VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 NOKIA Tilat: Vesmala Perämetsä (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Teernijärvi

2 RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ RANTA- ASEMAKAAVAKARTTAA JA MÄÄRÄYKSIÄ. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Kaavan laatija: Nokia Vesmalan ja Perämetsän tilojen ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Vesmalan tilaa ja osaa Perämetsän tilasta Maanomistajat Paavo ja Marja-Sisko Sipilä Kennolantie 10, Nokia Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Itsenäisyydenkatu 11, TAMPERE Mika Heikkilä, projektipäällikkö puh KÄSITTELY Vireilletulosta ilmoittaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty ) Kaavan hyväksyminen / KH..201x Kaavan hyväksyminen / KV..201x x Kaava lainvoimaiseksi KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Nokian kaupungin länsiosassa Teernijärven ranta-alueella. Etäisyys Nokian keskustaan on n. 6 km. (Kuva 1) Suunnittelualue Kuva 1. Kaava-alueen sijainti 2

3 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan sisältö Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus Kaavan tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta...12 LIITTEET 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Ote Nokian rantaosayleiskaavasta 3 Luontoselvitys 4 Ote Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 5 Nokian rantaosayleiskaava-aineiston mukainen emätilatarkastelu ja maanomistajakohtainen rakennusoikeustarkastelu 6 Ranta-asemakaavan tilastotiedot 7 Ote ranta-asemakaavakartasta sekä kaavamerkinnöistä ja määräyksistä 3

4 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan laatiminen on aloitettu maanomistajan toimeksiannosta vuonna Ranta-asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty (Liite 1). Kaavoitusjaosto päätti kokouksessaan asettaa valmisteluaineiston ja kaavaluonnoksen nähtäville ajaksi Ranta-asemakaavan sisältö Suunnittelualueelle on osoitettu 1 loma-asuntojen korttelialue. Korttelialueelle on esitetty 2 uutta omarantaista rakennuspaikkaa. Korttelialueen pinta-ala on 1,03 ha, kerrosala 290 k-m² ja kerrosluku I. Muu alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jonka pinta-ala on 6,11 ha. 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Alue toteutetaan maanomistajan toimesta kaavan saatua lainvoimain. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen sisältyy Vesmalan tila ja Perämetsän tilan pohjoisosa Teernijärven länsipään ranta-alueella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on n. 7,1 ha ja rantaviivaa on n. 0,3 km. Teernijärvi Kuva 2. Suunnittelualue on osoitettu vihreällä. 4

5 2.1.2 Luonnonympäristö Pohjoisin osa suunnittelualueesta kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen: Nokian kulttuurimaisema. (Liite 4) Luontoselvitys Ranta-asemakaava-alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä (Liite 3) Maastotyöt selvitystä varten on tehty Selvitysalue on metsäistä ranta-aluetta. Metsätyypiltään alueen metsät ovat pääosin tuoretta kangasta, joilla on suoritettu harvennushakkuu 4 vuotta sitten. Suunnittelualueen eteläisin osa on harventamatonta talousmetsää ja alueen itärajalla on vanhaa metsittynyttä peltoa, joka on muuttunut kuivaksi rinnelehdoksi. Alueen länsiosassa on paikallisesti arvokas rantaluhta, jonka ominaispiirteiden säilyttämisestä vastaa maanomistaja metsänhoidon suositusten mukaan. Suunnittelualueelta ei löytynyt harvinaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Alueella esiintyvät laulujoutsen ja kalalokki ovat EU:n lintudirektiivilajeja. Vuonna 2010 julkaistun Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin mukaan (Punainen kirja 2010, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus) laulujoutsen ja kalalokki eivät kuitenkaan kuulu uhanalaisiksi tai erityisesti suojeltaviksi tarkoitettujen lajien joukkoon. Alueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n luonto- ja lintudirektiivin mukaisia kohteita tai lajeja, jotka tulisi erityisesti huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. Kuvat 3-5 ranta-asemakaavassa rakentamiseen osoitetulta alueelta. 5

6 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue on rakentamatonta ranta-aluetta. Alueen pohjoispuolen naapurikiinteistöllä on lomaasunto ja alueen itäpuolen kiinteistölle on rakennettu vakituinen asunto. Suunnittelualueella ei ole palveluita, ei pysyvää asutusta eikä työpaikkoja. Alueella ei ole kunnallista vesihuoltoverkostoa eikä sähköverkostoa. Suunnittelualueelle on tieyhteydet valtatieltä 12 (Rauma-Tampere-Kouvola) ja yhdystieltä Nohkua- Emäkoski 2501 Teernijärventietä pitkin. Kuva 6. Tienumerokartta. Suunnittelualue on osoitettu sinisellä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ei kuulu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Alueella ei ole todettu muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän maastokatselmuksen perusteella rantaasemakaava-alueella ei ole arkeologista tutkimustarvetta Maanomistus Kaava-alueen omistajia ovat Paavo ja Marja-Sisko Sipilä. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 6

7 Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä ja Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnittelualueen pohjoisosa kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen MAm011. KUVA 7. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu vihreällä. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) Liikennettä ja logistiikkaa koskeva Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava tuli voimaan ympäristöministeriön päätöksellä ja se sai lainvoiman Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on keskitytty liikenteen kysymyksiin. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty mm. tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset. Vaihemaakuntakaavat eivät kohdistu ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen. Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaavaluonnosaineisto pidettiin nähtävillä Ranta-asemakaavan pohjoisosa kuuluu maakuntakaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaisema). Suurin osa suunnittelualueesta on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa virkistysalueeksi. 7

8 Yleiskaava Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä ja voimaan tullut Nokian rantaosayleiskaava. Rantaosayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kahden rakennuspaikan RA -loma-asuntoalue sekä M -maa- ja metsätalousaluetta. (Liite 2). Asemakaava Suunnittelualueella ei ole lainvoimaista ranta-asemakaavaa. Muut suunnitelmat ja selvitykset Rakennusjärjestys Nokian rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Lisäksi on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä Nokian rakennusjärjestyksen muutos. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään Nokian kaupungilta saatua asemakaavan pohjakarttaa, jonka Nokian kaupungingeodeetti on hyväksynyt käytettäväksi ranta-asemakaavoituksen pohjakarttana. Luontoselvitys Ranta-asemakaava-alueelle on laadittu luontoselvitys kesäkuussa 2015 (Jari Venetvaara / Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky). (Liite 3) Muinaisjäännösinventointi Pirkanmaan maakuntamuseon tekemän maastokatselmuksen perusteella rantaasemakaava-alueella ei ole arkeologista tutkimustarvetta. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erillisselvitykset: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013 (Pirkanmaan liitto). (Liite 4) Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt 2015 (Pirkanmaan liitto 2015) 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Konsultti aloitti vuonna 2015 ranta-asemakaavan laadinnan maanomistajan toimeksiannosta. 8

9 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Naapuritilojen maanomistajat ja asukkaat sekä ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Nokian kaupungin hallintokunnat Viranomaiset Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja yhteistyö on määritelty kaavoituksen johdosta tehdyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jonka runko on laadittu kaavoitustyön alussa Suunnitelmaa päivitetään kaavoituksen kuluessa ja siihen on voinut tutustua kaavan laadinnan eri vaiheissa. Kaavoituksessa noudatetaan ko. raportissa määriteltyä osallistumistapaa (Liite 1). Kaavan vireille tulon johdosta pidettiin viranomaisneuvottelu (MRL 77 ). ELY-keskus edellytti, että kaavoitettavalle alueelle laaditaan luontoselvitys, jolla selvitetään, onko rakentamiselle estettä. Rakennuspaikkojen pinta-ala tulee olla vesihuollon kannalta riittävän suuri. 3.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on siirtää rantaosayleiskaavassa Perämetsän tilalle osoitetut 2 lomaasunnon rakennuspaikkaa paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle ja kokonaan arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle. Tavoitteena on siirtää rakennuspaikat Perämetsän tilan itäosaan ja tilan Vesmala alueelle. Rakennuspaikkojen uusi sijainti on osoitettu kuvassa 8. Siirrettävät rakennuspaikat Uusi sijainti KUVA 8. Ote Nokian rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu punaisella rajauksella. 9

10 3.4 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Toisena vaihtoehtona on ns. 0-vaihtoehto, eli ettei laadita ranta-asemakaavaa, vaan rakennetaan rantaosayleiskaavan mukaisesti. Tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saamiseksi on päädytty siihen, että laaditaan ranta-asemakaava, jolloin rakennuspaikat saadaan sijoitettua paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle ja kokonaan arvokkaan maisema-alueen ulkopuolelle. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Nokian rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu emätilatarkastelu rantakiinteistöjen rakennusoikeuksien määrittelemiseksi. (Liite 5). Rakennusoikeus on laskettu vuoden 1959 emätilalle. Rakentamattoman Vesmalan emätilan 1:7 rakennusoikeus on 0,17. Sipilän emätilan 1:12 rakennusoikeus on 5,86, josta on käyttämättä 2,86. Sipilän emätilan 2 lisärakennuspaikkaa on merkitty nyt kaavoitettavalle Perämetsän tilalle. Maanomistajan omistamien tilojen 1:7, 1:9, 1:27 ja 1:31 rakennusoikeus on rantaosayleiskaavassa 3,19 ja rakennuspaikkoja on merkitty 4. Emätilojen Vesmala ja Sipilä rakennustehokkuudeksi muodostuu 4,8 las/rantakm ja 5,0 las/mitoitusrantakm. Ranta-asemakaavan rantaviivan todellinen/mitoituspituus on 299 m. Rakennustehokkuudeksi muodostuu 6,7 las/km. Kaavassa on osoitettu yksi loma-asuntojen korttelialue (RA), jolla on 2 rakennuspaikkaa. Korttelialueen pinta-ala on 1,03 ha. Rakennuspaikkojen pinta-alat ovat 5256 ja 5037 m². Korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 290 k-m2 ja kerrosluku I. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 2 erillisen talousrakennuksen ja erillisen saunarakennuksen. Muu osa suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M), jonka pinta-ala on 6,11 ha. 4.2 Kaavan tavoitteiden toteutuminen Asemakaava laaditaan siten, että esitetyt tavoitteet voidaan toteuttaa. 4.3 Aluevaraukset Korttelialueet RA eli Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m² ja 2 erillistä talousrakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 20 m² sekä erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m². Rakennukset saavat olla korkeintaan yksikerroksisia. Rakennuspaikan rakentamaton osa tulee säilyttää luonnonmukaisena. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä tulee säästää tai sinne tulee istuttaa suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. 10

11 4.3.2 Muut alueet M eli Maa- ja metsätalousalue 4.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen itäpuolella on vakituinen asunto noin 170 metrin etäisyydellä ja maatilan talouskeskus noin 250 metrin etäisyydellä korttelialueen rajasta. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee rakennettu loma-asunto. Vesistön vastarannalla on vakituista ja loma-asutusta. Kaavan toteutuessa naapuruussuhteet muuttuvat jossain määrin uuden lomarakentamisen myötä. Vaikutukset ovat kuitenkin väljän rakentamisen johdosta varsin vähäisiä ja tavanomaisia eikä niiden voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa. Kaava-alueiden ajoneuvoliikennöinti hoidetaan rakennuspaikkojen läpi kulkevan olemassa olevan yksityistien kautta. Kaavan toteutumisen myötä nykyisen tiestön liikenteen määrä ei kasva merkittävästi eivätkä liikenteelliset vaikutukset siten ole merkittävät Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavoituksen johdosta on valmistunut luontoselvitys, joka on ohjannut rakennusoikeuden tarkempaa sijoittamista niin, että kaavan vaikutukset rakentamista huonosti sietävillä sekä ympäristöarvoja sisältävillä alueilla jäävät vähäisiksi. Jätevedet käsitellään tonttikohtaisesti Nokian kaupungin ympäristösuojelumääräysten mukaisesti. Ranta-asemakaavan johdosta ei muodostu vesistöjen luontoarvoja huomattavasti häiritseviä tekijöitä eikä vesistöjä voimakkaasti kuormittavaa toimintaa Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavalla muodostuu loma-asutusta. Lähialueen asukkaiden määrä ei merkittävästi lisäänny. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole havaittu erityisiä häiriötekijöitä, eikä kaavan johdosta alueelle aiheudu erityisiä häiriöitä. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavakartta ja sen kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus toimivat arviointiperusteena lupa-asioista päätettäessä. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava toteutetaan maanomistajan toimesta kaavan saatua lainvoiman. 11

12 5.3 Toteutuksen seuranta Nokian kaupunki tulee seuraamaan MRL:n mukaisesti rakentamisen toteutumista kaavan ja rakennuslupaehtojen mukaisesti. Tampereella Mika Heikkilä Projektipäällikkö 12