Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Transkriptio

1 Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa Suomen maatalousmuseo Sarka Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/

2 Sisältöä Pellon käyttö Suomessa Potentiaaliset peltobioenergian lähteet Suomessa Pellon käyttö ja sen kehitys Satakunnassa luvulla Satakunnassa viljeltävien peltokasvien energiapotentiaali Sadon arvo hinnoiteltuna muiden energiamuotojen perusteella Yhteenveto

3 Pellon käytön jakauma Suomessa 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Kesanto 14 % Muut viljelykasvit 12 % Viljakasvit 45 % Nurmet 29 %

4 Eri viljalajien osuudet vilja-alasta Suomessa 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Kaura 29 % Seosvilja 3 % Muut 0 % Syysvehnä 2 % Ohra 44 % Ruis 3 % Kevätvehnä 19 %

5 Nurmialan jakauma nurmen eri käyttömuotoihin 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Tuorerehu 2 % Laidun 12 % Säilörehu 68 % Siemenheinä 2 % Kuivaheinä 16 %

6 Muiden viljelykasvien viljelyalat 2010 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2011 Ruokohelpi Kumina Puutarhakasvit Muut kasvit Peruna Sokerijuurikas Herne 6200 Rypsi ja rapsi

7 Peltobioenergian mahdollisia lähteitä ja niiden maksimipotentiaaleja: o Olki o Ruokohelpi tai vastaava bioenergiakasvi o Lanta o Etanoliohra tai vehnä o Rypsi ja rapsi Yhteensä 8 TWh 12 TWh 2 TWh 0 1,5 TWh 0 0,4 TWh 22 TWh

8 Peltobioenergian määrä suhteutettuna Suomen energiankulutukseen TWh Energian kokonaiskulutus 2010 Uusiutuva energia Muu bioenergia 2010 (sisältää pelto-bioenergian) 22 Arvio peltobioenergian enimmäismäärästä

9 Peltobioenergian potentiaali suhteessa puun ja turpeen potentiaaliin TWh Puu Turve Ruokohelpi Olki Lanta Maksimi potentiaali Käytössä Käyttämättä Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/

10 60 Pellon käytön kehitys Satakunnassa ha Vuosi Ohra Kaura K-vehnä Syysvehnä Ruis Rypsi Herne Peruna Sokerijuurikas Säilörehu Kesanto

11 Pellon käytön jakauma Satakunnassa 2010 Säilörehu 9 % Sokerijuurikas 4 % Peruna 3 % Kesanto 11 % Ohra 31 % Herne 0 % Rypsi 7 % Ruis 1 % Syysvehnä 1 % K-vehnä 10 % Kaura 23 %

12 Viljojen, rypsin ja herneen satojen kehitys 2000-luvulla Satakunnassa kg/ha Vuosi Ohra Kaura K-vehnä Syysvehnä Ruis Rypsi Herne

13 Perunan, sokerijuurikkaan ja säilörehunurmen satojen kehitys 2000-luvulla Satakunnassa kg/ha Vuosi Peruna Sokerijuurikas Säilörehu

14 Satakunnan keskisadot verrattuna kokomaan keskisatoihin kg/ha Satakunta Koko maa

15 Viljelykasvien pää- ja sivusatojen lämpöarvoja Satakunnassa GJ GJ/ha HUOM! GJ vastaa 2780 l öljyä! 0 Sivusadon lämpöarvo GJ/ha Pääsadon lämpöarvo GJ/ha

16 Viljelykasvien energiapotentiaaleja Satakunnassa 1000 TJ HUOM! 1000 TJ vastaa noin 570 rekkakuormaa öljyä! TJ Sivusadon lämpöarvo TJ Pääsadon lämpöarvo TJ

17 Yhteenveto Valtakunnallisesti oljen peltoenergiapotentiaali on tällä hetkellä suurin. Viljelemällä paljon biomassaa tuottavaa energiakasvia elintarviketuotannosta yli jäävällä peltoalalla voitaisiin tuottaa enimmillään12 TWh energiaa. Se olisi 3 % Suomen energiankulutuksesta. Olki on Satakunnassa potentiaalisin peltobioenergian lähde. Kesannoilta, viherlannoitusnurmilta ja luonnonhoitopelloilta voitaisiin kerätä seuraavaksi suurin energiasato

18 Peltokasvien energiasuhteet ja nettoenergia Energiasuhde Output Input Nettoenergia Output Input Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/

19 Ohran energiasuhde ja nettoenergia Energiasuhde Typpeä kg/ha Nettoenergia kwh/ha Energiasuhde Nettoenergia, kwh/ha Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/

20 Peltoenergiakasvien ja pellolla kasvavien puiden nettoenergia suhteutettuna energiasuhteeseen Nettoenergia MWh/ha Peruna Rypsi Sokerijuurikas Säilörehu Kevätvehnä Ohra Ruokohelpi Omakotitalon vuotuinen lämpöenergian tarve Hybridihaapa Kuusi Mänty Rauduskoivu Energiasuhde Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta/hannu Mikkola/