varsinais-Suomi % 18 % % 6 % 6 % Uusimaa % 11 % 6 % % Pahkoja myös satonäytteissä Pahimmissa erissä 700 pahkaa/kg
18 Tilakierrokset 2012 (85 lohkoa) Versolaikku Versolaikkua havaittiin v yli 80 %:lla lohkoista Selvästi pahkahometta yleisempi ja runsaampi % lohkoista 100 Versolaikun yleisyys eri tuotantoalueilla Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Versolaikku-% keskimäärin v Pohjanmaa 7.9% (0-70) Etelä-Pohjanmaa 3.1% (0-50) Häme 0.6% (0-10) Varsinais-Suomi 2.9% (0-70) Uusimaa 0.2% (0-2)
19 Kuminalohkojen kasvinsuojelukäsittelyt tutkimusvuosina (satovuonna) Rikkakasvientorjunta %:lla lohkoista keskim. 0.8 käsittelyä/lohko Targa Super 5 SC Agil 100 EC Afalon-neste Kuminakoin torjunta %:lla lohkoista keskim. 1.2 käsittelyä/lohko Mavrik 2 F Karate 2.5 WG / Zeon Cyperkill 250 EC Herbisidikäsittelyitä yhteensä (% lohkoista) Insektisidikäsittelyitä yhteensä (% lohkoista)
20 Tilakierrokset 2011 (102 lohkoa) Kuminan kasvintuhoojat 2011 Kuminakoi Vaihtelua, mutta hallinnassa Kuminanrengaspunkki Vuoden 2011 kasvintuhooja Pahkahome Runsaus riippui olosuhteista Rikkakasvit saunakukka, juolavehnä, ohdake, valvatti, pujo Vaihtelua: sademäärä, lämpötila, kasvustojen perustaminen
21 Tilakierrokset 2012 (85) Kuminan kasvintuhoojat 2012 Kuminakoi Enemmän vaihtelua Kuminanrengaspunkki Selvästi vähemmän kuin 2011 Pahkahome Edellisvuotta enemmän ja selkeämmät oireet Versolaikku Pahkahometta yleisempi ja runsaampi Rikkakasvit juolavehnä, saunakukka, ohdake
22 Aineistojen analysointi jatkuu 2013 Tarkempi vuosien välinen vertailu Kasvintuhoojien korrelaatiot Yhteydet viljelytoimenpiteisiin Tilatietolomakkeita vieläkin puuttuu! Johtopäätökset & toimenpidesuositukset Tarkempia tuloksia tulevissa tapahtumissa
23 Kiitos!?! Kuva T. Viljanen
Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012
Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012 Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari
Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta
Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta Erja Huusela-Veistola, Asko Hannukkala, Pentti Ruuttunen, Noora Pietikäinen & Marjo Segerstedt MTT Kasvintuotannontutkimus ARCTIC TASTE Oy:n kuminaseminaari
Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta
Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Arctic Taste Oy:n Kuminaseminaari 2012 10.3.2012 Lepaa Esityksen sisältö Tilakierrokset osana Ylivoimainen
Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä
Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Tilakierroksen
Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista
Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista voidaan päätellä? Erja Huusela-Veistola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun
PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus
PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki SUPERIOR CARAWAY
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti
Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Pinta-ala,
Eväitä paremman sadon tuottamiseen
Eväitä paremman sadon tuottamiseen Marjo Keskitalo ja MTT:n Ylivoimainen kuminaketju tutkimusryhmä PAREMPAA SATOA KUMINASTA seminaariesitysten pohjalta Ylivoimainen kuminaketju tutkimusryhmä ja tehtävät
Kuminan tautitilanne
Kuminan tautitilanne 11 12 Asko Hannukkala & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannon tutkimus HY Maataloustieteiden laitos PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.12 Loimaa, 19.11.12 Ilmajoki Parempaa
Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu
Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu Pentti Ruuttunen & Erja Huusela-veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.
Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?
Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia
Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin
Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset
Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Kylvötiheyskoe muokatussa ja
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon
Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ seminaari 23.11.211 Hyvinkää,
Kuminan viljelyopas 2016. Handbok över kumminodling 2016
Kuminan viljelyopas 2016 Handbok över kumminodling 2016 SISÄLTÖ Johdanto 1. Millainen kasvi kumina on?. 2. Millainen lohko sopii kuminalle? 3. Muokkaus ja kylvötekniikka 4. Kylvösiemenmäärä 5. Kalkitus
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
IPM-kokemuksia kesältä 2010
IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet
Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet Asko Hannukkala, Pauliina Laitinen, Erja Huusela-Veistola, Arjo Kangas & Pirjo Peltonen-Sainio MTT, Kasvintuotannon tutkimus Rypsinostehanke 2007-2009
Kuminan kasvinsuojelu
Kuminan kasvinsuojelu Lepaa 26.02.2011 Lasse Matikainen Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Vuonna 2010 kuminalla teimme edelleen paljon koetoimintaa, ja erityisesti rikkakasvitutkimusta. Saunakukkaohjelma
Kuminan kasvinsuojelua
Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016
KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen
Kylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita
Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
Kymmenen askelta huippusatoon
Kymmenen askelta huippusatoon Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki Kymmenen askelta
Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä
Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen
Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke
KUMINAN KASVINSUOJELU 2015
KUMINAN KASVINSUOJELU 2015 Artic Taste Kuminaseminaari Lepaa 28.3.2015 Lasse Matikainen ESITYKSEN AIHEET Katsaus koetoiminnan historiaan Saunakukka ongelmallisin kuminan rikkakasvi Rikkakasvitorjuntaohjelmat
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna
Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna 16.01.2018 Luonnonvarakeskus Pahkahometta voi esiintyä miltei kaikilla kaksisirkkaisilla kasvilajeilla Pahkahome on yksi moniisäntäisimpiä
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle
Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo
Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo Marjo Keskitalo, Antti Laine ja Lauri Jauhiainen Luonnonvarakeskus Etunimi.sukunimi@luke.fi GSM 5 52 2296 FutureCrops Uusia kasvilajeja
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa
PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
Akselipainotutkimus SjT
Akselipainotutkimus 2000-2004 SjT Projektin toteutus: Maaperämittaukset Tarkoituksena oli seurata maan tuotantokunnon tilaa, kun käytössä oli 1-tai 6-rivinen nostokone Vuosien 2000-2005 välisenä aikana
Kuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa
Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa Pellavan viljelypäivät Somerolla Lounaismaan Osuuspankki 17.10.2013 Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi Esitys pohjautuu.
Gluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
JOHDANTO. Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 1. maaliskuuta 2011. Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen 1 64230 NÄRPES
SISÄLTÖ Johdanto... 2 1. Millainen kasvi kumina on?... 3 2. Millainen lohko sopii kuminalle?... 3 3. Muokkaus ja kylvötekniikka... 4 4. Kylvösiemenmäärä... 4 5. Kalkitus... 5 6. Lannoitus... 5 7. Rikkojen
Kerääjäkasvit suorakylvössä
Kerääjäkasvit suorakylvössä Tilakokeet Uudellamaalla 217 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 21..218 Hannu Känkänen, Luke Kolmen maatilan ruutukokeessa testattiin, miten aluskasvi toimii suorakylvön
ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY
ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi
Öljykasvien tuhoeläimet 2012
Öljykasvien tuhoeläimet 2012 Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus erja.huusela-veistola@mtt.fi Elonkierros peltopäivä 10.8. 2012 Kasvukausi 2012 Öljykasveja kylvössä kolmannes viime vuotta
Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet
Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet Luomuinstituutin tutkijaseminaari Kyyhkylän kartanossa Mikkelissä 8.-9. kesäkuuta 2016 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) & työryhmä
Säilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
Kasvinsuojelu 2011. Katri Haavikko p. 050 555 4693
Kasvinsuojelu 2011 Katri Haavikko p. 050 555 4693 Esitykseni sisältö tänään Lahdessa R E S I S T E S S I Rypsin ajankohtaiset Uutuustuote viljan rikkakasvien torjuntaan: Logran Plus Oxitril Päivitystä
Kuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky
Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy
ÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla
Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Herneen viljely-seminaari,seinäjoki 6.2.2019 Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke Noora Laitila Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Kokemuksia kasvukaudelta
NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla
Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä
Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia
Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia Vaihtoehtoja viljalle Lapua 26.1.2016 Nivala 9.2.2016 Dan Kjällberg Tehtaajanjohtaja Caraway Finland Oy 050 444 0524 dan.kjallberg@carawayfinland.fi Kumina suositellaan
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä
Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä 15.11.2012 Sanni Junnila ja Aino-Maija Alanko MTT, PesticideLife-hanke LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön
Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö
Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt
Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?
Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn? Sieppari Pellossa loppuseminaari Tuorilassa 21.11.217 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi tutkimusryhmä:
Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen
Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen Antti Hannukkala MTT Rovaniemi antti.hannukkala@mtt.fi Porotalouspäivä 20.2.2013 Ruokinta on tullut porotalouteen jäädäkseen! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Asko Hannukkala Porkkanan viljelyn ajankohtaispäivä 17.1.218 Jokioisilla Luonnonvarakeskus Tautikartoitus varastokaudella 216 217 Seurattiin syksyllä 216 nostettujen
Hamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
Kuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa