IPM-kokemuksia kesältä 2010

Transkriptio

1 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/ PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.

2 Mikä IPM? IPM = integroitu tuhoojatorjunta Tarkastellaan toiminnan kautta Mitä PesticideLife-tiloilla tehtiin kesällä 2010 ja miksi? Suvi Hara, MTT 2

3 PesticideLife-tilat Yhteensä yhdeksän testitilaa Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla Jokaiselta tilalta mukana 2-3 viljalohkoa Kaura, kevätvehnä, syysvehnä, mallasohra, ohra, ruis Muokkausmenetelmä pääasiassa kyntö, 1 kevytmuokattu, 3 suorakylvettyä Lähinnä savimailla Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Pauliina Laitinen, MTT 3

4 Rikkakasvit Tarkkailu ennen herbisidikäsittelyä Tarpeenmukainen torjunta Torjunta tehtiin kaikilla lohkoilla Tehon seuranta käsittelyn jälkeen 4

5 Rikkakasvit Rikkakasveja oli paikoin runsaasti Kuvat otettu Toisaalta Pohjanmaalla rikkakasveja oli vähän Silti satoeroja Express + Primus Pauliina Laitinen, MTT Ei herbisidiä Pauliina Laitinen, MTT 5

6 Kasvitaudit Tarkkailu ennen torjuntaa Kasvitautiennustemalli tukena NSL, MTT, Bitcomp Oy Tarpeenmukainen torjunta Tehon seuranta ruiskutuksen jälkeen Pauliina Laitinen, MTT 6

7 Kasvitautiennustemallin testaaminen WebWisu-tietokanta Viljelyhistoria Säädata: Ilmankosteus Sademäärä Lämpötila + Varoitus Muokkaus Itiönmuodostus Tartunta + Lajike Havainnointi pellolla Pauliina Laitinen, MTT 7

8 Ennustemalli vehnänruskolaikku Kesä 2010: kuivien jaksojen vaikutus kertymään? 8

9 Tuhohyönteiset Kirvaennuste Kirvatarkkailu keltaliima-ansoilla ennusteen mukaisilla riskialueilla (kirvoja ei ollut) Kahukärpäsiä paikoin Hämeessä Kaskaita sekä Pohjanmaalla että Hämeessä Havainnointi kasvustosta Kirvat (ei ollut) Tähkäsääsket (ei ollut) Tarpeenmukainen torjunta Tehon seuranta 9

10 Torjunnan kannattavuus Tähkäsääskitorjuntoja tehtiin kolmessa tapauksessa Rutiiniruiskutusten kannattavuus?? Paikoin käsitellyissä oli heikompi sato Satonäytteenotto pieniltä aloilta, lohkoilla vaihtelua Esim. herbisidi tehonnut hyvin, mutta satoa vähemmän käsitellyssä Kuiva ja kuuma kesä + käsittely = vioitus? Tappiolliset ruiskutukset Tuottavat ruiskutukset Herbisidi Insektisidi Fungisidi KPL KPL KPL Torjunnan kannattavuus = (Sadonlisä tn * viljan hinta /tn) ruiskutuskustannukset (ei sis. työtä) Käsittelyn hinta: ProAgrian Peltokasvien kasvinsuojelu oppaasta Viljan hinta: Myllyvehnä, mallasohra, ruis ja kaura

11 Mikä IPM? Miksi IPM? Yhdistellään erilaisia torjuntakeinoja Viljelytekniset keinot, ennaltaehkäiseminen, tarkkailu Biologiset Kemialliset Taloudellisesti perusteltu torjunnan kynnysarvot Tavoitteena pienentää ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä IPM-periaatteet: Ennaltaehkäisevät keinot: viljelykierto, siemen, lannoitus Tarpeenmukaisuus: tarkkailu, ennusteet, kynnysarvot, neuvonta Mahd. muut kuin kemialliset menetelmät Kasvinsuojeluaineet: ainevalinta, annos, resistenssin estäminen Torjuntatehon seuranta 11

12 EU:n ympäristö- ja torjunta-ainepolitiikka Puitedirektiivi 2009/128/EY torjunta-aineiden kestävästä käytöstä NAP National Action Plan Kansallinen toimintasuunnitelma Kansallinen toteutus IPM periaatteet Koulutus, tiedotus IPM informaatio Roolit ja resurssit Vuorovaikutus PesticideLife testitilat 3x3 tilaa, 3 ainetta Tuotokset: 1 Web-sivut 2 Politiikkakatsaus 3 Vesiriskiraportit 4 Tilatestit 5 IPM raportit 6 Tarkkailu ja kynnys 7 Resist. strategia 8 Aineet ja LCA polit. 9 Alue ekotoks 10 IPM materiaali 11 Nordic-Baltic yhteistyö 12 Tilavisiitit 13 Viestintä 14 Seminaarit 15 Riski-indikaattorit Kasvinsuojeluaineiden ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen 12

13 Ensi vuosi samaan malliin? Vanha jatkuu: Ennusta tarkkaile torju tarpeen mukaan seuraa tehoa Uutta luvassa: Ennaltaehkäisevät menetelmät (siemenen laatu, resistentit lajikkeet, muokkausmenetelmän valinta, viljelykierto) Ainevalinta havaittujen tuhoojien mukaan (rikkakasvit ja niihin tehoavat aineet) Tilastojen avulla ks-aineiden käyttömäärien arviointia ja analysointia viljoilla (kg/ha tai aineella käsitelty pinta-ala) KS-aineiden haitallisuusluokittelu KS-aineiden analysointia vesinäytteistä mitä salaojia pitkin valuukaan? 13

14 Kiitos, ja nähdään ensi kesänä pellonpiennarpäivillä! Pauliina Laitinen, MTT Pauliina Laitinen, MTT 14