KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN"

Matti Kyllönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, NÄRPIÖ Närpesvägen 2, NÄRPES

2 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Kaskisten kaupungin, 14 kaupunginosaa, korttelia 133 ja siihen liittyviä satama-, viher- ja vesialueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Kaskisten kaupungin, 14 kaupunginosan satama-alue ja siihen liittyvä suojaviheralue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavanmuutosalue on satama-aluetta, joka sijaitsee Kaskisten kaupungin lounaisosassa sekä uusi asemakaava on sataman laajennusaluetta etelään. Alueen sijainti selviää kuvasta 1. Kuva 1 Kaava-alueen sijainti

Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu Kaskisten kaupungin, 14

3 3 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Satama-alueen tuntumassa on metsäteollisuuden tehtaita sekä eteläpuolella Suomen suurin kalasatama. Alue rajoittuu lännessä Kaskisten lahteen ja idässä Kalasatamantiehen. Alueella ei ole erityistä luonnonympäristöä, joka pitäisi huomioida. Suunnittelualueella on nykyisin seitsemän suurta hallirakennusta yhteensä k-m², noin 700 m laituria sekä rautatie ja ratapiha yhteensä 750 m. Suunnittelualue on muuten Kaskisten kaupungin omistuksessa paitsi Metsä Serla Oy:n omistama kiinteistö Kolmio Rno 5: Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus (aik. seutukaavoitus): Kaskisten kaupunki kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Voimassa oleva seutukaava on vahvistettu vaiheittain seuraavasti: Vaihe 1, virkistys ja luonnonsuojelu, Valtioneuvoston vahvistama Vaihe 2, asutusrakenne, Ympäristöministeriö vahvistanut ja Vaihe 3, joka käsittelee luonnonvaroja ja liikennettä, vahvistettiin Ympäristöministeriössä Vaiheiden 2 ja 3 päätöksissä on vahvistettu muutoksia myös aiempien vaiheiden kaavoihin. Uusi maakuntakaava on tekeillä (luonnos). Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa suunnittelualue on merkitty satama-alueeksi. Kuva 2 Ote Vaasan rannikkoseudun seutukaavasta

Suunnittelualueella on nykyisin seitsemän suurta hallirakennusta yhteensä 35 000 k-m², noin 700 m laituria sekä rautatie ja ratapiha yhteensä 750 m.

4 4 Yleiskaavoitus: Aluetta koskee valtuuston hyväksymä yleiskaava, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Yleiskaavassa aluevarauksina ovat pienvenesatama (LV), varasto- ja teollisuusalueiden korttelialue (T), varastorakennusten korttelialue (TV) ja puisto (P). Uuden yleiskaavan laatiminen on aloitettu vuonna 2004 ja se valmistuu Asemakaavoitus Voimassaolevat syväsataman asemakaavat on vahvistettu ja Aluevarauksina näissä kaavoissa on varastorakennusten korttelialue (TV), satama-alue (LS), puisto (P) ja vesialue (W). 2.3 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Vesilain mukainen ympäristölupa on myönnetty vuonna Ympäristölupa satamatoiminnalle on käsittelyssä, todennäköisesti myönnetään piakkoin. Kaskisten satamalle on laadittu yleissuunnitelma keväällä 2000 ja se on päivitetty syksyllä Uusi satamajärjestys on ollut voimassa lähtien. Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt poikkeusluvat Baltic Tank ja Baltic Bulk yritysten hankkeille kaavan suunnittelualueella. Biologi Sanna Tolonen on 2005 tehnyt selvityksen kaavan vaikutuksista. Selvityksessä on tarkasteltu seuraavia vaikutuksia: - Vaikutukset merialueeseen ja vesiin, luontoon, maaperään ja pohjaveteen sekä ilmaan - Melu, jätteet sekä turvallisuus - Maisema ja viihtyisyys - Ympäristöhaittojen vähentämistoimenpiteet 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaskisten sataman toiminta on viime vuosina kasvanut merkittävästi ja kasvaa edelleen. Sillä on sekä sellun että sahatavaran osalta Suomessa noin 10 % markkinaosuus. Tämän vuoksi myös toiminta-alue laajenee ja kaavoituksella mahdollistetaan satama-alueen tulevien vuosien maankäytön tarve. Kaavan laadinnassa huomioidaan alueen nykyinen rakennuskanta ja kunnallistekniikka. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus päätti kaavan laadinnasta Tämän jälkeen laadittiin kaavoitusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kaavaluonnos hyväksytyn sataman yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. OAS ja luonnos olivat nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Tarkoitus on saada lainvoimainen asemakaava suhteellisen nopealla aikataululla kevään 2006 aikana.

Uuden yleiskaavan laatiminen on aloitettu vuonna 2004 ja se valmistuu 2006. Asemakaavoitus Voimassaolevat syväsataman asemakaavat on vahvistettu 1.7.1982 ja 14.11.1995.

5 5 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisina kaavoitustyössä ovat suunnittelualueen ja ympäristön maanomistajat, asukkaat ja yritykset. Kaupungin eri hallintokunnat sekä Pohjanmaan pelastuslaitos ovat myös osallisia. Viranomaisosallisina voidaan pitää Länsi-Suomen ympäristökeskusta, Pohjanmaan liittoa, Tiehallintoa, Ratahallintokeskusta sekä Merenkulkulaitosta. Yhdyskuntatekniikan osalta osallisia ovat Sonera Oyj, Elisa sekä Fortum. Osallisten luetteloa voidaan täydentää tarvittaessa Vireille tulo Kaava on kuulutettu vireille samalla kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on kuulutettu nähtäville eli huhtikuussa Osallistuminen ja vuorovaikutus Esiselvitysvaiheessa neuvoteltiin ratkaisuvaihtoehdoista Kaskisten kaupungin virkamiesten kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos oli nähtävillä Kummastakaan ei jätetty mielipiteitä. Kun kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavaehdotuksen, se laitetaan nähtäville ja lähetetään osallisille. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Saatujen lausuntojen johdosta kaavaa on tarkistettu ja se laitetaan uudelleen nähtäville Viranomaisyhteistyö Kaavasuunnittelua koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa Muistio viranomaisneuvottelusta on selostuksen liitteenä. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisosallisilta sekä kaupungin tarvittavilta hallintokunnilta lausunnot. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa toimivan satama-alueen laajentuminen. Tämä toteuttaa myös seutukaavan ja yleiskaavan aluevaraustavoitteita. 3.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia luonnoksia ei ole tehty, vaan kaava on laadittu hyväksytyn Kaskisten sataman yleissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Kaavoitettava alue on lähes kokonaisuudessaan osoitettu satama-alueeksi, jolla on rakennusoikeutta k-m². Suurin osa rakennusoikeudesta on osoitettu ranta-alueelle, väliin on osoitettu rakentamaton alue esim. ajoväyliä varten ja kauemmaksi rannasta on osoitettu rakennusoikeutta neljälle eri osa-alueelle. Keskimmäinen alueista on osoitettu T/kem-alueeksi (alue jolle saa

Viranomaisosallisina voidaan pitää Länsi-Suomen ympäristökeskusta, Pohjanmaan liittoa, Tiehallintoa, Ratahallintokeskusta sekä Merenkulkulaitosta.

6 6 sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja varastoitavan laitoksen). Viranomaisten esityksen mukaan on osoitettu pääsytie kahdesta suunnasta T/kem-alueelle. Satama-alueen edustalle on osoitettu rakentamattomana säilytettävä vesialue, mikä on sataman toiminta-aluetta. Satama-alueen ja sen itäpuolella sijaitsevan Kalasatamantien väliin on osoitettu lähes koko matkalle suojaviheralue. 4.2 Kaavan vaikutukset Satama-alueen laajentamisen vaikutuksia on selvitetty sataman yleissuunnitelmassa. Rakentamisesta johtuvat ruoppaus-, täyttö- ja läjitystyöt aiheuttavat vaikutuksia alueen kalojen ja pohjaeliöstön elinolosuhteisiin, mutta näiden arvioidaan olevan lyhytaikaisia. Satamarakentaminen aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja, jotka ovat ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Itse sataman toiminta ei aiheuta pölyhaittoja. Läheiselle asuntoalueelle voi olla meluhaittoja, joita aiheuttavat laivojen apukoneet sekä trukit ja nosturit. Enemmän melu- ja päästöhaittoja aiheuttaa lisääntynyt liikenne kantatiellä 67. Näihin voidaan vaikuttaa järjestämällä kantatien liikenne mahdollisimman sujuvaksi. Satamatoiminta aiheuttaa päästöjä pistemäisesti sekä laivojen kulkureiteillä. Päästöt eivät ylitä ohjearvoja. Biologi Sanna Tolonen on 2005 tehnyt selvityksen kaavan vaikutuksista. 4.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät ovat pääosin asetuksen mukaisia (2000). 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen tapahtuu vaiheittain lähinnä tarpeen mukaan sen jälkeen, kun kaavan hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Närpiössä , tarkistettu Kirsti Peill arkkitehti, SAFA, YKS-267 Anna-Karin Pensar maanmittausinsinööri (AMK) LIITTEET Liite 1 muutettava asemakaava Liite 2 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 muistio viranomaisneuvottelusta Liite 4 tilastolomake Liite 5 viranomaisten lausunnot Liite 6 ympäristövaikutusten arviointi

Satama-alueen ja sen itäpuolella sijaitsevan Kalasatamantien väliin on osoitettu lähes koko matkalle suojaviheralue. 4.

Samankaltaiset tiedostot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701