LAPUA HONKIMÄEN KAUPUNGINOSA HONKIMETSÄN ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan selostus koskee 09.11.2007 päivättyä asemakaavakarttaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. tyhjä 08-8830 30 Fax 08-8830 333 iikka.ranta@airix.fi LAPUAN KAUPUNKI Vireilletulosta on ilmoitettu 13.11.2006 Kh 27 Hyväksytty kaupunginhallituksessa Hyväksytty kaupunginvaltuustossa
Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...3 1.1 Tunnistetiedot...3 1.2 Kaava-alueen sijainti...3 2 TIIVISTELMÄ...4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...4 2.2 Asemakaava...4 3 LÄHTÖKOHDAT...5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...5 3.1.2 Luonnonympäristö...5 3.1.3 Rakennettu ympäristö...7 3.1.4 Nykyiset virkistysalueet ja reitit...8 3.1.5 Maanomistus...11 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...11 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...11 3.3 Yleiskaava...13 3.4 Asemakaava...14 3.5 Asemakaavan suunnittelun tarve...15 3.6 Osallistuminen ja yhteistyö...15 3.6.1 Osalliset...15 3.6.2 Vireilletulo...15 3.6.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...15 3.7 Asemakaavan tavoitteet...16 3.8 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...17 3.8.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...17 5.1 Kaavan rakenne...17 5.1.1 Mitoitus...17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen...18 5.3 Aluevaraukset...18 5.3.1 Korttelialueet...18 5.4 Kaavan vaikutukset...19 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...19 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön...19 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen...19 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset...19 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset...19 5.5 Ympäristön häiriötekijät...19 5.6 Asemakaavamerkinnät...20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...21 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus...21 6.2 Toteutuksen seuranta...21 Tämä asemakaavaehdotus sisältää selostuksen ja kaavakartan määräyksineen. 1
Kuvat Valokuvat AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Liitteet 1. Tilastolomake 2. Asemakaavaehdotus kartta 1:2000 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Air-ix Suunnittelu Oy/Degerman Aija. Liito-oravakartoitus ja selvitys luonnonympäristöstä. Lapuan kaupunki, maankäyttö- ja kiinteistöosasto 2003. Keskustan osayleiskaava 2001, Kaavaselostus. Lapuan kaupunki, maankäyttö- ja kiinteistöosasto 2007. Keskustan osayleiskaavan muutos, Honkimetsän alue 2007, Kaavaselostus. Tielaitos Vaasan tiepiiri, Lapuan kaupunki. Vaasa 1999. Valtatie 16 Ritamäen kohdalla, Tieverkko- ja aluevaraussuunnitelma, Lapua. 2
1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja laajennus koskee Lapuan 14. kaupunginosan, Honkimäen asemakaavan osa-alueella kortteleita 1401-1404, 1410-1413. Kortteleissa 1401-1404 muutokset koskevat pääasiassa tonttien käyttötarkoitusten muutoksia ja käyttötarkoituksen tarkentamista kaavamääräyksin. Lisäksi osassa kortteleista tonttien jakautumista ohjataan uudelleen ohjeellisin tontin rajoin. Korttelia 1413 laajennetaan itään, jonka vuoksi myös pohjois-eteläsuuntainen tievaraus siirtyy itään päin. Korttelissa 1412 muodostetaan lohkomalla saha-alueen korttelista uusia teollisuustontteja uuden katualueen, Kotametsäntien eteläpuolelle. Kaava-alueen laajennus sijoittuu jo kaavoitettujen kortteleiden itä- ja eteläpuolelle. Laajennuksella muodostuu Honkimäen kaupunginosan korttelit 1418-1420. Kaava-alueelle sijoittuu pääosassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Lisäksi Ruohomäentien varteen sijoitetaan toimitilarakennusten korttelialuetta. Alueella on myös suojaviheralueita sekä jätteenkäsittelyalue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin 14. Honkimäen kaupunginosassa, Honkimetsän alueella, noin kaksi kilometriä Lapuan ydinkeskustasta koilliseen. Alue rajautuu pohjoisessa Ruohomäentiehen ja lännessä valtatiehen 19 (Kauhavantie). Suunnittelualueen laajuus on noin 45 ha 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavatyö käynnistyi loppuvuodesta 2006 kun kaupunginhallitus laittoi kaavoitustyön vireille 13.11.2006 ( 27 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 23.7.2007 alkaen. Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä MRL 62 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti 23.07-17.08.2007 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta annettiin kolme lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Lausunnoissa ei ollut erityistä huomautettavaa kavaluonnoksesta. Asemakaavaehdotus pidettiin nähtävillä MRL 62 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti xxvälisen ajan. Elinkeinotoimikunta hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan xx x Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan xx2007 x Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan xx x. 2.2 Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on muuttaa kaava vastaamaan yritysten tarpeita alueella ja luoda Honkimetsän teollisuusalueelle uutta teollisuusaluetta Kivitaskun- ja Kuusikontien jatkeeksi. Kaavoitettava noin 45 ha alue käsittää honkimetsän nykyisen teollisuusalueen pohjoisosan Ruohomäentien eteläpuolella ja teollisuusalueen sekä itään että kaakkoon päin. Asemakaavoitetulla alueella tarkistetaan mm. tonttien käyttötarkoitusmerkintöjä sekä korttelialueen rajoja ja tonttien jakautumista. Asemakaavan laajennuksella muodostetaan kaupungin maille runsaat 10 uutta teollisuustonttia Suunnittelualue sijaitsee Lapuan kaupungin 14. Honkimäen kaupunginosassa, Honkimetsän alueella, noin kaksi kilometriä Lapuan ydinkeskustasta koilliseen. Alue rajautuu pohjoisessa Ruohomäentiehen ja lännessä valtatiehen 19 (Kauhavantie). Suunnittelualueen laajuus on noin 45 ha. 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavan muutosalueella on teollisuusaluetta. Rakentamattomilla alueilla on metsää, hakkuuaukeita sekä taimikkoa. Alueella sijaitsee myös pururata. Asemakaava-alueen länsipuolella on jonkin verran pientaloasutusta. Alajärventien pohjoispuolelle kaava-alueen läheisyyteen ollaan suunnittelemassa Novapark- ostospuistoa ja alueen eteläpuolella on laajahko sahaalue. Kaavailtu NovaPark- kauppa-alue Asemakaava-alueen rajaus Visuvesi Oy:n Lapuan Saha 3.1.2 Luonnonympäristö Luontokartoitus perustuu suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevan ns. NovaPark-alueen kaavahankkeen yhteydessä tehtyihin luontoselvityksiin, jolloin ei tehty varsinaista luontokartoitusta vaan bilologi, FM Aija Degerman teki alueella liito-oravakartoituksen. Selvitys luonnonympäristöstä perustuu peruskartan (1:20 000) ja ilmakuvan tietoihin sekä liito-oravakartoituksen yhteydessä maastossa 7.6.2005 tehtyihin havaintoihin alueen luonnosta. Luontokartoitus tehtiin NovaPark:in aluetta laajemmin. Lähinnä suunnittelualueen eteläosa on kartoitettu heikommin. Liito-oravan mahdollista esiintymistä Lapuan Honkimäen alueella selvitettiin maastokäynnillä 7.6.2005. Liito-oravan esiintymistä kartoitettiin lajille soveltuvilta elinalueilta. Suunnittelualueen metsät ovat pääasiassa kuusikkoa. Liito-oravan kartoitus suoritettiin kävelemällä lajille sopiva alue ja havainnoimalla liito-oravan jätöksiä suurten kuusten, koivujen ja haapojen tyviltä. Lisäksi luontokuvaaja ja liito-orava-asiantuntija Benjam Pöntinen tutki maalis- ja toukokuussa 2006 maastokäynneillä liito-oravan mahdollista esiintymistä alueella. 5
Kasvillisuus Lapua kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Pohjanmaan-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Lapuan kaupungin alueella yleisimpiä ovat mäntyvaltaiset metsät, joita on 57% yksityismetsien pinta-alasta. Kuusen osuus on 31 % ja lehtipuuvaltaisten metsien 12 % (Lapuan metsänhoitoyhdistys 2005). Myös Honkimetsän alueella metsät ovat mäntyvaltaisia talousmetsiä. Alueella ei ole luonnontilaista metsää. Metsiä on hakattu ja harvennettu. Suojellut luontotyypit Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia luontotyyppejä. Uhanalaiset kasvit Honkimetsässä käytiin maastossa kesäkuun alussa. Kasvillisuuden kartoittamiseen paras aika olisi heinä-elokuu. Alueen lajisto on kuitenkin todennäköisesti tavanomaista kangasmetsän lajistoa, joten uhanalaisia lajeja Honkimetsän metsistä tuskin löytyy. Suositukset Alueella ei ole luonnonsuojelulaissa, vesilaissa tai metsälaissa mainittuja arvokkaita luontotyyppejä eikä alueella esiinny uhanalaisia lajeja. Eläimistö/liito-orava Liito-orava on EU:n luontodirektiivin mukaan se yhteisön tärkeänä pitämä laji, jonka suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Suomen lainsäädännössä se on otettu huomioon niin, että liito-oravan selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 mukaan kiellettyä. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vuoden 2000 uhanalaisselvityksessä liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Liito-oravan levinneisyyden painopiste on etelässä. Levinneisyyden pohjoisraja kulkee Oulu Kuusamo linjalla. Liito-oravan alueellisista kannantiheyksistä tai lajin esiintymisen yhtenäisyydestä ei ole kattavaa tietoa, mutta esiintyminen saattaa olla laikuttaista. 6
Liito-oravan elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset metsät sekä kolopuita sisältävät nuoremmat sekametsät. Liito-oravan on havaittu viihtyvän myös kulttuurivaikutteisessa ympäristössä, kuten puistoissa, rantakoivikoissa ja peltojen reunametsissä (Sulkava ym. 1994, Heikkinen 2003 mukaan). Kesällä liito-oravan pääravintoa ovat lehtipuiden lehdet. Koivu, haapa ja leppä ovat pääravintoa. Liito-oravat ruokailevat hyvin erikokoisissa puissa ohuista aina järeisiin tukkipuihin. Syksyllä ravintona ovat havupuiden silmut ja lehtipuiden norkot ja silmut. Talveksi liito-oravat varastoivat kuusen oksille lehtipuiden, etenkin lepän, norkkoja. Liito-oravan pesät voivat olla sekä puun koloissa että esimerkiksi oravan rakentamissa risupesissä. Liito-orava voi pesiä myös linnunpöntössä tai rakennuksissa. Jokaisella liito-oravalla on useita pesiä, joita ne säännöllisesti käyttävät. Naaraalla on käytössään keskimäärin viisi pesää ja uroksella kahdeksan (Hanski ym. 2000). Aikuiset liitooravat liikkuvat laajalla alueella. Urosten elinpiirien keskimääräinen koko on 59,9 ha ja naaraiden 8,3 ha (Hanski ym. 2000). Liito-oravat eivät käytä koko elinpiiriään tasaisesti, vaan suosivat tiettyjä osia. Ydinalueella lehtipuustoa (haapa, leppä) on enemmän kuin muualla. Liito-oravaan kohdistuvia uhkia ovat metsien puulajikoostumuksen muutokset, lehtipuiden väheneminen, kuolleiden tai kuolevien puiden ja oksien sekä laho- ja kolopuiden väheneminen. Tärkein syy yksittäisten esiintymien häviämiseen on metsän hakkuu. Alueelta ei löytynyt jälkiä liito-oravasta. Metsät ovat liito-oravalle elinalueeksi sopivaa kuusikkoa, mutta lehtipuustoa alueella oli vain vähän, lähinnä vain Koivulan peltojen reunalla. Lehtipuiden puuttuminen puustosta voi olla syynä siihen, että liito-oravaa ei esiinny Honkimetsän alueella. Liito-oravakartoitusta täydensi keväällä 2006 myös liito-orava-asiantuntija Benjam Pöntinen joka toteaa: Maalis- ja toukokuussa 2006 suorittamieni kartoituskäyntien perusteella en löytänyt merkkejä liitooravien esiintymisestä ko. alueella. Novaparkille suunniteltu alue on nuorta metsää ja taimikkoa. Sellaisessa ympäristössä liito-oravaa ei yleensä esiinny. Pururadan alueella oleva metsä on tyypillistä liito-oravan suosimaa elinaluetta, mutta kartoittaessani en nähnyt luonnonkolopuita enkä pesäpönttöjä, en virtsausjälkiä puiden rungoilla enkä ulostejätöksiä puiden juurella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavan muutosalue on enimmäkseen harvahkoa metsää ja alueella on myös rakennettua teollisuusaluetta. Teollisuusalue sijoittuu pääasiassa valtatien 19 itäpuolelle. Valtatien varren teollisuusalue on yleisilmeeltään siisti, mutta alueen sisäosien teollisuusalue on tyypillistä villiä takapihamaista teollisuusympäristöä. Yleiskaavan muutosalueella valtatien 16 pohjoispuolella on jonkin verran pientaloasutusta. Muutosalueen kaakkoispuolella saha-alueen läheisyydessä on Honkimäen pientaloalue. Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Kaupunkirakenne Lapuan kaupungin ydinkeskusta sijaitsee kahden joen, Lapuan- ja Nurmonjoen risteyskohdassa. Jokilaaksoa reunustaa selvästi ympäristöään korkeampi Simpsiön vuori ja vastakkaisella puolella Ritamäen harjanne, jossa Honkimetsän kaava-alue sijaitsee. Honkimetsä on liikenteellisesti erinomaisesti saavutettavissa. 7
Alueen sisäosien 3.1.4 teollisuusalue Nykyiset on tyypillistä virkistysalueet villiä takapihamaista ja teollisuusympäristöä. reitit Honkimetsässä on toimiva Kuljetusliikkeet tarvitsevat runsaasti avointa tilaa, jolloin suojapuuston tarve korostuu Alueella sijaitsee maakunnallisen jätehuoltoyhtiön Etapin hyötyjäteasema 8
Nykyiset virkistysalueet ja -reitit Suunnittelualueella on valaistu kuntopolkureitistö, joka on siirrettävä katu- ja muun rakentamisen tieltä. Kuntopolku on jäänyt puristuksiin teollisuusalueen keskelle. Honkimetsän pururata Kuvassa uusi katu katkaisee kuntopolun, joka on tältä osin jo siirretty uuteen paikkaan. Teollisuusalueen laajennuksen toteutuessa joudutaan kuntoiluradalle etsimään uusi sijoituspaikka. Väestö ja työpaikat Alueen yritykset tarjoavat työpaikan n. 170 henkilölle. Teollisuusalueella sijaitsevat mm: Empower Oy Finn-Start Power Honkimetsän Kuljetus Ky Lapuan Saha Oy Pa-Mac Power Oy Suomen Hiomopalvelu Antelo & Järviluoma Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy Kuljetusliike Veljekset Klemettilä Oy Multinutrix Oy Kuljetusliike T. Ojutkangas Oy JP Metsäurakointi Oy Lakeuden Etappi, Lapuan jäteasema Rakennusliike Pentti Unkuri Louhintaliike Ylimäki Oy K-M Kallio Oy Honkimetsän Kuljetus Ky Hydrauliikka-asennus Pertti Portin Workplan Oy Hydroll Oy Tiehallinto, Vaasan tiepiirin tukikohta JSA-Group Oy 9
Honkimetsän teollisuusalueen yrityksiä. Asuminen ja palvelut Suunnittelualue sijaitsee välittömästi Lapuan keskustan palvelujen ja asutuksen lähituntumassa. Uutta asutusta on kaavailtu suunnittelualueen läheisyyteen. Ritavuoren asuinalue Vesitornin asuinalue Nykyinen kaupunkirakenne Asuntoaluevaraukset ja osittain jo toteutuneet uusimmat asuinalueet Välittömästi suunnittelualueen ja valtatien 19 länsipuolella on Ritakallion pientaloalue johon asti nykyiset keskustan kaupalliset palvelut ulottuvat. Ritakallion pohjoispuolella on Ritakalliota vanhempi Ritamäen pientaloalue, jonka viereen on rakentumassa uusi Ritavuoren pientaloalue. Lisäksi uutta asutusta on rakennettu aivan suunnittelualueen viereen vesitornin alueelle. Tekninen huolto Suunnittelualue on vesihuoltoverkoston piirissä. 10
Liikenne Suunnittelualue sijaitsee valtateiden 19 ja 16 risteysalueella. Alueelle on ramppi valtatieltä 19 ja suunnitelmissa on toteuttaa myös uudet voimassa olevan Lapuan keskustan osayleiskaavan mukaiset tieyhteydet valtatielle 16 ja kantatielle 66. Nykyiseen yleiskaavaan mukaisesti Simpsiöntien jatke jatkuisi jo rakennettua Ruohomäentietä itään ja liittyisi valtatiehen 16 T-liittymänä. Yleiskaavan tilavarauksissa on varauduttu myös mahdollisen eritasoliittymän rakentamiseen alueelle. Simpsiöntien pääsuunnan muuttamiseksi Ruohomäentielle on varauduttu kyseessä olevalla alueella voimassa olevassa asemakaavassa. Alueen sisäisen päätieverkon muodostavat pohjois-etelä suuntainen Honkimetsäntie ja Ruohomäentie, joka on tarkoitus jatkaa valtatielle 16 asti. Ruohomäentie alittaa valtatien 19 ja yhtyy Lapuan keskustan kautta Simpsiölle menevään Simpsiöntiehen. Ruohomäen- ja Simpsiöntien varressa on kevyen liikenteen väylä. Liikenteellisesti alue on hyvin saavutettavissa. 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualueella olevat Kaupungin omistamat maat Kaupunki omistaa lähes kokonaan suunnittelualueen rakentamattomat maat. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lapualla on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Honkimäen alueella on voimassa Ympäristöministeriön 5.12.2007. vahvistama maakuntakaavan muutos. 11
Maakuntakaava sisältää kaavakartan ja siihen liittyvät kaavamääräykset sekä kaavaselostuksen. Maakuntakaava on useampaa kuin yhtä kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Se korvaa aikaisemman seutukaavan. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Aiempaan seutukaavaan nähden maakuntakaava on yleispiirteisempi ja sillä pyritään edistämään maakunnan strategista kehittämistä. Maakuntakaavaote Maakuntakaavan muutoksen merkintöjä: t tk km-1 Teollisuus- ja varastoalue Merkintä osoittaa maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- ja varastotoimintojen alueet. Teollisuus- ja varastoalue merkinnän keskeiset perusteet ovat olleet alueen maakunnallinen merkittävyys ja alueen kehitysmahdollisuudet. Teollisuuden kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävä teollisuuden alueidenkäytöllinen ulottuvuus. Kehittämisperiaate pohjautuu aluerakenteeseen sekä seutukuntien teollisuuden erikoistumisaloihin ja alueelle on keskittynyt tai suunnitellaan keskitettävän merkittävää teollisuustoimintaa. Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueelle, mutta varsinaisten ydinkeskustan reunaalueelle sijoittuvat yli 2000 kerros-m 2 suuruiset vähittäiskaupan myymälät. Merkintä ei koske paljon tilaa vaativia erikoistavaramyymälöitä. Maakuntakaavan muutoksella on lisätty kaavaan vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkintä. Kohdemerkintään on lisätty indeksi (km-1), jota selittää sen suunnittelumääräys, jolla sallitaan alueelle yksityisiä ja julkisia palveluja ja hallinnon toimintoja 12
Eritasoliittymä / Ohjeellinen eritasoliittymä Merkinnöillä osoitetaan sellaiset liittymät, joissa on tai joihin tulee myös ramppiyhteydet eritasossa kulkeviin teihin = eritasoliittymä ( jos ei ole ramppiyhteyttä, niin kyseessä on eritasoristeys). Eritasomerkinnällä on osoitettu ne liittymät, jotka ovat olemassa tai joista on tehty rakentamispäätös (isompi ympyrä-merkintä). Ohjeellisella varausmerkinnällä on osoitettu ne liittymät, joihin tulevaisuudessa mahdollisesti rakennetaan eritasoliittymä. Eritasoliittymän / ohjeellisen eritasoliittymän merkintöjä on osoitettu maakuntakaavan muutoksessa yksi lisää vt:n 16 ja Ruohomäentien risteykseen / Ohjeellinen eritasoliitymä. 3.3 Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös osa-alueittain. (MRL 35 ) Yleiskaava on keskeinen kaavamuoto kaupallisen palveluverkon suunnittelussa siinä määritellään palveluverkon periaatteet kunnassa tai sen osassa. Suunnittelualueella on voimassa 19.4.2007 lainvoiman saanut oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Ruohomäentin pohjoispuolinen alue on osoitettu KM-1 ja P-alueeksi, Ruohomäentien varren eteläpuolinen alue TP-alueeksi, mikä mahdollistaa alueen käytön sekä teollisuus- että kaupallisten palveluiden alueena asemakaavalla tarkemmin määriteltynä. Kaava-alueen pääkäyttötarkoitus tulee pysymään teollisuusalueena. Asemakaavoitettavan alueen rajaus Yleiskaavaote 13
3.4 Asemakaava Alueella on asemakaavat koskien kortteleita 1401 ja 1402 (vuodelta 1986) ja kortteleita 1403, 1404,1410 sekä1411-1413. Kaavoituksen tarkoitus on löytää ratkaisu, joka mahdollistaa Be Group yritykselle uuden teollisuusrakennuksen rakentamisen Honkimetsän teollisuusalueelle. Samassa yhteydessä on tarpeen kaavoittaa kaupungin teollisuustarpeisiin Kuusikontien ja Kivitaskuntien jatkeeksi lisää teollisuusaluetta. Ruohomäentien eteläpuolinen alue on asemakaavoitettu. Asemakaavassa suurin osa alueesta on varattu teollista toimintaa varten. Asemakaavat on laadittu ennen nykyistä yleiskaavaa. Asemakaavoitettavan alueen rajaus Asemakaavaote 14
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.5 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoituksen tarkoitus on löytää ratkaisu, joka mahdollistaa Be Group yritykselle uuden teollisuusrakennuksen rakentamisen Honkimetsän teollisuusalueelle. Samassa yhteydessä on tarpeen kaavoittaa kaupungin teollisuustarpeisiin Kuusikontien ja Kivitaskuntien jatkeeksi lisää teollisuusaluetta. 3.6 Osallistuminen ja yhteistyö 3.6.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: Lapuan kaupungin asukkaat, erityisesti suunnittelualueen läheiset asukkaat ja maanomistajat Honkimäen yrittäjät Lapualla toimivat yhdistykset Länsi-Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan liitto Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Kunnan eri hallintokunnat 3.6.2 Vireilletulo Kaupunginhallitus päätti 13.11.2006 (27 ), panna vireille asemakaavan laajentamisen ja muutoksen Honkimäen kaupunginosassa. 3.6.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan laajennusta koskeva yhteinen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 23.7.2007 alkaen. Kaavahankkeesta ei ole pidetty erikseen viranomaisneuvottelua, vaan alueen kehittämisestä on neuvoteltu ns. NovaPark kaavahankkeen yhteydessä pidetyissä viranomaisneuvotteluissa, joissa käsiteltiin mm. 19.4.2007 lainvoiman saaneen Honkimetsän alueen oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kaavoitushanke on ollut esillä kaupungin ja ympäristökeskuksen kaavaviranomaisten kesken pidetyssä työneuvottelussa 2007. 15
3.7 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Asemakaavan laatimisessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tulivat voimaan 26.11.2001. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Asemakaavassa on kiinnitettävä huomiota: Toimivaan aluerakenteeseen Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Olevien rakenteiden hyödyntämiseen. Eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun Elinkeinotoimintojen sijoittumisessa kiinnitetään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. Toimiviin yhteysverkostoihin Alueidenkäytössä tulee tukeutua ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja verkostojen kehittämiseen. Liikennetarpeen vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinoelämälle. LÄHDE: Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, Oy Edita Ab, Helsinki 2001 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimuksia. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää 16
Maakuntakaavan tavoitteet (ks. kohta 3.2.1) Kaupunginn tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on muuttaa kaava vastaamaan yritysten tarpeita alueella ja luoda Honkimetsän teollisuusalueelle uutta teollisuusaluetta Kivitaskun- ja Kuusikontien jatkeeksi. Lisäksi kaavoituksen tarkoituksena on löytää ratkaisu, joka mahdollistaa Be Group yritykselle uuden tuotantolaitoksen rakentamisen Honkimetsän teollisuusalueelle. 3.8 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 3.8.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustavia vaihtoehtoja ja tavoitteita on pohdittu yhdessä konsultin ja kunnan virkamiesten ja kesken pidetyissä neuvotteluissa. Keskustelujen pohjalta alueelle laadittiin ainoastaan yksi maankäyttövaihtoehto, joka asetettiin luonnoksena nähtäville. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 45 ha. TILASTOLOMAKE Pinta-ala Pintaala ha % Aluevarausten hehtaarimäärät ja prosentuaaliset osuudet kokonaisalasta KTY-1 4,63 10,5 TY-1 4,07 9,2 T 22,56 51,0 VL 0,5 1,1 EJ 0,9 2,0 EV 3,9 8,8 Katualueet 7,69 17,4 Yhteensä 44,25 100,0 17
5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteuttaminen Asemakaavassa alueen viihtyisyyttä ja yhtenäistä rakennustapaa pyritään ohjaamaan antamalla suunnittelumääräyksiä, toimintojen sijoittelua rajaavia määräyksiä ja rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaava-alueelle muodostetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T) Metsäkiventien itäpuolelle ja Kuusikontien eteläpuolelle. Toimistorakennusten korttelialueita (KTY-1) muodostetaan Ruohomäen tien eteläpuolelle NovaPark kauppakeskusalueen läheisyyteen. Ruohomäentien ja Kauhavantien varteen kaavassa osoitetaan suojaviheralueita (EV). Kortteleissa 1401 ja 1402 kaavamerkintä on TY-1. Näiden lisäksi kaavalla muodostetaan uusia tiealueita. Liikenne Liikennejärjestelyissä noudatetaan yleiskaavan periaatteita, joiden mukaan uusi Simpsiöntien jatke jatkuisi jo rakennettua Ruohomäentietä itään ja liittyisi valtatiehen 16 eritasoliittymänä. Kaava-alueelle muodostetaan uusia tiealueita. Uudet liittymät otetaan Ruohomäentieltä ja Honkimetsäntieltä. Kuusikontietä jatketaan, ja se yhdistyy kaava-alueen eteläosassa kulkevaan koillis-lounassuuntaiseen tiehen. Tämä tie taas yhdistyy kaava-alueen itäosassa pohjois-eteläsuuntaiseen uuteen tiehen. Näillä tieyhteyksillä saavutetaan uudet kaavoitettavat teollisuustontit. Miilumetsän- ja Kotametsäntien risteysalueella on varauduttu myös mahdollisen kiertoliittymän rakentamiseen 18
5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhteiskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ) 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei hajauteta nykyistä yhdyskuntarakennetta, koska asemakaavassa katujen ja tonttien sijainti on pääosiltaan nykytilanteen ja yleiskaavassa esitettyjen periaatteiden mukainen. Honkimetsäntien varteen sijoittuvien teollisuusrakennusten arkkitehtuuri vaikuttaa kaupunkikuvaan voimakkaasti, koska alue sijoittuu kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Alueen teollisuusliikenne lisääntyy sitä mukaa kuin alueen vapaat tontit rakentuvat. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Iso osa alueesta on rakennettua aluetta. Rakentamattomalla alueella ei esiinny luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia luontotyyppejä eikä uhanalaisia kasveja. Liitooravakartoituksen mukaan alueella ei ole löytynyt jälkiä liito-oravista. Näin ollen alueen rakentamisesta ei ole erityistä uhkaa luonnonympäristölle. 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen Liikennemäärät lisääntynevät jonkin verran alueen sisällä ja liittyvillä tieosuuksilla. 5.4.4 Taloudelliset vaikutukset Uudet tiet, tarvittava kunnallistekniikka ja uudet rakennukset aiheuttavat kustannuksia rakentamisen ja kunnossapidon takia kaupungille ja yksityisille. Toisaalta kaupungilla on tarjota teollisuustontteja mikä on kunnan kehityksen kannalta positiivinen seikka. Kustannuksia ei ole arvioitu euromääräisesti. 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavan muutos ei tuo uusia, yleiskaavasta tai aiemmasta asemakaavasta poikkeavia, odotuksia teollisuusalueen kehittämiseen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen suurin häiriötekijä on liikenteestä aiheutuva melu. Alueelle ei ole tehty suunnittelutyön yhteydessä erillistä melumittausta. 19
5.6 Asemakaavamerkinnät T Teollisuus- ja varastoalue Alueella on tai sille voidaan rakentaa teollisuustiloja kuten tehtaita, teollisuushalleja ja korjaamoja niihin liittyvine varasto- ja muine aputiloineen sekä varastorakennuksia. Kaavamääräyksellä voidaan rajoittaa alueelle sijoittuvien toimintojen sallittuja ympäristövaikutuksia. Asuntojen tai toimisto- ja myymälätilojen rakentaminen alueelle ei ole sallittua ilman siihen oikeuttavaa kaavamääräystä. Sen sijaan toimipaikan omaa tarvetta palvelevat toimistotilat tai työpaikka ruokailua varten tarpeelliset tilat voidaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle sijoittaa ilman erityistä määräystäkin. KTY-1 Toimitilarakennusten korttelialue Alueelle voidaan rakentaa liike- ja toimitilarakennuksia joiden kerrosalasta enintään 30% saa käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja varten. TY-1 Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue kerrosalasta enintään 30% saa käyttää myymälätiloja ja muita siihen verrattavia tiloja varten. EV EJ Suojaviheralue Rakennettaessa valta- ja kantatien varrella on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat suojaavat asuntojen ja työpaikkojen ulko-oleskelutiloja melulta. Rakennusten piha-alueella melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 dblaeq. Asuinrakennusten piha-alueella melutaso ei saa ylittää yöohjearvoa 45 dblaeq. Sisällä vastaavasti ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dblaeq eikä asuinrakennuksissa yöohjearvoa 35 dblaeq. Jätteenkäsittelyalue Alueella sijaitsee maakunnallisen jätehuoltoyhtiö Etapin hyötyjäteasema. KTY-1 VL Toimitilarakennusten korttelialue Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Toimitilarakennusten korttelialueelle voi sijoittua myös palvelun toimitiloja, jos ne luonteeltaan sopivat muun toiminnan yhteyteen. Lähivirkistysalue Asemakaavaan osoitettu viheralue on tarkoitettu suojavyöhykkeeksi asuntoaluetta vasten. 20
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Korttelin 1413 rakentaminen toteutunee kaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaavamuutoksen toteutusta seuraa lähinnä kaupungin rakennustarkastus. Oulussa 09.11.2007 Iikka Ranta Arkkitehti, SAFA YKS-298 21