Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Transkriptio

1 Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari Hyvinkää, Ilmajoki

2 Lajikekokeet MTT Lajike Gintaras Konczwicki Niederdeutcher Prochan Record Sylvia Volhouden Alkuperämaa Liettua Puola Saksa Tsekki Tsekki Tanska Hollanti

3 Kokeiden perustaminen ja korjuu Kylvö Lannoitus: kylvövuosi 60 kg N/Ha (PY ), satovuosina 80 kg N/ha (PY3:sta Siemenmäärä: 550 kpl itävää siementä neliölle, mikä vastasi noin kg itävää siementä/ha, riippuen lajikkeesta. Rikkakasvien torjunta Fenixillä (aklonifeeni) ennen ja jälkeen kuminan taimettumista (1,5 + 1,0 l/ha). Satovuosina rikkakasveja ei torjuttu. Kuminakoin torjunta: Ennen kukintaa kaksi kertaa Korjuu: Vuonna 2010 korjuu tehtiin 3.8 ja vuonna

4 Kokeiden perustaminen ja korjuu -Ylistaro Kylvö sekä multa- että kivennäismaan kokeet Lannoitus: kylvövuosi 40 kg N(multamaa) ja 50 kg N kivennäismaa (PY 4), 1.satovuosi 50 kg ja 65 kg N/ha (PY ) ja 2. satovuonna 50 kg ja 70 kg N/ha. Siemenmäärä: 550 kpl itävää siementä neliölle, mikä vastasi noin kg itävää siementä/ha, riippuen lajikkeesta. Rikkakasvien torjunta: Perustamisvuonna 2009:18.6. Fenix 0,5 + Goltix 1,0 + Silwet Gold 0,005 l/ha, 6.7. Agil 1,25 l/ha. 1.satovuosi 2010: Afalon 1 l/ha 2. satovuosi 2011: Fenix 1,5 l/ha

5 Kokeiden perustaminen ja korjuu -Ylistaro (jatkuu ) Kuminakoin torjunta: 2010: Ennen kukintaa ajalla kolmesti Mavrik 0,3 l/ha, lisäksi multamaalla kerran Kestac 0,2 l/ha 2011: kahdesti ennen kukintaa Mavrik 0,2 l/ha Korjuu: Vuonna 2010 puinti 6.8. ja vuonna

6 Kuva 1. Kuminalajikkeiden puidut sadot Jokioisissa vuonna 2011.

7 kg/ha kivennäismaa multamaa Kuva 1. Kuminalajikkeiden puidut sadot vuonna 2011 Ylistarossa.

8 Kuva 2. Kuminalajikkeiden puidut sadot sekä varisseiden siementen määrät vuonna 2011 Jokioissa.

9 kg/ha Kuva 2. Kuminalajikkeiden puidut sadot sekä varisseiden siementen määrät vuonna 2011 Ylistarossa.

10 Kuva 3. Kuminalajikkeiden puitu sato ja peltoon varisseiden siementen määrä vuonna 2010 Jokioisissa.

11 kg/ha varissut sato 0 Gintaras Gintaras Konczewicki Konczewicki Niederdeutcher Niederdeutcher Prochan Prochan Record Record Sylvia Sylvia Volhouden Volhouden Kuva 3. Kuminalajikkeiden puitu sato ja peltoon varisseiden siementen määrä vuonna 2010 Ylistarossa (vasen kivennäismaa, oikea multamaa).

12 Satoero 1324 kg Kuva 4. Kuminalajikkeiden puidut sadot vuosina 2010 ja 2011 Jokioissa.

13 puitu sato 2011 puitu sato Kuva 4. Kuminalajikkeiden puidut sadot vuosina 2010 ja 2011 Ylistarossa.

14 Kuva 5. Kuminalajikkeiden varisseiden siementen määrät vuosina 2010 ja 2011 Jokioisissa.

15 varisseet 2010 varisseet Kuva 5. Kuminalajikkeiden varisseiden siementen määrät vuosina 2010 ja 2011 Ylistarossa.

16 Kuva 6. Kuminalajikkeiden sadot ja varisseiden siementen määrät yhteensä vuosina 2010 ja 2011 Jokioisissa.

17 Kesäkuu 2011 Kuva 7. Vuorokauden keskilämpötila Jokioisilla

18 Kuva 8. Kuminalajikkeiden taimitiheyksien muutokset vuodesta 2009 lähtien Jokioisissa.

19 Kuva 9. Kuminalajikkeiden taimimäärä kpl/m2 keväällä 2011 ( ) Jokioisissa.

20 taimia kpl/m2 250 kivennäismaa 200 multamaa Kuva 9. Kuminalajikkeiden taimimäärä vuonna 2011 Ylistarossa ( )

21 kukkivia kpl/m kivennäismaa multamaa Kuva 9. Kuminalajikkeiden kukkivat yksilöt vuonna 2011 Ylistarossa ( )

22 Kuva 10. Sarjojen peittävyys % ruudun pinta-alasta

23 NIEDERDEUTCHER SYLVIA Kuva 11. Kukinta Jokioisten lajikekokeessa 3.6 ja (kuvat Lahti A ja Keskitalo, M)

24 NIEDERDEUTCHER 2011 Kuva 12. Kukinta Jokioisten lajikekokeessa (yläkuva) ja (alakuva) SYLVIA 2010 NIEDERDEUTCHER 2011 SYLVIA 2010

25 Niederdeutcherilla maanpäällistä kasvustoa juurimassaan nähden Sylviaa enemmän Kuva 13. Heikoimman (Niederdeutcher) ja parhaimman (Sylvia) lajikkeen sadon kannalta tärkeiden kasvinosien vertailu 2011.

26 PUINTI TULEENTUMINEN Kuva 14. Siementen variseminen tuleentumisen lopussa ( ) sekä puinnin yhteydessä

27 Kuva 15. Siementen variseminen tuleentumisen lopussa ( ) sekä puinnin yhteydessä.

28 Tekoisa lt summa KUKINTA mennessä V 2010: lt summa oli n 925,5 271 C astetta (10.6) V 2010: lt summa n 244 C (3.6) KORJUU V 2010: lt summa n 981 C (3.8.) V 2011: lt summa n 925 C (27.8) Kuva 15. Tehoisan lämpösumman kertymä vuosina 2010 (sininen viiva) ja 2011 (punainen viiva) Jokioisilla.

29 Johtopäätökset (1) Lajikevalinnan tärkeys: Parhaan ja heikomman lajikkeen korjatun sadon ero kahdelta vuodelta oli yli 1300 kg/ha Jokioisten kokeessa. Heikoimmin satoa tuottavat lajikkeet ovat herkimmin varistavia. Heikoimmin satoa tuottavien lajikkeiden kasvustot olivat taimimäärältään kaikkein heikoimpia kahden satovuoden jälkeen. Niederdeutcher kukki ja tuleentui Sylviaa aikaisemmin 2010 ja 2011 Oikea lajike voi tuoda euroja lisää!

30 Johtopäätökset (2) Korjuun suunnittelu Otettava huomioon kasvuston ikä Toisena satovuotena kukinta alkaa noin viikkoa aiemmin kuin ensimmäisenä, jolloin kasvusto myös tuleentuu aikaisemmin. Varisemista tapahtuu jo 1,5 kk kuluttua kukinnan alkamisesta eli heinäkuun puolessa välissä Kahden vuoden aikana peltoon voi varista jopa 500 kg/ha, parhailla lajikkeilla vain 100 kg Korjuun oikea ajoitus (aikaistaminen) voi tuoda euroja lisää!

31 Johtopäätökset (3) Kumina ja kasvukauden lämpötila Keskisato oli kokeessa hyvin alhainen. Kukintavaiheessa kesäkuun lopussa satotoiveet olivat hyvät: kasvustot olivat tasaisen tiheitä, rikkakasveja ei ollut, kukinta ajallaan ja tasaista, hyvin vähän rengaspunkkivioituksia Tästä huolimatta kaikkien lajikkeiden sadot alle 600 kg/ha? Kukintavaiheessa vuorokauden keskilämpötila poikkeuksellisen suuri oliko tämä heikon sadon syy?

32 Johtopäätökset (4) Uudet lajikekokeet Uudet lajikekokeet kylvetty MTT:hen Samat lajikkeet, mutta korjuun ajoitusta selvitetään tarkemmin.