Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Transkriptio

1 Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari Ilmajoki, Jokioinen

2 Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä muiden kasvien aluskasvina ensimmäisenä vuotena, niin että niistä saadaan myös satoa. Eli saadaanko kuminan satoa tuottamaton vuosi hyötykäyttöön Tutkittavaa: - Miten kumina kehittyy aluskasvina ja kehittyykö riittävästi tuottaakseen satoa seuraavana vuonna - Miten kumina vaikuttaa suojakasvin satoon - Miten torjutaan rikakkasveja

3 Tutkimukset Vuonna 2009 kylvettiin kumina kevätvehnän aluskasviksi. Koejäsenet: 1= kevätvehnä (kylvö ) ja kumina ( ); 2= kevätvehnä ( ) ja kumina (9.6.09), 3= kumina ( ) 4= kevätvehnä ( ) Vehnän siemenmääränä käytettiin 240 kg/ha (680 itävää/m2) ja kuminan 18 kg/ha (660 itävää/m2) Lannoitus tehtiin vehnän mukaan: 100 kg N/ha, PY3 Rikkakasvit torjuttiin kemiallisesti muista paitsi koejäsen 1 jätettiin ilman käsittelyä. Koejäsenestä 2 rikat torjuttiin ennen kuminan kylvöä. Koejäsen 1:n vehnästä osa niitettiin kaksi viikkoa ennen tuleentumista, jonka jälkeen tähän osaa ruutua levitettiin pieni piristyslannoitus. Vuonna 2010 kylvettiin uusia koe, jossa selvitetään kuminan menestymistä aluskasvina erityyppisten suojakasvien seassa. Keskitalo, M Kasvuston Kuminaa yksin tiheys vai talvehtimisen suojakasvin kanssa. ja kukinnan HYVÄ kannalta. STARTTI HYVÄ KUMINALLE STARTTI -seminaarit KUMINALLE Ilmajoella -seminaarit Ilmajoella ja Jokioisissa ja Jokioisissa

4 600 Taimitiheys kpl/m vehnä kumina KOEJÄSENET Kuva 1. Kumina- ja vehnäyksilöiden määrä (kpl/m2) MTT Jokioisten aluskasvikokeessa vuonna Vehnien määrä laskettiin 12.6 ja kuminoiden määrä Koejäsenet (ja kylvöajat): 1= vehnä ( ) & kumina ( ), 2=vehnä ( ) & kumina (9.6.09), 3= kumina ( ), 4= vehnä (13.5)

5 Vehnäsato kg/ha Vehnä + Kumina 1 Vehnä + Kumina 2 Kumina Vehnä Kuva 2. Keskimääräiset vehnäsadot (kg/ha) koeruutusadoista laskettuna MTT Jokioisten aluskasvikokeessa vuonna 2009.

6 Kuva 3. Kumina vehnän aluskasvina MTT Jokioisten kenttäkokeessa elokuussa Vehnä (kylvö 13.5) ja kumina (kylvö 14.5) Kumina (kylvö 14.5) Vehnä (kylvö 13.5) ja kumina (kylvö 9.6) Kuva M. Keskitalo Kuva M. Keskitalo Kuva M. Keskitalo

7 kumintaimia/m tai laskentapäivä vehnä + kumina1 vehnä + kumina2 kumina Kuva 4. Kuminan taimettuminen yksin ja vehnän aluskasvina MTT Jokioisten kenttäkokeessa vuonna 2009.

8 kuminataimien määrä/m2 Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina koejäsen Kuva 5. Kuminataimien määrä (kpl/m2) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

9 Lehtien lkm/kumina Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista 5,1 5 4,9 4,8 4,7 4,6 4,5 vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina 4,4 4,3 4,2 koejäsen Kuva 6. Kuminayksilöiden lehtien lukumäärä (kpl/kasvi) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

10 Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina 2 0 juuren halkaisija, mm juuren pituus, cm Kuva 7. Kuminayksilöiden juuren halkaisija (mm) ja juuren pituus (cm) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

11 Havainnot ruudusta, josta vehnä niitettiin 2 viikkoa ennen tuleentumista vehnä + kumina 1 vehnä + kumina 1 (niitetty) vehnä + kumina 2 kumina varren kuivapaino g/m2 juuren kuivapaino g/m2 Kuva 8. Kuminoiden varsien ja juurien kuivapainot (g/m2) syksyllä 2009 (20.10) MTT Jokioisten kenttäkokeessa.

12 Kumina vehnän aluskasveina sadot 2010 Satoa tuottivat ainoastaan ruudut, joissa kuminaa oli viljelty yksinään Kj1 ja Kj2: Kumina kasvoi 2010 tiheänä kasvustona, mutta kukkivia ja satoa tuottavia kasviyksilöitä esiintyi vain ruudun reunoilla ja kohdissa, joissa vehnä oli harvempaa.

13 Kuva 10. Kuminan menestymistä aluskasvina ja perustamista erityyppisiin suojakasveihin ryhdyttiin tutkimaan MTT Jokioisilla keväällä 2010 perustetun kokeen avulla. Kuva M.Keskitalo

14 Kuvat M. Keskitalo Kuva M. Keskitalo Kuva 11. Kumina härkäpavun ja kevätvehnän aluskasvina vuonna 2010 MTT Jokioisten kenttäkokeessa. Kuva M. Keskitalo

15 Tulokset (1) Kumina taimettui vehnän aluskasvina yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin yksin kylvettynä. Vehnän korjuun yhteydessä kuminoiden kokoero eri kylvöaikojen välillä oli selvä, mutta loppusyksyllä kuminat olivat samankokoisia riippumatta kuminan kylvöajasta. Kuminan taimettuminen oli parempaa aikaisessa kylvössä, jolloin kumina kylvettiin vehnän kanssa samaan aikaan. Silloin kuminataimia oli syksyllä noin 50 kpl neliöllä enemmän kuin ruudussa, jossa kumina kylvettiin kesäkuussa. Kuminan vaikutus vehnäsatoon riippui kuminan kylvöajasta. Vähäinen satoa madaltava vaikutus havaittiin silloin, kun kumina kylvettiin aikaisin vehnän kanssa.

16 Tulokset (2) Mahdollisuuksia kuminan integroimiseksi muiden kasvien tuotantoon aluskasvimenetlemän avulla: 1) Suojakasvin kevätkylvöille päästään entistä aiemmin (huhtikuussa) tai lämpöä riittää syksyllä pidempään. Silloin - Suojavilja kylvetään mahdollisimman aikaisin keväällä, rikkakasvit torjutaan tavalliseen tapaan ja kumina kylvetään varoajan jälkeen kesäkuussa. - Kumina ehtii voimistua suojakasvin aikaisen korjuun jälkeen syksyllä 2) Kuminan kylväminen aikaisin korjattavien suojakasvien sekaan, tai 3) Suojakasvin kylväminen jonkin verran tavanomaista harvempaan: - Harvempi vehnäkasvusto ja vehnän korjuun kaksi viikkoa aiemmin kasvatti selvästi kuminoiden juuren kokoa, pituutta ja varsien ja juurien kuivapainoa. -> Suojakasvin korjuuajan ja tiheyden merkityksestä kuminan satoon saadaan lisätietoa vuonna 2011.

17 KIITOS!