Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Transkriptio

1 Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät

2 Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden typen (ja fosforin) käytöntehokkuus-kokeet Viralliset lajikekokeet + Eviran aineisto Broilerituottajien vehnäkokeet Lannoitustasokokeet Kylvösiemenenkokeet 2 Ari Rajala

3 Ravinteidenkäyttö Tehokkuuden parantamiselle tarvetta kallis tuotantopanos ympäristövaikutukset rajallisuus väestö peltoala peltoala/henkilö Tuotantoa on tehostettava, mutta kestävästi

4 Lajierot typpitase (viralliset lajikekokeet ) Laji Keskiarvo Minimi Maksimi Vaihtelu Kaura Ohra 2-t Ohra mt Kevätvehnä Rypsi Rapsi Typpitase: Sadon mukana poistunut typpi jaettuna annetulla typellä (kg/kg) Lähde: MTT:n Viralliset lajikekokeet

5 Lajierot typpitase (Viljelijäaineisto, Evira) Laji Keskiarvo Kaura Ohra 2-t Ohra mt Kevätvehnä Kasvijalostus + alentuneet lannoitustasot positiivinen vaikutus typpitaseeseen Typpitase: Sadon mukana poistunut typpi jaettuna annetulla typellä (kg/kg) Lähde: MTT:n Viralliset lajikekokeet

6 Jalostuksen vaikutus ohralajikkeiden typen (ja fosforin) käytöntehokkuuteen OHRASOPU Yht 195 genotyyppiä Maatiaisia ja lajikkeita vuosilta Rajala, MTT

7 kg jyvä/kg lannoite + maa P NUE Typen ja fosforin käytöntehokkuus (NUE ja PUE): kg sato / kg kasvin käytössä oleva N tai P 50 NUE lannoite N + maasta vapautuva N kg/ha maatiaiset PUE 35 N 70 N 35 N 70 N Jalostus on tehostanut lajikkeiden ravinteiden käytön tehokkuutta Lannoitustason nousu laskee tehokkuutta kauppaanlaskuvuosikymmen Lähde: OHRASOPU

8 kg jyvä/kg kasvi P NUTE Typen ja fosforin hyväksikäytön tehokkuus (NUTE ja PUTE: kg sato / kg kasvi N tai P maatiaiset kauppaanlaskuvuosikymmen Lähde: OHRASOPU NUTE PUTE 35 N 70 N 35 N 70 N Jalostus on tehostanut lajikkeiden ravinteiden hyväksikäytön tehokkuutta Hyvä, mutta

9 JYVÄ N (%) N hyväksikäyttö ja jyvä N (%): ohra 3 2,5 2 NUTE - jyvä N Sadontuoton tehostuessa per kg kasvi N, jyväproteiini laskee +++ mallasohralla, mutta vehnällä ,5 1 35N 70N 0, NUTE kg sato / kg kasvi N Lähde: OHRASOPU

10 P g/100 g grain N % Jalostusvaikutus jyvä N- ja P-pitoisuuksiin: ohra 2,5 2,0 1,5 maatiaiset Jyvä N (%) Jalostus laskenut jyvän N- ja P- pitoisuutta? 1,0 0,5 35 N 70 N 0, ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, kauppaanlaskuvuosikymmen Lähde: OHRASOPU Jalostusvuosikymmen Jyvä P (g/100 g) 35 N 70 N

11 yield kg/ha Sato kg/ha Jalostusvaikutus sato (kg/ha): ohra Sato Yield 0% (kg/ha) y = 12,638x R² = 0, maatiaiset y = 10,75x R² = 0, N 70 N N35 N Kauppaanlaskuvuosikymmen Year of release Lähde: OHRASOPU

12 jyvä prot % Valkuainen ja sato: ohra Jyväsato + 35% Valkuainen 8% N otto ja N allokoituminen jyvään on tehostunut 13,0 12,0 Jyvä Prot (%) ja jyväsato (kg/ha) y = -0,0007x + 14,882 sato kg/ha valkuainen % 11,0 10,0 9,0 y = -0,0011x + 15,572 sato kg/ha valkuainen % 35 N 70 N 8,0 7, SATO kg/ha Lähde: OHRASOPU

13 Valkuaispitoisuus (%) Valkuainen ja sato: vehnä Sato kg/ha valkuainen -1.3 % Lajikkeen sato (kg/ha) Lähde: MTT:n Viralliset lajikekokeet

14 P g/100 g Jyvä P ja sato: ohra Myös jyvän P-pitoisuus laskee sadon myötä 5 Jyvä P (g/100 g) ja sato (kg/ha) 4,5 4 3, N 70 N 2, SATO Lähde: OHRASOPU

15 P g/100 g 6 Jyvä P ja sato: ohra Jyvä P (g/100 g) ja sato (kg/ha) Lajikkeistossa on vaihtelua rehutaulukkoarvo 35 N 70 N Lähde: OHRASOPU SATO

16 P-sato (kg P/ha) Typen ja fosforin kytkös Typpi- ja fosforisato: ohra Lohkon P-tila tyydyttävä 30 N- ja P-sato N/P = N ja P-otto vahvasti kytköksissä 35 N 70 N 0 N N-sato (kg N/ha) Lähde: OHRASOPU

17 Jyvä P -sato kg P/ha Typpi- ja fosforisato: broileri-vehnä 30 P-sato (kg/ha) ja N-sato (kg/ha) Samoin vehnällä Kruunu Scirocco Zebra Anniina Bjarne Marble Wellamo Epos JAK JOS JOZ SÄA MTB NIM TBW JAE Jyvä N-sato kg N/ha

18 jyvä N (kg N/ha) Sato ja typpisato: ohra 120 N-sato (kg N/ha) ja sato (lg/ha) jyväsato (kg/ha) N- ja P-sato ovat voimakkaasti kytköksissä satotasoon - jyvän N- ja P-pitoisuudella heikompi kytkös N35 N70 Lähde: OHRASOPU

19 Ohran kylvösiemenen laatututkimus Koepaikat: Jokioinen, Nousiainen ja Ylistaro Ohralajikkeet: Saana (2007) ja Annabell ( ) Siemenerät: Sertifioitu TOS, lähtölaatu TOS, >2.7 mm lajiteltu TOS, >2.7 mm lajiteltu ja peitattu TOS, <2.5 mm lajiteltu sama Itävyys

20 SATO kg/ha Kylvösiemenen satovaikutukset: ohra Satoero sertifioituun siemeneen verrattuna kg/ha peittausvaikutus kg kg N-satoero sertifioituun siemeneen verrattuna kg N/ha

21 Ravinteiden käytöntehokkuus Lajike Satopotentiaali Satovarmuus

22 sato kg ha-1 Ravinteiden käytöntehokkuus N-lannoitus kg N/ha Kasvukaudella kertaluokkaa suuremmat vaikutukset kuin lajikkeella tai N-lannoituksella Ohra satovaste N-lannoitukseen Jokioinen ( ) Lähde: Markku Kontturi

23 Ravinteiden käytöntehokkuus Lajike Satopotentiaali Satovarmuus Viljelytekniikka Lannoitus Kylvösiemen Lohkon kasvukunto Kasvinsuojelu Täsmälannoitus Kastelu

24 Kiitos! 24 Teppo Tutkija