Korttelin 325 asemakaavan muutos

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN Korttelin 325 asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19183

Selostus 1 (28) Seppänen, Närhi, Savisalo Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.1.5 Palvelut... 7 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto ja liikenne... 7 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 8 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava... 8 3.2.2 Yleiskaava... 9 3.2.3 Asemakaava... 9 3.2.4 Rakennusjärjestys... 10 3.2.5 Tonttijako ja rekisteri... 10 3.2.6 Rakennuskiellot... 10 3.2.7 Pohjakartta... 10 3.2.8 Aluetta koskevat selvitykset... 11 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 14 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 14 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 5.3.1 Osalliset... 14 5.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 5.3.3 Vireilletulo... 15 5.3.4 Viranomaisyhteistyö... 15 5.4 Asemakaavan tavoitteet ja valmisteluvaiheen palaute... 16 5.4.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 16 5.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 16 5.5 Ehdotusvaiheen palaute... 19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Selostus 2 (28) Seppänen, Närhi, Savisalo 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 20 6.1 Kaavan rakenne... 20 6.2 Aluevaraukset... 20 6.3 Kaavan vaikutukset... 20 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 Vaikutukset talouteen... 24 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 25 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä... 25 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 25 6.4 Kaavamerkinnät- ja määräykset... 26 6.5 Nimistö... 27 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 28 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 28 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 28 7.3 Toteutuksen seuranta... 28 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Meluselvitys, Promethor Oy 3. Poistokaasun hiukkasmittaukset 4.9.2012, Ramboll Finland Oy 4. Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten mittausraportti, Promethor 25.9.2012 5. Hajuselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6. Palaute kaavaluonnoksesta ja kaavan laatijan vastine 7. Seurantalomake 8. Kaavan käsittely /pöytäkirjaote 9. Palaute kaavaehdotuksesta ja kaavan laatijan vastine FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (28) Korttelin 325 asemakaavan muutos 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Korttelin 325 asemakaavan muutos Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Naantalin kaupungin Rymättylän Maskulaisen korttelia 325. Asemakaavan muutoksella muodostuu Naantalin kaupungin Rymättylän kirkonkylän kortteli 325. Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Vireilletulo: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Anssi Savisalo, arkkitehti SAFA YKS-299, Pekka Seppänen, ins. AMK ja Anna Hakula, arkkitehti SAFA PL 950, 00601 Helsinki anssi.savisalo@fcg.fi P19183 Kaupunginhallitus 14.5.2012 201, kuulutus 7.8.2012 Turun Sanomissa ja Rannikkoseudussa sekä 9.8.2012 Kaupunkiuutisissa Kaupunginhallitus hyväksynyt: 17.03.2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (28) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Rymättylän kirkonkylässä Maskulaisen alueella. Suunnittelualueelta, Huhdantieltä, on noin 1,5 kilometriä Rymättylän kirkonkylän keskustaan. Naantalin keskustaan on matkaa noin 20 kilometriä. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (28) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Käynnistämispäätös kaupunginhallitus 14.5.2012, 201 Vireilletulokuulutus 7.8.2012 Turun Sanomat ja Rannikkoseutu, 9.8.2012 Kaupunkiuutiset Valmisteluvaiheen nähtävillä olo 1.11. 26.11.2012 Ehdotusvaiheen nähtävillä olo 24.9. 24.10.2013 Kaupunginhallitus hyväksynyt 17.03.2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 Tonester Oy on jättänyt 13.1.2012 Naantalin kaupungille kaavamuutoshakemuksen koskien kiinteistöä ANSALA OY 529-521-1-99. Naantalin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 14.5.2012, 201. Suunnittelualueella sijaitseva teollisuustontti on Tonester Oy:n omistuksessa ja käytössä. Maanomistajan ja kaupungin välille on laadittu kaavoitussopimus. Maankäyttösopimusta ei ole tarpeen laatia, sillä kaavamuutoksella ei muuteta korttelialueen kokoa tai rakennusoikeutta. Tontti on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY). Kaavamääräyksessä ei ole tarkemmin eritelty toiminnalta sallittavia ympäristövaikutuksia. Voimassa olevan asemakaavan kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa enintään yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti. Viime vuosina yritys on muuttanut tuotantoprosessiaan ja parantanut mm. purunpoistojärjestelmiä ja niiden melusuojausta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia nykyisen tuotantotoiminnan edellytyksiä toimia alueella siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristövaikutuksia lähialueen maankäytölle. Kaavamuutoksen aikana on tehty melu- ja hiukkasmittauksia ja hajuselvitys. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman. Toiminnan asemakaavan mukaisuutta valvoo Naantalin kaupungin rakennusvalvonta. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungin Rymättylän kirkonkylässä, Maskulaisen alueella. Kaava-alue koostuu yhdestä teollisuustontista rajoittuen etelässä Huhdantiehen ja muilta osin virkistysalueeseen. Suunnittelualue on osa Maskulaisen teollisuusaluetta, korttelin 325 itäpuolelle sijoittuu mm. Terhin veneitä valmistava laitos. Alueen länsi-/pohjoispuolella on Maskulaisen asuinalue ja Rymättylän koulu ja lähikirjasto.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (28) Kuva 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue käsittää ainoastaan yhden teollisuustontin (korttelin 325 tontti 1). Suunnittelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole tiedossa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Tontti sijoittuu puuston suojaan. Suunnittelualueen pohjois- ja länsiosat ovat pääasiassa mänty- ja koivuvaltaista sekametsää. Suunnittelualueen länsi-pohjoispuolella on lähivirkistysaluetta, jonne on toteutettu pururata ja kuntoiluvälineitä. Suunnittelualueella maasto nousee idästä kohti länttä korkeusasemasta +19 m mpy asemaan +26 m mpy.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (28) Kuva 3. Virkistysalueen mänty- ja koivuvaltaista metsää. Lähin yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue sijoittuu Kauppilan alueelle, linnuntietä noin 1 km:n etäisyydelle suunnittelualueesta luoteeseen. Kuva 4. Ortoilmakuva ja kaava-alueen rajaus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (28) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on yksi teollisuusrakennus ja siihen kytkeytyviä varastotiloja ja rivitalo. Tontilla toimiva yritys, Tonester Oy, tuottaa uusiomuovista mm. keittiötasoja ja kylpyhuonekalusteita. Tonester työllistää noin 20 henkilöä. Kuva 5. Tonesterin tuotantolaitos Huhdantieltä katsoen. Kuva 6. Näkymä Huhdantieltä teollisuuskortteliin sijoittuvalle rivitalolle. Kaavamuutoksen kohteena olevalle tontille on myönnetty 1972 rakennuslupa laajuudeltaan 218 k-m2 konttorirakennukselle. Lupa-asiakirjoissa todetaan, että rakennusta tultaisiin alkuun n. 8 vuotta käyttämään asuntolana. Lupapiirustuksissa on esitetty kuusi asuntoa a 29 k-m2 ja yhteiset saunatilat. Tällä hetkellä tontilla on viisiasuntoinen rivitalo ja se on rakennus- ja huoneistorekisterissä rivitalo. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1992 on merkintä yhden asunnon sallimisesta tontille. Muut lähimmät asunnot sijoittuvat Lassentien teollisuusalueelle, suunnittelualueen kaakkoispuolelle noin 60 m etäisyydelle suunnittelualueella sijaitsevasta yrityksestä. Metsätien varren lähimmät asemakaavoitetut asuintontit sijoittuvat noin 80 m

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (28) 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Palvelut etäisyydelle ja Rymättylän koulu noin 180 m etäisyydelle suunnittelualueelle sijoittuvasta yrityksestä. Heinäistentien eteläpuolelle on rakentumassa erillispientalojen asuinaluetta noin 170 m etäisyydelle suunnittelualueen tuotantolaitoksesta. Tonttia ympäröivän puuston vuoksi lähialueen muut rakennukset eivät ole näköyhteydessä suunnittelualueeseen. Alueelle ei sijoitu suojeltavia rakennetun ympäristön arvoja. Asemakaava-alue on Tonester Oy:n omistuksessa (529-521-1-99). Lähipalvelut sijaitsevat Rymättylän kirkonkylän keskustassa noin 1,5 km etäisyydellä. Rymättylän koulu ja lähikirjasto sijoittuu noin 180 m etäisyydelle suunnittelualueesta. 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto ja liikenne Suunnittelualueella on jo kaikki tarvittavat yhdyskuntatekniset järjestelyt eikä kaavamuutoksella aiheudu uusia tarpeita. Alueelle liikennöidään Heinäistentien, Alhontien ja Huhdantien kautta. Heinäistentien varrelle on toteutettu ajoneuvoliikenteestä erillinen kevyen liikenteen väylä. Asemakaavan mukaista Huhdantietä ei ole koko mitaltaan vielä toteutettu. Kuva 7. Näkymä Huhdantieltä kohti korttelia 325. Tonesterin toiminta edellyttää huoltoajoa noin 2-3 kuljetusta päivässä kuorma-autolla tai pakettiautolla. Lisäksi laitokselle suuntautuu henkilökunnan työmatka-ajoa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (28) 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Alueidenkäyttötavoitteet liittyvät suurelta osin valtakunnallisiin maankäytön suunnittelun kysymyksiin, suunnittelun ohjaukseen ja kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon. Tärkeimpinä, kaikkia kaavatasoja koskevana tavoitteina, on hyvän elinympäristön tavoittelu ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen kaikessa suunnittelussa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Alueelle laaditussa, ympäristöministeriössä 20.3.2013 vahvistetussa maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Koska alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava, ei maakuntakaavan tilanteella ole asemakaavamuutoksen kannalta merkitystä. Kuva 8. Ote maakuntakaavasta. Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (28) 3.2.2 Yleiskaava Kaavamuutoksen suunnittelua ohjaa Rymättylän kirkonkylän oikeusvaikutteinen taajamaosayleiskaava (hyväksytty valtuustossa 22.11.2010, tullut lainvoimaiseksi 31.12.2010). Rymättylän kirkonkylän taajamaosayleiskaavassa suunnittelualue sijaitsee teollisuusalueella, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). 3.2.3 Asemakaava Kuva 9. Ote Rymättylän Kirkonkylän oikeusvaikutteisesta taajamaosayleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella viivalla. Alueella asemakaavana voimassa olevassa rakennuskaavassa (vahv. 13.7.1992) kortteli 325 on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Voimassa olevassa kaavassa ei kaavamääräyksin ole tarkemmin eritelty toiminnalta sallittavia ympäristövaikutuksia. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa enintään yhden asunnon rakennuspaikkaa kohti. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien asuntojen piha-alueet on kaavamääräyksen mukaan erotettava rakennuspaikan muista toiminnoista riittävillä suojaistutuksilla. Asemakaavan mukainen korttelialueen pinta-ala on 18 730 m 2 ja tehokkuus on e= 0.50 eli alueelle saa rakentaa enintään 9 365 k-m². Poistuva kaava on esitetty kaavakartalla. Suunnittelualue rajautuu etelässä Huhdantien katualueeseen ja muilta osin lähivirkistysalueeseen (VL). Lähivirkistysalueelle on rakennettu pururata ja siihen liittyen kuntoilulaitteita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (28) Suunnittelualueen pohjoispuolella Metsätien varressa on erillispientalojen korttelialueita (AO). Suunnittelualueen länsipuolella on koulun kortteli, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO). Suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella on teollisuusrakennusten korttelialueita (TY ja T). Osalla TY-korttelialueita on ennen alueen asemakaavoitusta rakennettuja erillispientaloja Lassentien ja Huhdantien varsilla. Suunnittelualueen eteläpuolisen korttelin 326 rakennuspaikat (TY) ovat vielä rakentamatonta metsää. Huhdantien pohjoispuolelle (kortteliin 330) sijoittuu TerhiTec Oy:n tuotantolaitos ja konttorirakennus. Kuva 10. Ote asemakaavayhdistelmästä. Suunnittelualue rajattu punaisella viivalla. 3.2.4 Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. 3.2.5 Tonttijako ja rekisteri 3.2.6 Rakennuskiellot 3.2.7 Pohjakartta Alue on Naantalin kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Naantalin kaupunki vastaa asemakaavan pohjakartan ajantasaisuudesta. Pohjakartta on tarkistettu 21.9.2012.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (28) 3.2.8 Aluetta koskevat selvitykset Melu Valtioneuvoston päätöstä 993/1992 sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueeksi tarkoitetuilla alueilla. Suunnittelualueelle sijoittuva laitos on vuosien kuluessa kehittänyt toimintaansa ehkäistäkseen ennalta melun syntymistä laitoksen toiminnasta. Alueella on tehty useita melumittauksia. Yrityksen toiminnasta on aikaisemmin aiheutunut ympäristölle meluhaittaa. Tilannetta on kuitenkin parannettu vuosien kuluessa kehittämällä toimintaa annettujen suositusten suuntaisesti mm. koteloimalla äänekkäitä laitteistoja ja asentamalla purunpoistojärjestelmään äänenvaimentimet. Alueelle aiemmin laadittuja melumittauksia ovat: Lausunto melumittauksista 22.8.2003, Naantalin kansaterveystyönkuntayhtymä, valvontaosasto Ympäristömeluselvitys, Tonester Oy:n aiheuttama ympäristömelu, 5.6.2007, Promethor Oy Melumittausraportti Tonester Oy, Durat teollisuuslaitos, 29.1.2010, Suomen Rakennustarkastus Oy Ympäristömelun mittausraportti, Tonester Oy, Rymättylä, 14.10.2010, Promethor Oy Viimeisimmät melumittaukset on tehty alueella kesällä 2012. Äänitason mittauspisteet sijoittuivat suunnittelualueen pohjoispuolelle Metsätielle ja eteläpuolelle Lassentie 4:ään. Mittauksen yhteydessä havainnoitiin melulähteitä, joihin olisi vielä mahdollista tehdä meluntorjuntatoimia. Tehtyjen havaintojen perusteella purkuruuviin asennettiin tunnistin, jonka johdosta ruuvi ei pyöri tyhjänä. Tyhjänä pyöriessään ruuvi aiheutti suurempaa melua kuin siirtäessään pölyä. Mittaustulosten perusteella meluselvityksessä on todettu, että melutasojen kannalta tehdas voisi toimia 24 h vuorokaudessa. Liite 2 Meluselvitys, Promethor Oy Ilman laatu Ilmanlaadusta on annettu raja-arvoja ja kynnysarvoja, jotka perustuvat EY:n ilmanlaatua koskeviin direktiiveihin. Lisäksi Suomessa on valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista. Kaavoituksessa on varmistuttava, etteivät ilmanlaadun rajaarvot ylity. Kuten laaditussa Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten mittausraportissa todetaan, ilmanlaadun ohjearvot eivät ole yhtä sitovia kuin rajaarvot, mutta niitä käytetään esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tukena ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisen suunnittelussa. Alueella on tehty kaksi hiukkaspäästöihin liittyvää selvitystä syksyn 2012 aikana. Ensimmäisessä selvityksessä mitattiin laitoksen CNC-jyrsimen, sirkkelin ja hiomon yhteisen pölynpoistoyksikön poistokaasun hiukkaspitoisuuksia. Pölynpoistoyksiköltä mitatut hiukkaspitoisuudet olivat hyvin pieniä ja mittaustulosten perusteella voidaan todeta, ettei kohteesta pääse haitallisia määriä pölyä ympäristöön.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 12 (28) Liite 3 Poistokaasun hiukkasmittaukset 4.9.2012, Ramboll Finland Oy Toisessa mittauksessa ympäristöpölyä mitattiin yhdessä pisteessä lähimmän asuinrakennuksen pihapiirissä noin 70 m etäisyydellä laitoksen kaakkoispuolella. Mittaustulosten yhteenvedossa on todettu, että hengitettävien hiukkasten keskiarvo 6,2 µg/m 3 on selvästi vuosikeskiarvon raja-arvoa 40 µg/m 3 pienempi. Myös hengitettävien hiukkasten suurin vuorokausipitoisuus 16,4 µg/m 3 on selvästi vuorokausiraja-arvoa 50 µg/m 3 pienempi (raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa). Lisäksi pienhiukkasten keskiarvo 4,2 µg/m 3 on selvästi vuosikeskiarvon raja-arvoa 25 µg/m 3 pienempi. Yhteenvetona selvityksessä todetaan, että hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet alittavat ohje- ja raja-arvot. Liite 4 Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten mittausraportti, Promethor Oy, 25.9.2012 Mahdollisuudet asemakaavan kaavamääräyksillä ohjata ja säädellä toimintoja ilmansuojelun kannalta ovat rajalliset mm. sen vuoksi, että ilman laatuun vaikuttavat ratkaisut usein liittyvät teollisuuden toimialaan tai prosesseihin, eivätkä itse rakentamiseen. Ympäristöministeriön Asemakaavan merkinnät ja määräykset oppaan mukaan kaavamääräysten käyttö onkin nähtävä ilmansuojelun kannalta selvästi toissijaisena ohjauskeinona. Kaavaluonnoksessa on alueen käyttötarkoitukseen liittyvässä kaavamääräyksessä viitattu Valtioneuvoston päätöksen (VNp480/1996) ja Valtioneuvoston asetuksen (VNa 38/2011) mukaisiin raja- ja ohjearvoihin. Haju Suomessa ei ole määritelty raja- tai ohjearvoa hajun esiintymiselle. Suunnittelualueella nykyisin toimivan yrityksen tuotantotoiminnassa haihtuu valussa styreeniä ja metyylimetakrylaattia. Pääasiallinen päästölähde on Tonester Oy:n noin 1,5 m korkea ilmastoinnin poistohormi, joka sijaitsee rakennuksen etelän puoleisella sivustalla rakennuksen katolla. Styreenin ja metyylimetakrylaatin HTP-, ERGP- ja AEGLraja-arvoja ja terveysvaikutuksia on kuvattu kaavatyön aikana laaditussa hajuselvityksessä. Maailman Terveysjärjestö (WHO 2000) määrittelee hyväksyttävän hajuhaitan siten, että alle 5 % väestöstä kokee häiritsevää hajua alle 2 % kokonaisajasta, todeten samalla, että koska hajun häiritsevyys riippuu sekä psykologista että sosioekonomisista seikoista, ei rajaa voida määritellä yksinomaan (haju)pitoisuuden kautta. Koska hajukynnys on yhdistekohtainen, muunnetaan hajupitoisuus yleensä hajuyksiköiksi (hy/m³), jossa hajukynnystä vastaa pitoisuus 1 hy/m³ (yksi hajuyksikkö kuutiometriä kohti). Laaditussa hajuselvityksessä on - hajukynnyksenä pitoisuus 1 hy/m³ - tunnistettavan hajun pitoisuus 3 hy/m³ - voimakkaan hajun pitoisuus 5 hy/m³. Laaditussa hajuselvityksessä tutkittavana oli kaksi eri tapausta, joista ensimmäinen vastaa tuotantotilannetta syyskuussa 2012: 1. Akryylimuovimurskeen käyttö 1000 kg/viikko 2. Akryylimuovimurskeen käyttö 2000 kg/viikko, Styreenin hajukynnyksenä käytettiin laaditussa hajuselvityksessä luotettavimmaksi arvioitua 107 μg/m3 eli 0.025 ppm (TCEQ 2008). OVA- ohjeessa styreenin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 13 (28) hajukynnykseksi on annettu <4 mg/m3 eli < 1 ppm, jotka ovat huomattavasti suurempia arvoja kuin mitä laaditussa hajuselvityksessä on käytetty. Metyylimetakrylaatiin hajukynnykseksi arvioitiin 0.05 ppm eli 210 μg/m3, mikä on OVA- ohjeessa annetun vaihteluvälin 0.05-0.34 ppm (210-1400 μg/m3) alaraja. Hajun leviämisselvityksessä on käytetty ISCST (Industrial Source Complex Short Term) -laskentamallia. Mallilla lasketaan yhdisteiden pitoisuuksien tuntikeskiarvot annetuissa sääoloissa ennalta määrätyissä havaintopisteissä. Käytettyä hajumallia on kuvattu hajuselvityksen luvussa 2.1. Laskelmat on tehty käyttäen arvioituja hajupäästöjä, jotka on jaettu tasaisesti ilmastoinnin toiminta-ajalle (11 h). Hajuselvityksessä on hajun leviämistä esitetty kolmella eri tavalla: 1. suurimmat mahdolliset hajupitoisuudet tuntikeskiarvoina (hajuselvityksen kuvat 3 ja 4) yllä kuvatuissa tapauksissa 1 ja 2 pahimmissa mahdollisissa sääolosuhteissa, kolme eri hajupitoisuusvyöhykettä (1 hy/m 3, 3 hy/m 3 ja 5 hy/m 3 ) 2. ne alueet, joissa hajupitoisuuden tuntikeskiarvo on 0.5 hy/m 3 (hajuselvityksen kuvat 5 ja 6), sillä hajua voi esiintyä tilanteissa, joissa tuntikeskiarvo jää alle hajukynnyksen, hajuhaitta näiden alueiden ulkopuolella on satunnainen 3. alueet joissa hajua voi satunnaisesti esiintyä vähintään 30 sekuntia, joka on lyhyin aika, missä ihminen keskimäärin ehtii havainnoida hajun olemassaolon (hajuselvityksen kuvat 7 ja 8) Hajuselvityksessä esitetyillä kartoilla (kuvat 3 ja 4) on kuvattu hajun leviämistä pahimmissa mahdollisissa sääolosuhteissa kolmella eri hajupitoisuusvyöhykkeellä: - Hajupitoisuudella 1 hy/m 3 hajun olemassaolo havaitaan, mutta sitä ei vielä tunnisteta - hajuselvityksen kartoilla mustat käyrät; - Hajupitoisuudella 3 hy/m 3 haju tunnistetaan - hajuselvityksen kartoilla siniset käyrät; - Hajupitoisuuden ylittäessä 5 hy/m 3 hajua pidetään voimakkaana - hajuselvityksen kartoilla punaiset käyrät Saatujen tulosten mukaan tapauksessa 1 (ks. taulukko 5) sekä tunnistettavaa (>3 hy/m3) että voimakasta (>5 hy/m3) hajua voi esiintyä jonkin verran epäsuotuisissa sääolosuhteissa laitoksen sekä koillis-, että lounaispuolella (kuva 3). Metsätien lopussa oleva viheralue on laskelmien mukaan hajuherkintä aluetta. Hajuhaittaa voi esiintyä myös laitoksen itä- ja länsipuolella sekä kauempana eteläpuolella (kuva 5). Tapauksessa 2 (kun akryylimuovimurskeen käyttö kaksinkertaista nykyiseen verrattuna) hajun, sekä erityisesti tunnistettavan ja voimakkaan hajun, alue laajenee laskelmien mukaan selvästi (hajuselvityksen kuvat 4 ja 6 kuvaavat tapausta 2). Myös satunaisen hajun (30 s) alue laajenee merkittävästi (kuva 7) tapaukseen 1 verrattuna (kuva 6). Liite 5 Hajuselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 14 (28) 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tarkoituksena on tutkia tuotantotoiminnan edellytyksiä toimia alueella siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristövaikutuksia lähialueen maankäytölle. Kaavamuutoksella TY-korttelialueelle annetaan yksityiskohtaisempia kaavamääräyksiä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kuin mitä voimassa olevassa asemakaavassa on annettu. Alueella sallitaan teollisuustoiminta, joka soveltuu sijoitettavaksi ympäristöhäiriöille herkkien toimintojen kuten asumisen, virkistyskäytön ja oppilaitoksen naapuriin. Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään tarpeelliset selvitykset, ellei niitä ole ympäristölupaa käsiteltäessä tai muutoin alueelta tehty. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tonester Oy on jättänyt 13.1.2012 Naantalin kaupungille kaavamuutoshakemuksen koskien kiinteistöä ANSALA OY 529-521-1-99. Tonester Oy on kaavoitusaloitteessaan pyytänyt Naantalin kaupunki laatimaan asemakaavan muutoksen ja muuttamaan kaavamerkintää tontilla kokonaan tai osittain T:ksi ja samalla tutkimaan tai tarkistamaan rakennusoikeuksia. Naantalin kaupungin ja Tonesterin välisessä neuvottelussa on sovittu, että rakennusoikeuksia ei ole tarpeen tarkistaa eikä siten ole tarpeen laatia myöskään maankäyttösopimusta. Koska muutos käynnistyy maanomistajan esityksestä, kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset peritään maanomistajalta (MRL 59 ). Maanomistajan ja kaupungin välille on laadittu kaavoitussopimus, jossa on tarkennettu vaadittavien selvitysten kustannusten jakautuminen. Kaavamuutostyö on käynnistetty Naantalin kaupunginhallituksen kokouksessa tehdyllä päätöksellä 14.5.2012 201. 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö 5.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osallisia ovat mm. seuraavat tahot: maanomistajat ja rajanaapurit alueen asukkaat paikalliset yhdistykset Varsinais-Suomen ELY-keskus kaupungin ao. hallintokunnat Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. 5.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavatyön etenemisestä ja nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, Naantalin kaupungin internet-sivuilla, (http://www.naantali.fi/

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 15 (28) kaavoitus_ja_mittaus/kaavoitus/fi_fi/vireilla_olevat_kaavat/) sekä paikallisissa lehdissä. Naapureita informoidaan nähtävillä olosta myös kirjeitse. Kaavaprosessin kulkua ja osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyitä on esitelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana järjestettiin Rymättylässä osalliskokous 6.11.2012. Tilaisuuteen osallistui asukkaita, Tonesterin edustajia ja kaupungin edustajina kaupunginarkkitehti, ympäristöpäällikkö, ympäristötarkastaja ja rakennustarkastaja sekä kaavoituskonsultti. Tilaisuudessa esiteltiin laaditut selvitykset ja kaavaluonnos. Tilaisuus tarjosi osallisille ja yrityksen edustajille mahdollisuuden keskusteluun. Tilaisuudessa nousi esille mm. osallisten kokemat melu-, pöly- ja hajuhaitat. Tonesterin asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 1.11.-26.11.2012 välisenä aikana. Asiasta jätettiin palautteena yksi mielipide, joka allekirjoittajan mukaan on 44 asukkaan näkemys. Kaavamuutosehdotus on ollut nähtävillä 24.9. 24.10.2013 välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin kolme lausuntoa ja yksi usean osallisen koottu mielipide. Liite 6 Liite 9 Palaute kaavaluonnoksesta ja kaavan laatijan vastine Palaute kaavaehdotuksesta ja kaavan laatijan vastine 5.3.3 Vireilletulo Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen 17.03.2014 ( 127). Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Naantalin kaupunginhallituksen päätöksellä 14.5.2012 201. Vireille tulosta on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla, Turun Sanomissa ja Rannikkoseudussa 7.8.2012 sekä Kaupunkiuutisissa 9.8.2012. 5.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyön aloitusvaiheessa järjestettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 26 ) mukainen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu pidettiin 9.8.2012, siitä on laadittu muistio. Viranomaisneuvottelussa keskusteltiin suoritetuista ja laadittavista selvityksistä, kuten melu- ja hiukkasselvityksestä. Huomiota kiinnitettiin vaikutusten arviointiin ja kaavatyön aikaiseen vuorovaikutukseen, jotta informaatiota asukkaiden kanssa voitaisiin jakaa molempiin suuntiin ja saataisiin kartoitettua mahdollisten lisäselvitysten tarvetta. Laitoksen pohjois-länsipuolella on pururata ja lähivirkistysaluetta, joten siihen suuntaan toivottiin osoitettavaksi luonnontilaisena säilytettävä tontin osa suojavyöhykkeenä. Tonesterin kaavamuutoksen valmistelutilanne on käsitelty kaupungin ja viranomaisten kesken viranomaisneuvottelussa 30.11.2012. Kaavaehdotusvaiheessa pidettiin viranomaisten työneuvottelu 22.1.2014.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 16 (28) 5.4 Asemakaavan tavoitteet ja valmisteluvaiheen palaute 5.4.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet Asemakaavan muutoksella toteutetaan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteita. Alue on tarkoitus osoittaa edelleenkin ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Kaavamääräyksellä annetaan alueella sallittavalle toiminnalle voimassa olevaa asemakaava tiukempia määräyksiä ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Asemakaavan muutoksesta ei laadita useampia vaihtoehtoja, mutta kaavatyön aikana on pohdittu erilaisia kaavamääräysvaihtoehtoja. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle (MRL 54 ). Kaava-alueen naapurustossa on asutusta. Asutus on herkkä maankäyttömuoto erilaisille ympäristövaikutuksille. Maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n mukaan asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Ympäristöministeriön Asemakaavan merkinnät ja määräykset oppaan mukaan TYkorttelialueella sallittavia ympäristövaikutuksia on yleensä täsmennettävä kaavamääräyksellä. Tarkoituksena on täsmentää asemakaavan käyttötarkoitukseen liittyvää perusmääräystä toiminnan laatua ohjaavilla määräyksillä. Lisäksi ympäristöministeriön Asemakaavamerkinnät ja määräykset oppaassa on käsitelty ympäristösuojelua luvussa 12: Ympäristön pilaantumista voidaan ehkäistä sekä asemakaavalla että ympäristöluvin. Asemakaavan sisältöä harkittaessa voidaan ottaa huomioon mahdollisuus ohjata ympäristön käyttöä ympäristöluvin. Asemakaavassa voidaan toisaalta rakentamisen laatu määrätä sellaisella tarkkuudella, ettei ympäristölupaa tarvita ympäristönsuojelulain 28.2 :n 3 kohdan perusteella. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. YSL:n 42 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Asemakaavan vastaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös kaavamääräykset. Kaavaprosessin aikana on selvitetty laitoksen toiminnasta aiheutuvia haittoja mm. mittaamalla melua, hajua ja hiukkaspäästöjä. Kaavan vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään laadittuja selvityksiä ja prosessin aikana saatavaa palautetta. Esimerkiksi ilman pilaantumista on arvioitava lähinnä viihtyisyyden pohjalta. 5.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Suunnittelualueella sijaitsevan yrityksen toiminta Tonester Oy:ssä on 20 työntekijää. Työvuoro tuotannossa on klo 7-15, kiireaikoina tuotantoa saattaa olla arkisin klo 6-18 ja poikkeustilanteissa myös lauantaisin klo 8-15. Tuotannon koneet sammutetaan aina työvuoron jälkeen ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat aikasäädettyjä. Laitoksen nykyinen toiminta edellyttää noin 2-3 kuljetusta päivässä kuorma-autolla tai pakettiautolla Huhdantien kautta. Tämän lisäksi alueelle suuntautuu päivittäistä henkilöautoliikennettä ja kuukausittain jätekuljetuksia. Laitos ei aiheuta merkittävää määrää raskasta liikennettä. Huhdantien varrella on myös tavanomaisia

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 17 (28) teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T), joilla myös merkittävämpi määrä raskasta liikennettä on sallittua. Tonester Oy on tehnyt mm. laitteistomuutoksia ja muutoksia tuotantotoiminnassa. Tonester Oy ei 2.5.2012 alkaen enää ota raaka-aineekseen jätteeksi luokiteltua muovijätettä, vaan se hyödyntää prosessissaan muualla käsiteltyä uusioraaka-ainetta. Asemakaavan laadinnan aikana Tonester Oy on käyttänyt tuotannossaan seuraavia raaka-aineita (tiedot 09/2012): Polyesterihartsi Varastossa yleensä 1-2000 kg tuhannen kilon konteissa. Varastoidaan ex-luokitellussa palosuojatussa, eristetyssä tilassa teollisuusrakennuksen sisällä. Viikkokierto n 1000 kg Alumiinitrihydraattijauhe, palonestoaine Varastossa yleensä 1-5000 kg, varastoidaan hallin sisällä. Viikkokierto n 1000 kg Akryylimuovimurske Varastossa yleensä 1-5000 kg, varastoidaan hallin sisällä siiloissa. Ulkovarastossa omissa säiliöissään. Viikkokierto n 1000 kg Liimauksessa käytetään samaa polyesterihartsia kuin itse materiaalin valmistuksessa. Levymateriaalia ja pieniä määriä puolivalmisteita varastoidaan ulkona. Tuotantoprosessissa ei synny erityistä käsittelyä vaativia jätevesiä. Tuotantohalli on alipaineistettu ja varustettu pölynpoistojärjestelmillä. Tuotannosta syntyvät jätteet eivät aiheuta riskejä ympäristölle. Polttokelpoinen jäte toimitetaan jätteenpolttolaitokselle. Jäte varastoidaan niille tarkoitettuihin suursäkkeihin. Lähes kaikki jäte on polttokelpoista, muut jätteet lajitellaan suositusten mukaisesti. Jätteet toimitetaan polttolaitokselle kerran kuussa. Prosessin aikana laaditut selvitykset Kaavatyön aikana laadittavien selvitysten avulla arvioidaan, aiheutuuko nykyisestä toiminnasta ympäristöhäiriöitä kuten melua, hiukkaspäästöjä tai hajua. Laadittuja selvityksiä on käsitelty selvitysten laatineiden konsulttien, kaavan laatijan ja kaupungin viranhaltijoiden välisissä työkokouksissa. Selvityksiä laatineet asiantuntijat ovat antaneet suosituksia toimenpiteistä, joilla mahdollisia haittavaikutuksia voidaan lieventää. Melu- ja ilmanlaatu Kaavatyön aikana laadittujen melu- ja hiukkasselvitysten perusteella toiminta ei aiheuta ohjearvoja ylittäviä melutasoja tai hiukkaspitoisuuksia lähimmillä häiriintyvillä kohteilla. Melumittausten äänitason mittauspisteet sijoittuivat suunnittelualueen pohjoispuolelle Metsätielle ja eteläpuolelle Lassentie 4:ään. Mittauksen yhteydessä havainnoitiin melulähteitä, joihin olisi vielä mahdollista tehdä meluntorjuntatoimia. Tehtyjen havaintojen perusteella purkuruuviin asennettiin tunnistin, jonka johdosta ruuvi ei pyöri tyhjänä. Tyhjänä pyöriessään ruuvi aiheutti suurempaa melua kuin siirtäessään pölyä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 18 (28) Mittaustulosten perusteella meluselvityksessä on todettu, että melutasojen kannalta tehdas voisi toimia 24 h vuorokaudessa. Liite 2 Meluselvitys, Promethor Oy Ilmanlaadusta on annettu raja-arvoja ja kynnysarvoja, jotka perustuvat EY:n ilmanlaatua koskeviin direktiiveihin. Lisäksi Suomessa on ollut valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista. Kaavoituksessa on varmistuttava, etteivät ilmanlaadun rajaarvot ylity. Kuten laaditussa Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten mittausraportissa todetaan, ilmanlaadun ohjearvot eivät ole yhtä sitovia kuin rajaarvot, mutta niitä käytetään esimerkiksi kaupunkisuunnittelun tukena ja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen sijoittamisen suunnittelussa. Alueella on tehty kaksi hiukkaspäästöihin liittyvää selvitystä syksyn 2012 aikana. Ensimmäisessä selvityksessä mitattiin laitoksen CNC-jyrsimen, sirkkelin ja hiomon yhteisen pölynpoistoyksikön poistokaasun hiukkaspitoisuuksia. Pölynpoistoyksiköltä mitatut hiukkaspitoisuudet olivat hyvin pieniä ja mittaustulosten perusteella voidaan todeta, ettei kohteesta pääse haitallisia määriä pölyä ympäristöön. Liite 3 Poistokaasun hiukkasmittaukset 4.9.2012, Ramboll Finland Oy Toisessa mittauksessa ympäristöpölyä mitattiin yhdessä pisteessä lähimmän asuinrakennuksen pihapiirissä noin 70 m etäisyydellä laitoksen kaakkoispuolella. Mittaustulosten yhteenvedossa on todettu, että hengitettävien hiukkasten keskiarvo 6,2 µg/m 3 on selvästi vuosikeskiarvon raja-arvoa 40 µg/m 3 pienempi. Myös hengitettävien hiukkasten suurin vuorokausipitoisuus 16,4 µg/m 3 on selvästi vuorokausiraja-arvoa 50 µg/m 3 pienempi (raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa). Lisäksi pienhiukkasten keskiarvo 4,2 µg/m 3 on selvästi vuosikeskiarvon raja-arvoa 25 µg/m 3 pienempi. Yhteenvetona selvityksessä todetaan, että hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet alittavat ohje- ja raja-arvot. Liite 4 Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten mittausraportti, Promethor Oy, 25.9.2012 Mahdollisuudet asemakaavan kaavamääräyksillä ohjata ja säädellä toimintoja ilmansuojelun kannalta ovat rajalliset mm. sen vuoksi, että ilman laatuun vaikuttavat ratkaisut usein liittyvät teollisuuden toimialaan tai prosesseihin eivätkä itse rakentamiseen. Ympäristöministeriön Asemakaavan merkinnät ja määräykset oppaan mukaan kaavamääräysten käyttö onkin nähtävä ilmansuojelun kannalta selvästi toissijaisena ohjauskeinona. Haju Kaavatyön aikana laadittiin hajuselvitys, jossa arvioitiin Tonester Oy:n tuotantolaitoksen hajupäästöjä. Laitos valmistaa pesu- ja suihkualtaita, kylpyammeita sekä levyjä käyttäen uusiomuovigranuloita, jotka murskataan ja valetaan uudestaan joko levyiksi tai muottia käyttäen, muiksi tuotteiksi. Hajupäästöjen mahdollisiksi aiheuttajiksi arvioitiin valussa käytettävistä kemikaaleista haihtuvat styreeni ja metyylimetakrylaatti. Pääasiallinen päästölähde on Tonester Oy:n noin 1,5 m korkea ilmastoinnin poistohormi, joka sijaitsee rakennuksen etelän puoleisella sivustalla rakennuksen katolla. Hormi on lieriökartio, jonka halkaisija alussa on 315 mm, josta se laajenee 350 mm:n. Hormin yläosassa on hattu. Erillistä toimistotilojen ilmastointia ei huomioitu hajupäästöjä arvioitaessa. Hajuselvityksessä mallinnettiin kaksi tapausta (tapaus 1 vastaa tuotantotilannetta ajankohtana 09/2012):

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 19 (28) 1. Akryylimuovimurskeen käyttö 1000 kg/viikko 2. Akryylimuovimurskeen käyttö 2000 kg/viikko Styreenin ja metyylimetakrylaatin suurimmat arvioidut pitoisuudet tapauksessa 1 ovat 0.6 mg/m3 (0.14 ppm) ja 0.3 mg/m3 (0.07 ppm). Vastaavat arvot tapauksessa 2 ovat 1.2 mg/m3 (0.28 ppm) ja 0.6 mg/m3 (0.14 ppm). Terveydelliset raja-arvot (vrt. hajuselvityksen taulukko 2) alittuvat selvästi, joten ainoaksi ympäristöhaitaksi jää hajun aiheuttama viihtyvyyshaitta. Metyylimetakrylaatin maksimipitoisuudet ovat alle kuluttajan maalatessaan saaman pitoisuuden 2.0 mg/m3 (0.46 ppm). Kaavatyön aikana laaditun hajuselvityksen mukaan toiminta saattaa aiheuttaa sekä tunnistettavaa (> 3 hajuyksikköä/ m 3 ) että voimakasta (> 5 hajuyksikköä/m 3 ) hajua epäsuotuisissa sääolosuhteissa laitoksen koillis- ja lounaispuolella. Metsätien päätteenä oleva virkistysalue on laskelmien mukaan hajuherkintä aluetta. Hajuhaittaa voi esiintyä myös laitoksen itä- ja länsipuolella sekä kauempana eteläpuolella (hajuselvityksen kuva 5). Hajuhaitta ei riipu vain hajunpitoisuudesta, vaan siihen vaikuttaa myös psykologiset ja sosioekonomiset seikat kuten yksilölliset erot hajun havaitsemisessa sekä tottuminen vallitsevaan hajuun. Hajun häiritsevyyteen vaikuttaa myös paikka; Hajuhaitta asuinalueella koetaan häiritsevämmäksi kuin teollisuusalueella. Hajuselvityksen johtopäätöksissä on todettu, että hajupäästöjä voidaan pienentää muuttamalla poistohormin rakennetta siten, ettei hormin päällä oleva hattu levitä kaasuvirtaamaa sivuille, jolloin virtausnopeuden tuoma piippulisä pääosin menetetään. Tarvittaessa poistohormi voidaan korvata hajupiipulla. Liite 5 Hajuselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5.5 Ehdotusvaiheen palaute Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 24.9.-24.10.2013. Ehdotuksesta saatiin yksi muistutus sekä lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta ja Raision kaupungin terveysvalvontajaostolta. Varsinais-Suomen ELY-keskus kiinnitti lausunnossaan huomiota asemakaavamääräyksen sanamuotoon ja siihen, millä tavoin ne ohjaavat alueelle sallittua toimintaa. Asiasta pidettiin erillinen tarkentava viranomaisten työneuvottelu. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos muistutti kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskevista rajoituksista ja sammutusveden saannista korttelialueella. Terveysvalvontajaosto totesi lausunnossaan, että terveydensuojelun näkökohdat on otettu riittävästi huomioon kaavaehdotuksessa. Saadussa muistutuksessa kannettiin huolta TY-merkinnän riittävyydestä hallitsemaan alueen mahdolliset ympäristö- ja viihtyisyyshaitat. Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja kaavan laatijan vastineet on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 9. Liite 9 Kaavaehdotuksesta saatu palaute ja kaavan laatijan vastine

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 20 (28) 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 325 tontti 1. Asemakaavan muutoksen pinta-ala on 1,84 hehtaaria. Rakennusoikeutta korttelialueella on yhteensä 9 202 k-m2, josta on käytetty hieman yli 2 000 k-m 2 ja rivitalon osalta 218 k-m 2. 6.2 Aluevaraukset Asemakaavan muutoksella muodostuu yksi teollisuusalueen kortteli, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, jonka toiminta aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, hajua, maaperän pilaantumista tai muuta pysyvää häiriötä. Korttelialueen tehokkuusluku on e=0.50, jolloin rakennusoikeutta on 9202 kerrosalaneliömetriä. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi, II. Korttelialueelle annetaan kaavassa meluun, ilmanlaatuun ja hajuun liittyviä määräyksiä. Lisäksi korttelialueelle osoitetaan istutettavia alueen osia. Yleismääräyksissä on annettu pysäköintinormit ja määräyksiä koskien asumista TY-alueella ja piha-alueiden käyttöä. 6.3 Kaavan vaikutukset Kaava-alueelle sijoittuvan toiminnan tulee kaavamääräysten perusteella olla lähtökohtaisesti sellaista, ettei se aiheuta terveyshaittaa tai ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, hajua, maaperän pilaantumista tai muuta pysyvää häiriötä. Kaavamääräyksin on asetettu voimassa olevaa kaavaa tarkemmin ja tiukemmin rajoitukset ja reunaehdot toiminnan ympäristöönsä aiheuttamille vaikutuksille. Kaavatyön aikana laadittujen selvitysten perusteella on voitu arvioida, aiheutuuko kaava-alueella nykyisin olevasta toiminnasta ympäristöhäiriöitä kuten melua, hiukkaspäästöjä tai hajua. Selvitysten perusteella voidaan arvioida, ettei kaava-alueella oleva toiminta aiheuta terveyshaittaa. Selvitysten perusteella voidaan arvioida, että nykyinen toiminta saattaa aiheuttaa asumisviihtyisyyttä heikentävää hajuhaittaa. Hajuhaittoja voidaan kuitenkin lieventää korvaamalla nykyinen poistohormi hajupiipulla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 21 (28) Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella Asemakaavan laajuus ja luonne huomioiden sillä ei ole vaikutuksia väestön rakenteeseen ja väestökehitykseen kaava-alueella. Kaava-alueelle voidaan sijoittaa teollisuustoimintaan liittyvää asumista, mutta asukasmäärä jää vähäiseksi, koska kaavamääräyksellä asunnon pinta-ala saa olla enintään 220 k- m 2. Yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella toteutetaan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaista yhdyskuntarakennetta. Kaava-alueella on jo yritystoimintaa, joten kaavamuutoksella ei merkittävästi muuteta nykytilannetta. Kaavan toteuttaminen mahdollistaa yritystoiminnan laajentamisen korttelialueella. Taajamakuvaan Mikäli kaavassa sallittu kerrosala toteutuu kokonaisuudessaan, muuttuu taajamakuva korttelialueella oleellisesti, kun nyt puustoisena olevaa aluetta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavan salliman rakennusoikeuden toteuttaminen kokonaisuudessaan kaavan mukaisella rakennusalalla edellyttää rakentamisen sijoittamista ainakin osittain kahteen kerrokseen. Kaavamääräyksillä on edellytetty korttelialueen reunojen pitämistä istutettuina. Lisäksi yleismääräyksellä on edellytetty piha-alueiden pitämistä siistinä ja huolitellussa kunnossa. Asumiseen Lähtökohtaisesti kaava-alueelle sijoittuvasta toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöhaittoja. Kaavamuutoksella annetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuustoiminnan korttelialueelle voimassa olevaa asemakaavaa yksityiskohtaisempia kaavamääräyksiä ympäristöhaittojen rajaamiseksi. Kaavamääräys edellyttää, ettei toiminta saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, hajua, maaperän pilaantumista tai muuta pysyvää häiriötä. Kaavaa laadittaessa on selvitetty korttelialueella nykyisin toimivan yrityksen aiheuttamaa melua, hiukkaspäästöjä ja hajuja. Selvityksissä on todettu, ettei toiminta aiheuta Valtioneuvoston päätösten mukaisia melutasojen ohjearvoja (VNp 993/1992) ylittävää melua lähimmillä häiriintyvillä kohteilla eikä ilmanlaadun ohjearvoa (VNp 480/1996) ylittäviä hiukkaspäästöjä. Nykyisellä laitoksella on tehty meluhaittoja lieventäviä toimenpiteitä meluselvitysten johdosta. Meluselvityksen johtopäätöksissä on todettu, että yritys voisi toimia alueella 24 h vuorokaudessa aiheuttamatta ohjearvoja ylittävää meluhäiriöitä lähimmille asunnoille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 22 (28) Asumiseen Valtioneuvoston päätöstä 993/1992 sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueeksi tarkoitetuilla alueilla. Ympäristönsuojelulaissa korostetaan meluhaittojen ennaltaehkäisyä ja haittojen minimointia. Lain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäiseksi (aiheuttamisperiaate). Melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä aiheuttamastaan melusta (YSL 5.1 ) ja kunnan velvollisuus on seurata melutilannetta alueellaan (YSL 25 ). Suunnittelualueelle sijoittuva laitos on vuosien kuluessa kehittänyt toimintaansa ehkäistäkseen ennalta melun syntymistä laitoksen toiminnasta. Alueella on tehty useita melumittauksia. Yrityksen toiminnasta on aikaisemmin aiheutunut ympäristölle meluhaittaa. Tilannetta on kuitenkin parannettu vuosien kuluessa kehittämällä toimintaa annettujen suositusten suuntaisesti mm. koteloimalla äänekkäitä laitteistoja ja asentamalla purunpoistojärjestelmään äänenvaimentimet. Korttelialueen käyttötarkoituksen kaavamääräyksessä on viitattu Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin ja Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten osalta Valtioneuvoston päätöksen (VNp480/1996) ja Valtioneuvoston asetuksen (VNa 38/2011) mukaisiin raja- ja ohjearvoihin. Hajuselvityksen mukaan nykyinen toiminta saattaa aiheuttaa tunnistettavaa (> 3 hajuyksikköä/ m 3 ) tai voimakasta (> 5 hajuyksikköä/m 3 ) hajua epäsuotuisissa sääoloissa suunnittelualueen koillis- ja lounaispuolella. Hajuhaittoja voidaan kuitenkin helposti lieventää muuttamalla poistohormin rakennetta siten, että nyt hormin päällä oleva hattu poistetaan tai poistohormi korvataan hajupiipulla. Kaavamääräyksessä on edellytetty, ettei alueelle sijoittuvan laitoksen toiminnasta saa aiheutua ympäristöön vähäistä suurempaa viihtyisyyteen vaikuttavaa hajuhaittaa. Palveluihin Kaava-alueelle ei sijoitu palveluita. Kaava vaikuttaa epäsuorasti Kirkonkylän palveluihin siten, että laitoksella työssäkäyvät saattavat käyttää Kirkonkylän julkisia ja yksityisiä palveluita. Työpaikkoihin sekä yritysja elinkeinotoimintaan Mikäli Tonesterin toiminta on asemakaavan mukaista, se voi jatkaa toimintaansa nykyisellä paikalla. Yrityksen tulisi lieventää aiheuttamaansa viihtyisyyteen vaikuttavaa hajuhaittaa esim. muuttamalla poistohormi hajupiipuksi. Yritys työllistää noin 20 ihmistä ja on yksi merkittävistä työllistäjistä Rymättylässä. Virkistykseen Kaavamääräys edellyttää, ettei toiminta saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, hajua, maaperän pilaantumista tai muuta pysyvää häiriötä. Nykyisellään hajuhaitat saattavat heikentää lähivirkistysalueiden virkistyskäytön mahdollisuuksia. Yrityksen tulisi tehdä hajuselvityksessä suositeltu toimenpide hajuhaittojen vähentämiseksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 23 (28) Liikenteen järjestämiseen Kaavamuutos ei muuta liikenteellisiä olosuhteita. Mikäli kaavan mahdollistama rakennusoikeus toteutuu korttelialueelle kokonaisuudessaan, kasvaa todennäköisesti korttelialueelle suuntautuvan huolto- ja työmatkaliikenteen määrä nykyisestä merkittävästi. Kaava-alue on osa Maskulaisen yritysaluetta, joten Heinäistentiellä ja Alhontiellä kulkee myös kaava-alueen ulkopuolisten teollisuusalueiden liikennettä. Kaavamuutosalueen aiheuttamat liikennemäärät eivät merkittävästi kasvata Heinäistentien tai Alhontien liikennemääriä. Kaavamääräyksissä on annettu pysäköintipaikkojen vähimmäismäärävaatimukset. Rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita tai arvoaluekokonaisuuksia tai muinaisjäännöksiä, joten kaavalla ei ole vaikutusta rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin. Tekniseen huoltoon Suunnittelualue kuuluu kunnallisen vesihuoltoverkon piiriin. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta teknisiin verkostoihin. Erityistoimintoihin Kaavalla ei ole vaikutusta erityistoimintoihin. Ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Asemakaavamuutoksella muutetaan TY-korttelialueen kaavamääräyksiä siten, että asemakaavalla selkeämmin rajoitetaan kaava-alueelle sijoitettavan teollisuustoiminnan luonnetta asemakaavassa osoitetun asumisen läheisyyteen soveltuvaksi. Vaikka kaava-alueelle toteutettaisiin kaavan sallima rakennusoikeus kokonaisuudessaan, ei korttelialueelle sijoittuva toiminta kaavamääräysten mukaisesti saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, hajua, maaperän pilaantumista tai muuta pysyvää häiriötä. TY-korttelialueen määräyksessä on annettu ympäristöhaittoja rajoittavia suunnittelumääräyksiä. Sosiaaliseen ympäristöön Korttelialueella olevasta toiminnasta on aiemmin aiheutunut naapurustoa häiritseviä ympäristöhaittoja, mikä näkyy edelleen alueen sosiaalisissa olosuhteissa naapuruston ja yrityksen välillä. Asemakaavan muutoksella turvataan naapuruston asumisviihtyvyyttä, koska kaavamääräyksen mukaan korttelialueelle sijoittuvan toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla luonteeltaan sellaista, ettei se aiheuta terveyshaittaa tai ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, hajua, maaperän pilaantumista tai muuta pysyvää häiriötä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemaan Mikäli kaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus toteutuu, on sillä vaikutusta kaava-alueen lähimaisemaan, kun nykyisin puustoista tontin osaa muutetaan rakennetuksi ympäristöksi. Muutos näkyisi lähivirkistysalueelle ja sen pohjoispuoliselle asutukselle. Virkistysalueen läheisyydessä rakentamistapaan ja yritysalueen piha-alueen siisteyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuksilla voidaan muodostaa yritykselle suojaisa pihapiiri, jolloin huoltopiha ja pysäköinti jäävät virkistysalueen suunnasta katsoen piiloon.