ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

Transkriptio

1 Kaavatunnus 1/ Asianumero 471/ /2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 5009 tontti 10. Asemakaavan muutoksen selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Liitteet: - sijaintikartta - kaavoitettava alue - tilastolomake - asemakaavakartta ja määräykset Vireille tulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu PL Nurmijärvi Kaavoitus- ja lupa-arkkitehti Katri Peltoniemi Puh etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 2/7 1 Tiivistelmä Alueen maanomistaja on tehnyt aloitteen asemakaavan muuttamiseksi Herusten Valssitien alueella. Hakemuksessa esitettiin yhden omakotitalotontin muodostamista Valssitien päässä sijaitsevalle puistoalueelle. Alueen asemakaavan muuttamista koskeva kaavanlaatimissopimus hyväksyttiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Suunnittelualue sijaitsee Herusten pohjoisosassa, Valssitien länsipäässä, asemakaavan mukaisella puistoalueella. Alue on Rajamäen vedenhankintaa varten tärkeää I-luokan pohjavesialuetta. Alue on oikeusvaikutteisessa Hyvinkäänkylän harjuosayleiskaavassa virkistysaluetta (V). Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1967 alue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta, PL. Asemakaavan muutosehdotuksessa alueelle on hakijan hakemuksen mukaisesti sijoitettu yksi omakotitalitontti, AO1. Asemakaavakartassa on huomioitu pohjaveden suojelumääräykset. Asemakaavan muutos ei ole vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta. Asemakaavan muutos tuli vireille ja asemakaavan muutosluonnos hyväksyttiin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Asemakaavan muutos on tehty kunnan omana työnä. Valmistelusta ovat vastanneet kaavasuunnittelija Eeva-Maija Hyvärinen, kaavoitus- ja lupaarkkitehti Katri Peltoniemi ja kaavavalmistelija Pirkko Laakso-Mäki. Kuva: Ilmakuva 2012

3 3/7 2 Kaavoituksen lähtökohdat 1.1 Selvitys suunnittelualueesta Suunnittelualue sijaitsee Herusten taajaman pohjoisosassa, Valssitien päässä. Alue on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti luonnontilaista kangasmetsää, jonka läheisyydessä kulkee Seitsemän veljeksen ulkoilureitti. Alue rajautuu idässä pääosin toteutuneeseen omakotitalojen eli erillispientalojen korttelialueeseen (AO1) sekä lännessä puistoalueeseen (PL). Alueen pinta-ala on 1478 m2. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Valssitiellä on rakennettu katuverkosto ja kunnallistekninen verkosto. Suunnittelualueen halki kulkee käytöstä poistettu vesijohto. Alue on yksityisessä omistuksessa. Herusten asemakaava-alueella ei ole lähipalveluja, kuten kouluja tai päivittäistavarakauppaa. Alueen palvelut sijaitsevat Rajamäellä ja Hyvinkäällä. Suunnittelualueen vierestä kulkee joukkoliikenteen yhteys Hyvinkäältä Rajamäen kautta edelleen Helsinkiin. Alueelta on yhteydet Hämeenlinnanväylälle (VT3) ja Hämeenlinnatielle (Mt 130) sekä Hanko-Hyvinkää tielle (Mt 25). Kuva: Voimassa oleva asemakaava vuodelta 1967

4 4/7 2.2 Suunnittelutilanne Valtakunnallisessa alueidenkäyttötavoitteissa edellytetään mm. että alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Ympäristöministeriössä 2014 hyväksytyn Uudenmaan yhdistelmässä alue on pohjavesialuetta ja valkoista aluetta. Hyvinkäänkylän harjuyleiskaavassa alue on virkistysaluetta, V. Maankäytön kehityskuvassa alue on Herusten taajama-aluetta. Asemakaavassa alue on luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta, PL. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti, Seitsemän veljeksen vaellusreitti. Tämä on huomioitu merkinnöin maakunta- ja osayleiskaavatasolla sekä maankäytönkehityskuvassa. Kuva: Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä Punainen nuoli osoittaa suunnittelualueen likimääräisen sijainnin. Kuva: Hyvinkäänkylän harjuosayleiskaava. Suunnittelualueen sijainto on merkitty kartalle punaisella ympyrällä.

5 5/7 Kuva: Ote Nurmijärven kunnan maankäytön kehityskuvast. Herusten alue on esitetty keltaisella värillä. 2.3 Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alueella tai sen läheisyydessä on tehty seuraavat asemakaavan muutokseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat: - Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040 (kunnanvaltuusto ) - Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys. Strafica Oy, Nurmijärven ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön kehittämissuunnitelma Pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Pöyry Finland, 2012 Selvitykset ovat tarvittavilta osin esillä asemakaavan muutoksen sivuilla osoitteessa ja ympäristö Kuva: Ote Seitsemän veljeksen reitin opaskartasta. Reitin linjaus on määritelty ulkoilureittitoimituksella.

6 6/7 2 Asemakaavan muutoksen kuvaus 2.1 Asemakaavan muutoksen sisältö perusteluineen Asemakaavan muutoksella kortteliin 5009 muodostetaan tontti 10. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta, AO. Asemakaavakartassa on lisäksi annettu määräyksiä koskien pohjaveden suojelua. Alue on pääosin toteutunutta asemakaava-aluetta. Alueelta on hyvät yhteydet Hämeenlinnanväylälle (Vt 3), Hämeenlinnantielle (Mt 130) ja Hanko- Hyvinkää maantielle (Mt 25). Joukkoliikenneyhteys kulkee alueen vierestä. Alueen kaupalliset palvelut sekä päiväkoti- ja koulupaikat sijaitsevat lähinnä Rajamäellä. Alue sijaitsee jo rakennetun katu- sekä kunnallistekniikan verkoston äärellä. 2.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan melko vähäinen, sillä rakentaminen ei oleellisesti lisää asuntojen ja liikenteen määrää Valssitien alueella. Asemakaavan muutosalue on pinta-alaltaan n m2. Rakennusoikeuden määrä korttelialueella kasvaa n. 369,5 k-m2 mutta kaavamuutoksella ei ole vaikutusta katuverkkoon. Asemakaavan muutoksella pientalovaltaisen alueen reunalle muodostettava tontti on mahdollista osoittaa maanomistajan esittämällä tavalla omakotitalotontiksi. Alue ei lisää kunnallistekniikan rakentamistarvetta tai tarvetta laajentaa katuverkkoa. 3 Kaavoituksen vaiheet 3.1 Kaava-asian vireille tulo Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt maanomistaja. Asemakaavan laatimiseksi on tehty kaavanlaatimissopimus. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireille tulosta kokouksessaan Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin Nurmijärven Uutisissa julkaistulla kuulutuksella. 3.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaavan muutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat mm:

7 7/7 alueen ja lähialueiden maanomistajat Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy, Sonera Oyj ja alueella toimivat yritykset Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet muut viranomaiset: Uudenmaan pelastuslaitos, Uudenmaan ELYkeskus, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 3.3 Suunnittelu ja vuorovaikutus Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Tänä aikana siitä ei esitetty lausuntoja tai mielipiteitä. Kaavakarttaan ei ole nähtävillä olo ajan jälkeen tehty muutoksia. 3.4 Päätöksenteko Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi ja hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päivän ajaksi. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Alue toteutetaan yksityisten yritysten ja rakentajien toimesta. Rakentaminen edellyttää asemakaavan mukaista tonttijakoa. Nurmijärvellä Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Katri Peltoniemi, kaavoitus- ja lupa-arkkitehti kaavan laatija