Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Transkriptio

1 Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari Ilmajoki, Jokioinen

2 Tutkimuskysymykset Kuminan hidas itäminen ja alkukehitys antaa muun muassa rikkakasveille mahdollisuuden vallata kasvusto Nopeampi alkukehitys helpottaisi myös uusien perustamismenetelmien käyttöönoton Voidaanko kuminan itämistä nopeuttaa, kuinka paljon ja onko siitä sadon kannalta hyötyä

3 Mitkä tekijät vaikuttavat siementen itämiseen Ellis RH 1982 (UK): Alunperin huonosti itävät erät menettävät itävyytensä suhteellisesti nopeammin kuin hyvin itävät. Bydvytyte, A 2001 (Liettua): Ultrakuivatut siemenet menettivät itävyydestään 20-50% yhden vuoden aikana, kun niitä varastoitiin pakkasessa Bralewski et al (Puola): Vuosien välillä oli eroja siementen itävyydessä Itäminen alenee selvästi kahden vuoden jälkeen Siementen koko ei vaikuttanut itämisnopeuteen, kun siemenet lajiteltiin paksuuden mukaan eri ryhmiin Lajittelu eri kokoluokkiin vaikutti mm. itäneiden, epänormaalisti itäneiden ja kuolleiden siementen %-osuuteen (Taulukko 1)

4 Taulukko 1. Siemenen koon merkitys Konczewicki-lajikkeen itämiseen vuonna 2006 (Bralewski et al. 2008) Siemenen koko (paks uus mm) Itäneet (%) Epänormaalit + taudin saastuttamat (%) Terveet mutta itämättömät (%) Kuolleet siemenet (%) kontrolli 30 11,3 + 6,0 13,3 39,3 <0.9 mm , ,7 31, ,0 15,7 32, ,3 + 9,3 5,3 40,0 >1.3 mm ,3 + 6,0 10,0 37,3 Lähde: Bralewski et al Bulletin UASVM, Horticulture 65(1)/2008

5 Taimia kpl/m2 30 vrk: Puolet taimettunut 40 vrk: taimimäärä suurimmillaan Gintaras Record Volhouden Prochan Niederdeutcher Sylvia Konczwicki vrk kylvöstä 34 vrk kylvöstä 40 vrk kylvöstä 61 vrk kylvöstä Kuva 1. Kuminalajikkeiden taimettuminen vrk kylvöstä, joka tehtiin Kylvömääränä oli 550 kpl itävää siementä/m2. Kylvösiementen itävyys-%: Gintaras 70 % (arvio), Record 72 %, Volhouden 70 % (arvio), Prochan 70 % (arvio), Niederdeutcher 81 %, Sylvia 52 %, Konczwicki 81 %.

6 Voidaanko itämistä nopeuttaa Sharma et al tutkivat eri menetelmien vaikutuksia kuminan itämiseen kylmäkäsittely paras Zauchuk et al ovat patentoineet siementen peittausmenetelmän, jonka avulla siemenet voidaan kylvää jo syksyllä.

7 Kuva 2. Eri käsittelyiden vaikutus kuminan itämiseen (Germination %) laboratoriossa (Sharma et al. 2006) Control - kontrolli: ei käsittelyä KNO3 kaliumnitraatti (+ pintasterilointi ) GA3 - gibberelliini (+ pintasterilointi ) Vuorokausi Chilling kylmäkäsittely (+ pintasterilointi )

8 Tutkimus MTT:ssä Selvitettiin kylvökäsittelyn vaikutusta kuminan taimettumiseen, kasvuun ja satoon Kylvö Sylvia lajikkeella , N 60 kg/ha Taimettumista seurattiin muutamien viikkojen välein Kasvustonäytteistä mitattiin juuren kehittymistä Ensimmäinen sato korjattiin elokuussa 2010

9 Vrk kylvöstä 17, , ,5 X=16,75 vrk X= 16,25 vrk X=15,25 vrk 15 14,5 14 käsittelemätön 1x annostus 2xannostus Kuva 3. Käsittelyn vaikutus kuminan itämiseen MTT Jokioisten kokeessa Pylväät (kerranteet 1-4) kuvaavat aikaa vuorokausina, joka kului ennen kuin ensimmäiset taimet olivat näkyvissä.

10 Taimia klp/m käsittelemätön 1 x annostus 2 x annostus 22 vrk kylvöstä 27 vrk kylvöstä 30 vrk kylvöstä 34 vrk kylvöstä 148 vrk kylvöstä Kuva 4. Käsittelyn vaikutus kuminan itämiseen vrk kylvöstä MTT Jokioisten kenttäkokeessa 2009.

11 ,5 cm käsittelemätön 1xkäsittely 2xkäsittely lehtien määrä/kasvi juuren halkasija, mm juuren pituus, cm Kuva 5. Käsittelyn vaikutus kuminan kasvuun MTT Jokioisten kenttäkokeessa 2009

12 Kuivapaino, g/m käsittelemätön 1xkäsittely 2xkäsittely lehtien kuivapaino g/m2 juurien kuivapaino g/m2 Kuva 6. Käsittelyn vaikutus kuminan biomassaan MTT Jokioisten kenttäkokeessa 2009.

13 Sato kg/ha käsittelemätön 1 x annostus 2 x annostus Kuva 7. Käsittelyn vaikutus kuminan satoon MTT Jokioisten kenttäkokeessa 2010.

14 Tulokset Kylvökäsittely vaikutti edullisesti kuminan kasvuun ja satoon verrattuna käsittelemättömään - Taimettuminen nopeutui vähän (noin 1,5 vrk) - Taimimäärä oli suurempi (parhaimmillaan noin 50 kpl/m2) - Juurten pituudet olivat loppusyksyllä noin 3,5 cm pidempiä - Kasvit tuottivat enemmän kuiva-ainetta/m2 - Siemensatoa saatiin runsaat 100 kiloa/ha enemmän -> Todennäköisesti kuminajuurien pituuskasvun paraneminen edisti vdensaantia kuivana satovuotena 2010, mikä näkyi myös sadossa Syvälle maahan kurottavat juuret tärkeitä kuminan sadonmuodostukseen -> Kysymys: miten kuivuuden herkkä kumina on? -> Tutkimuksia erilaisten käsittelyjen vaikutuksia tulee jatkaa ja selvittää myös kuivana kesänä

15 KIITOS!