MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys

Transkriptio

1 Kunnanhallitus LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p , phartikainen@kolumbus.fi

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee taajaman pohjoisosassa. Alue rajoittuu Sepänmäen teollisuusalueeseen ja Palostenmäen asuntoalueeseen 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Sepänmäki-Palostenmäki asemakaavan muutos. Kaavan tarkoitus Kunnalta ovat teollisuustontit loppumassa. Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Kaavan rakenne Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat, palvelut, rakennuskanta Muinaisjäännökset Tekninen huolto Ympäristön häiriötekijät

3 3.14 Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus päätti asemakaavan vireille tulosta. Kunnanhallitus päättää kehitettävästä vaihtoehdosta. Kaavaluonnos pidetään nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti. 2.2 Asemakaava 2.21 Kaavan rakenne Sepänmäen teollisuusaluetta laajennetaan Ylöstalontietä jatkamalla. Ylöstalontie on päättyvä tie, jonka päässä on tilava kääntöpaikkavaraus raskaan liikenteen mitoituksella. Kaava mahdollistaa tie jatkamisen yleiskaavan tarkoittamalla tavalla. Palostenmäen asuntoaluetta laajennetaan vähäisessä määrin. Liikenne alueelle johdetaan Juolukkapolun kautta. Teollisuusalueen ja asuntoalueen välille jää n. 50 m leveä viheralue (VL), joka toimii teollisuuden ja asutuksen välisenä suoja-alueena sekä osana taajaman viheralueverkkoa Teollisuusalue Ylöstalontien pohjoispuolinen alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Alue laajentaa olemassa olevaa korttelia. Alueen pinta-ala on 2,33 ha ja siihen on osoitettu kolme ohjeellista rakennuspaikkaa. Niiden keskikoko on 7976 m 2. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavalla tavalla, sillä korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Ylöstalontien eteläpuolinen alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Alueen pinta-ala on 1,67 ha ja siihen on osoitettu neljä ohjeellista rakennuspaikkaa. Niiden keskikoko on 4164 m 2. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi myös ohjeellisesta rakennuspaikkajaosta poikkeavalla tavalla, sillä korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi Asuinpientalojen alue Palostenmäen pientaloasutukseen tukeutuen on osoitettu vähäinen laajennusalue (AO). Jatkosuunnittelun pohjakasi on ositettu kolme vaihtoehtoista ratkaisua (VE1, VE2, ja VE3). Luottamusmiehet päättävät kehitettävästä vaihtoehdosta. Vaihtoehto VE1 Alueelle on osoitettu 6 rakennuspaikkaa, joiden keskikoko on 1714 m 2. 3

5 Liikenne alueelle ohjataan rakennettavan pistotien (pituus 85 m) välityksellä. Katuliittymän paikka Juolukkatiehen jyrkähkössä rinteessä ei ole optimaalinen etenkään talvella. Kaavataloudellisesti edullinen, sillä pistotien molemmin puolin on rakennuspaikat. Edellyttää 85 m pitkän kadun ja vesihuoltolinjan rakentamista. Vaihtoehto VE2 Alueelle on osoitettu 6 rakennuspaikkaa, joiden keskikoko on 1654 m 2. Liikenne alueelle ohjataan rakennettavan pistotien (pituus 115 m) välityksellä. Katuliittymän paikka Juolukkatiehen on hyvä ja parempi kuin vaihtoehdossa VE1. Kaavataloudellisesti ei niin edullinen, kuin VE1, sillä katu ja vesihuoltolinja on pidempi. Ratkaisun seurauksena eteläpuolisen rakennuspaikkarivistön molemmin puolin on katu. Edellyttää 115 m pitkän kadun ja vesihuoltolinjan rakentamista. Vaihtoehto VE3 Alueelle on osoitettu 3 rakennuspaikkaa, joiden keskikoko on 2178 m 2. Ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan katuun ja vesihuoltolinjaan. Ei edellytä uusia kunnallistekniikan investointeja. Rakennuskelpoista maata jää hyödyntämättä, mutta virkistysalue on vastaavasti laajempi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aikaisemman kysynnän perusteella voi olettaa, että teollisuusalueen toteuttaminen kestää vuosikausia. Alue on maisemassa piilossa, minkä seurauksen se soveltuu myös sellaiseen yritystoimintaan, joka ei sovellu asutuksen yhteyteen tai maisemakuvan kannalta herkille alueille. Peltoalueella sijaitsevia erillispientalojen rakennuspaikkoja kunnalla on tarjolla runsaasti, mutta metsäalueen väljät rakennuspaikat ovat loppumassa. Alue tyydyttää tätä kysyntää. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue liittyy teollisuusalueen ja oientaloalueeseen. Peruskartta hahmottaa rakennettua ympäristöä. 4

6 Metsäluonto edustaa kuivahkoja kankaita ja kalliometsiä. Ilmakuva: Lentokuva Vallas Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueen sijaintia suurmaisemassa havainnollistaa kohdan 3.11 peruskartta. Suurmaisemassa alue jää piiloon metsän sisälle. Kaavahanketta varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joka on kaavan oheismateriaalina (Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen, 2015). Luontoselvityksen yhteenvedossa alueesta todetaan mm. seuraavaa: Metsäluonto edustaa lähinnä kuivahkoja kankaita ja kalliometsiä. Karunpuoleista tuoretta kangasta esiintyy suopainanteiden laskunoron ympäristössä. Valtapuuston muodostaa alueen eteläosassa hyvin tiheä ja osin riukuuntunut varttunut mäntytaimikko. Alueen pohjoisosa on mäntyja koivuvaltaista nuorta taimikkoa, sekapuuna kuusta ja haapaa. Kalliometsälaikuissa kasvaa jonkin verran vanhempaakin puustoa. Alueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälaissa kuvattuja merkittäviä elinympäristöjä. Kasvistossa ei havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia eikä silmällä pidettäviä lajeja. Muutakaan huomionarvoista lajistoa ei alueella tavattu. Selvitysalueella ei ole mainittavaa merkitystä osana suurmaisemaa. Luontoarvojen (lajisto ja elinympäristöt) kannalta alue on vähämerkityksinen Rakennettu ympäristö Väestö, työpaikat, palvelut, rakennuskanta Alue on rakentamaton, mutta se liittyy teollisuusalueeseen ja pientaloalueeseen. Koulu ja taajaman kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä. 5

7 3.132 Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä: Tekninen huolto Alueen vieressä Ylöstalontiellä ja Juolukkapolulla on vedenjakelu- ja viemäriverkko Ympäristön häiriötekijät Olemassa ole teollisuusalue aiheuttaa teollisuuslueelle tyypillistä paikallista melua ja raskasta liikennettä, mutta sillä ei ole merkitystä suunniteltavan asumisen kannlta. Asuntoalueiden ja teollisuusalueen liikenne on erotettu toisistaan. Teollisuusalueelle johtaa suora tieyhteys Orimattilantieltä siten, että liikenne ei häiritse asutusta Maanomistus Alue on kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (ruskea alue). 6

8 3.22 Yleiskaava Myrskylän kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T), pientaloalueeksi (AP) ja virkistysalueeksi (V) Asemakaava Asemakaava on vahvistettu vv. 1979, Alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). 7

9 3.24 Rakennusjärjestys Myrskylän kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v ja hyväksytty Kaavamuutosalueen osalta pohjakartta on ajan tasalla. Tuore ilmakuva havainnollistaa ympäristön rakentamistilannetta. C: Maanmittauslaitos Helsinki KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. 8