Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Transkriptio

1 Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

2 Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria Keskusten Liitto

3 Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? Tilamme tärkein menestystekijä ei löytynyt vaihtoehdoista. Se on tavoitteiden asettaminen ja kirjaaminen. ProAgria Keskusten Liitto

4 Keskeiset kasvintuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen tai sen parantaminen - viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille Sadon markkinoinnin ja myynnin parantaminen - markkinoiden seuraaminen - tietoisuus viljelyn tuotantokustannuksista ja hintariskin pienentäminen - sopimusviljelyn kehittäminen ja lisäarvon tuottaminen elintarvikeketjuun Tuotantokustannusten alentaminen - työn ja koneiden käytön suunnittelu - energiansäästö Ympäristökuormituksen vähentäminen - pellon sadontuottokyvyn mukainen ravinteiden käyttö - talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen ProAgria Keskusten Liitto

5 Ympäristön huomioiminen: Tilakohtainen viljelysuunnittelu Ravinteiden käytön tarkentaminen lohkon tuottokyvyn mukaan Ravinnetaseiden parantaminen Satotason nostaminen Maan rakenneongelmien selvittäminen Myyntikasvien viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille ProAgria Keskusten Liitto

6 120 Typpitase kg/ha Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Koko maa

7 Tuloksia ravinnetaselaskelmista 20 Fosforitase kg/ha Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Koko maa

8 typpeä kg/ha Tuloksia ravinnetaselaskelmista / TEHO-hanke 160 Viljelykasvien typpitaseita TEHO Plus-tiloilla v Keskiarvo / Annettu lannoitteissa typpeä (kg/ha) 80 Keskiarvo / Poistettu sadossa typpeä (kg/ha) Keskiarvo / Typpitase (kg/ha) kaura kevätrypsi kevätvehnä ohra syysruis syysvehnä viljelykasvi Lillunen A TEHO+ hanke

9 Taseet apuna Liika lannoitusta heikolla lohkolla Typpitase Lisäys kg N+ kg/ha Siemen 269 4,8 Lannoitus (26-2-3) ,3 N lisäys yhteensä 110,1 Poisto kg N- kg/ha Ohra ,1 N poisto 52,1 Typpitase kg/ha 58,0 Lannoitus sopeutettu lohkon satopotentiaaliin Typpitase Lisäys kg N+ kg/ha Siemen 269 4,8 Lannoitus (26-2-3) N lisäys yhteensä 82,8 Poisto kg N- kg/ha Ohra ,1 N poisto 52,1 Typpitase kg/ha 30,7 Lannoituksen sopeuttamisen kautta säästetty 105 kg lannoitetta eli n. 50 eur/ha.

10 Ympäristön huomioiminen: herkille lohkoille kohdennetut toimenpiteet Eroosion ja pintavalunnan vähentäminen erityisesti kaltevilla, vesistöihin rajoittuvilla pelloilla kerääjäkasvit talviaikainen kasvipeitteisyys muokkauksen keventäminen suojavyöhykkeet ei lannan syyslevitystä ProAgria Keskusten Liitto

11 Viljojen ja öljykasvien satokehitys Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

12 Viljan tuottojen ja kustannusten kehitys v e - kevätvehnä Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

13 kesän 2014 viljelyn taloudellinen tulos kaikki kevätviljat tappiolle Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

14 Tappiotavuosia peräjälkeen Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

15 Tilanne ei kuitenkaan ole näin synkkä: paras neljännes tekee tulosta Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015 Paras neljännes: Satoa noin 600 kg/ha keskimääräistä enemmän Kustannukset noin 90 /ha keskimääräistä pienemmät

16 Kevätrypsin sato ja kannattavuus v Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

17 Kevätrapsin sato ja kannattavuus v Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2015

18 Öljykasvien esikasvivaikutus v kg/ha Lähde: ProAgrian Lohkotietopankki 2015

19

20

21

22

23 Talous>>>BIOLOGISET KEINOT VILJELYKIERRON HYÖDYNTÄMINEN Lisätään eloperäisen aineen määrää maassa Maan biologinen kuohkeutus runsas- ja syväjuuristen kasvien avulla Ruokamultakerroksen ja jankon rakenteen ylläpito ja parantaminen Maan kasvukunnon säilyttäminen ja parantaminen Edistää ja tasapainottaa maan pieneliö-toimintaa = maanalaisesta karjasta huolehtiminen Reijo Käki 2013

24 Viljelykierron kumulatiivinen kate A ja B Yksipuolinen kierto: K-vehnä -Ohra 4100 kg/ha, vehnä 15,8 c/kg, ohra 13,9 c/kg Nurmikierto: apilanurmi-vehnä-kaura, esikasvivaik, viherlann vaikutus ja viljelykiertovaikutus huomioitu satotaso 4300 kg/ha (ko. kierrolla viljelty pidempään), hinnat kuten ed. (kaura 13 c/kg)

25 Lohkotietopankista ja Tilakunnosta tietoa oman tuloksen vertailuun Oma tulos Vertailuryhmät